QUNNAMTII BULCHIINSAA

FI BIZINASII

Qopheessaan:
Endalkachew jedhamtu Waakumaa (MA) .
 UNIT TOKKO

QUNNAMTII : ILAALCHA
WALIIGALAA
 Kaayyoo Barnootaa
 Walqunnamtii ibsi.
 Adeemsa qunnamtii hiikuu keessatti qaamolee adda
baasuu fi hiikuu.
 Moodeelota qunnamtii sadan walbira qabuu fi wal
bira qabuu.
 Gosoota qunnamtii afran tarreessi
 Barbaachisummaa walqunnamtii dinqisiifachuu
 Kaayyoo qunnamtii hoggansa keessatti hubachuu
 Hiikaa fi Hiika walqunnamtii
Hiika :
 jecha Laatiin communicare jedhu irraa kan argame yoo
ta’u , hiikni isaas “waan waliigalaa” jechuudha. Jecha
jechaatti beeksisuu, himuu, agarsiisuu ykn odeeffannoo
babal’isuu jechuudha.
Hiika :
 adeemsa odeeffannoo namoota lamaa fi isaa ol gidduutti
dabarsuudha. Jaarmiyaalee walitti qabsiisu kolaadha .
 walitti qabama wantoota namni tokko sammuu nama biraa
keessatti hubannoo uumuu yeroo barbaadu hojjete
hundaati
 adeemsa odeeffannoo fi hubannoo nama tokko irraa gara
nama biraatti dabarsuudha. Bu’uuraan riqicha hiika
namoota gidduu jiruudha.
 walumaa galatti adeemsa namoonni karaa ergaa fakkeenyaa
dabarsuudhaan hiika qooddachuuf yaalaniidha
 Qaamolee hiika...
Hiika qunnamtii irraa namni tokko salphaatti
qaamolee hiika kennan adda baasuu danda’a
i. Namoota hirmaachisa , akkasumas
walqunnamtiin hubachuun, kanaaf, namoonni
akkamitti akka walitti dhufeenya qaban hubachuuf
yaaluun of keessaa qaba;
ii. Hiika waliinii kan of keessatti hammate ,
namoonni akka walqunnamaniif hiika jechoota
fayyadamaa jiran irratti walii galuu qabu; fi
iii. Ergaawwan fakkeenyaa of keessatti qabata -
sochii qaamaa, sagalee, qubee, lakkoofsa, fi
jechoonni yaada isaan dabarsuudhaaf yaadaman
qofa bakka bu’uu ykn tilmaamu danda’u.
 Barbaachisummaa Walqunnamtii

mana keessatti:
jireenyi maatii guutuu, badhaadhaa fi gammachuu
ta’a
bakka hojii/ bakka hojiitti: .
hojiin caalaatti hiika kan qabu, hawwataa, badhaasa
kan qabuu fi salphaa ta’a.
hojiiwwan hoggansa bu’a qabeessa ta’een
raawwachuuf (karoorsuu, gurmeessuu, hojjettoota,
qajeelchuu fi to’achuu) .
hawaasa keessatti:
gamtaa fi waliigaltee hawaasummaa keessatti
gargaara
 Barbaachisummaa isaa ...
Faayidaaleen gurguddoon qunnamtii kanneen armaan gadiiti .
1. Walqunnamtiin mala barnootaa ni kenna:
 Qunnamtiin adda addaa bal’aan hojii barsiisaa tajaajila. Fakkeenyota:
1.1. Kitaaba barnootaa, Maanu’alii, fi seminaara Hooggansaa
 Walumaagalatti galmi meeshaa barsiisaa karaa tokkoon nu barsiisuu fi
barnoonni beekumsa kan kennu yoo ta’u, kunis humna dha.
Dhaabbileen Tajaajila Maamiltootaa miidiyaalee kanneen bu’a
qabeessa ta’een fayyadamuu qabu.
2. Walqunnamtiin mala amansiisuudha:
 Amansisuun gita ergaawwan amantii ykn amala keenya jijjiiruuf
qophaa’an agarsiisa. Dhaabbileen miidiyaalee kanneen fayyadamuun
maamiltoota isaanii amansiisuu danda’u. Fakkeenyota: 1.1. Beeksisa
Televijiinii fi Raadiyoo
3. Walqunnamtiin mala bashannanaati:
 Namoonni taateewwan bashannanaa kennan baay’een isaanii
ogeessota, indaastirii bashannanaa – raadiyoo, televijiinii, fiilmii ykn
maxxansaa keessatti hojjetu.
 Yaaddoon namoota kanaa namoota biroo bashannansiisuudhaan
bu'aa isaanii argachuudha.
Walqunnamtii Hoggansa keessatti

Odeeffannoo tamsaasuun , .
Kakaasu fi amansiisaa, .
Hubannoo guddisuu
Murtee kennuu keessatti gargaaruu
Miira ofii ta'uu uuma , fi
Falmii Ni Fura
 ... bulchiinsa keessatti _
Dhaabbata tokko keessatti qunnamtiin mala:
Beekumsa isaanii haaromsuun raawwii hojii fi bu’a
qabeessummaa hojjettootaa guddisuu
Hojjettoonni miira ofii ta’uu fi of kennuu guddisuu
Jijjiirama bu’a qabeessa ta’een fiduuf
Kaayyoo dhaabbatichaa waliin miira adda baafamuu
kakaasuu fi uumuu
Waa’ee murtii fi sababa murtiiwwan sana duuba jiru
hojjettoota beeksisuu fi amansiisuu
gahee hojii isaanii fi carraa guddinaa gara fuula duraa
dhaabbaticha keessatti qaban irratti hubannoo ifa ta’e
akka qabaatan gochuu , fi
Hojjettoota odeeffannoo misoomaa fi hojiiwwan irratti
humneessuu
 Kaayyoo Walqunnamtii

 Qajeelfamaaf
 Ida'amuudhaaf  Barsiisuuf _
 Odeeffannoof  Dhiibbaa uumuuf
 Madaalliidhaaf  Ijaarsa fakkiitiif
 Kallattiidhaaf  Orijinteshinii
hojjettootaaf
 Moodeelota Walqunnamtii
Walqunnamtii caalaatti hubachuuf, walqunnamtiin maal
akka fakkaatu ijaan ilaaluun barbaachisaa taʼuu dandaʼa.
Hundaafuu, walqunnamtiin adeemsa walxaxaa dha. Wal
argaan qunnamtii eessaa ykn eenyu waliin akka jalqabu fi
akka xumuramu adda baasuun rakkisaa ta’uu danda’a.
Moodeelotni qunnamtii gama adda addaatiin wal-
qunnamtii qunnamtii tokkoo bakka bu’iinsa mul’ataa
kennuudhaan adeemsa salphisu.
Moodeelota qunnamtii sadii irratti ni mari’anna:
1. Moodeelli sararaawaa, .
2. Moodeelli walqunnamtii, .
3. Moodeela daldalaa (transactional model) jedhamu.
 Moodeelota...
1. Moodeela Walqunnamtii Sarara
Moodeelli kun qunnamtiin adeemsa karaa tokkoo kan
namni ergaa itti yaadee nama fudhatutti dabarsu ta’uu ibsa
Moodeelli kun wal-qunnamtii qunnamtii keessatti nama
ergaa fi ergaa irratti xiyyeeffata. Fudhataan moodeela
keessatti hammatamus, gaheen kun akka qaama adeemsa
itti fufiinsa qabuutti osoo hin taane akka galma ykn qabxii
xumuraatti ilaalama.
As this model does not account for feedback , fudhataan
ergaa sana milkaa’inaan fudhatee hubatee ykn hin
hubanne jennee fudhachuuf hafna.
Fakkeenyonni telegiraafii fi raadiyoo ni dabalata
 Moodeelota...
2. Moodeela Walqunnamtii Wal-qunnamtii
Moodeelli kun walqunnamtiin adeemsa hirmaattonni
akka ergaa fi fudhataatti bakka wal jijjiiranii ergaa erguu
fi yaada fudhachuudhaan hiika maddisiisan ta’uu ibsa
Moodeelli walqunnamtii walqunnamtii akka adeemsa
sararaawaa, karaa tokkootti agarsiisuu mannaa, yaada
deebii kan of keessatti hammate yoo ta’u, kunis
qunnamtiin adeemsa walqunnamtii, karaa lamaa akka
ta’u taasisa.
Moodeela wal-qunnamtii keessatti, tokkoon tokkoon
hirmaattotaa wal-qunnamtii qunnamtii tokko akka itti
fufuuf gahee akka ergaa fi fudhataatti wal-jijjiiru.
 Moodeelota...
3. Moodeela Walqunnamtii Dabarsaa
Moodeelli kun qunnamtii akka adeemsa qunnamtiin haala
hawaasummaa, hariiroo fi aadaa keessatti dhugaa
hawaasummaa maddisiisan ta’uu ibsa .
Moodeela kana keessatti ergaa wal jijjiiruuf qofa kan wal
qunnamnu miti; walitti dhufeenya uumuuf, gamtaa aadaa
gidduutti uumuuf, yaad-rimee ofii bocuuf , hawaasa uumuuf
namoota biroo waliin marii irratti hirmaanna.
Gaheen ergaa fi fudhataa moodeela kana keessatti moodeelota
biroo irraa garaagarummaa guddaa qaba. Hirmaattota akka ergaa
fi fudhattootaatti maqaa itti moggaasuu mannaa namoonni wal-
qunnamtii qunnamtii keessatti argaman qunnamtii
(communators) jedhamanii waamamu kan yeroo tokkotti ergaa
erguu fi fudhatu.
 Bifa Walqunnamtii
Bifa qunnamtii hirmaattoota, karaa itti
fayyadamanii fi haala dubbiitiin garaagarummaa
qaba.
Bifa qunnamtii ijoo ta’an: 1.1.
1. Walqunnamtii namoota gidduutti
2. Walqunnamtii garee
3. Qunnamtii ummataa
4. Qunnamtii ummataa
Islaayidoonni armaan gadii tokkoon tokkoon bifa
qunnamtii gabaabinaan ni kennu.
 Unkaalee...

1. Walqunnamtii namoota gidduutti

 Walqunnamtii namoota jireenyi isaanii wal-irratti
dhiibbaa geessisan gidduutti taasifamuudha. Hariiroo
keenya kan ijaaru, kan eegu fi kan xumuru yoo ta’u,
gosoota walqunnamtii biroo caalaa yeroo baay’ee
walqunnamtii namoota gidduu jiru irratti
bobba’uudhaan dabarsina.
 Walqunnamtiin kun haala adda addaa keessatti kan
uumamu yoo ta’u, dameewwan xiqqaa qo’annoo
qunnamtii kanneen akka qunnamtii aadaa gidduu,
qunnamtii jaarmiyaa, qunnamtii fayyaa, fi qunnamtii
gidduu galeessa ta’e keessatti kan ilaalamudha.
 Unkaalee...

2. Walqunnamtii garee
 Walqunnamtiin namoota sadii fi isaa ol gidduutti
walqunnamuun galma waliinii galmaan ga’uudha
 Mana barumsaa sadarkaa lammaffaa fi kolleejjii keessatti
gareedhaan hojjettee taʼuu hin oolu, akka barattoota
baayʼee yoo taate immoo sitti hin tolle. Mufannaa ta’uu
danda’us, hojiin garee haala barnootaa keessatti
muuxannoo faayidaa qabuu fi hojii garee haala ogummaa
keessatti hojjetamuuf qophii ni kenna.
 Dhaabbileen gara moodeelota hojii garee irratti
hundaa’anitti ce’aa kan turan yoo ta’u, jaallannus jibbinus
gareewwan qaama jireenya namootaa keessaa isa
tokkodha.
 Unkaalee...

3. Qunnamtii ummataa
 Walqunnamtii nama tokko irraa dhaggeeffattoota
baay’eedhaaf taasifamuudha.
 Ummata duratti dubbachuun waan namoonni
baay'een sodaatan, ykn yoo xiqqaate hin
gammadnedha.
 Walqunnamtii namoota gidduutti & garee wajjin wal
bira qabamee yoo ilaalamu, qunnamtiin ummataa
bifa walqunnamtii itti yaadamee, sirnaa, fi galma
irratti xiyyeeffate kan hanga ammaatti ilaalle keessaa
isa wal irraa hin cinnedha
 Unkaalee...

4. Qunnamtii ummataa
 aadaa fi wal-qunnamtii namoota hedduutti darbudha .
 Miidiyaaleen aadaa kanneen akka gaazexaa, barruulee,
raadiyoo, fi televijiinii waggoota dhiyoo asitti sababa
teeknooloojii fi adeemsa guddachaa dhufeen baayyee
miidhamus, chaanaalii qunnamtii ummataa barbaachisoo
ta’anii itti fufaniiru.
 Miidiyaan hawaasaa, waltajjiiwwan tamsaasaa,
podkaastoonni, fi biloogiin karaalee qunnamtii ummataa
yeroo hunda waliin bobba’uu hin oollu.
 Teeknooloojiin ergaa qunnamtii ummataa erguuf
barbaachisu gosoota qunnamtii biroo irraa adda isa taasisa.
 KUTAALEE LAMA

Adeemsa WALQUNNAMTII
 Qaamolee Walqunnamtii?
A. Ergaa/walqunnamtii/madda/ka’umsaa/jalqabaa:
Hojjetaa yaada, akeeka, odeeffannoo fi kaayyoo walqunnamtii
qabu.
B. Encoding gochuu
Adeemsa yaada nama walqunnamsiisu gara afaan kaayyoo
ibsutti hiiku.
C. Ergaa
Bu'aa dhumaa adeemsa koodii. Hojiin adeemsa koodii bifa
yaadonni fi kaayyoon akka ergaatti ibsamuu danda’an
dhiyeessuudha – afaaniin yookaan afaaniin ala
D. Giddugaleessa
Ergaa sana kan baatudha. Isaan keessaa: qunnamtii fuula
fuulatti, bilbilaan, walgahii garee, yaadannoo, ibsa
imaammataa, sagantaa oomishaa fi tilmaama.
 Elementiiwwan...
E. Fudhataa
Nama ergaan itti ergamu. Yookiin immoo nama miirri
isaa ergaa nama erge hubatudha.
F. Decoding gochuu
Adeemsa ergaa ergaa gara odeeffannoo hiika qabuutti
hiikuu fudhataan.
G. Duubdeebii
Chaanaalii deebii fudhataa kan ergaan sun fudhatamuu
fi deebii keessoo oomishuu isaa akka murteessu
dandeessisu.
H. Waca
Warri warra burjaajessu, jeeqan, jallisan; ykn hir’isuu
 Adeemsa walqunnamtii

Ergamaan yaada qaba

Ergamaan yaadicha ergaa keessatti koodii godha

Ergaan chaanaalii tokko irra deema

Fudhataan ergaa decode godha

ergaa
 Gufuuwwan
A. Fureemii Wabii Garaa Garaa:
Namoonni dhuunfaa muuxannoo kanaan duraa irratti hundaa’uun
walqunnamtii tokko haala adda addaatiin hiikuu danda’u.
isaas adeemsa koodii fi koodii hiikuu gidduutti jijjiirama ta'a.
Bu’aan furmaata wabii adda addaa
Fakkeenyaaf ,
 Dargaggoonni umrii kurnanii keessa jiran muuxannoo warra isaanii
irraa adda taʼe qabu;
 aanaa ilaalcha gurgurtaa adda addaa qabu .
 tokko hogganaa gabaa fi hogganaa warshaatiin haala adda ta’een
ilaalama.
 Rakkoon gahumsaa hospitaala keessatti mul’atu haala adda ta’een
ilaalama hojjettoota narsiitiin kanneen hakiimota hojjettootaa irraa.
 adda addaa dhaabbaticha keessatti argamanis furmaata wabii adda
addaa qabu.
Kun dhimma murtii gatii miti sababni isaas gareen lamaanuu
dogoggora ykn sirrii miti.
 Gufuuwwan/Cubbuu...
B. Filannoo: 1.1 .
Tokkoon tokkoon keenya addunyaa kana karaa mataa
isaatiin "kataloogii" goona .
Yeroo namoonni odeeffannoo haaraa ugguran, keessumaa
yeroo inni waan itti amanan waliin wal faallessu ni
Kanaaf , namoonni odeeffannoo yeroo argatan kutaalee
amantii isaanii wajjin walsimu ykn irra deebi’anii
mirkaneessan qofa dhaga’uuf mijatu.
Odeeffannoon yaada dursee yaadame waliin wal faallessu
yookaan hin adeemsifamu yookaan yaada dursee qabnu
mirkaneessuuf jallateera.
isaanii dhimma hin qabu; wanti barbaachisaa ta’e yaadni
dursaa akkasii qunnamtiin akka diigamu taasisuu isaati.
 Gufuuwwan/Cubbuu...
C. Dandeettii Dhaggeeffachuu Gadhee : .
Dhaggeeffachuun yeroo namni ol aanaa fi namni jala jiru waliin
dabarsan keessaa gara walakkaa fudhachuu qaba
Yeroo baay’ee akkasitti hin ta’u, sababiin isaas namni tokko ykn
lamaan isaanii dhaggeeffachuu waan dadhabaniif
D. Gatii :
Ergaa tokkoof gatii waliigalaa
akkasii madaallii fudhataan nama walqunnamsiisu irratti qabu,
muuxannoo fudhataan kanaan dura nama walqunnamsiisu waliin
qabu ykn hiika ergaa sanaa eegamu irratti hundaa’uu danda’a.
E. Madda Amanamummaa:
Amaanaa, amantaa fi amantii fudhataan dubbii fi gocha nama wal
qunnamsiisu irratti qabu
Sadarkaan amanamummaa fudhataan nama walqunnamsiisaaf
ramadu kallattiin akkaataa fudhataan jechoota, yaadaafi gocha nama
walqunnamsiisutti ilaalu fi deebii itti kennu irratti dhiibbaa qaba.
 Gufuuwwan/Cubbuu...
F. Rakkoolee Hiikaa : 1.1.
Sirumayyuu , walqunnamtiidhaan hubannoo dabarsuu hin
dandeenyu . Odeeffannoo bifa jechootaa qofaan dabarsuu
dandeenya, isaanis mallattoolee waliigalaa ta’an.
Unfortunately , jechoonni walfakkaatan namoota adda
addaatiif guutummaatti hiika adda addaa qabaachuu
danda’u. Hubannoon kan fudhatu keessa malee jecha
keessa hin jiru.
Kanaafuu , hoggantoonni akkamitti akka ibsan,
walqunnamtii afaanii keessattis ta’e walqunnamtii
barreeffamaa keessatti, gochoonni barbaadan akka
raawwataman arguu barbaadan xiyyeeffannoo guddaa
kennuu qabu .
Hogganaan warshaa tokko guddina warshichaaf daballiin
baajataa barbaachisaa ta’uu isaa yeroo beeksisu, hogganaan
sun barbaachisummaa meeshaalee haaraa, inventarii
 Gufuuwwan/Cubbuu...
G. Filtering : 1 .
Dhaabbilee keessatti qunnamtii olka’aa keessatti
waanuma barame
Odeeffannoon sun akka waan gaariitti fudhataan akka
fudhatamuuf odeeffannoo too’achuu wajjin wal qixa
Namoonni jala jiran ergaa hoggantoota isaaniif
dabarsan keessatti odeeffannoo mijataa hin taane
haguugu . Sababni calaqqee akkasii ifa ta’uu qaba.
Hooggansi madaallii gahumsaa ni taasisa, daballii
mindaa ni kenna, karaa olka’iinsaatiin waan argatu
irratti hundaa’uun namoota dhuunfaa ni guddisa.
Qormaanni calaluu sadarkaa dhaabbatichaa hundatti,
keessumaa sadarkaa
 Gufuuwwan/Cubbuu...
H. Dhiibbaa Yeroo : 1.1.
Hoggantoonni yeroo baay’ee nama jala jiran hunda waliin
walqunnamuuf hin qaban.
Short-circuiting sirna qunnamtii sirnaan tumame kan yeroo
baayyee dhiibbaa yeroo irraa kan ka’e kufaatii ta’uu isaati.
Salphaatti yoo ilaalle, namni tokko, kan akka idileetti
hammatamu, karaa qunnamtii idilee irraa hafeera.
I. Walqunnamtii Garmalee:
Hojiin barbaachisaan hogganaan tokko raawwatu murtee
kennuudha.
tokko odeeffannoodha.
Waggoonni kurnan darban Bara Odeeffannoo ykn Bara
Odeeffannoo jedhamanii ibsamaniiru. Guddina teeknooloojii
qunnamtii irraa kan ka’e rakkoon kan uumamuu danda’u,
odeeffannoo dhabuu irraa osoo hin taane, odeeffannoo
garmalee argachuu irraa kan ka’e.
 Walqunnamtii Namoota Gidduu & Hojii
Garee
namoota gidduutti : .
Ergaa afaanii fi afaaniin ala ta’e namoota lama gidduutti
dabarsuu fi fudhachuu kan of keessatti hammatedha .
Kaayyoon isaa inni bu’uuraa yaada, yaada ykn
odeeffannoo nama biraatti dabarsuu akka si hubattuuf
akkasumas deebii kenname akka hubattu gochuudha.
keessatti odeeffannoon nama dhuunfaa irraa gara nama
dhuunfaatti haala fuula fuulatti fi garee keessatti
dhangala’a .
Akkaataa namoota gidduutti: .
Akkaataa namni dhuunfaa namoota biroo wajjin walitti
dhufeenya uumuu filatu
Dirree odeeffannoo barbaachisaa ta’e beekuu fi beekuu
dhabuun walnyaatinsi adda addaa afur, bakka jaamaa,
fuula duraa, fi hin beekamne .
 Itti fufa...
I. Dirree Dirree:
keessatti odeeffannoon qunnamtii bu’a qabeessa ta’e
gaggeessuuf barbaachisu hundi nama walqunnamsiisu
(ofii) fi fudhattoota (warra kaan)
kun hariiroo fi qunnamtii namoota gidduu bu’a
qabeessa ta’eef baay’ee mijataadha.
II. Bakka Jaamaa :
Kun haala odeeffannoon barbaachisaan namoota biroo
biratti beekamu malee ofii hin beeknedha .
Namni tokko amala, murtoo fi dandeettii namoota biroo
hubachuu waan hin dandeenyeef ofiif hanqina
Kaan immoo faayidaa ofii isaanii osoo hin beekin deebii,
miira, hubannoo fi kkf ofii isaanii beekuu qabu. Kanarraa
kan ka’e hariiroon namoota gidduu jiruu fi
walqunnamtiin ni rakkata .
 Itti fufa...
III. Fuulaa:
 keessatti odeeffannoon ofiin beeka malee namoota
birootiin hin beekamu . Kanarraa kan ka’e ofiin sodaa,
fedhii aangoo ykn sababa kamiinuu irraa kan ka’e fuuldura
ykn fuula sobaa dhiyeessuuf deebii kennuu danda’a. Haalli
akkasii keessumaa yeroo namni jala jiru "beeka" fi
supparvaayizarri battalaa " hin beeku; beeka." Fuulaan
akkuma bakka jaamaa dirree hir’isuun carraa walqunnamtii
bu’a qabeessa ta’e hir’isa.
IV. Kan Hin Beekamne:
 kun kutaa hariiroo sanaa kan odeeffannoon barbaachisaan
ofii isaatiin ykn qaamolee birootiin hin beekamne sana
uuma.
 ni ibsama. "Ani isaan hin hubadhu, isaanis na hin hubatan."
 Haala akkasii keessatti walqunnamtiin namoota gidduu jiru
gaarii akka hin taane hubachuun salphaadha .
Walqunnamtii namoota gidduu jiru fooyyessuu
namoota gidduu jiru (bakka jaamaa, fuula duraa fi hin
beekamne) fooyyessuu barbaachisa
tooftaalee lama, saaxilamummaa fi yaada kennuu
fayyadamuun.
i. Saaxilama:
 Adeemsa ofiin bal’ina fuulduraa hir’isuun bal’ina dirree
guddisuuf itti fayyadamu
 Namni dhuunfaa odeeffannoo namoota biroof qoodu irratti
ifaafi amanamaa ta’uu akka qabu
 Amala sochii qabu kan nama walqunnamsiisu (ofii ) barbaada .
ii. Duubdeebii :
 Yeroo ofiin hin beekne ykn hin hubanne, qunnamtiin bu’a
qabeessa ta’e yaada warra beekan irraa argamuun guddachuu
danda’a.
 Thus , bakki jaamaa hir'achuu danda'a, wal-simuun daballii
dirree keessatti.
 argachuun tumsa dammaqinaan namoota biroo irratti hundaa’a
 Akkaataa Hooggansaa fi Walqunnamtii
namoota gidduu jiru
Hoggantoonni ti’ooriidhaan dirree babal’isuuf fedhii qabaatanis
dandeettii fi fedhii saaxilamummaa fi yaada kennuu fayyadamuu
isaaniitiin garaagarummaa qabu.
Yoo xiqqaate akkaataa hoggansa adda addaa afur adda baasuun
ni danda’ama.
1. Gosa A: .
 Hoggantoota saaxilamummaas ta’e yaada deebii hin fayyadamne
 Hoggantoonni akkasii naannoo beekumsa ofii isaanii ykn
beekumsa namoota biroo guddisuuf fedhii waan hin qabneef
naannoon hin beekamne akkaataa kanaan ol’aantummaa qaba
 Yeroo baayyee amala hoggantoota abbaa irree agarsiisu.
2. Gosa B: 1.1.
 Miira isaanii bananii ibsuu hin danda’an
 Saaxila fayyadamuu waan hin dandeenyeef yaada deebii irratti
hirkatanii hojjechuu qabu
 Namoonni jala jiran hoggantoota
 Itti fufa...

3. Gosa C: .
 Hoggantoonni yaadaafi yaada namoota biroo osoo hin
taane yaadaafi yaada ofii isaaniitiif iddoo guddaa kennan,
baasii yaada kennuutiin saaxilamummaa ni fayyadamu.
 Bu’aan isaas bakka jaamaa itti fufsiisuu fi guddachuu fida.
 akkasii addatti walqunnamtiidhaaf fedhii hin qaban,
himuu fi kabaja miira barbaachisummaa mataa isaanii
eeguu qofa.
4. Gosa D: .
 Madaallii saaxilamummaa fi yaada kennuu
 Hoggantoonni miira ofii isaanii saaxiluu fi yaada namoota
biroo irraa argachuuf bilisa ta’u.
 Naannoon dirree guddaa ta’ee qunnamtiin bu’a qabeessa
ta’a.
 KUTAALEE SADII

DUREE WALQUNNAMTII
Yaad-rimee Bu’uuraa Walqunnamtii Bu’a qabeessa
Walqunnamtiin bu’a qabeessa ta’e daldala gaarii dha.
keessatti wanti lakkaa’amu waan namootatti himamu osoo
hin taane waan isaan fudhatanidha .
Walqunnamtiin gadi bu’aa bu’a qabeessa ta’e akka
jiraatuuf
Hooggansi hunda dura karaa imaammataa, amantaa fi
qajeeltoowwaniin walqunnamsiisuuf waan haqa qabeessa,
sirrii fi gatii qabu qabaachuu qaba.
Akka kanaan dhuunfaa , amala, ilaalchaa fi uumama nama
dhuunfaa irratti waan hundaa’uuf
Kunis naannoo fi aadaa hawaasummaa nama dhuunfaatiin
dhiibbaa qaba.
ta’eef , qunnamtii karaa buleetinii, kitaabota xiqqaa fi
meeshaalee maxxanfaman birootiin alatti, xiyyeeffannaan
walqunnamtii dhuunfaa fi fuula fuulatti ta’uu qaba .
 Qajeelfama qunnamtii
Dhaggeeffattoota beeku
Yaadota beekaa
Wal-xaxaa ta’uu irraa fagaadhaa
Haala jiru beeki
Dubbachuu fi hin dubbatinaa
Sochii qaamaa fi Sagalee
Dinqisiifachuuf hin dubbatin
Duubdeebii
Kaayyoo isaa cimsi
Garmalee gochuu irraa fagaadhaa
Dhaggeeffachuu horadhu
Kaayyoo qunnamtii tokkoon tokkoon isaanii
qoradhu
Haala
7Cwwan Walqunnamtii Bu’a
T he qabeessa
7Cs
walqunnamtii
7Cn walqunnamtii barreeffamaa
afaanii keessatti keessatti
I. To'annaa I. Sirrummaa
II. Haasaa II. Guutuu ta’uu
III. Ofitti amanaa III. Gabaabuma
IV. Ga'umsa kan qabu IV. Ifa ta'uu
V. Tasgabbaa'aa V. Uumamuu
VI. Ifaa VI. Ilaafi ilaamee
VII. Gabaabaa VII. Yaadannoo
 Walqunnamtii Daldalaa Keessatti
Gama Seeraa
1. Maqaa balleessuu
Yaada sobaa maqaa nama tokkoo hawaasa tokko keessatti
miidhu hayyama malee fi mirga malee maxxansuu
 Hayyama malee : jechuun “ waliigaltee malee .” Kunis qabxii
jalqabaa namni tokko maqaa nama biraa balleessuuf yoo ta’e
fedha ykn hayyama nama biraa faallaa ta’uu isaa ifa godha. Haa
ta’u malee, haalawwan tokko tokko keessatti gochi maqaa
balleessii hayyama nama irratti kaayyeffameen raawwatama.
 Mirga hin qabne : jechuun “ Mirga hin qabne .” Nama
biraa maqaa balleessuuf mirga ykn mirga seeraan osoo hin
kennamneef maqaa balleessuudha.
Qaamoleen/dhaabbanni/ namoonni tokko tokko namoota
gaaffii keessa jiran lamaan alatti odeeffannoo/meeshaalee
maqaa balleessan ummataaf beeksisuudhaaf mirga qabu.
 Gama Seeraan...
2. Weerara Dhuunfaa
A. Kophummaa
B. Waa'ee nama dhuunfaa tokkoo dhugaa dhuunfaa
ibsuu: Dhugaawwan dhuunfaa tokko tokko namoota
dhuunfaa lamaatiin qooddatan tokko nama kamiyyuu
yoo ibsaman, weerara iccitii ti.
C. Maqaa ykn eenyummaa nama tokkoo hayyama isaa
malee kaayyoo daldalaaf fayyadamuu : Hayyama
nama tokkoo malee maqaan ykn eenyummaan isaa
yeroo itti fayyadamnu weerara iccitii jennee waamna .
D. ifa ummataa sobaa nama tokkotti darbachuu : Namni
tokko osoo hin yaadin qeeqa xiyyeeffannoo ummataaf
yoo saaxilame namni itti gaafatamummaa fudhate
mana murtii seeraa iccitii nama qulqulluu weeraruu
isaatiin deebii itti kennu qabaachuu danda’a.
 Gama Seeraan...
3. Hanna
Hanni inni kaan waliigaltee akka seenu kakaasuuf jecha
dhugaa itti yaadanii dogoggoraan ibsuudha . Qaamolee
Barbaachisoo Hannaa : .
A. yaadamee
B. It must relate to a material fact : Hanni yeroo hunda dhugaa
barbaachisaa (A fact upon which a contract is made) wajjin
walqabatee jira jechuudha.
C. Waliigaltichi osoo hin xumuramin dura kennamuu qaba :
Kun yeroo hunda hanni waliigaltee osoo hin xumuramin akka
raawwatamu agarsiisa. Waliigaltichi erga xumuramee booda
hanni tokko hanna yoo ta’ellee hanna jedhamee waamamuu
hin danda’u.
D. Qaama biraa kakaasuu qaba
E. Ibsa yaadaa osoo hin taane ibsa dhugaa ta’uu qaba
F. Qaama miidhameef kasaaraa fiduu qaba
 Gama Seeraan...
4. Adda addaa. naannoolee
A. Nootii maallaqaa fi waraqaa Mootummaa fi
kkf:
Namni nootii maallaqaa, maallaqa tizrii ykn
boondii sobaa hojjete yakka akkasiitiin mana murtii
seeraatti of argachuu danda’a.
B. Mirga garagalchuu:
Hanni meeshaalee mirga waraabbii kan akka kitaaba
tokko hayyama maxxansaa malee irra deebi’anii
maxxansuu fi teeppii ykn CD waraabame
hayyamame baay’isuun namni tokko tarkaanfii
seeraa akka fudhatu taasisuu danda’a.
C. Meeshaalee poornoogiraafii:
kamiyyuu , kan safuu faallaa ta'e .
KUTAALEE AFUR

GOSA QUNNAMTII
JARMAAYYAA KEESSATTI
 Qunnamtii Keessaa fi Alaa
Qunnamtii keessoo: 1.1.
 Dhaabbaticha keessatti odeeffannoo waljijjiiruudha .
 Ergaawwan karaa :
 qunnamtii dhuunfaa, .
 bilbilaan, .
 iimeelii, .
 intranet (website hojjettoota qofaan dhaqqabamu) fi kkf.
 Akka mala odeeffannoo waljijjiirraa dhaabbaticha keessatti
dhaabbataa , qajeelaa fi daayaagoonaalii ta’uu danda’a .
 Hojjettoota kanneen armaan gadii keessatti gargaara :
 hojii isaanii raawwachuu , .
 miira gurmaa’insaa ifa ta’e horachuu ergama fi
 rakkoolee mudachuu danda'an adda baasuu fi hatattamaan
furuu .
 Keessaa fi Alaa...
Walqunnamtii Alaa
guyyaa guyyaan addunyaa alaa waliin walqunnamu
.
Sirnaafi al-seerummaa ta'uu danda'a .
Odeeffannoo dhaabbatichi qopheesse hunda kan
hammatu yoo ta’u, kunis sochii isaa waliin kan
walqabatu kan pireesii irratti gadhiifamu,
beekumsa ummataaf .
suuraa dhaabbatichaa guddisuuf murteessaadha .
Hojiileen sun naannoo bulchiinsa suuraa
dhaabbatichaa kan qophaa’an yoo ta’u, mata duree
fi yaad-rimee isaa waliin kan walqabatanidha.
Walqunnamtii Sirnaafi Al-seerummaa
Dhaabbilee keessatti toora qunnamtii gosa lamatu jira.
Isaan kun networkii idilee fi al-seerummaati.
Dhangala’aa Walqunnamtii Sirna
 Sirnoota eenyuun eenyuun akka haasa’u hojii akka hojjetu
murteessuuf hoggansaan qophaa’aniidha .
 Chaartii gurmaa'insaatiin ibsina .
 Chaartiiwwan jaarmiyaa raawwii namoota birootiif eenyu
akka itti gaafatamummaa qabu, fi dhangala’aa qunnamtii
agarsiisu .
Walqunnamtiin idilee kanneen akka : 1.1.
 Walqunnamtii Gadi
 Walqunnamtii Ol-aanaa
 Walqunnamtii Horizontal
 Walqunnamtii Daayaagoonaalii
 Idilee...

1. Walqunnamtii Gadi:
Namoota dhuunfaa sadarkaa olaanaa sadarkaa
sadarkaan jiran irraa gara warra sadarkaa gadii
jiranitti yaa’a.
Qunnamtiin jaarmiyaa gara gadiitti baay’inaan
mul’atu:
 Qajeelfama Hojii kennuu;
 Ibsa Hojii kennuu;
 Imaammata, hojimaataa fi hojmaata jaarmiyaa
dabarsuu
 Idilee...
2. Walqunnamtii Ol-aanaa: .
 Namoota dhuunfaa sadarkaa gadii sadarkaa sadarkaan
jiran irraa gara warra sadarkaa olaanaatti yaa’a.
 Meeshaaleen qunnamtii olka’aa bal’inaan itti
fayyadaman kanneen akka:
 Sanduuqa yaada, .
 Walgahii garee, .
 Gabaasa supparvaayizarootaaf, .
3. Walqunnamtii Horizontal: 1.1.
 Akkasumas chaanaalii qunnamtii dalagaa YKN cinaa YKN
csross-functional jedhama
 Adeemsa qunnamtii hoggantoota ejjennoo walqixa qaban
gidduutti taasifamu hammachuu .
 Walitti dhufeenya hiriyaa irratti kan hundaa’edha
 Idilee...
4. Walqunnamtii daayaagoonaalii: .
Walqunnamtii sadarkaa fi hojii ykn kutaalee
lamaan qaxxaamuree hojjettoonni kutaalee adda
addaa irraa walitti dhufeenya gabaasni isaanii osoo
hin ilaalin dhaabbaticha keessatti waliin
walqunnaman agarsiisa
Fayyadamni chaanaalii daayaagoonaalii yeroo fi
carraaqqii dhaabbatichi baasu xiqqeessa.
 Neetworkiin Qunnamtii Al-
seerummaa
Qunnamtii al-seerummaa: 1.1.
Neetworkota idilee cinaatti dhaabbati kamiyyuu toora
qunnamtii al-seerummaas qaba
Innis qunnamtii dha, kan itti yaadee dhaabbatichaan kan
qophaa’e miti.
Inumaayyuu gareewwan al-seerummaatiin kan
uumame fedhii isaan walitti dhufeenyaa fi odeeffannoo
waliif qooduuf qaban guutuuf jecha.
Akkaataa walqunnamtii aadaa, afaan, hiriyummaa,
fedhii waliinii fi kkf irratti hundaa’e.
Caasaan isaa kallattii yaa’aa xiqqaa waan ta’eef
qunnamtii wayinii jedhamuunis beekamu.
 Al-kallattiin...
Walqunnamtiin al-seerummaa hojiiwwan faayidaa
qaban hedduu tajaajiluu danda’a :
qaawwa
yeroo baayyee chaanaalii ofiisaa caalaa ergaa
saffisaan dabarsuu danda'a.
yeroo tokko tokko hojjettoonni fi hoggantoonni
karaalee ofiisaa kanneen hin barbaachifne ulfaataa
fi yeroo fudhatan akka bira darban gargaaruu
danda’a.
hojiiwwan adda addaa sirna qabeessa ta’e caalaa
akka hojjetaman ni hayyama .
 Al-kallattiin...

Bifa Walqunnamtii Al-seerummaa

I. Wayinii wayinii
Amaloonni wayinii kanaa:
 Ariifataa
 Daddabuu kan danda'u
 Dhuunfaa
 Dhiibbaa kan qabu
 Umurii gabaabaa
 Al-kallattiin...
Fayyadama wayinii
Amanamummaan wayinii gonkumaa mirkanaa’ummaa
guutuudhaan murtaa’uu kan hin dandeenye ta’us,
hojiiwwan faayidaa qaban tajaajila:
1. Fedhii tokko ni guuta, carraa hojjetaan sun hojjetaa
(hojjetoota) isaa wajjin
2. Hojjetaan naannoo hojii isaa keessaa hiika akka argatu
gargaara , keessumaa tartiiba ifa hin taane olaanaa irraa
hiikuu keessatti.
3. safety valve ta'ee hojjeta . Hojjetaan sun yeroo burjaaja’ee fi
maaltu akka isaan mudatu ifa hin taane, wayinii sanatti
fayyadamee yaaddoo isaa gadi dhiisa. oduu wayinii qarqara
jiru karaa anniisaa hamaa ittiin ibsaniifi gadhiisanidha.
4. Namoonni waaʼee nama hin jirre tokkoo yeroo odeessan
yeroo baayʼee murtii ni dabarsu . Namoonni tokko tokko
eessa akka dhaabbatan baruuf warra kaan irratti murtii
dabarsu
 Al-kallattiin...
II. Oduu
Oduu odeeffannoo wayinii kan ragaa sadarkaa mirkanaa’e malee kan
dabarfamuudha.
Kutaa wayinii kan hin mirkanoofnee fi dhugaa hin taane ta’uu
danda’a .
Oduun maqaa gaarii hin qabne kenna. Walumaagalatti namoonni
oduu facaasan dhimma kanaaf fedhii qabu.
Yeroo tokko tokko oduun sun akka ergamaa hawwii guutuutti taphata.
Rakkoon oduu keessattuu namoonni dhimma sanaaf fedhii waan
qabaniif jallifamuuf saaxilama.
Hogganaan hojjettootaa oduu kana dhaabuu kan barbaadu yoo ta’u,
oduuwwan barbaachisoo hamilee fi oomishtummaa irratti dhiibbaa
geessisan qofa dhaabuuf yaala.
Oduun kun dafee qulqullaa'uu qaba. Fuula fuulatti jijjiiruun ykn
gareen wal arguun oduu balaa akka hin babal’anne ittisuuf malawwan
hundarra gaarii ta’aniidha.
 Al-kallattiin...
Neetworkiin Al-seerummaa Misoomuu
Namoota sadarkaa dhaabbatichaa Hundaatti
Saaxilamummaa Barbaadi
Dhaabbaticha keessa Nama Hunda Kabajaan
Ilaaluu
Gaaffii Gaafadhu
Walqunnamtii
Afaaniin Hin
Taane Walqunnamtii Walqunnamtii
sagalee sagalee hin
Ergaawwan karaa qabu
afaaniitiin alatti Walqunna Jechoota Jechoota
ibsaman sun . mtii dubbataman barreeffamaa
Afaaniin
Ergaawwan karaa
Walqunna Sagalee, Sochii
sagaleetiin darban mtii hafuura qaamaa, bifa
kan afaan hin Afaaniin baafachuu, sochii fuulaafi
hirmaanne- afuufa, Hin Taane iyya, amaloota kkf
kolfa, fi sagalee adda sagalee
addaa biroo of (sagalee guddaa
keessatti qabata fi kkf) .
 Afaaniin kan hin taane...

Gosoota Walqunnamtii Afaaniin Hin Taane Adda

Addaa:
Qaama qajeelchuu
Dhaabbii qaamaa
Sochii qaamaa
Fuulaa fi Ija
Sagalee
Tuquu
Uffata
Proxemics jedhamuun beekama
 Kan Afaaniin Hin Taane..
Proxemics jedhamuun beekama
qorannoo akkaataa namoonni fi bineensonni bakka
itti fayyadamaniidha .
fageenya afur jireenya keenya guyyaa guyyaa
keessatti itti fayyadamnu ibsaniiru .
A. Fageenya walitti dhiyeenyaa - zoonii addaa dhiyoo
namoota miiraan baayyee nutti dhihoo ta'an waliin
hojjetame, achiis irra caalaa haala dhuunfaa
keessatti - jaalala gochuu, wal-harkisaa,
jajjabeessuu, eeguu.
B. Fageenya dhuunfaa - " harka dheeraa irratti ."
Quunnamtiin ammallee haala madaalawaa ta’een
walitti dhihoo ta’us, kanneen fageenya dhiyootti
uumaman caalaa kan dhuunfaa baay’ee xiqqaadha.
 Kan Afaaniin Hin Taane..
A. Fageenya hawaasummaa - gosoota qunnamtii yeroo baayyee
daldala keessatti uumaman . Marsaan isaa inni dhiyoo ta’e fageenya
haasofni yeroo baay’ee gurgurtootaa fi maamiltoota gidduutti
akkasumas namoota waliin hojjetan gidduutti taasifamuudha. Kun
fageenya nuti hogganaa keenya (ykn nama aangoo qabu kan biraa)
irraa taa'u yeroo isheen deeskii ishee qaxxaamurtee nu ilaaltudha.
Fageenya kanarra taa’uun gosa haasawa baay’ee adda ta’ee fi
boqonnaa hin qabne kan agarsiisu yoo ta’u, teessoo tokko gara
cinaacha hogganaa deeskii sanaatti naannootti harkifnee miila sadii
fi sanaa ol qofa fagaannee taa’uu keenya caalaa.
B. Fageenya ummataa - naannoo fagoo; kan barsiisonni baay’een
daree keessatti itti fayyadaman. Iddoo ummataa fagootti,
qunnamtiin karaa lamaa hin danda’amu jechuun ni danda’ama .
Haala tokko tokko keessatti, dubbattoonni sababa baay'ina
dhaggeeffattoota isaaniitiin fageenya uummataa fayyadamuun
barbaachisaa dha, garuu namni fedhii isaatiin yeroo itti dhihaachuu
danda'utti fayyadamuu filatu kamiyyuu marii qabaachuuf fedhii akka
hin qabne tilmaamuun ni danda'ama.
 KUTAA SHAN

MIIDIYAA QUNNAMTII
( QUNNAMTII AFAANII
XIYYEEFFANNAA IRRATTI ) .
 Haasaa/dhiyeessii

Haala kallattiin odeeffannoo dhaggeeffattoota

filatamoo ta’aniif qooduudha
Innis gosa qunnamtii afaaniin namni tokko
odeeffannoo qabatamaa dhaggeeffattoota
murtaa’eef qoodudha.
Gargaarsa elektirooniksii mul’ataa fayyadamuun
sochii afaanii ti (jechuunis pirojektaroota LCD )
yaada fi odeeffannoo dhaggeeffattoota murtaa’e
waliin haala dinqisiisaa & amansiisaa ta’een
mari’achuuf
 Haasaa/dhiyeessiin...
Amaloota Barbaachisoo dhiheessi gaarii:
Caasaa ifa ta'e kan seensa, marii & xumura
qabu
Dhugaa fi lakkoofsi mul’ataan dhiyaata (gabatee
, giraafii, chaartii...) .
Hawwataaf
Dhiyeessaan fedhii fi sadarkaa hubannoo
qoosaa fi oduu durii dhaggeeffattoota
Gaaffiiwwan ka’aniif xiyyeeffannaan guddaan
kennamaaf
 Haasaa/dhiyeessiin...
Dubbattoonni gaariin hin dhalatan; ni hojjetaman!
Akka dubbataatti jechoota kee ifa, miira, sirrii ta’een yeroo
dubbattu, akkasumas sirba jechootaa irratti haqa yeroo
hojjettu, haasaan kee akka muuziqaa jechuun ni danda’ama
jedhamee walaloo ta’ee dhaga’amuu jalqaba.
afaanii keessatti wanti barbaachisaa ta’e :
i. Tilmaama: 1.1. Sagaleen bu’a qabeessa ta’e ifa ta’uu qofa osoo
hin taane hamma ayyaanichi fi dhaggeeffattoonni gaafatanitti
olka’aa dha. Garee tokkoof dhiheessi yommuu dhiheessitu,
dhuma kutaa sanaa irratti illee akka dhagaʼamu mirkaneessi.
ii. Articulation : Kutaalee jecha tokkoo hunda of
eeggannoodhaan dubbachuu jechuudha. Artikulaashiniin sirrii
hin taane kan uumamu of eeggannoo dhabuu gama
dubbattootaatiin. Innis kanneen armaan gadii of keessatti
qabata:
 Kutaalee jecha tokkoo dhiisuu, jechuunis haquu, .
 Jecha tokkotti kutaalee dabaluu, jechuunis ida’uu, ykn
 Jechoota walitti siqsuu.
 Haasaa/dhiyeessiin...
Gosoota dhiheessi
I. Odeeffannoo: 1.1. daataa dabalatee qaama
meeshaa hiikkaa fi murtii waliin dhiyeessuu .
Kaayyoon isaas hubannoo guddisuudha.
II. Kan nama amansiisu: . ilaalcha , amantaa fi yaadni
dhaggeeffattootaa irratti xiyyeeffata. Kaayyoon isaas
yookaan dhimma tokko tokkoon walqabatee
ejjennoowwan jiran kanneen namoonni argamaniin
fudhatan mirkaneessuu fi cimsuu, yookaan ammoo
jijjiirama kallattii faallaa ta’een fiduuf yaaluudha.
III. Humna namaa kan kennu : . garee kana sochoosuu fi
gara hojiitti kakaasuuf itti fayyadamaa turan .
Waamicha hidhannooti'. Dhaggeeffattoonni akka
milkaa’inaatti ilaalamuuf, waan tokko hojjechuuf
waadaa cimaa qabatanii achiis hojjechuu qabu.
 Haasaa/dhiyeessiin...
Dhiyeessaa milkaa'aa ta'uuf maaltu barbaachisa ?
Poised : Dhaggeeffattoonni dhiheessichi ofii isaa fi
haala jiru to’achuu isaa mirkaneessuu qabu
Gahumsa : Dhaggeeffattoonni dubbataan ogummaa
mata duree sanaa irratti sadarkaa fudhatama qabu akka
qabu amansiisuu qabu .
Amaanaa kan qabu : Dhaggeeffattoonni dubbataan
haqa qabeessa, amanamaa, amanamaa, kabajamaa,
amanamaa fi fedhii isaanii kan yaadatu ta’uu isaa
Waadaa galeera : dhiheessichi ergaa kennameef bakka
barbaachisaa ta’etti, adeemsa tarkaanfii leellifameef
kutannoo qabaachuu isaa agarsiisuu qaba. Garee waliin
'maayilii dabalataa deemuuf' qophaa'uu
Kabaja : dubbataan dhaggeeffattoota, ilaalcha , yaada fi
bu’uura beekumsa isaaniif kabaja agarsiisuu qaba.
 Haasaa/dhiyeessiin...
Yaadota shan waa’ee dhiheessiiwwan
I. Dhiyeessiin dhaggeeffattoota xixiqqoo duratti kan
dhiyaatu yoo ta'u , isaanis yeroo baay'ee murteessitoota
( hogganaan kee ykn hoggantoota olaanoo biroo yaada
baajata kee ykn gabaasa haalaa kee ilaalaa jiraachuu
danda'an Yookiin maamiltoonni kee fi maamiltoonni kee
tajaajila oomisha dhaabbata keetii bakka bu'uun sagalee
kee ilaalaa jiran ) . .
II. Yeroo baayʼee dhiheessiin ni kennama yeroo malee ta’ee
III. Dhiyeessiin yeroo baay’ee gosa qunnamtii
IV. Dhiyeessiin yeroo baay'ee gosa gargaarsa mul'ataa tokko
tokko fayyadamu, akkaataa addaatiin giraafiksii dhiheessi
kompiitaraan uumame (fkn. qabxii humnaa), iftoomina
olka'aa, ykn islaayidoota.
V. Dhiyeessiin yeroo baayyee
 Gosoota Dhiyeessii Dubbii
1. Geejjibaa Barreeffama
Barreeffama guutuu irraa
Barreeffama harkaa macaafame irraa ykn teleprompter
irraa jecha jechaatti dubbifama .
Faayidaa: 1.1.
Sirrummaa dhiyeessa
Qabiyyee irratti to’achuu
Miidhaa isaa: 1.1.
Dandeettii dubbisuu gadhee
wal arguu
Wal madaala kan hin jijjiiramne dha
 Gosoota...
2. Dhiyeessii Haffazuudhaan _
Akkasumas, dhiheessichi qabiyyee isaa jecha jechaatti
akka barreessu gaafata, garuu dhaggeeffattootaaf
dubbisuu mannaa, dhiheessichi dursee dhiheessicha
sammuutti qabatee ergasii dubbisa.
Faayidaa : 1 .
Sirrummaa dhiyeessa
Qabiyyee irratti to’achuu
Miidhaa isaa: 1.1.
Dhiibbaa guddaa dhiheessaa irratti fida
Yeroo kan fudhatu
Haffazuudhaan sagalee dhageessisuu barbaadu
Akkuma kenniinsa barreeffama harkaa kan hin
jijjiiramne
 Gosoota...
3. Dhiyeessii Impromptu _
Qophii hin qabne, ofumaan, off-the-cuff dhiheessiti.
Daldala keessatti haalawwan haala hin qophoofneen
dubbachuu qabdu kan jiraatan taʼus, haalawwan
dursitee hubachuu dandeessu sanaaf qophaaʼuu yoo
dadhabde maqaa ogummaa keetii balaadhaaf saaxila
irraa adda taʼee , haasaan hin qophoofne hamma
tokko kan hin gurmoofne, sirrii kan hin taanee fi irra
deddeebiʼamee kan dubbatamu dha.
 Gosoota...
4. Yeroo Ala Dubbachuu
Dhiyeessiin yeroo malee taasifamu of eeggannoodhaan qophaaʼee
yaadannoowwan ykn yaada kaʼumsaa irraa kan dhihaatudha.
taʼuu baatus , barreeffama harkaa, sammuutti qabame ykn yeroo
malee kan kennu caalaa akka taʼe ifaadha.
Erga dandeettii qabattee booda, mala dubbii extemporaneous yeroo
kamiyyuu yeroo dhiheessi daldalaa dhiheessitu akka gaariitti siif
tajaajila .
Faayidaa: 1.1.
Akkaataa haasawa, Dhaggeeffattoota gammachiisu
 Qabiyyee dhiheessi irratti ajaja guddaa (daddabbii ni kenna) .
Miidhaa isaa : .
 Dhiphina adeemsa waliin walqabatu (dogoggoraan dubbachuu ykn
waan tokko dhiisuu ) .
Sirrummaa fi gabaabsuu sadarkaa tokko wareegama
Nama dhiheessi dhiheessuuf baayʼee kan jijjiiramu taʼuu dandaʼa
 Dhiyeessii (tarkaanfiiwwan) .
Dhiyeessiin kan qindaa’e tarkaanfiiwwan shanan
kanaan: 1.1.
i. Xiyyeeffannoo kan argatu tarkaanfii -
xiyyeeffannoo dhaggeeffattootaa mirkaneessuu.
ii. Tarkaanfii fedhii - barbaachisummaan quufuu
akka jiru dhaggeeffattootatti agarsiisi.
iii. Tarkaanfii itti quufinsa - karaa fedhiin duraan
adda baafame itti guutamuu danda’u yaada
dhiyeessu; karoora hojii dhiyeessu.
iv. Tarkaanfii mul'isuu - Dhaggeeffattoonni kee bu'aa
fedhii guutuu akka mul'isan gargaari.
v. Tarkaanfii gochaa - dhaggeeffattoota kee karoora
ati dhiheessite hojiirra oolchuuf tarkaanfii akkamii
fudhachuu akka qaban itti himi.
 Dhiyeessii
kee si dhagaʼus si argatu:
 Wanti isaan dhaga'an sagalee kee kennuudha , fi
 Wanti isaan argan afaan
Sagalee Kennuu: sagalee kennuu keessatti wanti ijoo ta’e :
 Ibsa Sagalee : garaagarummaa sagalee, saffisa, fi sagalee sagalee
dubbattu.
 Xiyyeeffannoo Sagalee : Jechoonni hundi wal qixa hin uumaman;
tokko tokko kaan caalaa barbaachisoo dha . Xiyyeeffannaan sagalee
karaa sadiitiin argama: itti fayyadama boqonnaatiin, garaagarummaa
saffisa dubbiitiin ykn garaagarummaa sagaleetiin .
 Saffisaa fi sagalee: rakkoolee lama kan dhiheessitoota muuxannoo
hin qabne biratti mul’atan irraa fagaachuu: garmalee saffisaan
dubbachuu fi garmalee lallaafaa dubbachuu. Daqiiqaa
 Articulation fi pronunciation: Articulation (dubbisuus jedhama)
jechuun , jechoota kee dubbatte sirritti fi qulqulluu ta’uu jechuu
keenya; sagaleessuu jechuun sagalee jecha kennameef ramadaman
jechuu keenya .
qaamaa : gosoota gurguddoo lamaan afaan qaamaa
 Ijaan wal qunnamuu fi

 Walgahii Hooggansa
Sababni wal arguuf
1.Gabaasa Hirmaattota irraa Fudhachuuf
2.Murtii Garee tokko irra gahuun murtiif
3.Rakkoo Xiinxaluuf ykn Furuuf
4.Yaada, Sagantaa, ykn Murtii tokkoof Fudhatama Argachuuf
5.Kaayyoo Leenjii tokko galmaan ga'uuf
6.Ilaalcha Waldhaban Araarsuuf
7.Odeeffannoo Barbaachisaa Garee tokkoof dabarsuu
8.Odeeffannoo fi Ilaalcha Hooggansaa Kennuun Dhiphina ykn Nageenya
dhabuu Hirmaachisuuf
9.Namni Hubannoo Odeeffannoo Tokko Akka Qabu Mirkaneeffachuu
10.Deebiin Saffisaa Argachuuf
11.Pirojektii Dhaabbate Deebi'ee Hojiirra Oolchuuf
12.Oomisha ykn Sirna Agarsiisuuf
13.Yaada ykn Yaad-rimee Haaraa Maddisiisuu
 M M...
1. Gabaasa Hirmaattota irraa
Dhaabbileen hedduun walgahii torban torbaniin
ykn ji’a ji’aan kan saganteessan yoo ta’u, kunis
hoggantoonni sochii kutaalee ykn kutaalee isaanii
irratti gabaasa akka dhiyeessan kan hayyamu yoo
ta’u, kunis seenaa guddina gaarii ykn gadhee
dabalatee.
Ta'uu danda'a:
Walgahii yeroo yeroon (ol, gara gadii ykn
garagalchuu) ykn
Walgahii yeroof taasifamu ( haala pirojektoota
adda addaa dhaabbata tokko keessatti argaman
ilaalchisee gabaasa fudhachuuf waamama )
 M M...
2. irra ga'uuf murtii
Walgahii murteessitootni hojii raawwachiiftuu
Murtoon karaalee shanan armaan gadiitiin kennamuu
danda’a: 1.1.
I. Tokkummaadhaan – hirmaattonni hundi murtii irratti
walii galu.
II. Waliigalteedhaan _ – miseensonni tokko tokko murtee
kana irratti ejjennoo qabaatanis, hirmaattonni hundi
murtee kana ni deeggaru.
III. Irra caalaan – hirmaattonni dhibbeentaa 50 ol murtii
kana irratti walii galu; garuu murteen harka caalu erga
murtaa’ee booda xiqqaan akka deeggaru ni hubatama.
IV. P lurality tiin – murtoon hirmaattoota baay’inaan
deeggaramu lakkoofsi harka caalu gadi yoo ta’ellee
fudhatama .
V. Flat – hoogganaan murtii murteessa; hirmaattonni
biroos ni raggaasisu jedhamee eegama.
 M M...
3. Rakkoo
Walgahiin beekumsaa fi muuxannoon hirmaattotaa walitti
qabamee gara xiinxalaafi furmaata rakkootti akka hojiirra oolu
taasisa
Walgahiin akkasii yeroo baayʼee mala beekamaa armaan gadii
fayyadamu:
i. Rakkoo sana ibsi (akka gaaffii banaatti).
ii. Barbaachisummaa rakkoo sanaa madaaluu.
iii. Rakkoo jiru xiinxaluu (yeroo turtii, sababa, bu’aa) .
iv. Ulaagaalee furmaata madaallii diriirsuu.
v. Furmaata ta’uu danda’u maddisiisuu.
vi. Furmaata madaaluu (tarkaanfii unka ulaagaa 4
fayyadamuun).
vii. Furmaata hundarra gaarii ta'e filadhu .
Tarkaanfiiwwan torban hundinuu barbaachisoo waan ta’aniif,
tartiiba hordofamuu qabu
 M M...
4. Yaada, Sagantaa ykn Murtii tokkoof Fudhatama
sababa jijjiirama kennameef ibsuu fi gaaffii fi mormii
deebisuuf waamamuu danda'a .
5. Kaayyoo Leenjii tokko galmaan
Karaa tokkoon walgahiin hundi kaayyoo leenjii qaba.
Walgahiin hoggantoonni dargaggoota ta’an hoji
gaggeessitoota muuxannoo qaban ilaaluu fi irraa barachuuf
carraa ni kenna.
tokko tokko garuu kaayyoo leenjii caalaatti ifa ta’eef
waamamuu danda’a. Fakkeenyaaf ,
 gurgurtaa bakka bu’oota gurgurtaaf odeeffannoo fi
tooftaalee oomisha haaraa ykn ammayyaa gurguruuf
barbaachisan kennuudhaaf waamamuu ni danda’a, ykn
 Hoggantoonni hojimaata madaallii raawwii hojii
gamaaggamuuf walga’uu ni danda’u.
 M M...
6. Ilaalcha Waldhaban
Araarama hubannoo qabu kan gareewwan waldhaban karaa nagaa
waliin akka waliin hojjetan taasisu mirkaneessuuf walgahiin ilaalcha
waldhabdee qilleensarra oolchuuf waamama.
akkasii baay’ee bu’a qabeessa kan ta’u gorsaa alaa tooftaalee
waldhabdee furuu irratti adda ta’een yoo durfamudha.
7. Odeeffannoo Barbaachisaa Garee tokkoof
Fakkeenyi walgahii akkasii odeeffannoo labsii gibira federaalaa
haaraa irratti taasifamuudha . Dhiyeessichi meeshaalee mul’ataa
adda addaa of eeggannoodhaan qophaa’aniin kan deeggaramee yoo
ta’u, yeroon gaaffii fi deebii itti aanee kan kennamudha.
8. Odeeffannoo fi Ilaalcha Hooggansaa Kennuun Dhiphina ykn
Nageenya dhabuu
Walgahiin hojjettoota waliin taasifamu hoggansi odeeffannoo
dhuunfaan, kallattiin fi sirritti akka dabarsu taasisa.
Walgahiin hojjettoonni gaaffii akka gaafataniifi yaada isaanii akka
ibsanis hayyamuu danda’a.
 M M...
9. Hubannoon Hubannoo Odeeffannoo Tokko Akka Qabu
Yeroo tokko tokko, dhaabbati tokko ergaa barreeffamaa
barbaachisaa taʼe tokko, keessumaa yoo masaajiin sun baayʼee
falmisiisaa ykn walxaxaa taʼe, fuulaa fuulatti wal
qunnamtiidhaan dabaluu filachuu dandaʼa.
10. Deebii
Hoggantoonni tokko tokko darbee darbee walgahii waamuun
murtii ykn karoora ammallee bocamaa jiru irratti yaada
gaafachuuf.
Yaadonni kennaman murtii ykn karoora irratti deebii kennuu
danda’u hoggansa akeekkachiisuuf tajaajiluu danda’a, kanaanis
hojiirra oolmaa irratti dhiibbaa uumuu danda’a.
11. Pirojektii
Pirojektiin tokko murtii bulchiinsaa dhabuun yeroo dhaabbatu
walgahiin murtii sana dirqisiisuuf waamamuu danda’a.
Walgahiin akkasii uumamaan siyaasaa olaanaa ta’uu danda’a.
 M M...
12. Omisha ykn Sirna
Kunis keessoo (walgahii hojii wiirtuu odeeffannoo
dhaabbataa haaraa agarsiisuuf ) ykn alaa ( walgahii
daldaltoota konkolaataa oomishtoonni moodeelota haaraa
akka ilaalanii fi yaalanii akka oofan hayyamuuf
gaggeeffamu) ta’uu danda’a.
13. Yaada ykn Yaad-rimee Haaraa
Walgahii gosa kanaaf mala waliigalaa, sammuu namaa
walitti qabuu jedhamu, qajeelfama kanaan kan
beekamudha:
 Yaadonni akkuma dhiyaatanitti haala gaariin ykn
hamaadhaan hin madaalaman: kan galmaa’an qofa.
 Xiyyeeffannaan hanga danda’ametti yaada hedduu dhaloota
irratti.
 Yaadonni walitti makamuu ykn fooyya’uu danda’u.
 Tarreen yaadota dhumaa ni madaalama
 Komii Waliigalaa waa’ee walgahii
Komii waa’ee Karoora
Walgahiin dura ajandaan tokko hin qophaa’in ykn
hin ergamne; kanarraa ka’uun hirmaattonni kaayyoo
walgahichaa ifa hin turre.
Namoonni dogoggoraan akka argaman
affeeramaniiru (namoonni silaa achitti argamuu
qaban hin turre, warri silaa achitti argamuu hin
qabne garuu turan).
Yeroon walgahii kanaa hirmaattota irra caalaan
isaaniif mijataa hin turre.
Kutaan sun baay'ina hirmaattotaaf baay'ee xiqqaa
ture.
Kutaan walgahii sirritti hin qophaa’in ture (qophii
dogoggoraa, teessoo baay’ee muraasaa fi kkf).
 Komii...
Komii waa'ee Hooggansaa
 Walgahiin yeroo baayyee hoggansa gaarii hin taane
jechuun qeeqama. Hoggansa bu’a qabeessa hin taane
ilaalchisee komiin baay’inaan ka’u kanneen armaan
gadii of keessatti qabata:
 Hogganaan ajandaa hin hordofne; walgahiin kun
karaa irraa maqe.
 kun olaantummaa kan qabu, yeroo marii walgahii
dhuunfachuu fi ilaalcha dhuunfaa garee kana irratti
fe’uuf yaalaa ture.
 kun dadhabaa, yeroo muraasa kan dubbatuu fi
hirmaattoota jeequmsa uumuu danda’an to’achuu
kan hin dandeenye ture.
 kun hirmaattota walgahichaa hunda gidduutti
qunnamtii akka uumamu haala hin mijeessine.
 Komii ...
Komii waa’ee Hirmaannaa
Hirmaattonni walgahii kanaaf qophii hin qaban
turan. (ajandaa hin beekan, meeshaalee duubaa
dhimmoota ilaalamuu qaban waliin walqabatan
hin dubbisne, ykn dhiheessi mataa isaanii of
eeggannoodhaan hin qopheessine).
tokko tokko walgahii kana irratti garmalee
gumaachaniiru. (kun keessumaa komii
hirmaattoota sadarkaa olaanaa qabaniiti.)
Hirmaattonni tokko tokko xiinsammuunis ta’e
siyaasaan tasgabbii dhabuun itti dhaga’ame .)
tokko tokko kan jeequmsa uumuu ykn tumsa kan
hin qabne, ether itti yaadanii ykn osoo hin yaadin
turan).
 Komii...
Komii waa’ee Bu’aa
Bu’aa walgahii ilaalchisee komiin baay’inaan ka’u,
salphaatti yoo ilaalle, “ hin jiru ”.
Murtoon hojiirra hin oolu.
Ramaddiin hirmaattonni waliigalan hin
raawwatamu.
Yaadonni hin darban.
Argannoon yeroo baayyee tuffatama.
 Tooftaalee bu’a qabeessa ta’an kan M M

Walgahii karoorfachuu D. Walgahichaaf

A. Kaayyoon Walgahii Meeshaalee,
Kanaa maali? Meeshaalee

B. Walgahii Kana Haaromsaa fi Haala

Eenyuutu Argamuu Kutaa akkamii

Qaba barbaachisa?

C. Walgahichi Yoomii fi E. Ajandaan Maal Ta'uu

Eessatti qaba?

Gaggeeffama?
 tooftaalee ...
Ajandaan bu’a qabeessa ta’e odeeffannoo armaan
gadii of keessatti qabachuu qaba:
Yeroo walga'ii
Dheerinni walgahii
Bakka walgahiin itti gaggeeffamu
Tarree hirmaattotaa
Mata duree walgahii
Odeeffannoo duubbee
Wantoota uwwifamuu qaban
Qophii walgahii duraa
 Tooftaalee...
Walgahii Hooggansaa
Yeroo jalqabaa
 Yeroodhaan jalqabuun akka meeshaa
Yaada
 Sagalee sirrii ta’e hundeessi -yeroo baay’ee cimaa fi gaarii ta’e.
 Hirmaattota gareen hin beekne kamiyyuu adda baasuu kee mirkaneessi.
 duubbee faayidaa qabaachuu dandaʼu kamiyyuu kenni
 Kaayyoowwan akka qabxiilee irratti ibsamanitti irra deebi’ii ilaali
 Yeroon hin ibsamne kamiyyuu
Gara Daldalaatti Gahuu
 Gara qabxii jalqabaa ajandaa irratti ce'aa.
 Dubbiin baniinsaa kee gareen sun karaa irraa akka bu'uuf akka ka'umsaatti akka hin tajaajille
of eeggadhu .
Hirmaannaa
 Miseensota walgahii gidduutti hirmaannaa madaalawaa ta’e ni mijeessa.
Ajandaa
 Mariin karaa sirrii irra akka turuuf ajandaa keessanitti fayyadamaa.
 Yoo mariin wanta sana irraa fagaachuu jalqabe, garee sana jabeessitee gara wantichaatti
deebisi.
Cufiinsa
• Walgahii yeroo barbaachisaa ta’etti cufi .
• Yaada ykn gaaffii dhumaa yoo qabaattan
• Walgahii irratti maaltu akka raawwatame gabaabinaan
• Itti aansee maaltu akka ta’u ibsi
 Tooftaalee...
Bu’aa Walgahii Bu’a qabeessa
Walgahii tokko of eeggannoodhaan karoorfachuu fi geggeessuun
carraaqqii kee irraa bu’aa gadhee arguu qofaaf salphina.
 Ramaddiin walgahii irratti waliigalame hin xumuramu, .
 Murtoon hojiirra hin oolu, ykn
 Yeroon xumuraa darbeera.
Rakkoolee kana ittisuuf karoorri hojii walga’ii ni gorfama
Karoorri hojii walgahii daqiiqaa aadaa walgahii tokkoo bakka bu’a.
i. Tokkoffaa , odeeffannoowwan bu’uuraa waa’ee walgahichaa: mata
duree, guyyaa, maqaa dura taa’aa fi galmeessaa of keessatti qabata.
ii. Lammaffaa , tarkaanfii addaa fudhatamuu qabu, nama itti
gaafatamummaa fudhate, guyyoota xumuraa tarkaanfiiwwan sanaa fi
guyyoota xumuramuu ibsa.
iii. Sadaffaa , dhimmoota ijoo irratti mari’atamee fi hirmaattota
tarreessa.
iv. Afraffaa , dheerina walgahii galmeessa.
v. Shanaffaa , walgahii itti aanu beeksisa.
Karoorri hojii walgahii daqiiqaa galmeessuu qofa osoo hin taane
tarkaanfiiwwan walgahii booda fudhatamuu qaban irratti xiyyeeffata.
 Af-gaaffii
Haasawa kaayyoo qabu jedhamee ibsama .
gaaffiin daldala galma irratti hundaa’ee fi gaaffii fi deebii, caasaa
ifa ta’e, to’annoo fi madaallii dhabuun kan amala qabu dha.
Af -gaaffiin yeroo baay’ee daldala diyaadikii yoo ta’u, kunis
namoota lama gidduutti raawwatama jechuudha.
Yeroo tokko tokko garuu , namni tokko namoota lamaa fi isaa ol
ykn haala paanaalii keessatti gaaffii fi deebii taasifamuu danda’a.
Kaayyoon af-gaaffii, ilaalcha nama gaaffii fi deebii taasise irraa,
odeeffannoo fi/ykn ragaa amanamaa fi barbaachisaa ta’e hanga
danda’ametti argachuudha.
Walumaagalatti, af-gaaffiin haasawa fuulaa fuulatti gaafatamaa
fi gaafatamaa gidduutti gaggeeffamudha.
Karaa bilbilaan miidiyaalee elektirooniksii birootiin
gaggeeffamuu danda’a .
 Gosoota Af-gaaffii fi Dandeettii
Walqunnamtii Barbaachisu
Af-gaaffii Hojii
 Kanneen hojjechiisaa ta’uu danda’u hojjetaa ta’uu danda’u tokko
gaafatudha .
Raawwii Hojii / gamaaggama raawwii hojii
 Kanneen hojii fi hojiin nama dhuunfaa irratti mari’atamanidha.
 Yeroo baayyee hojjettootaa fi supparvaayizaroota gidduutti
Af-gaaffii Ba'uu
 Kanneen yeroo namni tokko bakka hojii gadhiisuu filatu
uumamanidha
 Ogummaan barame namni ba’aa jiru tokko waa’ee aadaa jaarmiyaa,
imaammata, supparvaayizaroota, beenyaa fi wantoota biroo bakka
hojii irratti deebii amanamaa kennuudhaaf carraan isaa guddaa
ta’uu danda’a.
Af-gaaffii Odeeffannoo Argatu
 Kanneen namni tokko nama biraa irraa odeeffannoo itti gaafatudha.
Fakkeenyonni qorannoo , hakiimni waa’ee mallattoolee
 Gosoota...

Af-gaaffii Amansiisaa
 Kanneen dhiibbaa akka galma dhumaatti qabanidha.
 Gaaffii fi deebii kan godhu odeeffannoo argachaa kan
jiru fakkaachuu danda’a garuu qabatamaan yaada ykn
gocha nama gaaffii fi deebii taasise irratti dhiibbaa
uumuuf yaalaa jira.
 kun xiqqoo kan namatti toluu fi tarii kan dhoksaa ta’ee
dhaga’amuu danda’a, garuu baay’ee baramaa dha.
Af-gaaffii Rakkoo Furuu
 Namoonni yeroo rakkoon isaan mudatu ykn qormaanni
hin beekamne isaan mudatu af-gaaffii rakkoo furuu,
kanneen rakkoon tokko adda baafamee furmaanni itti
maddu irratti bobba’uu danda’u.
 af-gaaffii
Paanaalii :
 Haasaa miseensota gaaffii fi deebii lamaa fi isaa ol
waliin taasifamuudha, jechuunis garee qacarrii
 Tokkoon tokkoon miseensi paanaalii si ilaalaa waan
jiruuf afaan qaamaa fi ijaan ilaaluu irraa of
eeggadhaa .
 Y ou miseensota hundaaf akka dubbattu yaada
kennuu qabda
Bilbila /Bilbila af-gaaffii :
 A n gaaffii fi deebii qaxaraaf bilbilaan gaggeeffame
 A re yeroo baayyee kaadhimamaa sakatta'uuf itti
fayyadama
 Sagalee kee ifa, tasgabbaa’aa fi dhaga’amuu danda’u
gochuudhaan akka gaaffii fi deebii fuula fuulatti
taasifamuutti ilaali .
 Gosoota biroo ...
Deebii Laaqana/Irbaata :
 I t warra walgahii aadaa taa'anii taa'uuf baay'ee hojiin itti
baay'achuu danda'aniif caalaatti al-kallatti fi mijataa dha.
 Afaan qaamaa fi amala kee irratti of eeggadhu.
 Hogganaan kee yoo ajajellee dhugaatii hin ajajiin.
Tartiiba /tartiiba Af-gaaffii:
 C af-gaaffii hedduu walduraa duubaan raawwataman of
keessaa qaba
 Tokkoon tokkoon isaanii iyyataa unka istaandaardii irratti
madaalu.
 Akka miseensa tokkoon tokkoon hogganaa kee isa
dhufutti amala, haasaa fi safuu kee irratti of eeggannoo
guddaa gochuu qabda.
 Gaaffii fi deebii
Ulaagaalee hojii fi ulaagaalee madaallii akka beektuuf
sanadoota xiinxala hojii sirriitti dubbisi .
Appilikeeshiniiwwan dubbisiitii naannoowwan
xiyyeeffannoo addaa barbaadan kamiyyuu hubadhu.
Odeeffannoo biroo waa’ee dorgomtootaa jiru
kamiyyuu tilmaama keessa galchuu, fkn bu’aa qormaata
dandeettii ykn dhuunfaa.
Karoora af-gaaffii tokkoon tokkoon kaadhimamaa irraa
odeeffannoo barbaachisaa fi bal’aa akka argattu si
dandeessisu qabaadhu.
Qophiin duraa af-gaaffii hunduu taasifamuu isaa
mirkaneessuu.
 Qophii...
Naannoo
 Yeroo gaaffii fi deebii dorgomtoonni hanga danda’ametti mijataa
akka ta’an mirkaneessuuf, ibsa naannoo, kan akka kutaa, teessoo fi
kkf xiyyeeffannoo guddaa kennuu qabda.
 Qophiin qaamaa kutaa af-gaaffii keessatti taasifamu odeeffannoo
wal jijjiiruuf mijataa ta’uu qaba.
Gaaffii gaafachuu
 Gaaffiiwwan hundinuu gaaleewwan ifa ta’anii fi of eeggannoodhaan
ibsamuu qabu.
Dhaggeeffachuu fi waraabuu
 Dandeettiin dhaggeeffachuu gaariin qaama barbaachisaa
repertoorii gaaffii fi deebii gaafataa ta’uun isaa ifaadha. Namoonni
af-gaaffii godhamaniif deebii isaanii akka yaadan carraa
 Gaaffiiwwan banaa ta’aniif deebii ifa ta’e waan hin jirreef,
kaadhimamaa yaada isaanii walitti qabuu fi maal akka jedhan
murteessuuf yeroo isaan barbaachisa .
Gaaffii fi deebii xumura irratti fiduu
 Gara xumura af-gaaffii sanaatti, namoota gaaffii fi deebii taasisan
gaaffii akka gaafatan carraa kennuu ykn odeeffannoo dabalataa
 Af-gaaffii hojii milkaa’aa ta’eef
karoorfachuu
( akka nama gaaffii fi deebii taasifameetti ) .
 Hojii, gabaa fi qormaata isaa dabalatee waa’ee dhaabbatichaa baradhu .
 Waa'ee namoota interview siif godhan
 Gaaffiiwwan waa’ee murtoo cimaa ati goote, hanqina sitti dhaga’amu,
hojiiwwan kanaan duraa irratti maal akka sitti hin tolle, fi karoora hojii kee
dabalatee gaaffiiwwan hojjechiisaa karoorfadhu.
 Kun dhuguma hojii fi jaarmiyaa siif ta'uu isaa baruuf akkasumas qorannoo
kee akka goote agarsiisuuf gaaffii mataa keetii karoorfadhu.
 Sodaa si mudatu balleessuun ofitti amanamummaa kee jabeessi
 Gaaffii fi deebii fakkeessaa qopheessuun akkaataa gaaffii fi deebii keessanii
polish godhaa .
 Uffata fi qophii sirrii ta’een bifa ogummaa dhiyeessu.
 Yeroo dhuftan qophaa’aa ta’aatii qalama, waraqaa, tarree gaaffilee, kooppii
reezumee keessanii, ibsa qorannoo dhaabbaticha irratti gootan, fi xalayaa
iddoo hojii sana ilaalchisee qabdan kamiyyuu qabadhaa.
 Bakka fi sa’aatii gaaffii fi deebii dachaa lama ilaaliitii karaa sana dursitee
kaartaan kaa’i.
 Boqodhu fi haala jijjiiramaa ta’i; sagantaa fi qophiin gaaffii fi deebii yeroo
dhuftan jijjiiramuu danda’a.
KUTAALEE JAHA

MIIDIYAA QUNNAMTII
( QUNNAMTII BARREESSAA
XIYYEEFFANNAA IRRATTI )
 Faayidaa qunnamtii barreeffamaa
irraa adda ta’ee , walqunnamtiin barreeffamaa
dhaabbataadha.
Haasaa caalaa salphaatti hubachuun ni danda’ama .
Dubbistoonni kutaalee walxaxaa hamma barbaachisaa
ta’etti qo’achuu danda’u, kunis qananiin ergaan
walfakkaataan afaaniin yeroo dabarfamuu hin
qabnedha.
Dursitee qindeessuu dandeessa . Ergaa tokko akkuma
barbaaddetti bocuuf yeroo hamma barbaachisu
fudhachuu dandeessa, yoo barbaachisaa ta’e jecha
hunda irratti xiinxaluu dandeessa.
Dhumarratti, ergaawwan barreeffamaa dabarsuu
keessatti carraan jallachuu isaanii xiqqaadha.
Dhiyeessiin afaaniin akka gaariitti shaakalame illee
 Barreessuu
Xalayaan daldalaa mala ijoo dhaabbati daldalaa tokko
maamiltoota, dhiyeessitoota, ergamtoota fi kkf waliin
barreeffamaan itti walqunnamsiisudha.
isaa inni jalqabaa galmee dhaabbataa daldala hedduu
fi garaa garaa dhaabbatichaa fi hiriyoota isaa gidduutti
raawwatamu dhiyeessuudha.
Akkaataa idileetti , xalayaan gaaffii, caqasa, gaaffii
kaffaltii, komii fi deebii komiidhaaf kan ooludha.
kun dhaabbata ykn nama dhuunfaa erguuf
ambaasaaddara ta'ee akka hojjetu himama.
Of eeggannoodhaan kan qindaa’ee fi haala gaariin kan
dhiyaate yoo ta’e, maqaa nama erge sanaa ni guddisa;
yoo of keessaa qabaate ykn hamma tokko sirrii hin taane
yoo mul’ate, bu’aa faallaa kanaa qabaata.
 Xalayaa Daldalaa...
Kaayyoo xalayaa daldalaa
Ajaja kennameef beekamtii kennuu
Beeksisa walgahii daayirektarootaa
Dabalata gatii fi kkf.
Xalayaa komii
Hojiif iyyachuu
Xalayaa gaaffii
Ajaja (ajaja kennuu) .
 Xalayaa Daldalaa...
Kutaalee xalayaa daldalaa barame
Xalayaaleen daldalaa hundi wantoota walfakkaatan
tokko tokko qabu. Qaamonni kun hedduun isaanii
qubee hunda keessatti mul’atu; kaan immoo yeroo
barbaadamu ykn sirrii ta’etti qofa mul’atu.
hundi akkaataa idileetti qaamolee torban kana of
keessatti qabatu:
I. Mata duree
II. Guyyaa
III. Teessoo Keessaa
IV. Nagaa
V. Qaama
VI. Galateeffannaa Cufi
VII. Uggura Mallattoo
 Xalayaa Daldalaa...
I. Mata duree/Mata duree xalayaa/Teessoo
Deebi’uu:
Maqaa dhaabbatichaa, teessoo guutuu, lakkoofsa
bilbilaa (yeroo hunda jechuun ni danda'ama), fi
teessoo iimeelii (yeroo baay'ee)
hojii raawwachiiftuu maqaa nama dhuunfaa
dhaabbaticha keessa jiruus qaba.
Kompiitaroonni mata duree xalayaa mataa keetii
akka dizaayinii gootu si dandeessisu (kan
quunnamtii hundaaf itti fayyadamtu yookaan
tokkoon tokkoon quunnamtiidhaaf haaraa).
Yoo meeshaaleen barreeffamaa mata duree xalayaa
hin jirre, mata dureen teessoo deebi'uu of keessatti
qabata (garuu maqaa hin qabu) fi sarara 13 gubbaa
fuula irraa jalqaba, kunis qarqara gubbaa inchii
 Xalayaa Daldalaa...
II. Guyyaa :
 Yoo mataduree xalayaa fayyadamaa jirta ta'e, guyyaa yoo xiqqaate
sarara duwwaa tokko kutaa isa gadii mataduree xalayaa jalatti
kaa'i.
 malee , guyyaa sana battaluma sanatti teessoo deebiʼuu jala kaaʼi.
 Malli istaandaardii guyyaa barreessuu Ameerikaa keessatti maqaa
guutuu ji'aa fayyadama (gabaabduu hin qabu), itti aansuudhaan
guyyaa (lakkoofsaan, st , nd , rd , ykn th malee), komaandii, achiis
waggaa: July 14, 2008 (7/14/08) ta’uu ibsameera.
 tokko tokko walgaʼiiwwan kaan hordofu.
 eeguuf , yeroo hunda maqaa ji’ichaa guyyootaan barreessi. Yeroo
sadarkaa idil-addunyaatti yeroo wal qunnamtan yeroon darbaa
deemuun burjaajiin tokko tokkos isin mudachuu danda’a.
Dhaabbileen Ameerikaa tokko tokko ganama (AM) fi waaree
booda (PM) jedhanii waamu, guyyaa sa’aatii 24 sa’aatii 12tti
qooduun ganama sa’aatii afur (4:00 AM) ykn afur o 'sa'aatii waaree
booda (4:00 PM).
 Xalayaa Daldalaa...
III. Keessaa :
keessaa nama xalayaan sun fudhate
tiif , teessoo keessaa yoo xiqqaate sarara tokko guyyaa
gadiitti jalqabi.
Maqaa nama ergameef dursi mata duree kabajaa , kan
akka Dr. , Obbo, ykn Aadde.
Mata dureen kabajaa fudhatama qabu dubartoota
daldala keessa jiraniif Aadde ., haa ta'u malee dubartiin
maqaa Miss ykn Mrs jedhu filachuun beekamtu. yeroo
hunda keessummeessa.
Namni tokko dhiira moo dubartii ta'uu yoo hin beekne (
akkasumas karaa itti baru hin qabdu ta'e), mata duree
kabajaa dhiisi. Fakkeenyaaf, Teerii Ismiiz dhiira ykn
dubartii ta’uu danda’a. Sararri jalqabaa teessoo keessaa
Teerii Ismiiz qofa ta’a, nagaanis Kabajamaa Teerii Ismiiz
ta’a.
 Xalayaa Daldalaa...
IV. Nagaa dhaamsa : .
 keessatti akkaataa sarara jalqabaa teessoo keessaa hordofi. Sararri
jalqabaa maqaa nama tokkoo yoo ta'e, nagaa dhaamsa Kabajamaa
Obbo ykn Aadde Maqaa.
 Sirnaan nagaa gaafachuu hariiroo nama nagaa dhaamfame waliin qabdu
irratti hundaa’a. Haasaa keessatti “Maariyaam” yoo jette, nagaa
xalayaan keetii Jaalatamtuu Maariyaam, itti aansee qaamni saalaa
(colon) ta’uu qaba. Yoo kana hin taane, mata duree kabajaa fi maqaa
dhumaa dabali, itti aansuudhaan qubee guddaa.
 Yoo sararri jalqabaa teessoo keessaa mata duree gita hojii kan akka
Daarektarri Hojjetootaa ta’e, kana booda Kabajama Daarektarri
fayyadami .
 Yoo namni teessoo kenname hin beekamne , ibsa safuu qabu
fayyadami, kan akka Kabajamaa Barataa Duraa, Kabajamaa
Deeggarsa SPCA, ykn Kabajamaa Filataa .
 Yoo sararri jalqabaa dacha ta’e (kutaa ykn dhaabbata), kana booda
Ladies and Gentlemen fayyadami .
 kee al-kallattis taʼe kan idilee taʼus, keessumaa maqaawwan sirritti
akka barreeffaman of eeggadhu . Maqaan dogoggoraan barreeffame of
eeggannoo dhabuudhaaf ragaa ifa taʼe siʼa taʼu, fedhii dhuunfaa ati
ibsuuf yaaltus ni sobeessa.
 Xalayaa Daldalaa...
IV. Qaama :
 Qaamni xalayaa sanaa ergaa kee ti .
 Qubeewwan hundi jechuun ni danda’ama addaan fageenya tokko kan
qaban , sararri duwwaa tokko nagaa gaafachuu duraa fi booda,
keeyyata gidduutti, fi cufamuu galateeffannaa dura.
 Qaamni tarreewwan garagalfame, keeyyata guutuu cimsuuf
garagalfamee fi mata dureewwan xiqqaa illee of keessatti qabachuu
dandaʼa.
 Yoo akkas ta’e, elementoonni walfakkaatan hundi haala walfakkaatuun
ilaalamuu qabu. Kutaan ykn dhaabbati kee bifa xalayaa hundaaf itti
fayyadamtu filachuu danda’a.
VI. Cufi Galateeffannaa :
 Qaama qubee jala sarara lammaffaa irraa
 Filannoon jechootaa ni jiru, yeroo ammaa garuu adeemsi jiru gara cufa
jecha tokkootti fayyadamuu fakkaata, kan akka Sincerely fi Cordially.
VII. Uggura Mallattoo: .
 Mallattoo barreeffamaaf sarara duwwaa sadii cufiinsa galateeffannaa
jalatti dhiisi , sana booda maqaa ergichaa dabali (yoo mata duree
xalayaa keessatti mul'ate malee).
 Xalayaa Daldalaa...

Akkaataa xalayaa
Akkaataan qubee akkaataa kutaalee qubee bu'uuraa hunda itti
qindeessuudha . Yeroo tokko tokko dhaabbati tokko akka imaammata
isaatti bifa murtaa’e tokko fudhata; yeroo tokko tokko barreessaan
xalayaa dhuunfaa ykn qopheessaan bifa hunda caalaa mijatu akka filatu
ni hayyamamaaf.
Bifa qubee gurguddoo sadan yeroo baay’ee kan itti fayyadamnu:
i. Akkaataa ugguraa. Kutaan qubee tokkoon tokkoon isaa qarqara bitaa
irraa jalqaba . Faayidaan inni guddaan qophii ariifataa fi gahumsa
qabuudha.
ii. Akkaataa ugguraa fooyya'e. Akka bifa ugguraa wajjin walfakkaata,
guyyaa, cufiinsa galateeffannaa, fi uggurri mallattoo naannoo
giddugaleessa fuulaatti jalqabu malee . Akkaataan ugguraa fooyya'e
akka filannootti indentions ni hayyama. Fuula irratti bifa ugguraa caalaa
madaalawaa fakkaata .
iii. Akkaataa salphaa ta’een. Akkaataan kun nagaa dhaamsuu fayyadamuu
mannaa, yeroo baayʼee maqaa dubbisaa sarara jalqabaa ykn lama qaama
sanaa keessatti kan hodhuu siʼa taʼu, yeroo baayʼee immoo sarara mata
duree qubee gurguddaatiin kan hammatudha . With no complimentary
close , mallattoon kee qaama booda mul’ata, itti aansee maqaa kee kan
maxxanfame (ykn barreeffamaan barreeffame) (yeroo baay’ee qubee
gurguddaa hundaan).
 Yaadannoo
Quunnamtii waajjiraalee gidduutti taasifamuudha
baay’een unka yaadannoo dursanii maxxanfaman kan qaban yoo
ta’u, iddoowwan maqaa fudhataa (ykn yeroo tokko tokko tarree
sakatta’iinsaa kutaalee dhaabbata tokko keessa jiran hunda ykn
namoota kutaa tokko keessa jiran hunda), maqaa ergituu, guyyaa fi
mata duree sanaaf mallatteeffamaniiru.
Odeeffannoowwan afran kana tartiiba kamiinuu jechuun ni
danda’ama qindeessuu dandeessa
Guyyaan yeroo tokko tokko mata duree Guyyaa malee mul'ata.
Dhimmichi qubee Re: (bakka SUBJECT: ) wajjin dhiyaachuu danda’a
ykn mata duree tokko malee illee dhiyaachuu danda’a (garuu
qubee guddaadhaan akka ifatti adda ba’uuf).
Faayilii ykn lakkoofsa wabii, jecha Faayilii jedhuun kan jalqabame
dabaluu barbaadda ta'a . Qajeelfamni armaan gadii elementoota
yaadannoo addaa bu'a qabeessa ta'een foormaatii gochuuf si
gargaara :
 Yaadannoo...
Teessoowwan. Yeroo yaadannoo gara tarree namoota dheeraa
ergitu, mallattoo Tarree raabsaa ilaali ykn bakka Gara gubbaatti
Armaan gadi ilaali ; sana booda maqaawwan dhuma yaadannoo
irratti tarreessi. Tarree kana qubeedhaan qindeessii, yeroo
qondaaltonni sadarkaa olaanaa qaban caalaatti bakka guddaa
argachuun isaaniif malu malee. Akkasumas yaadannoo garee
namootaa— Bakka Bu’oota Gurgurtaa Hundaa, Garee Omishaa,
Garee Omisha Haaraa.
Mata dureewwan kabajaa. Yaadannoo tokko keessatti bakka kamitti
iyyuu mata duree kabajaa fayyadamuu si hin barbaachisu; yeroo
baay’ee qubee jalqabaa fi maqaa dhumaa, maqaa jalqabaa ykn illee
qubee jalqabaa qofti gahaadha. Haa ta’u malee, nama sana waliin
fuula fuulatti wal arguu irratti yoo fayyadamte mata duree kabajaa
fayyadami.
Sarara mata duree. Sararri mata duree yaadannoo tokkoo
miiltoowwan hojii hojiin itti baay’atu yaadannoo kee waa’ee maalii
akka ta’e dafanii akka beekan gargaara. “Sararri” mata duree sarara
lammaffaa irratti dhangala’uu danda’us, yeroo gabaabaa ta’e (garuu
ammas odeeffannoo kan qabu) baay’ee gargaara .
 Yaadannoo...
Qaama. Qaama yaadannoo sarara lammaffaa ykn sadaffaa mata duree
jala jiru irratti jalqabi. Akkuma qaama xalayaa, yeroo baay'ee sarara
duwwaa keeyyata gidduutti addaan baafamee tokko qaba. Keewwata
gara keessaatti galchuun filannoodha. Tarreewwan, kutaalee
barbaachisoo fi mata dureewwan xiqqaa akkuma xalayaa keessatti
gootutti qabadhu. Yoo yaadannoo baay'ee gabaabaa ta'e, dachaa lama
addaan baasuu dandeessa.
Fuula lammaffaa. Yaadannoon sun gara fuula lammaffaatti yoo darbe,
akkuma xalayaa tokkoo fuula lammaffaatti qajeelchitu fuula lammaffaatti
qajeeli.
Qubee jalqabaa barreessaa. Xalayaa irraa adda ta'ee, yaadannoo cufiinsa
galateeffannaa ykn mallattoo hin barbaadu, sababiin isaas maqaan kee
duraanuu gubbaa irratti mul'ateera. Haa taʼu malee, yaadannoo sana
jalqaba irratti jalqabuu dandeessa—maqaa yaadannoo sanaa isa gubbaa
ykn jala yaadannoo sanaa cinatti—ykn immoo maqaa kee jalatti
mallatteessuu illee dandeessa, keessumaa yaadannoo sun maallaqa ykn
dhimma iccitii kan ilaallatu yoo taʼe.
Qaamolee biroo. Qaamolee akka qubee jalqabaa wabii, mallattoolee
mooraa fi mallattoolee waraabbii akkuma xalayaa keessatti ilaaltutti ilaali.
 Barreessuu Gabaasaa
Hiika gabaasaa _
Nama beeksisuu qabu irraa nama odeeffannoo sana fayyadamuu
barbaadutti walqunnamtii
Taateewwan ykn namoota dhuunfaa nama barbaaduuf ibsa
Gabaasni daldalaa namoota dhuunfaatiin ykn koreewwan akka qaama hojii
idilee isaaniitti kan barreeffamanidha.
Hedduun isaanii dhugaa qabatamaa (objective factual) fi uumamaan loogii
kan hin qabne waan ta’aniif hiika ykn yaada hin barbaadan.
Garuu , gabaasaaleen tokko tokko qophaa’uu kan danda’an qorannoo of
eeggannoo, yaalii, qorannoo, qorannoo fi yaada loojikii booda qofa.
Gabaasaaleen akkasii yeroo baayyee gorsa ogeeyyii, yaadaafi yaada
kennaniin xumurama.
Gabaasaan afaaniin ykn barreeffamaan ta’uu danda’a.
Gabaasni daldalaa gosa lama qaba - gabaasa al-seerummaa fi gabaasa
idilee. Gabaasni al-seerummaa gabaasa nama irraa namatti dhiyaatu yoo
ta’u gabaasa idilee bifa murtaa’een kan qophaa’u yoo ta’u kunis seeraan
yookiin seeraan ala ta’uu danda’a.
Gabaasni yeroo yeroon ykn kan idilee ta’uu danda’a; addaa, xiinxala ykn
qorannoo.
 Kaayyoo gabaasa daldalaa
Gabaasni kun hoggansa madaallii, madaallii fi
madaallii hojjettootaa fi sochii gurmaa’insaa isaaniif
gargaara
Karooraa fi misooma isaanii gara fuula duraatiif
bu'uura ta'a .
Hojii gaggeessitoonni haalawwan jiran irratti to’annoo
gahumsa qabu akka qabaataniifi caasaa jaarmiyaa
fooyyessuuf gargaara .
 Gosoota gabaasa daldalaa
Gabaasa afaanii fi barreeffamaa
Gabaasni afaaniin ykn barreeffamaan ta'uu danda'a . Gabaasni
afaaniin dubbatamu salphaa fi dhiyaachuuf salphaadha. Innis yaada
ykn ilaalcha tokko dabarsuu of keessaa qabaachuu danda’a. Yeroo
tokko tokko baay’ee faayidaa qabaachuu danda’a. Garuu gabaasa
barreeffamaa yeroo hunda filatamaadha. Kan afaaniin fudhatamu
caalaa faayidaa hedduu qaba:
Gabaasni afaaniin dhiyaatu yeroo kamiyyuu haaluun ni danda’ama.
Garuu gabaasa barreeffamaa galmee dhaabbataadha.
Gabaasni afaaniin kennamu ifa hin taane ta’uu danda’a.
Dhugaawwan barbaachisoo hin taane jiraachuu isaaniitiin kan itti
ulfaate yoo ta’u, kanneen gurguddoon tokko tokko immoo bira
darbamuu danda’u. Gabaasa barreeffamaa keessatti barreessaan
sirrii fi sirrii ta’uuf yaala.
Gabaasni barreeffamaa yeroo dabarfamuu balaa jallisuu tokko
malee harka jijjiiruu danda’a.
Gabaasa barreeffamaa irra deddeebi’amee ilaaluun ni danda’ama.
 Gosoota gabaasaa...
Gabaasa daldalaa karaa adda addaatiin ramaduu
dandeenya . Bu’uura sirna seeraa kabajamuu qabuun (1)
gabaasa al-seerummaa, fi (2) gabaasa idilee qabaachuu
dandeenya.
Gabaasa al-seerummaa : Gabaasni al-seerummaa yeroo
baay’ee bifa walqunnamtii nama tokkootiin ta’a. Innis ibsa
gabaabaa, ciccitaa jechuun ni danda’ama, ibsa dhugaa
fuula tokko irratti, hanga dhiheessi caalaatti guddate fuula
hedduu fudhatutti ta’uu danda’a. Gabaasni al-seerummaa
yeroo baay’ee bifa xalayaa ykn yaadannootiin dhiyaata.
Gabaasa idilee : Gabaasa idilee jechuun bifa murtaa’een
qophaa’ee akkaataa hojimaata murtaa’een qaama
murtaa’eef kan dhiyaatudha. Gabaasni idilee seeraan ykn
seeraan ala ta’uu danda’a.
 Gosoota gabaasaa...
Bu’uura irra deddeebiin ba’uu isaatiin gabaasa yeroo yeroon
ykn adda ta’uu danda’a:
Gabaasni yeroo yeroon ykn Idilee (Routine reports) kan
qophaa’ee fi yeroo idilee murtaa’een kan dhiyaatu yoo ta’u, hojii
idilee hojii idilee keessatti. Waggaa waggaan, walakkaa waggaatti,
kurmaana kurmaanaan, ji’a ji’aan, torban lamatti, torbanitti ykn
guyyaa guyyaan illee dhiyaachuu ni danda’u. Walumaagalatti
gabaasaaleen akkasii ibsa dhugaa qofa, bal’inaan ykn bifa
gabaabsee, yaada ykn yaada tokko malee kan of keessaa qaban
ta’uu ibsameera. Hoggantoonni Damee baankotaa yeroo
murtaa’e keessatti baay’ina hojii daldalaa raawwatame ilaalchisee
gabaasa yeroo yeroon Waajjira Muummichaaf ni dhiyeessu.
Gabaasni addaa yeroo ykn haala tokkoon kan walqabatudha .
Gabaasni damee haaraa banuun barbaachisaa ta’uu isaa ykn,
Jeequmsa hojjettoota damee murtaa’e tokko gidduu jiru
ilaalchisee gabaasa addaati. Gabaasaaleen addaa rakkoolee irra
deddeebiin hin mul'anne ilaalu .
 Gosoota gabaasaa...
Bu’uura dalagaatiin gabaasaan tokko (1)
odeeffannoo kan kennu, yookiin (2) hiika kan kennu
ta’uu danda’a:
Gabaasni tokko dhugaawwan dhimma tokko ykn haala
tokko wajjin walqabatan qofa yoo dhiheesse,
odeeffannoo kan kennudha. Gama biraatiin, dhugaa jiru
xiinxalee, xumura irra ga’ee fi yaada yoo kenne,
xiinxala, ykn hiikkaa, ykn qorannoo jedhamee ibsamuu
danda’a . Gabaasni tokko yeroo murtaa’e keessatti
lakkoofsa oomishaa yoo dhiheesse odeeffannoo qaba.
Garuu yeroo sanatti sababoota oomisha gadi aanaa
keessa yoo seene xiinxala, hiikkaa ykn qorannoo ta’a.
 Gosoota gabaasaa...
Bu’uura maalummaa dhimma ilaalame irratti:
(1) gabaasa rakkoo murteessu, ykn (2) gabaasa
dhugaa barbaadu, ykn (3) gabaasa raawwii hojii, ykn
(4) gabaasa teeknikaa fi kkf qabaachuu
dandeenya.Gabaasa rakkoo murteessu keessatti
sababoota adda baasuuf yaalla rakkoo tokko bu’uura
godhachuu ykn rakkoon sun qabatamaan jiraachuu fi
dhiisuu isaa mirkaneessuuf. Gabaasa teeknikaa
keessatti, yaada kennuunis ta’e osoo hin qabaatin,
dhimma addaa tokko irratti daataa dhiheessina.
 Amaloota gabaasa gaarii
 Sirrummaa . Gabaasa gaarii keessatti barreessaan kaayyoo sirrii barreessuu isaa
baay’ee ifaadha. Qorannoo, xiinxalaafi yaadni inni kennu kaayyoo giddu galeessaa
kanaan kan qajeelfamudha . Sirrummaa gabaasichaaf gosa tokkummaa fi walitti
dhufeenya kan kennu yoo ta’u sanada gatii guddaa qabu isa taasisa.
 Sirrummaa dhugaa jiru. Gabaasa gaarii ta’eef sirrii ta’uun dhugaa saayinsaawaa ta’e
baay’ee barbaachisaadha. Gabaasni yeroo hunda murtoo kennuutti waan nama
geessuuf, dhugaawwan sirrii hin taane murtoo balaa geessisan fiduu dandaʼu.
 Barbaachisummaa. Dhugaaleen gabaasa tokko keessatti dhiyaatan sirrii ta’uu qofa
osoo hin taane barbaachisaa ta’uu qabu. Dhugaan gabaasa tokko keessatti
hammatame hundi kaayyoo giddugaleessaa irratti dhiibbaa qabaachuun
barbaachisaa ta’us, wanti barbaachisaan hammatamuu jalaa miliqe akka hin jirre
ilaaluun walqixa barbaachisaa dha. Dhugaaleen barbaachisaa hin taane gabaasa
tokko akka burjaajessu taasisa; dhugaawwan barbaachisoo ta’an hambisuun guutuu
akka hin taanee fi dogoggora ta’uu akka danda’u taasisa.
 Dubbisaa irratti xiyyeeffachuu. Gabaasni gaariin yeroo hunda dubbisaa irratti kan
xiyyeeffatedha. Gabaasa tokko yeroo wixinuu nama (namoota) dubbisuuf deemu
(kan) yaada keessa galchuun barbaachisaadha. Gabaasni nama idileedhaaf yaadame
kan ogeeyyii teeknikaadhaaf yaadame irraa adda ta’a.
 Yaadota kennuu (objectivity) yaada kennuu (objectivity). Xumura gabaasa tokkoo
irratti yaadonni yoo dhiyaatan loogii kan hin qabnee fi kaayyoo kan qaban ta’uu
qabu. Qorannoo fi xiinxalaaf akka xumura loojikii ta’anii dhufuu qabu. Gama
barreessaan fedhii ofii mul'isuu hin qaban.
 Amaloota ...
Afaan salphaa fi ifa hin taane. Gabaasni gaariin afaan salphaa fi shakkii
hin qabneen barreeffama. Innis gosa sanada saayinsii faayidaa
qabatamaa qabuudha; kanarraa ka’uun bifa adda addaa faaya walaloo
akka fakkeenya dubbii irraa bilisa ta’uu qaba.
Ifa ta'uu. Gabaasni gaariin guutummaatti ifaadha. Ifa ta’uun
dhugaawwan sirnaan qindeessuu irratti hundaa’a. Barreessaan gabaasaa
sirnaan itti fufuu qaba. Kaayyoo isaa ifa godhee, madda isaa ibsuu,
argannoo isaa ibsuu fi dhumarratti yaada barbaachisaa ta’e kennuu
qaba. Gabaasa isaa keeyyata gabaabaa mata duree isaaniif
kennuudhaan qoodee, ifa ta’uu guddaa argachuuf mallattoolee mijatoo
biroo galchuu qaba.
Gabaabuma. Gabaasni tokko gabaabaa ta’uu qaba. Gabaabuma
jechoota absoluutiitiin hiikuun rakkisaadha. Akkasumas gabaabinni akka
seeraatti kaa’amuu hin danda’u. Wanti jedhamuu danda’u gabaasa
gaariin hanga danda’ametti gabaabaa ta’uu isaa qofa. Gabaabinni gatii
ifa ta’een galma ga’uu hin qabu. Akkasumas gatii guutuu ta’uu isaatiin
ta’uu hin qabu. Yeroo tokko tokko rakkoon qoratamaa jiru
barbaachisummaa guddaa waan qabuuf dhugaa jiru irratti bal’inaan
mari’achuu gaafata. Sana booda mariin kun jalaa miliquu hin qabu.
Sirrummaa caaslugaa. Sirrummaa caaslugaa afaanii barbaachisummaa
 Gurmaa’ina gabaasaa
Meeshaa Meeshaa
• Dabarsaa • Dabalata
• Fuula • Tarree Wabiiwwan
• Seensa • Bibliyoogiraafii
• Galata • Galmee jechootaa
• Qabiyyee • Indeeksii
• Tarree fakkiiwwanii • Mallattoo fi moggaasa
• Cuunfaa ykn Guduunfaa
Qaama Gabaasaa _
• Seensa
• Hiika rakkoo
• Mala itti fayyadama
• Argannoowwan
• Xumura
• Yaada kennaman
 Kutaalee
• Mata Duree/Mata Duree: Mata duree ykn mata duree
gabaasichaa kenna. Akkasumas maqaa barreessaa,
maqaa abbaa taayitaa gabaasni itti dhiyaatu, lakkoofsa
gabaasichaa fi guyyaa itti dhiyaate of keessaa qaba.
• Xalayaa Dabarsaa: Xalayaan 'Dursa' ykn 'haguugduu'
xalayaa idilee gabaasa barreessaa irraa gara fudhataatti
dabarsuudha. Salphaatti akka galmee barreeffamaa
dhaabbataa gabaasa fudhataa isaa isa jalqabaatti
dabarsuutti tajaajila. Akkasumas guyyaa dhiyaate,
maqaa fi moggaasa barreessaa fi maqaa abbaa
taayitaa of keessaa qaba.
• Seensa: Seensa jechuun barreessaan waa’ee gabaasa
kanaa ibsa ibsa kennedha. Gabaasa beeksisee
dubbistootaaf dhiheessa. Odeeffannoo xalayaa
haguugduu sanaa hunda jechuun ni dandaʼama.
 Kutaalee Hundeessan...
• Galata: Galata keessatti barreessaan maqaa namoota
dhuunfaa fi dhaabbilee barreeffama gabaasaa keessatti isa
gargaaran eereera.
• Fuula Qabiyyee: Fuulli qabiyyee gabaasa dheeraadhaaf
barbaachisaa dha. Mata duree, mata duree xiqqaa fi
lakkoofsa fuula boqonnaa tokkoon tokkoo ni kenna.
Dubbisaan boqonnaa murtaa’e tokko akka argatu gargaaruu
qofa osoo hin taane ilaalcha waliigalaa gabaasa sanaa ija
tokkoon akka argatu taasisa.
• Tarree Fakkeenyotaa: gabaasaan lakkoofsa fuula fakkiiwwan,
diyaagiraamii, gabatee fi fakkiiwwan biroo of keessaa qaba;
tarreen fakkiiwwanii fuula qabiyyee booda kennama.
• Cuunfaa/Guuduun: Cuunfaan gabaasichaa akka 'cinoopsii' fi,
'abstract' gabaasaattis ni waama. Qabiyyee gabaasichaa
gabaabinaan kenna. Mala, argannoowwan, xumuraa fi yaada
kenname gabaabsee ibsa.
 Hundeessan ...
• Seensa qorannichaa: Seensa seenaa gabaabaa dhimmichaa,
bal’ina qorannichaa, mala odeeffannoo walitti qabuu, hiika
rakkoo fi hiika jechootaa fi yaad-rimee addaa kan of keessatti
hammatedha.
• Goolabbii: Barreessaan gabaasichaa daataa xiinxalee bu’uura
‘argannoo’ isaatiin xumura irra ga’a. Xumurri kun argannoowwanii
fi ibsaafi xiinxala isaaniitiin kan deeggarameedha. Barreessaan
gabaasaa xiinxala dhugaa adda addaa irratti hundaa’uun xumura
hedduu argachuu danda’a. Isaanis haala mijaawaa ta’een garee
ta’uu kan qaban yoo ta’u, jalqaba irratti xumurri barbaachisaan
akka caqasamuuf tartiiba gadi bu’een dhiyaachuu qabu.
• Yaada: Yaadonni loojikiidhaan xumura argannoowwanii hordofu:
Garuu gabaasaaleen hundi yaada ykn yaada hin hammatan.
Gabaasa tokko tokko keessatti xumurri fi yaadonni kennaman
walitti qabamaniiru. Walnyaatinsi kun gabaasa gabaabaa hanga
fuula shan-ja’aatti mijachuu danda’a; garuu gabaasa
dheeraadhaaf yaadonni, addatti barreeffamee tarkaanfii gara
fuula duraa yaada kennuu qabu.
 Kutaalee Hundeessan...
• Dabalata: Dabalataan diyaagiraamii, chaartii, kaartaa,
suuraa, daataa istaatistiksii fi meeshaalee biroo qaama ijoo
gabaasichaa deeggaran of keessaa qaba. Bal’inni qaama
gabaasichaa irraa adda baafame dabalata keessatti
hammatameera.
• Tarree Wabiiwwan: Tarreen wabiiwwan dubbisaan
odeeffannoo madda jalqabaa keessaa akka argatu gargaara.
Gabaasaaleen tokko tokko qorannoo addaa irratti kan
hundaa’anidha. Barreessaan gabaasa akkanaa tarree
hojiiwwan maxxanfaman ykn hin maxxanfamne gabaasa isaa
keessatti eeruun kennuu akka qabu aadaa dha. Tarreen kun
dheeraa yoo ta’e tartiiba qubeetiin kan qindaa’uu fi dhuma
gabaasichaa irratti kennamuu qaba. Lakkoofsi wabiiwwan
xiqqaa yoo ta’e yaadannoo miila jalaa keessatti caqasuun ni
danda’ama.
• Bibliyoogiraafii: Bibliyoogiraafiin tarree hojiiwwan
maxxanfamanii fi hin maxxanfamne kan barreessaan
 Kutaalee Hundeessan...
• Galmee jechootaa: Jechoonni teeknikaa ykn jargon yeroo
baay’ee yaadannoo miila jalaa keessatti ibsamaniiru.
Lakkoofsi jechoota akkasii baay’ee yoo ta’e, tarreen
jechoota sanaa tartiiba qubeetiin qophaa’a.
• Indeeksii: Gabaasa dheeraa yoo ta’e, indeeksii dubbisaan
mata duree ykn mata duree xiqqaa qabiyyee kamiyyuu
salphaatti fi saffisaan akka argatu gargaara. Galmeen
indeksii keessatti tartiiba qubeetiin kan hojjetame yoo
ta'u, lakkoofsi fuula ni caqafama.
• Mallattoo: Gabaasa kan mallattaa’u nama abbaa
taayitichaaf dhiyeessudha. Yoo koree tokkoon qophaa’e
dura taa’aan koree mallatteessa. Yeroo tokko tokko
miseensonni koree hundi mallatteessuun dirqama.
Miseensonni gabaasa keessatti dhimmoota tokko tokko
irratti walii hin galle yeroo baayyee yaadannoo mormii
isaaniitiin mallatteessuu.
XUMURA BOQONNAA