bulchiinsa faayinaansii i (acct 322) . moojuulii kan qopheesse: ) . kan gulaale: julay, 2010.

Afaan Oromoo
seensa moojuulii kabajamtoota barattoota! hunda dura akka gaariitti gara koorsii bulchiinsa faayinaansii
i. moojuliin kun karaa buuuraalee bulchiinsa faayinaansii akka barattan isin taasisuun qophaaa.
faayinaansii dhaabbilee daldalaaf baay'ee barbaachisaa waan ta'eef yeroo tokko tokko "dhiiga
lubbuu"dhaabbata kamiyyuu jedhamee waama. guddaa fi xiqqaa, mootummaas ta'e kan mootummaa
hin taane osoo hin ilaalin, daldaltoonni faayinaansii hin qabne "simbirroo baallee hin qabne"jedhama.
bulchiinsi faayinaansii madda kaappitaalaa fi itti fayyadama akka galma dhaabbatichaa barbaadamu
galmaan gauuf (i.e. qabeenya abbootii aksiyoonaa guddisuu) jedhamee hiikamuu dandaa. carraa hojii
eebbifamtoota herregaa keessaa tokko dhaabbilee buaa argachuuf hin taane mootummaa, miti
mootummaa walitti waamaman ykn dhaabbata daldalaa buaa argamsiisu kan faayinaansii jiraachuu
qofaan hojjetu keessatti qacaramuudha. dhaabbileen kunneen kaayyoo isaanii galmaan gauuf qabeenya
isaanii haala bua qabeessaa fi gahumsa qabuun fayyadamuu qabu, kunis qabxii ijoo bulchiinsa
faayinaansii keessatti taa. kanaaf, beekumsa gadi fagoo bulchiinsa faayinaansii haala faayinaansii fi buaa
hojii beekuun dhaabbata keessatti qacaramteef ykn isa mariisistu sanaaf yeroo sirrii taetti murtoo sirrii
tae akka gootu si dandeessisu qabaachuun si irraa eegama, hojiirra oolchuudhaan beekumsa koorsii
kana keessatti argatte. kanarraa kauun, murtiiwwan buuuraa bulchiinsa faayinaansii keessatti hirmaatan
beekuun si irraa eegama: murtiiwwan invastimantii, faayinaansii fi bulchiinsa qabeenya, ibsi faayinaansii
ogeessa herregaatiin qophaau fayyaa faayinaansii qabatamaa dhaabbata daldalaa tokkoo mulisuu
dhiisuu waan dandauuf kanaaf, ibsi faayinaansii tauu qaba wantoota gidduutti hariiroo uumuun kan
xiinxalamu yoo tau, kunis xiinxala reeshiyoo jedhama. akkasumas yaad-rimee buuuraa gatii yeroo
maallaqaa akka beektu, akkasumas yoomii fi eessatti akka invast gootu, bifa kamiin akka invast gootu i.e.
aksiyoona, boondii ykn meeshaalee biroo irratti invast gochuu fi akkamitti boondii akka gatii itti kennitu
ilaalchisee dhaabbaticha akka gorfattu si gorfama , aksiyoonaa, galii qabame, murtoo baajata
kaappitaalaa gaarii taasisuun dhaabbatichi portfoolii invastimantii buaa guddaa argamsiisu filachuuf
haala mijeessa. kaayyoo barnootichaa hordofuuf moojulichi kutaalee fi kutaa xiqqaa isaanii waliin
boqonnaa jaaatti gurmaaee jira. boqonnaan jalqabaa seensa bulchiinsa faayinaansii ti. boqonnaan lama
xiinxala fi karoora faayinaansii irratti kan xiyyeeffatedha. barbaachisummaa xiinxala faayinaansii,
malawwan xiinxala fi hiika faayinaansii, adeemsa karoora faayinaansii fi tooftaalee barbaachisummaa
faayinaansii murteessan irratti ni mariata. boqonnaan sadaffaan gatii yeroo maallaqaa kan ilaalu yoo tau,
kunis waaee yaad-rimee gatii ammaa fi gara fuula duraa balinaan kan ibsudha. boqonnaan afur gatii
boondii fi aksiyoonaa fi yaad-rimee baasii kaappitaalaa irratti kan xiyyeeffatedha. addatti tooftaalee
boondii fi gatii aksiyoonaa, fi caasaa kaappitaalaa ilaala. boqonnaan shanaffaan baajata kaappitaalaa kan
addatti waaee tooftaalee filannoo invastimantii kenname keessaa filachuu kan ilaalu yoo tau
dhumarratti boqonnaan jaaffaan meeshaalee faayinaansii yeroo dheeraa kanneen akka boondii,
aksiyoonaa, liqii yeroo fi baankii invastimantii fi faayidaa fi miidhaa isaanii kan ilaallatudha. qoʼannaa
keessaniif haala mijeessuudhaaf, kutaaleen boqonnaa hundumaa keessatti argaman irra caalaan isaanii
fakkeenyotaa fi gochawwan fakkeenya taʼan akka hammatan godhamaniiru. akkasumas gaaffilee
qormaata moodeela dhuma boqonnaa tokkoon tokkoo isaanii fi furtuu deebii isaanii ni argatta. maaloo,
ofumaan yaaluun dura deebii isaa hin ilaalin kaayyoowwan moojuulii erga koorsii guutuu sirriitti qoattee
booda: yaad-rimee faayinaansii fi bulchiinsa faayinaansii hubachuu ibsa faayinaansii xiinxaluun
dadhabinaafi cimina isaa himuu fandii alaa daldala ykn daldala ati keessatti hojjettuuf barbaachisu
murteessuu yaad-rimee gatii yeroo maallaqaa agarsiisu tooftaalee gatii boondii fi aksiyoonaa fi yaad-
rimee baasii kaappitaalaa ni ibsu filannoo invastimantii isa gaarii tae filachuuf murtoo sirrii gochuu
meeshaalee faayinaansii yeroo dheeraa gurguddoo adda baasuu qabiyyee gabaabaa boqonnaa tokko:
ilaalcha waliigalaa bulchiinsa faayinaansii boqonnaa lama: xiinxala faayinaansii fi karoora boqonnaasadii:
gatii yeroo maallaqaa fi yaad-rimee dhala boqonnaa afur: gatii boondii fi aksiyoonaa fi baasii
kaappitaalaa ) . boqonnaa shanaffaa: murtee invastimantii/ baajata kaappitaalaa boqonnaa jahaffaa:
meeshaalee faayinaansii yeroo dheeraa boqonnaa tokkoffaa bulchiinsa faayinaansii ilaalcha waliigalaa
qabiyyee kaayyoo fi kaayyoo qaba seensa 1.1.1.1.1. faayinaansii fi dameewwan kanaan walqabatan
1.1.1.1.1.1.1. faayinaansii fi dinagdee 1.1.2.2. faayinaansii fi herregaa 1.1.3. faayinaansii fi dameewwan
biroo 1.2.2. mala ammayyaa tae 1.3. murtii faayinaansii keessatti murtii barbaachisaa tae 1.4.4.
hojiiwwan ijoo hogganaa faayinaansii 1.5. kaayyoo bulchiinsa faayinaansii 1.6. buaa fi qabeenya
guddisuu 1.6.1.1.1.1. buaa guddisuu ulaagaa murtii 1.6.2.2. ulaagaa murtii qabeenya guddisuu
gabaabduu boqonnaa gaaffilee qormaata moodeela taan kaayyoo fi kaayyoo qaba dhuma boqonnaa
kanaa irratti barattoonni: faayinaansii ibsuu fi dameewwan isaa gurguddoo tajaajila finical fi faayinaansii
hoggansa/ faayinaansii dhaabbilee/ bulchiinsa faayinaansii ni ibsu. bulchiinsa faayinaansii dameewwan
dinagdee fi herregaa walitti dhiyeenyaan walqabatan irraa adda baasuu. malawwan lamaan balina
bulchiinsa faayinaansii mala aadaa fi ammayyaa ibsuu fi hojiiwwan ijoo hogganaa faayinaansii adda
baasuu. buaa guddisuu caalaa qabeenya guddisuu maaliif galma bulchiinsa faayinaansii akka tae ni ibsu.
seensa faayinaansii aartii fi saayinsii maallaqa bulchuu jedhamee ibsamuu dandaa. naannoowwan
faayinaansii gurguddoon: (1) tajaajila faayinaansii fi (2) faayinaansii hoggansa/ faayinaansii dhaabbilee/
bulchiinsa faayinaansii yoo tau tajaajilli faayinaansii ammoo dizaayinii fi gorsaa fi oomisha faayinaansii
namoota dhuunfaa, dhaabbilee daldalaa fi mootummoota naannoo baankii keessa jiraniif geessuu
ilaallata fi dhaabbilee kanaan walqabatan, karoora faayinaansii dhuunfaa, invastimantii, qabeenyaa hin
sochoone, fi inshuraansii fi kkf. bulchiinsi faayinaansii hojii hoggantoota faayinaansii dhaabbata daldalaa
keessatti hojjetan ilaallata. hoggantoonni faayinaansii dhimma faayinaansii gosa daldalaa kamiyyuu
jechuunis faayinaansii fi faayinaansii hin taane, dhuunfaa fi mootummaa, guddaa fi xiqqaa, buaa
barbaaduu fi buaa hin arganne dammaqinaan ni bulchu. hojiiwwan adda addaa kanneen akka baajata
tilmaama faayinaansii, bulchiinsa maallaqaa, bulchiinsa liqii, xiinxala invastimantii, bulchiinsa fandii fi kkf
ni raawwatu. waggoota dhiyoo asitti naannoon danbiiwwanii fi dinagdee jijjiiramaa dhufuun sochii
daldalaa giloobaalayizeeshinii wajjin walqabatee walxaxiinsa akkasumas barbaachisummaa dirqama
hoggantoota faayinaansii dabaleera. hoggansa: - naannoo daldalaa fi sochii jaarmiyaa hunda keessatti
gochoota namoota walitti qabuun kaayyoo fi kaayyoo barbaadamu galmaan gauudha. hoggansi kaayyoo
tokko galmaan gauuf dhaabbata (garee namoota ykn qaama tokkoo fi isaa ol) ykn carraaqqii kaayyoo
tokko galmaan gauuf karoorfachuu, gurmeessuu, hojjettoota, geggeessuu , ykn qajeelchuu, fi toachuu of
keessatti qabata. irra deebiin madda baasuun bobbii fi tooannoo humna namaa, qabeenya faayinaansii,
qabeenya teeknooloojii fi qabeenya uumamaa kan hammatudha. dhaabbileen akka sirnaatti ilaalamuu
waan dandaaniif, hoggansi sirna tokko irraa buaa faayidaa qabu akka oomishuuf haala mijeessuuf
dizaayinii dabalatee gocha namaa jedhamee ibsamuu dandaa. ilaalchi kun carraa of bulchuu bana,
namoota biroo bulchuuf yaaluun haal-dureedha. bulchiinsa faayinaansii: bulchiinsi faayinaansii madda
kaappitaalaa fi itti fayyadama isaanii akka galma dhaabbatichaa barbaadamu galmaan gauuf (i.e.
qabeenya abbootii aksiyoonaa guddisuu) jedhamee hiikamuu dandaa.bulchiinsi faayinaansii madda
maallaqaa argachuu, invastimantii sirrii tae hojjechuu fi isa gaarii tae labsuu of keessatti qabata
walmakaa faayinaansii fi buaa qoodame gatii dhaabbatichaa wajjin walqabatee. hubachiisa: maddoonni
kaappitaalaa jechuun meeshaalee gama mirgaa baalansii irratti argaman i.e. dirqamaa fi qabeenya
abbootii qabeenyaa yoo tau itti fayyadamni kaappitaalaa jechuun meeshaalee gama bitaa baalansii
irratti argaman i.e. qabeenya jechuudha. kanarraa kan kae hojiin bulchiinsa faayinaansii caalaatti gaaffii
fi walxaxaa taeera. boqonnaan kun hojii bulchiinsa faayinaansii ilaalcha waliigalaa kan kennu yoo tau,
kutaalee armaan gadiitiin kan gurmaaedha:- . faayinaansii hariiroo fi dameewwan kanaan walqabatan.
daangaa bulchiinsa faayinaansii. murtii barbaachisaa bulchiinsa faayinaansii keessatti. hojiiwwan ijoo
hogganaa faayinaansii. galma / kaayyoo bulchiinsa faayinaansii. buaa guddisuu fi qabeenya guddisuu.
faayinaansii fi dameewwan kanaan walqabatan bulchiinsa faayinaansii akka qaama murteessaa
taettibulchiinsi waliigalaa naannoo guutummaatti of dandae miti. Gosoota barnootaa fi dameewwan
qoannoo walqabatan kanneen akka dinagdee, herregaa, gabaa, oomishaa fi mala baayina irraa baayee
fudhata. Gosoonni kun walitti dhufeenya qabaatanis isaan gidduu garaagarummaa ijootu jira .Kutaa
kana keessatti walitti dhufeenya kana ilaalla. 1.1.1.1.1.1.1. Faayinaansii fi Diinagdee Barbaachisummaan
dinagdee bulchiinsa faayinaansii wajjin qabu, dameewwan dinagdee balaa lamaan: Maakroo -Dinagdee
fi Maayikiroo- Diinagdee ilaalchisee ibsamuu dandaa. Diinagdee maakroo - haala dhaabbataa waliigalaa
dhaabbatichi keessatti hojjetu ilaallata. Diinagdee akka waliigalaatti ilaala. Diinagdee maakroo caasaa
dhaabbilee sirna baankii, gabaa maallaqaa fi kaappitaalaa, giddu-galeessitoota faayinaansii, imaammata
maallaqaa, liqii fi faayinaansii fi imaammata dinagdee dinagdee tokko keessatti sadarkaa sochii waliin
ilaallatu, fi toachuu ilaallata. Dhaabbileen daldalaa naannoo dinagdee maakroo keessatti waan
hojjetaniif, hoggantoonni faayinaansii haala dinagdee balaa addatti hubachuun barbaachisaa waan
taeef: (1) imaammanni maallaqaa baasii fi argama maallaqaa irratti dhiibbaa akkamii akka qabu
hubachuu fi hubachuu qabu; (2) imaammata faayinaansii fi dhiibbaa inni dinagdee irratti qabu ni beeku;
(3) dhaabbilee faayinaansii / bakka faayinaansii adda addaa irraa of eeggachuu; (4) buaa sochii dinagdee
sadarkaa adda addaa fi jijjiiramni imaammata dinagdee naannoo murtii isaanii irratti fidu hubachuu.
Microeconomics: - Murtii dinagdee namoota dhuunfaa fi dhaabbilee ilaala .It self concerns it self with
the optimal operating strategies. Kana jechuun, tiooriiwwan Microeconomics dhaabbilee daldalaa bua
qabeessa taan akka hojjetan ni taasisa. Isaanis gochoota dhaabbileen milkaaina akka argatan hayyamu
ibsuudha. Yaad-rimeen fi tiooriiwwan dinagdee maayikiroo bulchiinsa faayinaansii wajjin walqabatan,
fakkeenyaaf, kanneen (1) hariiroo dhiyeessii fi fedhii fi tooftaalee buaa guddisuu (2) dhimmoota
walmakaa sababoota oomishaa wajjin walqabatan; sadarkaa gurgurtaa sirrii taee fi tooftaalee gatii
oomishaa (3) safartuu filannoo faayidaa, balaa fi murteessuu gatii 4) sababa qabeenya gatii hirisuu.
Haala kanaan, hogganaan faayinaansii tokko naannoo faayinaansii fi tiooriiwwan murtii bulchiinsa
faayinaansii yeroo ammaa jala sararu lamaan hubachuuf beekumsi dinagdee barbaachisaa dha.
Beekumsa buuuraa dinagdee kanaaf, naannoo fi tooftaalee murtii bulchiinsa faayinaansii lamaan
hubachuuf barbaachisaa dha. 1. Hariiroo dhiyoo faayinaansii fi dinagdee gidduu jiru ibsuu fi hogganaan
faayinaansii maaliif beekumsa buuuraa dinagdee qabaachuu akka qabu ibsi? Faayinaansii hoggansa
keessatti qajeelfamni dinagdee inni jalqabaa maali? 1.1.2.2. Faayinaansii fi Herrega Yaad-rimeedhaan
yoo ilaalle, hariiroon faayinaansii fi herregaa gidduu jiru gama lama qaba (i) herregni murtii faayinaansii
keessatti galtee barbaachisaa tauu isaatiin walitti dhiyeenyaan kan walqabatan yoo tau (ii)
garaagarummaa ilaalchaa ijoo gidduu isaanii jiraachuu isaati. Faankishiniin herregaa galtee barbaachisaa
dalagaa faayinaansii keessatti taa. Sunis herregni sub function faayinaansii ti. Herregni odeeffannoo/
daataa hojii/ sochii dhaabbatichaa wajjin walqabatee maddisiisa. Buaan dhumaa herregaa ibsa
faayinaansii kan akka baalansii, ibsa galii, fi jijjiirama haala faayinaansii/ madda fi itti fayyadama
maallaqaa ibsa/ ibsa dhangalaaa maallaqaa ni uuma. Odeeffannoon ibsaa fi gabaasa kana keessatti
argamu hoggantoonni faayinaansii raawwii hojii darbee fi kallattii gara fuula duraa dhaabbatichaa
madaaluu fi dirqama seeraa kan akka kaffaltii gibiraa fi kkf guutuuf gargaara. Haala kanaan herregaa fi
faayinaansii hojiidhaan walitti dhiyeenyaan kan walqabatudha. Garuu faayinaansii fi herrega gidduu
garaagarummaan ijoo lama jira. Ilaalcha Maallaqa: Ilaalchi herregaa fandii dhaabbatichaa wajjin
walqabatee jiru kan faayinaansii irraa adda. Safartuun maallaqaa (galii fi baasii) herrega keessatti seera
kuufamaa / sirna irratti hundaaa. Galiin kan beekamtii argatu bakka gurgurtaatti malee yeroo walitti
qabamu miti. Haaluma walfakkaatuun baasii kan beekamu yeroo dammaqinaan kaffalamu osoo hin
taane yeroo bahudha. Garuu ilaalchi faayinaansii haala maallaqaan walqabatee jiru dhangalaaa
maallaqaa irratti hundaaa. Galiin kan beekamu yeroo qabatamaan maallaqaan (i.e. galii maallaqaa) yoo
argame qofa yoo tau, baasii immoo kaffaltii qabatamaa irratti kan beekamudha(dhangalaaa maallaqaa
bauu). Kunis kan taeef hogganaan faayinaansii dirqama isaa guutuuf maallaqa barbaachisaa tae
dhiyeessuu fi qabeenya galma dhaabbatichaa galmaan gauuf barbaachisu argachuu fi faayinaansii
gochuudhaan dandeettii dhaabbatichaa eeguun kan ilaallatu waan taeef. 2. Murtee kennuu: -
Faayinaansii fi herregni kaayyoo isaanii ilaalchisee garaagarummaa qabu. Kaayyoon herregaa ragaa
faayinaansii walitti qabuu fi dhiyeessudha. Hojii dhaabbatichaa darbe, ammaa fi gara fuula duraa irratti
ragaa wal irraa hin cinne qophaaee fi salphaatti hiikamu ni kenna. Xiyyeeffannaan hojii herregaa inni
jalqabaa odeeffannoo walitti qabuu fi dhiyeessu yoo tau itti gaafatamummaa guddaan hoggantoota
faayinaansii karoora faayinaansii, Toannoo fi murtee kennuu wajjin kan walqabatudha. Haala kanaan,
karaa tokkoon faayinaansii bakka herregni itti xumuramutti jalqaba. 1. Garaagarummaan gurguddoon
herregaa fi faayinaansii gidduu jiru maal faa An. Xiyyeeffannoo dhangalaaa maallaqaa hogganaa
faayinaansii irratti kennuu? ii. Bu'aa herregaa irratti xiyyeeffannoo kennuu? 1.1.3. Faayinaansii fi
Dameewwan Biroo Diinagdee fi herregaa irraa kan hafe; faayinaansii murtee guyyaa guyyaatiifis itti
fayyadamaa jira. Dameewwan deeggarsaa kanneen akka gabaa, oomishaa fi mala baayina irratti.
Fakkeenyaaf, hoggantoonni faayinaansii karoorri isaanii baasii kaappitaalaa waan barbaaduu fi
dhangalaaa maallaqaa tilmaamame irratti dhiibbaa waan qabuuf dhiibbaa karoora misooma oomisha
haaraa fi beeksisa naannoo gabaa irratti hojjetame ilaaluu qabu:- Malli gabaa, oomishaa fi baayina,
kanaaf, murtii haraa hoggantoota faayinaansiitiin kennamu al-kallattiin qofa kan walqabatu yoo tau,
uumamaan kan deeggaru yoo tau, dinagdee fi herregni ammoo dameewwan jalqabaa hoggantoonni
faayinaansii haalaan itti fayyadamaniidha. Daangaa Bulchiinsa Faayinaansii Haalli balinaafi hojii
bulchiinsa faayinaansii, kaayyoo ibsaaf bakka balaa lamatti qoodameera: a) mala aadaa fi (b) mala
ammayyaa. Mala Aadaa: - Mala aadaa balina bulchiinsa faayinaansii mata duree isaa kan agarsiisu yoo
tau, barreeffamoota barnootaa keessatti sadarkaa jalqabaa jijjiirama isaa keessatti akka damee addaa
qorannoo akaadaamii tokkootti. 1.2.2. Mala Ammayyaa: - Mala ammayyaa jecha bulchiinsa faayinaansii
jedhu miira biyya alaatiin kan ilaalu yoo tau, murtii faayinaansii kennuudhaaf buuura yaad-rimee fi
xiinxala kan kennudha. Akka inni jedhutti, dalagaa faayinaansii maallaqa argachuu akkasumas ramaddii
isaanii kan hammatudha. Haala kanaan dhimmoota maallaqa alaa argachuu keessatti hirmaatan irraa
kan hafe yaaddoon bulchiinsa faayinaansii inni guddaan maallaqa gahumsaa fi ogummaadhaan itti
fayyadama adda addaatiif ramaduudha. Akka qaama bulchiinsa hunda caalaa barbaachisaa taetti
ilaalama. Qabiyyeewwan ijoo mala kanaa:- . Dhaabbanni tokko hanga maallaqa waliigalaa waadaa galuu
qabu maali? Dhaabbanni tokko qabeenya addaa akkamii argachuu qaba? Maallaqni barbaachisu
akkamitti maallaqaan deeggaramuu qaba? 1.3. Murtee Barbaachisaa Bulchiinsa Faayinaansii 1. Murtii
Invastimantii: Murtiin kun murtii baajata kaappitaalaa jedhama. Walumaagalatti qabeenya akkamii
dhaabbatichi qabaachuu qaba, murtiin invastimantii ykn baajata kaappitaalaa murtii ramaddii
kaappitaalaa ykn qabeenya yeroo dheeraa gara fuulduraatti buaa argamsiisu irratti maallaqa waadaa
galuu of keessatti qabata jedhuuf deebii kenna. 2. Murtii Faayinaansii: - Murtiin guddaan bulchiinsa
faayinaansii keessatti hirmaatu inni lammaffaan murtii faayinaansii ti. Murteen invastimantii balinaan
walnyaatinsa qabeenya ykn walnyaatinsa qabeenya dhaabbatichaa ilaallata. Yaaddoon murtii
faayinaansii walnyaatinsa faayinaansii ykn caasaa kaappitaalaa, ykn leverage wajjin walqabateedha.
Jechi caasaa kaappitaalaa jedhu pirooppoorshinii liqaa (madda faayinaansii dhala dhaabbataa) fi
kaappitaala kaappitaalaa (sekuritiiwwan buaa jijjiiramaa/ madda maallaqaa) agarsiisa. Murtiin
faayinaansii dhaabbata tokkoo filannoo pirooppoorshinii maddoota kanaa faayinaansii invastimantii
barbaachisu waliin wal qabata. 3. Murtii Imaammata Hirmaannaa: - Naannoo murtii guddaan sadaffaan
bulchiinsa faayinaansii murtii imaammata buaa qoodamuu wajjin walqabatee kennamu dha. Murtiin
buaa qoodame murtii faayinaansii dhaabbata tokkoo wajjin walqabatee xiinxalamuu qaba. Buaa
dhaabbata tokkoo ilaalchisee filannoowwan lamatu jiru: 1. Abbootii aksiyoonaaf bifa buaa qoodamuun
ykn 2. Daldala it self keessatti tursiisuun ni dandaama. Murtoon koorsii kam hordofamuu qaba jedhu
murtii buaa qoodame keessatti waan guddaa tokko irratti hundaaa, kunis reeshiyoo kaffaltii buaa
qoodamuu jechuunbuaa qulqulluu keessaa qoodni meeqa abbootii aksiyoonaadhaaf kaffalamuu qaba.
Murteen dhumaa filannoo abbootii aksiyoonaa fi carraa invastimantii dhaabbaticha keessatti argamu
irratti hundaaa. Murtii buaa qoodamuu keessatti wanti guddaan inni lammaffaan imaammata buaa
qoodamuu dhaabbata tokko irratti qabatamaan murteessan kan taedha. 4. Murtii Bulchiinsa Qabeenyaa:
Qabeenyi erga argamee booda barbaachisummaa bua qabeessa taeen bulfamuu qaba. Hogganaan
faayinaansii qabeenya jiru irratti itti gaafatamummaa hojii sadarkaa adda addaatiin itti gaafatamummaa
qaba. 1. Gosoonni murtii bulchiinsa faayinaansii gurguddoon dhaabbileen daldalaa murteessan maali? Fi
garaagarummaa isaanii adda baasuu 1.4.4. Hojiiwwan Ijoo Hogganaa Faayinaansii: Hojiiwwan ijoo
hogganaa faayinaansii (1) xiinxala faayinaansii fi karoora baasuu raawwachuu (2) murtii invastimantii
kennuu, fi (3) murtii faayinaansii kennuu dha. 1.5. Kaayyoowwan Bulchiinsa Faayinaansii: Murtoo
ogummaa qabu murteessuuf kaayyoowwan galma gauuf barbaadaman irratti hubannoon ifa tae
barbaachisaadha. Kaayyoon murtee faayinaansii sirrii tae kennuudhaaf buuura ni kenna. Jechi kaayyoo
jedhu murtiiwwan afran bulchiinsa faayinaansii keessatti hirmaatan irratti hiika galma ykn ulaagaa
murtiitiin kan fayyadamudha. Hogganaan faayinaansii galma waliigalaa dhaabbatichaa qabeenya
abbootii aksiyoonaa guddisuu kan calaqqisu qooda aksiyoonaa tokkoof dabaluudhaan, fi imaammata
faayinaansii bocuu fi tarkaanfii filannoo madaaluu keessatti dinqisiifannaa gatii aksiyoonaa fayyadama.
Kana gochuuf galmi waliigalaa qabeenya guddisuu kun kaayyoowwan addaa bulchiinsa faayinaansii
armaan gadii tilmaama keessa galchuudhaan kan walqabatu tauu qaba. Isaanis: Hoggansi faayinaansii
dhaabbati daldalaa hangam guddaa tauu akka qabuu fi saffisaan guddachuu akka qabu murteessuuf kan
akeekedha? Hoggansi faayinaansii qabeenya dhaabbilee dhibbeentaa gaarii tae murteessuuf kan
akeekedha (murtee poortifooliyoo qabeenya kan itti fayyadama kaappitaalaa wajjin walqabatee) .
Bulchiinsi faayinaansii madda kaappitaalaa waliin walqabatee itti gaafatamummaa walitti makamaa fi
murtii kaappitaalaa dhaabbilee dhibbeentaa gaarii tae murteessuuf kan akeekedha. 1. Galmi inni
jalqabaa dhaabbatichaa maali? Galma gaiinsa kaayyoo kanaa akkamitti akka madaalan irratti mariadhaa.
Buaa fi Qabeenya Guddisuu Buaa Guddisuu akka Ulaagaa Murtiitti Buaa guddisuun akka galma
bulchiinsa faayinaansiitti kan ilaalamu yoo tau, mala kanaan gochoonni buaa guddisan fudhatamuu fi
tarkaanfiiwwan buaa hirisan irraa fagaachuu qabu. Haala kanaan murtoon invastimantii, faayinaansii fi
buaa qoodame jechi kaayyoo jedhu buuura naamusaa (normative framework) akka kennus hubatamuu
qaba murtoon guddina ykn buaa irratti kan xiyyeeffate tauu qaba. Jechi buaa jedhu hiika lamaatiin
fayyadama. Karaa tokkoon akka abbaa qabeenyaa irratti xiyyeeffateetti fayyadama. Yaad-rimee kana
keessatti hanga fi qooda galii biyyaalessaa abbootii qabeenyaa daldalaaf kaffalamu agarsiisa. Karaan
lammaffaan yaad-rimee hojii i.e. buaa argachuudha, yaad-rimeen kun gahumsa dinagdee agarsiisa i.e.
buaa jechuun haala oomishni galtee caaluu fi, gatii itti fayyadama qabeenyaatiin liqii argatu qabeenya
galtee caalaa tae agarsiisa. Haala kanaan murtiiwwan guutuu keessatti qormaanni tokko fayyadama i.e.
qabeenya, pirojektootaa fi murtii buaa argamsiisu filachuu fi kanneen buaa hin qabne diduu. Ulaagaa
buaa guddisuu (profit maximization criterion) sababoota hedduudhaan qeeqama .Tokkoffaa; sababoota
mormii kanneen waaee hojii dandauu fi haqummaa dhaabbata dhuunfaa mataa isaa irratti hubannoo
dogoggoraa irratti hundaaan. Lammaffaa, buaa guddisuun haalawwan addunyaa dhugaa qabatamaa
keessatti ulaagaa kana hojiirra oolchuuf rakkina taeen rakkata. Amma daangaawwan kaayyoo buaa
guddisuu bulchiinsa faayinaansii tokko tokko ni ilaalla. Wal-xaxaa: Jechi buaa guddisuu akka ulaagaa
qoosaa faayinaansii jedhutti yaad-rimee ifa hin taanee fi wal-xaxaa taeedha hiika sirrii hin qabu. Jechi
kun namoota adda addaatiin hiika adda addaatiif kan mijatudha. Fakkeenyaaf, buaan yeroo dheeraa
yookiin yeroo gabaabaa tauu dandaa, buaa waliigalaa yookiin safartuu buaa tauu dandaa, buaa
qulqulluu gibira dura yookiin buaa qulqulluu gibira booda tauu dandaa, buaa kaappitaala waliigalaa
qacarame yookiin kaappitaala abbootii aksiyoonaa fi kkf tauu dandaa . Yeroo Faayidaa:- Mormiin
teeknikaa biraa ulaagaa buaa guddisuu irratti mulatu garaagarummaa yeroo faayidaa yaada
invastimantii irraa argamu ykn adeemsa tarkaanfii yeroo buaan hojjetamu tuffachuu isaati, hamma
guddatutti qajeelfamni fooyyaaan akka fudhatamu murtiin kan buuureffame taafaayidaa waliigalaa
umurii hojii qabeenyichaa keessatti argame, yoom akka argame osoo hin ilaalin Qulqullina Faayidaa:
Daangeffamni teeknikaa barbaachisaan buaa guddisuu kan biraan gama qulqullina faayidaa kanneen
adeemsa hojii faayinaansii wajjin walqabatan tuffachuu isaati. Jechi, qulqullina jedhu sadarkaa
mirkanaaummaa faayidaan eegamuun walqabatee jiru jechuudha. Kanaafuu, buaan eegamu hamma
mirkanaaaa taeen qulqullinni faayidaa olaanaa taa. Faallaa kanaa, faayidaan eegamu mirkanaaaa tauu
dhabuu ykn jijjiiramaa yoo tae qulqullinni faayidaa gadi bua. Ulaagaa buaa guddisuu akka kaayyoo
hojiitti sirrii fi mijaawaa miti. Akka kaayyoo hojii murtii invastimantii, faayinaansii fi buaa qooda
dhaabbata tokkootti kan hin mijoofnee fi kan hin malle dha. Innis ifa hin taanee fi wal-xaxaa dha.
Dimenshiniiwwan barbaachisoo xiinxala faayinaansii viz risk fi time value of money tuffata. Ulaagaa
murtii hojii bulchiinsa faayinaansii sirrii tae qulqullina armaan gadii qabaachuu qaba. Sirrii fi sirrii tauu
qaba. Innis seera buuuraa guddaa fi fooyyaaa tae irratti hundaauu qaba. Baayinaafi dimenshinii
qulqullina faayidaa lamaanuu ilaaluu qaba. Gatii yeroo maallaqaa ilaaluu qaba. 1.6.2.2. Qabeenya
Guddisuu akka Ulaagaa Murtiitti Ulaagaa murtii qabeenya guddisuu gatii guddisuu ykn qabeenya
qulqulluu guddisuu jedhamuunis beekama murtii bulchiinsa faayinaansiitif ulaagaa murtii hojii sirrii
taetti balinaan fudhatama qaba. Daangaa teeknikaa ulaagaa buaa guddisuu kan balleessu yoo tau,
kaayyoo hojii mijaawaa tarkaanfii faayinaansii ulaagaalee sadan ni pokes. Amaloonni sadan kun sirrii
tauu, qulqullina faayidaa fi gatii yeroo maallaqaa ti. Sirrummaa: Gatiin qabeenya tokkoo buaa inni
argamsiisuu dandauun murtaauu qaba. Haala kanaan, gatii tarkaanfii tokkoo buaa argameen baasii
tarkaanfii addaa sana fudhachuuf bahu irraa hirisuun faayidaa adeemsa tarkaanfii sanaan walqabatee
jiru shallaguu keessatti sirrii tauu isaati. Ulaagaa qabeenya guddisuu kan buaa herregaa irratti osoo hin
taane dhangalaaa maallaqaa maddisiifame irratti hundaaa. Shallaggiin maallaqaa fi maallaqa bau sirrii
dha. Faallaa kanaa shallaggiin herregaa sirrii miti. Qulqullina, Baayina, Faayidaa fi Yeroo Gatii Maallaqaa:
Amalli lammaffaan ulaagaa qabeenya guddisuu, qulqullinaa fi baayina faayidaa lamaan ilaaluu isaati.
Kana malees, gatii yeroo maallaqaas of keessaa qaba. Akkuma armaan dura ibsame qulqullinni faayidaa
gara fuulduraatti faayidaan kamiin akka argamu mirkanaauu agarsiisa. Maallaqni eegamu hamma
mirkanaaaa tae qulqullinni faayidaa fooyyaaa fi gatii olaanaa taa. Faallaa kanaatiin, dhangalaoonni
mirkanaaaa tauu isaanii yoo xiqqaate qulqullinni fi kana irraa kan kae, gatii faayidaa gadi bua. Maallaqni
gatii yeroo qabaachuunis faayidaa qabaachuu qaba. Akkasumas faayidaan waggoota darban keessatti
argame faayidaa booda argame caalaa gatii olaanaa qabaachuu akka qabu hubatamuu qaba. Hiikni hojii
mirkanaauu dhabuu fi dimenshinii yeroo faayidaa murtii faayinaansii wajjin walqabatee jiru sirreeffamni
akkaataa dhangalaaa maallaqaa keessatti taasifamuu qaba. Balaa akka hammatuu fi garaagarummaa
yeroo faayidaa akka hayyamamu taasifamuu qaba. Net present value maximization akka kaayyoo hojii
irratti buaa guddisuu caala. Hubachiisa, Buaa guddisuu akka kaayyoo bulchiinsa faayinaansii; buaa
fooyyessuu, tasgabbii eeguu fi kasaaraa fi gahumsa dhabuu hirisuu irratti kan xiyyeeffatedha. 1.
Garaagarummaan qabeenya abbootii aksiyoonaa guddisuu fi buaa guddisuu gidduu jiru maali? Cuunfaa
Boqonnaan kun yaad-rimeewwan buuuraa bulchiinsa faayinaansii buuuraa taan tokko tokkoof seensa
kenna. Kanaaf, qabxiilee armaan gadii cimsineerra. Hoggansi faayinaansii qabeenya argachuu,
faayinaansii fi bulchuu galma barbaadame galmaan gauuf kan ilaallatudha. Adeemsi Finical
naannoowwan murtii balaa afur kan of keessatti hammate yoo tau: (1) Murtii invastimantii yeroo
dheeraa, (2) Murtii faayinaansii yeroo dheeraa, (3) Murtii bulchiinsa qabeenya, fi (4) murtii buaa
qoodame. Murtoon faayinaansii daldala balaa fi buaa kan buaan eegamu olaanaan balaa olaanaa wajjin
kan walqabatu of keessatti qabata. Hogganaan faayinaansii gatii aksiyoonaa dhaabbilee guddisuuf
daldala balaa-buaa sirrii tae murteessa. Hoggantoonni faayinaansii argachuuf itti gaafatamummaa qabufi
maallaqa in away kan gatii dhaabbatichaa guddisu fayyadamuu. Galmi hoggansa inni jalqabaa dhaabbata
daldala ummataa keessatti qabeenya abbootii aksiyoonaa guddisuu tauu qaba, kunis gatii aksiyoonaa
dhaabbilee guddisuu jechuudha. Gaaffiiwwan Qormaata Moodeela Deebii Irra Caalu filadhu Galmi
bulchiinsa faayinaansii hojiirra ooluu dandau tokkichi A. Buaa guddisuu B. Qabeenya guddisuu C.
Gurgurtaa guddisuu D. Qabeenya guddisuu Kaayyoon buuuraa bulchiinsa finxaaleyyii tauu isaati A. Buaa
guddaa argachuu B. Qabeenya abbootii aksiyoonaa guddisuu C. Dhaabbaticha keessatti naamusa
maallaqaa mirkaneessuu D. Kanneen armaan olii keessaa tokkollee hin jiru Faankishiniin faayinaansii kan
of keessatti hammatedha A. Bittaa faayinaansii qofa B. Baasii maallaqaa qofa C. Maallaqa qofa eeguu D.
bittaa fi itti fayyadama bua qabeessa kaadhimaa 4. Galmi buaa guddisuu ilaalcha keessa galcha A. Balaa
mirkanaauu dhabuu buaa waliin walqabatee B. Yeroo buaan eegamu C. Bulchiinsa gahumsa qabu
daldala hunda D. kanneen armaan olii keessaa tokkollee hin jiru 5. Hoggansi faayinaansii irra caalaa kan
ilaallatu A. Qophii maallaqaa B. Gama hundaan auguring fi mala qabeenya faayinaansii sochii
dhaabbatichaaf itti fayyadamuu C. Bulchiinsa gahumsa qabu daldala hunda D. Kan armaan olii keessaa
tokkollee hin jiru Deebii Gaaffii Qormaata Moodeela 1. B 2. B 3. D 4. C 5. B BOQONNAA LAMA XIINXALA
FAAYINAANSII FI KAROORA Qabiyyee Kaayyoo fi kaayyoo Seensa Qabiyyee 2.1.1. Maddoota
Odeeffannoo Finfinnee 2.2.2.2.2. Xiinxala Faayinaansii 2.2.1.1. Barbaachisummaa Xiinxala Faayinaansii
2.2.2.2.2.2.2. Malawwan Xiinxala Faayinaansii 2.2.3.3. Mallattoolee Walbira Qabsiisuuf 2.2.4.4. Gosa
Reeshiyoo Faayinaansii 2.2.5.5. Daangaa Xiinxala Reeshiyoo 2.2.6. Xiinxala Guddinaa fi Indeeksii
Waliigalaa 2.3. Karoora Faayinaansii 2.3.1.1. Adeemsa Karoora 2.3.2.2.3.2. Raaga Gurgurtaa 2.3.3.3.3.
Tooftaalee Barbaachisummaa Faayinaansii Alaa Murteessuu Cuunfaa Boqonnaa Gaaffiiwwan Qormaata
Moodeela Kaayyoo fi Kaayyoo Boqonnaan kun ibsa faayinaansii, barbaachisummaa, kaayyoo, itti
fayyadama, hiika xiinxala faayinaansii, fi tooftaalee xiinxala ibsa faayinaansii dhiyeessuuf kan akeekedha.
Xumura kutaa kanaa irratti barattoonni: Ibsa faayinaansii hubachuu Fayyadamtoota Ibsa faayinaansii
tarreessi Tooftaalee xiinxala faayinaansii adda baasuun addunyaa daldalaa dhugaa irratti hojiirra oolchuu
Tooftaalee qabeenya alaa barbaachisan tilmaamuuf gargaaran adda baasuu Seensa Hundeen balaa
bulchuu murtoo gaarii murteessuudha. Murtoon sirrii tae odeeffannoo sirrii fi xiinxala sirrii tae irratti
hundaaa. Ibsi faayinaansii gabaabduu hojiiwwan hojii, invastimantii fi faayinaansii murtiiwwan kanaaf
odeeffannoo kennan dha. Garuu odeeffannoon ofuma isaaniitiin gahaa waan hin taaneef xiinxalamuu
qaba. Xiinxalli faayinaansii meeshaa bulchiinsa faayinaansii ti. Innis madaallii haala faayinaansii fi buaa
hojii dhaabbata daldalaa, industirii, ykn illee dinagdee, fi tilmaama haala fi raawwii isaa gara fuula duraa
of keessaa qaba. Boqonnaan kun odeeffannoo faayinaansii waliigalaa fi safartuuwwan raawwii hojii
abbootii qabeenyaa fi liqeessitoonni fayyaa faayinaansii madaaluu fi murtii bulchiinsa balaa murteessuuf
yeroo baayee itti fayyadaman irratti mariata. Haala maallaqaa fi raawwii hojii yeroo hunda
sakattauudhaan, mallattoolee rakkoo qofa ilaaluu caalaa sababoota walaanuuf carraan kee guddaadha.
2.1.1. Maddoota Odeeffannoo Finfinnee Ibsi faayinaansii fayyaa faayinaansii hojii waliigalaa madaaluuf
gargaara. Odeeffannoon waaee buaa faayinaansii dhaabbata tokkoon tokkoo fi qabeenya fiizikaalaa
murtii hoggansaaf barbaachisaa taus, mataan isaanii murtii tokko tokkoof gahaa miti sababiin isaas hojii
daldalaa guutuu waan hin ibsineef. Haala faayinaansii waliigalaa hubachuun sanadoota faayinaansii ijoo
sadii barbaachisa: baalansii, ibsa galii fi ibsa dhangalaaa maallaqaa. Baalansii Baalansii haala faayinaansii
dhaabbata tokkoo yeroo murtaae agarsiisa. Akkasumas qabeenyi dhaabbata tokkoo akkamitti akka
faayinaansii tau agarsiisa. Baalansii guutame odeeffannoowwan akka gatii waliigalaa qabeenya, liqaa
waliigalaa, kaappitaalaa, maallaqa jiruu fi gatii qabeenya dhangalaaa agarsiisa. Odeeffannoon kun sana
booda xiinxalamee reeshiyoo ammaa daldalaa murteessuu ni dandaama, .dandeettii liqii fi carraa
kaappitaala kaappitaalaa hawwachuu isaa. 2. Ibsa Galii Yeroo baayyee ibsi galii waggaa waggaan
qophaaa. Ibsi galii yeroo baayyee raawwii hojii fi buaa hojii sanaaf safartuu fooyyaaa tae kenna. Buaa
hojii dhaabbata tokkoo, dhangalaaa galii fi baasii agarsiisa. Baasii faayinaansii fi hojii hunda erga
hirifamee booda, himannaan mootummaa erga guutamee booda galii haftee abbootii qabeenyaa bira
gau irratti xiyyeeffata. 3. Ibsa Dhangalaaa Maallaqaa Maddootaa fi itti fayyadama qabeenya maallaqaa
hojiiwwanii ni gabaasa. Ibsi akkanaa jijjiirama qabeenya maallaqaa hojii kanaa waggaa guutuu qofa osoo
hin taane, maallaqni sun yeroo argame ykn bae agarsiisa. Hubannoon yeroo maallaqni itti argamuu fi
baasii hojii guutuu bulchuu keessatti murteessaadha. 2.2.2.2.2. Xiinxala Faayinaansii Jaallatamoo
barattootaa! Xiinxalli ibsa faayinaansii jechuun maal jechuudha? Faayidaan xiinxala ibsa faayinaansii
maali? Ibsa faayinaansii xiinxaluuf maloota akkamii fayyadamu? Xiinxalli faayinaansii madaallii haala
faayinaansii dhaabbatichaa darbe, ammaa fi gara fuula duraatti eegamudha. Innis buuura murtii
ogummaa qabuu fi kaumsa koorsii taateewwan gara fuula duraa dhaabbatichaaf karoorfachuuf.
Kaayyoon isaas cimina maallaqaa dhaabbatichaa murteessuu fi hanqina isaa adda baasuudha.
Xiyyeeffannaan xiinxala faayinaansii lakkoofsota ijoo ibsa faayinaansii fi hariiroo guddaa isaan gidduu jiru
irratti. 2.2.1.1. Barbaachisummaa Xiinxala Faayinaansii Qooda fudhattoonni armaan gadii murtoo isaanii
yeroo sirrii taetti murteessuuf xiinxala ibsa faayinaansii irratti fedhii qabu. Kanneen armaan gadii xiinxala
ibsa faayinaansii irratti fedhii qabu 1. Investaroota: Investarooti bakka lamatti qoodamu, kan jiruu fi kan
tauu dandau. Gariin isaanii fudhachuu barbaadu, kunis toannoo harka caalu fi aksiyoona qabaachuutti
nama geessa. Kunis yeroo baayyee kan uumamu yeroo dhaabbati tokko amantaa ummataa dhabaa jiruu
fi buaan isaas gatii gabaa gadi aanaa taa. Yeroo baayyee akka fudhannaa diinummaatti kan ilaalamu
invastaroonni daldala sana irra deebiin gurmeessuu fi guutummaatti toachuu, aksiyoona baasuu ykn
gabaa banaa keessatti gurguruu barbaadu. Ramaddiin biraa invastaroota yeroo gabaabaa fi dheeraa kan
of keessaa qabu yoo tau, lamaan isaanii iyyuu carraaqqii xiqqaadhaan qabeenya isaanii guddisuuf fedhii
qabu. Kunis karaa buaa (dividends) argachuu ykn aksiyoona daldaluudhaan burjaajjii aksiyoonaa
keessatti tauu dandaa. Liqeessitoota: Isaan kun yeroo gabaabaa fi/ykn yeroo dheeraaf dhaabbatichaaf
maallaqa dhiyeessuu dandau. Dhaabbileen faayinaansii fi namoonni dhuunfaa dhaabbilee tarkaanfataaf
liqii kennuuf fedhii qaban hedduun kan jiran yoo tau, kanneen sadarkaa galii gadi aanaa qaban
deeggaruuf garuu muraasa. Liqiin kun yeroo liqiin sun itti kenname keessatti waggaa waggaan yookiin
akkaataa waliigaltee irra gaameetti, qajeelfama yookiin qajeelfama walmakaa irratti, kaffaltii dhala
kaffalamuu qaba. Hoggansi: Hoggantoonni qabeenya maallaqaa abbootii qabeenyaa fi dhiyeessitoota
maallaqaa birootiin gumaachan bua qabeessa taeen akka itti fayyadamaniif imaanaa itti kennama.
Hoggantoonni dhaabbatichi kaayyoo isaa akka galmaan gauuf carraaqqii isaanii keessatti odeeffannoo
faayinaansii barbaachisaa taetti fayyadamuun yeroo sirrii taetti murtoo sirrii tae murteessuu qabu.
Dhiyeessitoota: Dhiyeessitoonni oomishaalee fi tajaajiloota dhaabbatichaaf kennan invastimantiiwwan
isaanii - gurgurtaan haala liqiitiin raawwatame - wabii waliin akka argatan ni barbaadu. Abbaan liqii
tokko invoice kenname irratti kaffaltiin yeroon akka kaffalamu wabii yoo hin arganne kana caalaa
daldaluu irraa duubatti jedha. Hojjettoota: Baayyeen isaanii herrega dhaabbatichaa xiinxaluuf
hojjettoota hunda caalaa dhiibbaa xiqqaa akka qaban ilaalu. Irra deebi'ii yaadi. Hojjettoonni guddina,
sadarkaa gadi buuu ykn hojiirraa ariamuu waan dandaaniif jijjiiramni haalaa jalqaba kan itti dhagaamu
taa. Dhaabbatichi qabxiilee isaan fayyadu agarsiisuu isaa baruuf fedhii guddaa qabu, irra caalaa
nageenya hojii fi mijaaina. Qaamolee mootummaa: Akka seeraatti, Companies House tokkoon tokkoon
dhaabbataa, dhuunfaas tae kan mootummaa, waggaa waggaan ibsa faayinaansii fi herrega isaanii akka
dhiyeessan ni gaafata. Tarreen dhaabbilee galmaaanii fi herreega isaanii isa dhiyoo maxxansa ofiisaa
Mana Dhaabbilee keessatti kan maxxanfamu yoo tau, kunis raawwii hojii isaanii waggaa ykn yeroo
xumurame ummataaf kan beeksisudha. Kana malees, odeeffannoon sun gowwoomsaa akka hin taanee fi
mirgi ummataa akka eegamu mootummaan itti gaafatamummaa qaba. Kana malees, seera dhaabbilee fi
fayyadamtootaa dabalatee yakkamaa seeraa kamiyyuu himachuuf itti gaafatamummaa qaba.
Dorgomtoota: Waan ajaaibaa fakkaachuu dandaa, garuu dorgomtoonni jiranii fi namoonni haaraan
seenan carraa milkaaina ykn kufaatii isaanii ilaaluu qabugabaa moachuuf yaaluun. Fedhiin isaanii inni
jalqabaa reeshiyoo daldalaa gahumsa/oomishtummaa fi maallaqa, bulchiinsa liqii fi liqii irratti argama.
Industirii kanaaf raawwii fooyyaaa dhaabbilee fi dhaabbilee guddina adda addaa qabaniif akka wal bira
qabamee ilaalamutti hojjeta. Akkasumas, adeemsa indaastirichaa kan akka idileetti namoota haaraa
seenaniif qajeelfama tae akka qoratan, xiinxaluu fi raawwachuuf gargaaru hundeessuuf gargaaru.
2.2.2.2.2.2.2. Malawwan/ Dameewwan Xiinxala Faayinaansii Xiinxala Reeshiyoo Tarii, tooftaa xiinxala
faayinaansii balinaan itti fayyadamnu xiinxala reeshiyoo, xiinxala hariiroo sarara lamaa fi isaa ol ibsa
faayinaansii irratti mulatudha. Reeshiyoo: Hariiroo herregaa hangoota lama gidduu jiru Ibsa faayinaansii
keessatti. Xiinxala reeshiyoo: buuuraan shallaggii hariiroo kan ilaallatu yoo tau, kunis erga sirnaan adda
baafamee fi hiikamee booda waaee hojii fi haala dhimma dhaabbata daldalaa tokkoo odeeffannoo
kennuu dandaa. Xiinxalli kun agarsiistota raawwii hojii darbee gama sababoota milkaaina murteessoo
daldala tokkootiin dhiyeessuuf kan ooludha. Gargaarsi murtii kennuu kun tilmaamaafi hubannoo irratti
hirkataa tauu hirisa, akkasumas murtii sirrii taeef buuura ni hundeessa. Xiinxala Horizontal (Trend) jedhu
Xiinxalli Horizontal Daataa faayinaansii yeroo herregaa lamaa fi isaa ol irraa yeroo buuuraa murtaae
tokkoon ibsa; tokkoon tokkoon yeroo itti aanu keessatti daataa hanga yeroo darbee wajjin walbira qaba.
Fakkeenyaaf, dhaabbata tokkoof kan ammaa hanga kan darbeetti ykn egeree eegamu. 2.2.2.3. Xiinxala
Dhaabbataa (Static). Xiinxala dhaabbataa keessatti, daataa ibsa faayinaansii murtaae tokko keessatti
argamu hundi ibsa sana keessatti sarara murtaae tokkoo dhibbeentaadhaan dhiyaata. Fakkeenyaaf,
meeshaalee ibsa galii akka dhibbeentaa gurgurtaa qulqulluutti, meeshaalee baalansii akka dhibbeentaa
qabeenya waliigalaatti gabaasuu dandeenya; fi meeshaalee ibsa dhangalaaa maallaqaa keessatti
argaman akka firaakshinii ykn dhibbeentaa jijjiirama maallaqaa taetti. Madaalliidhaaf ulaagaalee Xiinxala
reeshiyoo keessatti wanti caalaatti barbaachisaa tae karaa hubannoo fi hiika gatiiwwan
reeshiyooti.Gaaffilee akka; garmalee olkaaa moo garmalee gadi aanaadha? Gaarii moo hamaa? Ulaagaa
ykn buuura hiika qabu wal bira qabuuf barbaachisaadha. Reeshiyoo baayee ni shallagna. Garuu isaan
maal goona? Akkamitti isaan hiiktu? Dhaabbatichi fayyaa tauu fi balaa qabaachuu isaa akkamitti
murteessita? Malawwan sadii jiru: Reeshiyoowwan seera qubee wajjin walbira qabuu, Xiinxala
qaxxaamuraa ykn xiinxala tartiiba yeroo fayyadamuu. Reeshiyoo dhaabbata tokkoo fi seera qubee wal
bira qabuun safuu salphaa tauu qaba garuu yaad-rimeedhaan kan gorsu xiqqaadha. Gatiin reeshiyoo
dhaabbata tokkoof sirrii tae ilaalcha xiinxalaa fi haala addaa Dhaabbatichaa irratti garmalee kan hundaau
yoo tau, seera qubee baayee faayidaa qaba. Deeggarsa isaanii keessatti wanti gaariin jedhamu,
waggoota darban keessatti, Dhaabbileen seera kana mirkaneessan kanneen hin mirkaneessan caalaa
hamma tokko xiqqaa taee bankrupt tauu barbaadu. Xiinxala Qaxxaamuraa- yeroo tokkotti reeshiyoo
faayinaansii dhaabbata adda addaa walbira qabuu kan of keessatti hammate dha. Daldalli idilee
dorgomtoota isaa waliin walqabatee hangam akka gaumsa gaarii agarsiise irratti fedhii qaba. Yeroo
baayyee raawwiin dhaabbatichaa kan hogganaa indaastirichaa wajjin kan wal bira qabamu yoo tau,
dhaabbatichi hanqina hojii gurguddoo yoo jiraate, yoo jijjiirame gahumsa ni dabala, saaxiluu dandaa.
Gosti wal bira qabamee ilaalamu beekamaan kan biraan giddu galeessa industirii ti; walmadaalchisni
reeshiyoo murtaae tokkoo fi istaandaardii kan godhamu yoo tau, seera irraa kan maqe kamiyyuu adda
baasuuf. Gatiin garmalee olkaaa ykn garmalee gadi aanaa tae mallattoo rakkoo tokkoo calaqqisiisa.
Reeshiyoo Dhaabbati tokkoo fi reeshiyoo industirii walbira qabuun akkaataa Dhaabbatichi Dorgomtoota
isaaf madaalu miira faayidaa qabu kenna. Garuu, garaagarummaan addaa dhaabbataa guutummaatti
seera industirii irraa maquu dandau fiduu akka dandau ammallee dhugaadha. Akkasumas indaastirichi
akka waliigalaatti waan hojjetu akka beeku wabii hin jiru. Xiinxalli Tartiiba Yeroo kan hojiirra oolu yeroo
xiinxalaan faayinaansii raawwii hojii dhaabbata tokkoo yeroon madaaludha. Reeshiyoon dhaabbatichaa
ammaa ykn dhiheenya kanaa reeshiyoo mataa isaa kan darbee wajjin wal bira qabamee ilaalama.
Raawwii hojii ammaa fi kan darbee walbira qabuun dhaabbatichi akka karoorfametti tarkaanfachaa
jiraachuu isaa akka murteessu isa dandeessisa. ( Gocha 2.1 Fayyadamtoonni ibsa faayinaansii eenyu akka
taanii fi kaayyoo maaliif akka fayyadamanisa?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________ . Buuura reeshiyoo dhaabbata
keessanii ittiin wal bira qabdan irratti mariadhaa
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________ . 4. Gosa Reeshiyoo Faayinaansii
Jaallatamoo barattootaa! Ramaddii reeshiyoo faayinaansii ni beektu? Kutaa itti aanu kana biidiin osoo
hin hojjetiin dura deebii kee barreeffamaan kenni. Reeshiyoon faayinaansii gosoota buuuraa shan qabu.
Tokkoon tokkoon isaanii haala faayinaansii dhaabbatichaa keessatti wantoota barbaachisoo taan bakka
buu. Ramaddiin kun reeshiyoo dhangalaaa, sochii, leverage, buaa fi gatii gabaa kan of keessaa qabudha.
Tokkoon tokkoon gosa fakkeenya tuuta reeshiyoo faayinaansii Dhaabbata Merob fayyadamuun ibsama.
Shaakala 2.1 Jaallatamoo barattootaa! Mee ibsa faayinaansii Dhaabbata Merob, kan armaan gaditti
agarsiifame fayyadamnee xiinxala reeshiyoo qorachuu fi ibsi. Dhaabbata Merob, Ibsa Galii Jijjiiramoota
2001. Bara 2001 2000. Bara 2000 Gurgurtaa 3,074,000 taeera 2,567,000 taeera Baasii Meeshaalee
Gurguraman Xiqqaa 2,088,000 taeera 1,711,000 taeera Buaa Waliigalaa 986,000 taeera 856,000 taeera
Baasii Hojii Xiqqeessuu Baasii Gurgurtaa 100,000 ta'a 108,000 ta'a Baasii Waliigalaa fi Adm 468,000
taeera 445,000 taeera Baasii Hojii Waliigalaa 568,000 taeera 553,000 taeera Buaa Hojii 418,000 taeera
303,000 taeera Baasii Dhala Xiqqaa 93,000 taeera 91,000 taeera Buaa Qulqulluu Gibira Duraa 325,000
taeera 212,000 taeera Gibira Bu'aa Xiqqaa (%29 irratti) . 94,250 taeera 61,480 taeera Galii Qulqulluu
Gibira Booda 230,750 taa 150,520 taa Buaa Aksiyoonaa Filatamaa Xiqqaa 10,000 ta'a 10,000 ta'a Galii
Abbootii Aksiyoonaa Waliigalaa Argamu 220,750 taa 140,520 taa EPS 2.90 1.81 irratti kan ibsame Merob,
Baalansii 2001. Bara 2001 2000. Bara 2000 Qabeenyaa Qabeenya Yeroo Ammaa Callaa 363,000 taeera
288,000 taeera Sekuritiiwwan gabaadhaaf dhiyaatan 68,000 taeera 51,000 taeera Herrega Fudhatama
503,000 taeera 365,000 taeera Inventaarii 289,000 ta'a 300,000 ta'a Qabeenya Yeroo Waliigalaa
1,223,000 taeera 1,004,000 taeera Qabeenya Dhaabbataa Waliigalaa (baasii) 1.1. Lafaa fi Gamoowwan
2,072,000 taeera 1,903,000 taeera Maashinoota fi Meeshaalee 1,866,000 taeera 1,693,000 taeera
Meeshaalee Manaa fi Fiixee 358,000 taeera 316,000 taeera Konkolaataa 275,000 taeera 314,000 taeera
Kaan 98,000 taeera 96,000 taeera Qabeenya Dhaabbataa Waliigalaa 4,669,000 taeera 4,322,000 taeera
Xiqqaa Acc. Gatii hirisuu 2,295,000 taeera 2,056,000 taeera Qabeenya Dhaabbataa Qulqulluu 2,374,000
taeera 2,266,000 taeera Qabeenya Waliigalaa 3,597,000 taeera 3,270,000 taeera Dirqama fi Qabeenya
Abbootii Qabeenyaa Dirqama Yeroo Ammaa Herrega Kaffaltii Qabu 382,000 taeera 270,000 ta'a
Yaadannoo Kaffaltii Qabu 79,000 taeera 99,000 taeera Kuusaa (Accurals) jedhamuun beekama 159,000
taeera 114,000 taeera Dirqama Yeroo Waliigalaa 620,000 ta'a 483,000 taeera Liqii Yeroo Dheeraa
1,023,000 taeera 967,000 taeera Dirqama Waliigalaa 1,643,000 taeera 1,450,000 taeera Qabeenya
Abbootii Aksiyoonaa Kuufama Aksiyoonaa Filatamaa, Aksiyoona bara 2000 bahee fi kan hin kaffalamiin
200,000 ta'a 200,000 ta'a Aksiyoona Waliigalaa, Aksiyoona bara 2001 bahee fi kan hin kaffalamiin,
76,262; keessa 2000, 76,244 tauu ibsameera 191,000 ta'a 190,000 ta'a Kaffaltii- In Capita In Caal of Par
on Common Stock 428,000 taeera 418,000 taeera Galii qabame 1,135,000 taeera 1,012,000 taeera
Waliigala Qabeenya Abbootii Aksiyoonaa 1,954,000 taeera 1,820,000 taeera Dirqama Waliigalaa fi
Kaappitaala Abbootii Aksiyoonaa 3,597,000 taeera 3,270,000 taeera 2.2.4.1.1. Reeshiyoo Dhangalaaa
Liquidity jechuun, dandeettii dhaabbati tokko dirqama faayinaansii yeroo gabaabaa yeroo fi akkuma
yeroon isaa gaetti guutuu dandau jechuudha. Reeshiyoon dhangalaaa gaaffilee: Dhaabbatichi yeroon
kaffaltii isaa kaffaluuf maallaqa gahaa fi qabeenya maallaqaatti dhihoo tae qabaa? Dirqamni yeroo
ammaa dirqama faayinaansii dhaabbatichaa bilchaachaa jiru bakka bua. Dandeettiin dhaabbatichi
dirqama kana yeroo yeroon isaa gaetti deebisuu dandau qabeenya biroo osoo dirqamni yeroo hin
bilchaanne gara maallaqaatti jijjiiramuu dandau waliin maallaqa gahaa qabaachuu isaa irratti hundaaa.
Qabeenyi dhaabbatichaa madda maallaqaa dirqama faayinaansii amma jiruu fi bilchaachaa jiru
deebisuuf barbaachisu isa jalqabaati. Haala kanaan, reeshiyoon ammaa safartuu loojikii dhangalaaa ti.
Dhangalaaa dhabuun dirqama amma qabu guutuu dadhabuun dhiyeessitootaa fi liqeessitoota biratti
amanamummaa dhabuu agarsiisa. Jaallatamoo barattootaa! Safartuuwwan buuuraa dhangalaaa
dhaabbilee maali? A. Reeshiyoo Yeroo: - Dandeettii dhaabbileen qabeenya yeroo gabaabaa qofa
fayyadamuun gaaffii liqeessitoota yeroo gabaabaa guutuu ykn uwwisuu dandaan ni madaala. Kunis,
dandeettii ykn dhangalaaa yeroo gabaabaa dhaabbata tokkoo ni safara. Reeshiyoon ammaa kan
shallagamu qabeenya yeroo ammaa dirqama ammaatti qooduudhaani. Kanaafuu, reeshiyoon ammaa
Dhaabbata Merob Bara 2001f = 1,223,000 = 1.97 taa 620,000 ta'a Ichayuunitiin safartuu birrii ykn yeroo
taa. Egaa, Merob liqii yeroo ammaa birrii 1 hundaaf birrii 1.97 qaba jechuu dandeenya, ykn, Merob idaa
yeroo isaa dachaa 1.97 uwwifame jechuu dandeenya. Qabeenyi yeroo ammaa marsaa hojiitiin gara
maallaqaatti kan jijjiiramu yoo tau, maallaqa dirqama yeroo kaffaluuf barbaachisu ni kenna. Reeshiyoon
ammee gaariin 2:1ykn isaa ol taa. Kunis gatiin qabeenya dhaabbatichaa walakkaan yoo hiratellee
dirqama isaa guutuu waan dandauufi. Haa tau malee, dhaabbilee reeshiyoo ammaa walfakkaataa qaban
lama gidduutti, kan qabeenya yeroo bifa maallaqaa fi herrega irraa fudhatamu baayee qabu kan bifa
inventaariitiin qabu caalaa dhangalaaa dha. Reeshiyoon ammaa Istaandardichi caalaa baayee olaanaa
tae agarsiisuu dandaa: sababa bulchiinsa maallaqaa gaarii hin taane irraa kan kae maallaqni garmalee,
sababa bulchiinsa liqii gaarii hin taanetiin herrega fudhatama qabu garmalee, sababa bulchiinsa
inventarii gaarii hin taane irraa kan kae inventaarii garmalee, ykn dhaabbati tokko dandeettii liqii amma
qabu guutummaatti itti fayyadamuu dhabuu. Reeshiyoon ammaa Istaandardii caalaa baayee Gadi aanaa
tae agarsiisuu dandaa: dirqama yeroo gabaabaa isaa kaffaluuf rakkina, istookii jalatti kan itti quufinsa
dhabuu maamiltootaa fiduu dandau. B. Reeshiyoo Saffisaa (Acid-test): Reeshiyoon kun qabeenya
dhangalaaa xiqqaa tae kan akka: Inventaariin: salphaatti fi salphaatti gara maallaqaatti waan hin
jijjiiramneef kan ala taanii fi kana caalaas, yoo inventaarii gurgurame kasaarri uumamuu dandaa.
Inventaariin akka waliigalaatti qabeenya dhaabbatichaa keessaa dhangalaaa xiqqaa waan taeef,
lakkoofsituu reeshiyoo ammaa irraa haquun barbaachisaa tauu dandaa, kanaanis safartuu dhangalaaa
qulqullaae argachuun barbaachisaa tauu dandaa. Baasii dursee kaffalamu kan akka; kiraa dursee
kaffalame, inshuraansii dursee kaffalame, fi beeksisa dursee kaffalame, dhiyeessiin dursee kaffalame
liqaa amma jiru kaffaluuf waan hin argamneef ala taa. Reeshiyoon Asiidii-Qormaata akka armaan gadiitti
shallagama. Bara 2001f Raashiniin Saffisaa Dhaabbata Merob: 1,223,000- 289,000 = 1.51 taa 620,000
ta'a Hiikkaa: Merob liqii yeroo ammaa birrii hundaaf qabeenya ariifachiisaa birrii 1fi saantima 51 qaba.
Reeshiyoon qorannoo asiidii baayee olaanaa ykn baayee gadi aanaa tae rakkoo tokko tokko waan
ramaduuf, reeshiyoon giddu galeessaa olaanaa tae dhaabbatichi barbaachisa. ( Gocha 2.2 Liquidity maali
fi Liquidity ratio maal safara?
_____________________________________________________________________________________
_____________________________________________________________ Reeshiyoo ammaa fi asiidii-
qormaata Kubbaaniyyaa Merob bara 2000 shallagi 2.2.4.2.2.4.2. Reeshiyoo Sochii Jaallatamoo
barattootaa! Mariiwwan kanaan duraa keessatti reeshiyoowwan Liquidity argitaniittu. Amma,
Reeshiyoowwan Gocha ilaaluuf jirta. Kanaafuu, Reeshiyoon sochii maal safara jettanii yaaddu?
Reeshiyoon maaltu ramaddii kana jalatti hammatama? Reeshiyoon sochii bulchiinsa qabeenya ykn
reeshiyoo jijjiirraa jedhamuunis beekama. Reeshiyoon jijjiirraa sadarkaa qabeenyi dhaabbaticha
keessatti gahumsaan qacaramuu safara. Reeshiyoonni kun dhaabbatichi qabeenya isaa hangam akka
bulchu agarsiisu. Dhaabbatichi qabeenya isaa akkamitti gahumsaan ykn ciminaan itti fayyadamuun
gurgurtaa akka maddisiisu madaaluuf buuura tau. Reeshiyoonni kun saffisa qabeenyi gara gurgurtaatti
jijjiiramuu waan agarsiisaniif reeshiyoo jijjiirraa jedhamu. Safartuun dhangala'aa qofti akka waliigalaatti
gahaa miti sababiin isaas garaagarummaan walnyaatinsa qabeenya ammaa dhaabbata tokkoo
dhangala'aa "dhugaa"dhaabbata tokkoo irratti dhiibbaa qaba i.e. Reeshiyoon dhangala'aa waliigalaa
akka waliigalaatti garaagarummaa gosoota qabeenya ammaa irraa kan ka'e dhangala'aa dhugaa
dhaabbilee suuraa gahaa hin kennan fi itti gaafatamummaa dhaabbatichi qabu. Haala kanaan reeshiyoo
sochii madaaluun barbaachisaadha. Mee haala kaaffee ABC fi XYZ qabeenya ammaa walnyaatinsa adda
addaa qaban garuu hanga waliigalaa walqixa tae haa ilaallu. Shaakala 2.2 ABC Café XYZ Café (Birr) (Birr) .
Maallaqa 0 7,000 Nageenya Gabaa 0 17,000 A/R0 5,000 tae Inventaarii 35,000 6,000 Qabeenya Yeroo
Waliigalaa 35,000 35,000 Dirqama Yeroo Ammaa 0 6,000 A/P 14,000 2,000 ta'a N/P 0 4,000 taa Kuufama
0 2,000 Itti Gaafatamummaa Yeroo Waliigalaa 14,000 14,000 Manneen nyaataa lamaan dhangalaaan
(current ratio) walfakkaataa kan qaban yoo tau, walnyaatinsi isaanii garuu adda. CR = CA CR= CA jedhu
CL CL =35,000 = dachaa 2.5 =35,000 = dachaa 2.5 14,000 14, 000 taa Bakka: CR reeshiyoo ammaa, CA
qabeenya yeroo, CL itti gaafatamummaa yeroo, A/R herrega fudhatama, N/R nootii fudhatamuu fi A/P
herrega kaffalamuu dha. Kaaffeewwan lamaan yeroo argitan reeshiyoon isaanii ammaa wal fakkaata,
garuu kaaffeen XYZ kaaffee ABC caalaa dhangala'aa dha. Garaagarummaan kun reeshiyoon sochii
reeshiyoo ammaa caalaa walnyaatinsa qabeenya tokkoon tokkoo agarsiisuun reeshiyoon sochii
reeshiyoo ammaa caalaa ejjennoo dhangalaaa dhugaaagarsiisuu keessatti barbaachisaa akka tau taasisa.
Waliigalaan xiinxala reeshiyoo keessatti dogoggora tauu dandaus, akka waliigalaatti, reeshiyoon jijjiirraa
olaanaa yeroo baayee bulchiinsa assts gaarii fi reeshiyoon jijjiirraa gadi aanaa bulchiinsa qabeenya gaarii
hin taane waliin kan walqabatu dha. Reeshiyoon sochii gurguddoon kanneen armaan gadiiti. Reeshiyoo
Jijjiirraa Inventaarii Reeshiyoon jijjiirraa inventaarii bua qabeessummaa ykn gahumsi dhaabbati tokko
invastimantii inventaarii irratti qabu bulchaa jiru kan madaalu yeroo inventaariin isaa waggaa keessatti
garagalfame (bakka bue) keessatti calaqqisa. Sadarkaan inventaarii waggaatti yeroo meeqa akka bakka
buu ykn garagalfamu safartuu tilmaamaati. Inventory Turnover = Baasii Meeshaalee Gurguraman
Inventaarii Giddugaleessaa Bara Kubbaaniyyaa Merob bara 2001= 2,088,000/294,500*= dachaa 7.09
Hiikkaa: - Inventaariin Merob waggaatti yeroo 7.09 gurguramee dhume ykn garagalfama.
Walumaagalatti, reeshiyoon jijjiirraa inventaarii olaanaa tae reeshiyoo gadi aanaa caalaa gaarii dha.
Jijjiirraan inventaarii giddugaleessa indaastirichaa caalaa baayee olaanaa tae akka agarsiisutti: Shaakala
gurgurtaa olaanaa, maallaqni xiqqaan inventarii keessatti waan hidhameef buaa fooyyaaa.
Giddugaleessa Umurii Inventaarii Lakkoofsi guyyoota inventarii maamiltootatti gurguramuu isaa dura
qabamu. Lakkoofsa guyyoota waggaa keessatti argaman gara jijjiirraa inventaariitti hiruun shallagama.
Kanaafuu, Giddugaleessi Umurii Inventaarii Dhaabbata Merob bara 2001: Guyyaa 365 = guyyaa 51 7.09
Kunis, tilmaamaan yoo ilaalle, inventaariin osoo hin gurguramin dura giddu galeessaan guyyoota 51f
istookii keessa akka turu nutti hima. Yeroon dheeraan kun akka agarsiisutti, Merob inventarii baayee
harka isaa keessa akka jiruu fi, dhaabbatichi mala gabaa isaa kan gurgurtaa isaa guddisuu dandau irra
deebiee madaaluun eegama sababiin isaas, yeroon qabachuu dheerachuun balaa dulloomuu fi baasii
qabachuu olaanaa agarsiisa. C. Reeshiyoo Galii Herrega Fudhatama: - Dhangalaaa herrega fudhatama
dhaabbilee dhaabbilee ni safara. Kunis, waggaa tokko keessatti herregni fudhatama qabu yeroo meeqa
ykn saffisaan gara maallaqaatti akka jijjiiramu agarsiisa. Galiin herrega fudhatama qabu walmadaalchisuu
guddina gurgurtaa dhaabbatichaa fi herrega isaa maamiltoota irraa hin sassaabamnedha. Reeshiyoon
kun dhaabbatichi walitti qabama isaa keessatti hangam akka milkaae ibsa. Dhaabbatichi maallaqa isaa
walitti qabuuf yoo rakkachaa jiraate hafnaan fudhatama guddaa fi reeshiyoo gadi aanaa qaba. Galiin
herrega fudhatama qabu Dhaabbata Merob bara 2001 akka armaan gadiitti shallagama. Reeshiyoo
jijjiirraa herrega fudhatama qabu = 3,074,000 = 7.08 434,000* ta'a. Giddugaleessaan Herrega
Fudhatamaherrega fudhatama qabu kan bara 2000 dabalataan kan bara 2001 fi buaa isaa lamatti hiruun.
Kanaafuu, 434 = 503,000 + 365,000/ 2 = 434,000* . Hiikkaa: Dhaabbanni Merob herrega liqii isaa kan hin
kaffalamiin walitti qabuun maallaqa kana waggaa keessatti yeroo 7.08 irra deebiee liqeesse. Galiin
herrega fudhatama madaalawaa tae olaanaa tae filatamaadha. Reeshiyoon giddu galeessa indaastirichaa
irraa haalaan gadi tae Dhaabbanni tokko: Imaammata liqii bilisa tae (i.e. yeroo liqii yeroo dheeraa),
filannoo liqii gaarii hin taane, fi tattaaffii ykn imaammata walitti qabuu gahaa hin taane. Reeshiyoon
giddu galeessa indaastirichaa caalaa baayee olaanaa tae dhaabbati tokko akka qabu agarsiisuu dandaa;
Imaammata liqii daangeffame (i.e. yeroo liqii yeroo gabaabaa), dhiyeessii hirina maallaqaa bilisa tae (i.e.
hirina guddaa fi daballii gurgurtaa), filannoo liqii daangeffame. D. Yeroo Walitti Qabuu Giddugaleessaa:
Fudhatama herregaa qulqullaauuf (sassaabamuuf) yeroo hangamii akka fudhatu agarsiisa. Yeroon walitti
qabama giddugaleessaa guyyoota gurgurtaan liqii liqaa (herrega fudhatama) waliin itti cufame bakka
bua. Waggaa tokko keessatti guyyoota 365 yoo fudhanne yeroon walitti qabama giddugaleessaa akka
armaan gadiitti shallagama. Giddugaleessaan yeroon Walitti qabama Dhaabbata Merob bara 2001:
guyyaa 365/7.08 =guyyaa 51 ykn Yeroo walitti qabama giddugaleessaa = Giddugaleessa herrega
fudhatama* guyyoota 365/Gurgurtaa 434,000* guyyaa 365/3,074,000* = guyyaa 51 Yeroon walitti
qabama giddugaleessaa olaanaa tauun isaa imaammata walitti qabuu fedhii dhabuu kan agarsiisu yoo
tau, maallaqni dhaabbilee baayeen isaa bifa herrega fudhatama qabuun kan hidhame yoo tau, yeroon
walitti qabama giddugaleessaa istaandaardii caalaa gadi buuun isaas imaammata walitti qabuu baayee
cimaa tae kan agarsiisudha kunis tauu dandaa buaan isaas galii gurgurtaa hirisuu fida. E. Yeroo Kaffaltii
Giddugaleessaa Giddugaleessaan Yeroo Kaffaltii/ Giddugaleessa Umurii herrega Kaffaltii agarsiisa, yeroo
dhiyeessitoota isaaf kaffaluuf fudhatu. Bittaa baasii meeshaalee gurguraman keessaa dhibbeentaa
kennameetti tilmaamama. Bittaa baasii meeshaalee bara 2001 gurguraman keessaa %70 akka tae haa
fudhannu. Kanaafuu, Yeroon Kaffaltii Giddugaleessaa = 382,000 = guyyoota 95 2,088,000 x .70/365 taa
Kunis kan agarsiisu, giddu galeessaan dhaabbatichi dhiyeessitoota isaaf guyyoota 95 keessatti kaffaltii
akka kaffaludha. Guyyoonni kun hamma dheeratan, dhaabbatichi faayinaansii liqii dhiyeessitoota isaa
irraa argatu. F. Jijjiirraa Qabeenya Dhaabbataa Gahumsa dhaabbatichi qabeenya dhaabbataa isaa
fayyadamuun galii argachaa ture ni madaala. Galiin Qabeenya Dhaabbataa Dhaabbata Merob bara 2001
akka armaan gadiitti shallagama. Galii Qabeenya Dhaabbataa = 3,074,000 = 1.29 2,374,000* ta'a. Kana
jechuun, Kubbaaniyaan Merob qabeenya dhaabbataa irratti invast godhame hundaaf gurgurtaa
qulqulluu birrii 1.29 argamsiiseera. Wantoonni biroo walqixa yoo taan, reeshiyoon giddugaleessa
indaastirichaa irraa haalaan gadi tae agarsiisa; qabeenya dhaabbataa jiru (i.e. dandeettiin hojii malee
jiraachuu) industirii wajjin walqabatee itti fayyadamuu gadi aanaa, invastimantii kaappitaalaa dabalataa
osoo hin barbaachisin sadarkaa sochii babalisuu dandauu, invastimantii qabeenya dhaabbataa irratti,
gurgurtaa gadi aanaa ykn lamaan isaanii. Hogganaan faayinaansii maallaqa hoggantoonni oomishaa
invastimantii kaappitaalaa haaraadhaaf gaafatan akka didu gargaara. Wantoonni biroo walqixa yoo taan,
reeshiyoon giddugaleessa indaastirichaa ol tae dhaabbatichi sochii sadarkaa olaanaa tae hojjechuuf
invastimantii kaappitaalaa dabalataa gochuu qaba. Akkasumas qabeenya dhaabbataa bulchuu fi itti
fayyadamuu irratti gahumsa dhaabbatichaa agarsiisa. G. Total Asset Turnover- Gurgurtaa
maddisiisuudhaaf qabeenya waliigalaa isaa bulchuu keessatti gahumsa dhaabbataa ni madaala. Galiin
Qabeenya Waliigalaa Dhaabbata Merob bara 2001 akka armaan gadiitti dhiyaateera. 3,074,000 = 0.85
taa 3,597,000 taeera Hiikkaa: - Dhaabbanni Merob qabeenya waliigalaa irratti invast godhame hundaaf
birrii 0.85 (santima 85) gurgurtaa qulqulluu argamsiisa. Reeshiyoon olaanaan qabeenya
fayyadamuudhaan gurgurtaa oomishuuf gahumsa guddaa agarsiisa bakka as, reeshiyoon gadi aanaan
Merob guddina invastimantii qabeenya irratti qabuuf heddummina gurgurtaa gahaa akka hin
maddisiifne agarsiisa. Of eeggannoo- itti fayyadama reeshiyoo kanaa ilaalchisee shallaggiiwwan baasii
seenaa qabeenya dhaabbataa waan fayyadamaniif of eeggannoo barbaachisaadha. Sababni isaas,
qaalaiinsa jireenyaa fi gatii kitaabaa qabeenya seenaa irratti hundaae irraa kan kae, dhaabbileen
qabeenya haaraa qaban dhaabbilee qabeenya durii qaban kanneen gatii kitaabaa gadi aanaa qaban
caalaa jijjiirraa gadi aanaa qabaachuu ni barbaadu. Garaagarummaan jijjiirraa kanaa qabeenya baasii
guddaa baasu irraa kan maddu caalaagahumsa hojii adda addaa irraa. Kanaafuu, hogganaan faayinaansii
reeshiyoowwan kana walbira qabamuu qaxxaamuraadhaaf yeroo fayyadamu of eeggannoo gochuu
qaba. ( Gocha 2.3 1. Gosoonni gurguddoon reeshiyoo sochii maali?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ 2. Reeshiyoo sochii
Dhaabbata Merob bara 2000 hunda shallaguu fi hiikuu.
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ 2.2.4.3. Reeshiyoowwan
Leverage Kabajamtoota barattoota! Hanga ammaatti waaee dhangalaaa fi reeshiyoo sochii barachaa
turte. Amma reeshiyoowwan leverage arguuf jirtu. Kanaafuu, reeshiyoon leverage maali? Gosoonni
reeshiyoowwan gurguddoon reeshiyoo kana jalatti hammataman maali? Tokkoon tokkoon reeshiyoo
akkamitti shallagamuu qaba? Reeshiyoon leverage reeshiyoo solvency jedhamus ni waama. Solvency
jechuun dandeettii dhaabbileen liqaa yeroo dheeraa akkuma yeroon isaanii gaeen kaffaluu dandauudha.
Leverage sadarkaa gahumsa dhabuu firm agarsiisa. Meeshaaleen safartuu liqaa gosa lama qabu. Isaanis:
Reeshiyoo Leverage Faayinaansii: Reeshiyoonni kun reeshiyoo baalansii qorachuun hanga maallaqni
liqeeffame dhaabbaticha faayinaansii gochuuf itti fayyadame murteessu. Innis walitti dhufeenya
maallaqa liqeefamee fi kaappitaala abbaa qabeenyaati. Reeshiyoo Uwwisaa: Reeshiyoonni kun balaa
liqaa kan safaran yoo tau, reeshiyoowwan ibsa galii yeroo kaffaltiin dhaabbataa buaa hojiitiin uwwifamu
murteessuuf qophaaaniin shallagamu. Kanarraa kauun odeeffannoo ibsa galii keessatti argamu irraa
shallagamu. Hariiroo waan akka idileetti hojii dhaabbilee irraa argamuu fi himannaa namoota alaa
gidduu jiru safara. Himannaan kun ijoo liqii fi dhala, kaffaltii liizii fi buaa aksiyoonaa filatamaa kan
dabalatudha. A.1, Reeshiyoo Liqaa: Qabeenya karaa liqaa faayinaansii tae dhibbeentaa agarsiisa.
Akkasitti shallagama: Reeshiyoon liqaa Dhaabbata Merob bara 2001 akka armaan gadiitti ibsameera. =
1,643 = 0.457 ykn 45.7 % . 3,597 taeera Kunis dhaabbatichi qabeenya isaa keessaa % 45.7 liqaadhaan
akka maallaqaan gargaare agarsiisa. Reeshiyoon olaanaa tae kan agarsiisu qabeenyi dhaabbilee liqii
abbootii qabeenyaa wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu baayee kan agarsiisu yoo tau, dhaabbatichi
liqaa dabalataa walitti qabuu irratti rakkoon tokko tokko isa mudachuu dandaa sababiin isaas liqii
kennitoonni balaa guddaa fudhachuuf buaa olaanaa (dhala) barbaaduu dandau. Liqeessitoonni
reeshiyoo liqaa giddu galeessaa ykn gadi aanaa filatu, sababiin isaas reeshiyoon liqaa gadi aanaan yoo
dhaabbati tokko rakkoo maallaqaa mudate abbootii liqaatiif eegumsa dabalataa kenna. A.2. Reeshiyoo
Liqaa -Kaappitaala: hariiroo hanga qabeenya waliigalaa dhaabbata tokkoo kan liqeessitoota (liqaa) fi
abbootii qabeenyaa (kaappitaala) gidduu jiru ibsu. Haala kanaan, reeshiyoon kun himannaa fira abbootii
liqaa fi abbootii aksiyoonaa qabeenya dhaabbatichaa irratti qaban kan calaqqisiisudha. Reeshiyoon
Liqaa- Kaappitaala Dhaabbata Merob bara 2001 akka armaan gadiitti agarsiifameera. Reeshiyoo liqaa-
kaappitaalaa = 1,643,000 = 0.84 ykn 84 % . 1,954,000 taeera Hiikkaa: gumaachi liqeessitootaa gumaacha
abbootii aksiyoonaa dachaa 0.84 dha. B. 1. Reeshiyoo Dhala Yeroo: Dandeettii dhaabbati tokko dhala
yeroon kaffaluu dandau safara. Reeshiyoon yeroo dhala argate Dhaabbata Merob bara 2001: 418,000 =
dachaa 4.5 taa 93,000 taeera Reeshiyoon kun galiin Dhaabbata Merob kasaaraa maallaqaa
Dhaabbaticha irratti osoo hin geessisin dachaa 4.5 gadi buuu akka dandau, akkasumas baasii dhala
guutuu dadhabuu akka uumu agarsiisa. B.2.Reeshiyoo Uwwisaa: Rakkoon reeshiyoo dhala gurraa
yeroowwanii, dhala fi gibira dura galii argachuu irratti kan hundaae yoo tau, kunis dhuguma safartuu
maallaqa dhala kaffaluuf argamu miti. Sababni guddaan tokko, hirina gatii, baasii maallaqaa hin taane
Dhala fi Gibira (EBIT) dura galii irraa hirifameera. Dhala maallaqa bau waan taeef, karaan reeshiyoo
uwwisa maallaqaa ibsuu dandeenyu tokko akka armaan gadiitti: (Hirinni gatii bara 2000 fi 2001 223,000
fi 239,000 dha). Egaa, Reeshiyoon uwwisa maallaqaa Dhaabbata Merob bara 2001 418,000 + 239,000 =
yeroo 7.07 taeera 93, 000 taeera Reeshiyoon kun kaffaltii dhala ilaalchisee dhaabbaticha irratti rakkoo
tokkollee osoo hin uumiin galiin hangam gadi buuu akka dandau agarsiisa. ( Gocha 2.4 Leverage maal
hojjetaratio mean fi maal safara?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________ . Reeshiyoon uwwisa maallaqaa
reeshiyoo dhala argate yeroo caalaa maaliif barbaachisaa dha?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________ . Reeshiyoo leverage Company
Merob bara 2000 shallagi
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ Reeshiyoo Buaa: 1.1.
Jaallatamoo barattootaa! Buaan argachuu jechuun maal jechuudha? Gosoonni buuuraa maali Reeshiyoo
buaa argachuu? Buaa argachuu jechuun dandeettii daldalli tokko yeroo murtaae keessatti buaa
argachuudha. Bua qabeessummaa bulchiinsa madaaluuf reeshiyoon buaa fayyadamu. Hoggansa
dhaabbatichaa malees, abbootiin liqaa fi abbootiin qabeenyaas buaa dhaabbatichaaf fedhii qabu.
Liqeessitoonni dhala fi kaffaltii ijoo yeroo hunda argachuu barbaadu. Abbootiin qabeenyaa invastimantii
isaanii irraa buaa barbaachisu argachuu barbaadu. Reeshiyoonni kunniin kanneen armaan gadii of
keessatti qabatu: Buaa Waliigalaa Margin Margiin Buaa Hojii Margiin Buaa Qulqulluu Buaa Invastimantii
irraa argamu Buaa Kaappitaalaa irratti Galii Aksiyoona Tokkoon Argamu Galii Buaa Waliigalaa:
Reeshiyoon kun margina dhaabbatichi baasii omishaa ykn bittaa erga baasee booda argate shallaga.
Imaammata gatii murteessuu, gurgurtaa maddisiisuu fi baasii oomishaa toachuu keessatti bua
qabeessummaa hoggansa agarsiisa. Akkasitti shallagama: Buaan waliigalaa Dhaabbata Merob bara 2001:
Buaa Waliigalaa = 986,000 = 32.08 % . 3,074,000 taeera Hiikkaa: Buaan dhaabbata Merob tokkoon
tokkoon birrii gurgurtaaf saantima 32 taa. Reeshiyoon buaa waliigalaa olaanaa tauun mallattoo
bulchiinsa gaarii ti. Reeshiyoon buaa waliigalaa: Gatiin gurgurtaa olaanaa, CGS dhaabbataa taee hafuu,
CGS gadi buuu, gatiin gurgurtaa dhaabbataa taee hafuu dandaa. Buaan waliigalaa gadi aanaa tauun
dhaabbileen meeshaalee jallisii haala mijataa taeen bitachuu dadhabuu, itti fayyadama warshaa fi
maashinoota gahumsa dhabuu, ykn invastimantii warshaa fi maashinarii irratti garmalee, baasii
oomishaa olaanaa tae irraa kan kae CGS olaanaa calaqqisiisuu kan dandau yoo tau. B. Buaa Hojii:
Reeshiyoon kun kan shallagamu buaa hojii qulqulluu gurgurtaa qulqulluudhaan hiruudhaani. Buaan hojii
qulqulluun buaa hojii waliigalaa irraa hirina gatii hirisuun argama. Buaan hojii akka armaan gadiitti
shallagama: Buaan hojii Dhaabbata Merob bara 2001: 418,000 = 13.60 taa 3,074,000 taeera Hiikkaa:
Dhaabbanni Merob tokkoon tokkoon gurgurtaa birrii buaa hojii naannoo saantima 14 argamsiisa. C.
Margiin Buaa Qulqulluu: Reeshiyoon kun reeshiyoo baayee barbaachisoo taan keessaa tokko yoo tau,
buaa gurgurtaa kan madaaludha. Buaa qulqulluu gurgurtaaf qooduun shallagama. Buaan qulqulluun
buaa waliigalaa irraa baasii hojii fi gibira galii hirisuun argama. Walumaagalatti, galiin fi baasii hojii hin
taane reeshiyoo kana shallaguuf kan hin dabalamnedha. Reeshiyoon kun dandeettii dhaabbatichi
tokkoon tokkoon birrii gurgurtaa gara buaa qulqulluutti jijjiiruu safara. Buaan qulqulluun olaanaan
dhaabbata tokkoof waan simatamu yoo tau, dhaabbatichi buaa isaa dhaabbata buaa xiqqaa qabu caalaa
saffisaan akka saffisiisu isa dandeessisa. Akkasitti shallagama: Buaan qulqulluun Dhaabbata Merob bara
2001: 230,750 = 7.5 % . 3,074,000 taeera Kana jechuun Dhaabbanni Merob tokkoon tokkoon birrii
gurgurtaa irraa buaa saantima 7.5 argateera jechuudha. D. Buaa Invastimantii (ROI): Buaan invastimantii
Buaa Qabeenya jedhamuunis kan waamamu bua qabeessummaa waliigalaa hoggansi qabeenya isaa
jiruun buaa maddisiisuu keessatti qabu, i.e. dhaabbatichi qabeenya isaa hangam buaa argamsiisuudhaan
akka fayyadame safara. Galiin kan argamu qabeenya daldala tokkoo bua qabeessa taeen
fayyadamuudhaani. Omishni hamma gahumsa qabuun daldalli sun buaa guddaa argamsiisa. Buaan
qabeenya irraa argamu akka armaan gadiitti shallagama: Buaan qabeenya Dhaabbata Merob bara 2001:
230,750 = 6.4 % . 3,597,000 taeera Hiikkaa: Dhaabbanni Merob Birrii tokkoof saantima 6 ol xiqqoo
maddisiisaqabeenya irratti invast godhame. Buaa Kaappitaalaa: Abbootiin aksiyoonaa dhaabbata tokkoo
aksiyoona Kaappitaalaa fi abbootii aksiyoonaa filatamaa Of keessaa qabaachuu dandau. Abbootiin
aksiyoonaa filatamoo abbootii aksiyoonaa buaa (fi yeroo Dhaabbatichi balatutti deebiee kaappitaala)
argachuu keessatti dursa qabanidha. Sadarkaan qooda fudhannaa aksiyoona filatamaa irratti qoodamu
murtaaaadha. Garuu abbootiin aksiyoonaa idilee ykn waliigalaa himattoota buaa haftee fi
fayyadamtoota dhumaa Dhaabbatichaati. Sadarkaan buaa aksiyoona kana irratti kennamu murtaaaa
miti. Dhaabbatichi buaa yeroo argatu buaa hunda ykn gartokkee akka qooda fudhattootaatti abbootii
aksiyoonaa kaappitaalaaf raabsuu ykn daldala ofii isaa keessatti tursiisuu ni dandaa. Garuu buaan gibira
boodaa fi kaffaltii hirina aksiyoonaa filannoo booda argamu buaa akka kaappitaalaa abbootii aksiyoonaa
taee dhiyeessa. Buaan kaappitaalaa akka armaan gadiitti shallagama: Buaan kaappitaalaa Dhaabbata
Merob bara 2001: 230,750 = %11.8 taa. 1,954,000 taeera Hiikkaa: Merob maallaqa abbootii aksiyoonaa
keessaa birrii tokkoof naannoo saantima 12 maddisiisa. F. Galii Aksiyoonaa tokkorraa argamu (EPS):
EPSn safartuu buaa dhaabbata tokkoo ilaalcha abbootii aksiyoonaa idileetiin kan biraati. Buaa tokkoon
tokkoon aksiyoona idilee qabu mulisa. Buaa abbootii aksiyoonaa idilee (i.e. buaa gibira boodaa hirisuun
buaa filannoo) baayina aksiyoona kaappitaalaa hin kaffalamiin hiruun shallagama. Galiin aksiyoona
tokkorraa argamu akka armaan gadiitti shallagama: Kanaafuu, galiin aksiyoona tokkoo Dhaabbata Merob
bara 2001: EPS = 220,750 = aksiyoona tokkoof birrii 2.90 76,262 sheerii qaba Hiikkaa: Kubbaaniyyaan
Merob aksiyoona waliigalaa tokkoon tokkoon isaaf birrii 2.90 argata. ( Gocha 2.5 Gosoota gurguddoo
reeshiyoo buaa ibsi
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ 3. Reeshiyoo buaa
Merob bara 2000 shallagi
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ Reeshiyoo Gatii Gabaa:
Jaallatamoo barattootaa! Gosoonni gurguddoon reeshiyoo gatii gabaa maali? Gatii gabaa ykn reeshiyoon
gatii raawwii hojii dhaabbata tokkoo kan safartuuwwan barbaachisoo taaniidha, sababiin isaas raawwii
aksiyoona waliigalaa dhaabbatichaa gabaa kaappitaalaa keessatti waan safaruuf. Kunis gatii gabaa
kaappitaalaa jedhamuun kan beekamu yoo tau, balaa fi buaa aksiyoonaa dhaabbatichaa wajjin
walqabatee dhufu kan calaqqisiisudha. Safartuuwwan kun, gartokkoon, odeeffannoo ibsa faayinaansii
keessatti gatii gabaa aksiyoona tokkoo aksiyoonichaa keessatti hin argamne irratti kan hundaaanidha.
Safartuuwwan kun kallattiin dhaabbilee ummataan daldalaman qofaaf shallagamuu akka dandaan
ifaadha. Reeshiyoowwan gatii barbaachisoo taan kanneen armaan gadiiti: A. Reeshiyoo Gatii- Galii (P/E):
Reeshiyoon galii gatii agarsiiftuu abdii guddina dhaabbatichaa, amala balaa, maqaa dhaabbataa abbootii
aksiyoonaa irratti xiyyeeffachuu, fi sadarkaa dhangalaaa dhaabbatichaa ti. Reeshiyoon P/E akka armaan
gadiitti shallagamuu dandaa: Gatiin aksiyoonaa tokkoo gatii aksiyoonichaa guyyaa murtaae tokkoo ykn
gatii giddu galeessaa yeroo murtaaeef tauu dandaa. Aksiyooniin waliigalaa Merob Company dhuma bara
2001tti birrii 32.25n gurguramaa ture jennee yoo fudhanne, EPS isaa birrii 2.90 fayyadamuun,
reeshiyoon P/E dhuma bara 2001tti: = 32.25/ 2.90 = 11.10 taa Lakkoofsi kun akka agarsiisutti,
invastaroota galii 1.00 tokkoon tokkoon isaaniif birrii 11.10 kaffalaa turan. Safartuu buaa dhugaa tauu
baatus, reeshiyoon P/E yeroo baayee madaallii abbootiin qabeenyaa gatii aksiyoonaa madaaluuf itti
fayyadama. Reeshiyoon P/E maallaqa invastaroota galii dhaabbatichaa tokkoon tokkoon birrii kaffaluuf
fedhii qaban bakka bua. Sadarkaan reeshiyoo P/E sadarkaa amantaa (ykn Mirkanummaa) invastaroota
raawwii dhaabbatichaa gara fuula duraa irratti qaban agarsiisa. Reeshiyoon P/E hamma olkau, amantaan
invastarootaa egeree dhaabbatichaa irratti qabu guddaadha. Dhaabbilee galii adda addaa qaban
gidduutti walbira qabuuf haala mijeessuuf gatii aksiyoonaa sadarkaa isaa eeggatedha. B. Gatii Gabaa
Gatii Kitaaba (Gabaa-Kitaaba) Reeshiyoo Reeshiyoon gatii gabaa fi gatii kitaabaa safartuu dhaabbatichi
hawaasa keessatti qabeenya uumuuf gumaachuu isaati. Akkasitti shallagama: Gatiin kitaabaa aksiyoona
tokkoof akka armaan gadiitti shallagamuu dandaa: KitaabaGatiin Aksiyoona tokkoo bara 2001 =
1,954,000 = 25.62 76,262 taeera Kanaafuu, Reeshiyoon Gabaa-Kitaaba Kubbaaniyyaa Merob bara 2001:
32.25 = 1.26 taa 25.62 irratti kan ibsame Reeshiyoon gatii gabaa fi kitaabaa safartuu walqabataa
akkaataa filannoo guddinaa dhaabbata tokkoof karaa-a vis- qabeenya fiizikaalaa isaa wajjin gatii itti
kennamaa jiruudha. Guddinni eegamu fi gatii akkasii irratti kaaamu hamma guddatu, reeshiyoon kun
guddaa taa. ( Gocha 2.6 Reeshiyoon gatii gabaa gurguddoon maali?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________ . 2. Reeshiyoo gatii gabaa
Dhaabbata Merob bara 2000 shallaguu
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ Daangaa Xiinxala
Reeshiyoo Xiinxalli reeshiyoo hojii dhaabbata tokkoo fi haala faayinaansii ilaalchisee odeeffannoo
faayidaa qabu kennuu kan dandau taus, daangaa kunuunsaa fi murtii barbaachisu qaba. Rakkoowwan
mudachuu dandaan tokko tokko akka armaan gadiitti tarreeffamaniiru: 1. Dhaabbileen gurguddoon
hedduun industirii adda addaa keessatti kutaalee adda addaa kan hojjetan yoo tau, dhaabbilee akkasiitif
tuuta giddugaleessa industirii hiika qabu qopheessuun rakkisaadha. Kanaafuu, xiinxalli reeshiyoo
dhaabbilee gurguddoo, kutaalee hedduu qaban caalaa dhaabbilee xixiqqaa xiyyeeffannoo dhiphoo
qabaniif faayidaa guddaa qaba. 2. Dhaabbileen baayeen isaanii giddugaleessa caalaa tauu barbaadu,
kanaaf raawwii giddugaleessaa argachuun qofti akka galma raawwii sadarkaa olaanaatti gaarii tauu hin
qabu, reeshiyoowwan hogganaa industirii irratti xiyyeeffachuun gaariidha. Gama kanaan madaallii
(benchmarking) gargaara. 3. Qaalaiinsi jireenyaa baalansii dhaabbilee haala hamaadhaan jallisuu dandaa
- gatiiwwan galmaaan yeroo baayee gatiiwwan dhugaa irraa baayee adda. Kana malees, qaalaiinsi
jireenyaa kaffaltii hirina gatii fi baasii inventaarii irratti dhiibbaa waan qabuuf buaan illee dhiibbaa ni
qabaata. Haala kanaan, xiinxalli reeshiyoo dhaabbata tokkoof yeroon, ykn xiinxalli walbira qabamee
dhaabbilee umuriin isaanii adda addaa, murtiidhaan hiikamuu qaba. 4. Qabxiileen waqtii xiinxala
reeshiyoo tokkos jallisuu dandau. Fakkeenyaaf, reeshiyoon jijjiirraa inventaarii nama nyaata
qopheessuuf lakkoofsi baalansii inventaariif oolu kan duraa yoo tae fi cufamuu bara dhufuu booda qofa
yoo tae hundee irraa adda taa. 5. Dhaabbileen ibsi faayinaansii isaanii cimaa fakkaachuuf tooftaalee
foddaa uwwisuu fayyadamuu dandau. 6. Hojimaatni herregaa adda addaa wal bira qabamee ilaalamuu
jallisuu dandaa. Akkuma armaan dura ibsame, mala gatii inventarii fi hirina gatii ibsa faayinaansii irratti
dhiibbaa uumuu fi kanaan wal bira qabamee ilaalamuu dhaabbilee gidduu jiru jallisuu dandaa.
Akkasumas, dhaabbati tokko meeshaalee oomishaa isaa keessaa hamma guddaa yoo kireesse, qabeenyi
isaa baalansii irratti mulachuu dandaa. Kanuma waliin dandeettiin dirqama liizii waliin walqabatee jiru
akka liqaatti agarsiifamuu dhiisuu dandaa. Kanaafuu, liiziin reeshiyoo galii fi liqaa lamaan isaanii
namtolcheedhaan fooyyessuu dandaa. 7. Reeshiyoon murtaae tokko gaarii moo hamaa tauu isaa
waliigala gochuun rakkisaadha. Fakkeenyaaf, reeshiyoon ammaa olaanaa tae ejjennoo dhangalaaa cimaa
agarsiisuu dandaa, kunis maallaqa gaarii ykn garmalee, kunis hamaa dha (maallaqni dabalataa baankii
keessa jiru qabeenya galii hin arganne waan taeef). Haaluma walfakkaatuun, reeshiyoon jijjiirraa
qabeenya dhaabbataa olaanaa tae dhaabbati tokko qabeenya isaa gahumsaan fayyadamuu ykn
kaappitaala gadi aanaa qabaachuu fi qabeenya gahaa bitachuu akka hin dandeenye agarsiisuu dandaa. 8.
Dhaabbanni tokko reeshiyoo tokko tokko gaarii fakkaatu, kaan immoo kan hamaa fakkaatu qabaachuu
dandaa, kunis dhaabbatichi, madaallii irratti, cimaa ykn dadhabaa tauu isaa adda baasuun rakkisaa taa.
Haa tau malee, buaa qulqulluu tuuta reeshiyoo tokkoo xiinxaluuf hojimaata istaatiksii fayyadamuun ni
dandaama. Baankonni fi dhaabbileen liqii biroo hedduun xiinxala loogii, tooftaa istaatiksii fayyadamuun,
reeshiyoo faayinaansii dhaabbilee xiinxalu, sana booda dhaabbileen akkaataa carraa rakkoo maallaqaa
keessa galuu isaaniitiin ramadu. 9. Reeshiyoo faayinaansii bua qabeessa taeen itti fayyadamuun ibsi
faayinaansii isaan irratti hundaae sirrii tauu qaba. Sababa hannaatiin ibsi faayinaansii yeroo hunda sirrii
miti; kanaaf odeeffannoon daataa gabaafame irratti hundaae dogoggora tauu dandaa. Xiinxalli reeshiyoo
faayidaa qaba, garuu xiinxaltoonni rakkoolee kana beekanii akka barbaachisummaa isaatti sirreeffama
gochuu qabu. ( Gocha 2.7 1. Daangaawwan gurguddoo reeshiyoo irratti mariadhaaxiinxala?
_____________________________________________________________________________________
____________________________________________________________ . Dhaabbata keessa hojjettu
ykn naannoo kee keessatti daangaawwan kana keessaa kamtu mulʼachuu dandaʼa?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ 2.2.6. Guddina
waliigalaa fi Xiinxala Indeeksii Jaallatamoo barattootaa! Xiinxala dhaabbataa fi qajeelaa yeroo jennu
maal jechuu keenya? Yeroo baayyee meeshaalee baalansii fi ibsa galii dhibbeentaadhaan ibsuun
faayidaa qaba. Dhibbeentaan waliigalaa wajjin kan walqabatu tauu dandaa, kan akka qabeenya
waliigalaa ykn gurgurtaa waliigalaa, ykn bara buuuraa tokko tokkoo wajjin. Xiinxala guddina waliigalaa fi
xiinxala Indeeksii kan jedhamu, madaalliin adeemsa dhibbeentaa ibsa faayinaansii yeroon xiinxalaaf
fooyyaiinsa ykn mancaiinsa buuuraa haala faayinaansii fi raawwii hojii irratti hubannoo ni kenna.
Hubannoo kana keessaa kutaan gaariin xiinxala reeshiyoo faayinaansii irratti kan mulatu yoo tau,
xiinxallichi yaadota armaan olitti ibsaman hammachuudhaaf yeroo babalifamu hubannoon balaan
adeemsa jiru ni dandaama. Xiinxala gosa lamaan kana ibsuuf ibsa baalansii fi galii Korporeeshinii
Elektirooniksii JAMBO bara 1999 hanga 2001 E.C. Shaakala 2.3 gabatee armaan gadii irratti ibsa baalansii
fi galii Dhaabbata Elektirooniksii JAMBO agarsiisa. Mala xiinxala dhaabbataa fi qajeelaa ibsa faayinaansii
fayyadamuun xiinxaluun si irraa eegama. Gabatee 1 Baalansii Dhaabbata Elektirooniksii JAMBO
Wantoota Waggaa 1999 irraa kan fudhatame 2000. Bara 2000 2001. Bara 2001 Qabeenyaa Callaa
2,507,000 taeera 4,749,000 taeera 11,310,000 taeera Herrega Fudhatama 70,360,000 taeera 72,934,000
taeera 85,147,000 taeera Eeruu 77,380,000 taeera 86,100,000 taeera 91,378,000 taeera Qabeenya
Yeroo Biroo 6,316,000 taeera 5,637,000 taeera 6,082,000 taeera Qabeenya Yeroo Waliigalaa
156,563,000 taeera 169,420,000 taeera 193,917,000 taa Qabeenya Dhaabbataa (Net) . 79,187,000
taeera 91,868,000 taeera 94,652,000 taeera Qabeenya Yeroo Dheeraa Biroo 4,695,000 taeera 5,017,000
taeera 5,899,000 taeera Qabeenya Waliigalaa 240,445,000 taeera 266,305,000 taeera 294,468,000
taeera Dirqama fi Qabeenya Abbootii Aksiyoonaa Herrega Kaffaltii Qabu 35,661,000 taeera 31,857,000
taeera 37,460,000 taeera Yaadannoo Kaffaltii Qabu 20,501,000 taa 25,623,000 taeera 14,680,000 taeera
Dirqama Yeroo Biroo 11,054,000 taeera 7,330,000 taeera 8,132,000 taeera Dirqama Yeroo Waliigalaa
67,216,000 taeera 64,810,000 taeera 60,272,000 taeera Liqii Yeroo Dheeraa 888,000 taeera 979,000
taeera 1,276,000 taeera Dirqama Waliigalaa 68,104,000 taeera 65,789,000 taeera 61,548,000 taeera
Istookii Filatamaa 0. 0. 0. 0. 0. 0. Istookii Waliigalaa 12,650,000 taeera 25,649,000 taeera 26,038,000
taeera Kaffaltii Dabalataa Kaappitaala 36,134,000 taeera 33,297,000 taeera 45,883,000 taeera Galii
qabame 123,557,000 taeera 141,570,000 taeera 160,999,000 taeera Qabeenya Abbootii Aksiyoonaa
172,341,000 taeera 200,516,000 taa 132,920,000 taeera Dirqama Waliigalaa fi Kaappitaalaa 240,445,000
taeera 266,305,000 taeera 294,468,000 taeera Gabatee 2 Ibsa Galii Dhaabbata Elektirooniksii JAMBO
Wantoota Waggaa 1999 irraa kan fudhatame 2000. Bara 2000 2001. Bara 2001 Gurgurtaa 323,780,000
taeera 347,322,000 taeera 375,088,000 taeera Baasii Meeshaalee Gurguraman 148,127,000 taeera
161,478,000 taeera 184,507,000 taa Buaa Waliigalaa 175,653,000 taeera 185,844,000 taeera
190,581,000 taeera Baasii Gurgurtaa 79,399,000 taeera 98,628,000 taeera 103,975,000 taeera Baasii
Waliigalaa fi Adm 43,573,000 taeera 45,667,000 taeera 45,275,000 taeera Baasii Waliigalaa 122,972,000
taeera 144,295,000 taeera 149,250,000 taeera Dhala fi Gibira Dura Galii Argachuu 52,681,000 taeera
41,549,000 taeera 41,331,000 taeera Galii Biroo 1,757,000 taeera 4,204,000 taeera 2,963,000 taeera
Gibira Dura Galii Argachuu 54,438,000 taeera 45,753,000 taeera 44,294,000 taeera Gibira 28,853,000
taeera 22,650,000 taeera 20,413,000 taeera Galii Gibira Booda Argachuu 25,585,000 taeera 23,103,000
taeera 23,881,000 taeera Furmaata shaakala 2.3 Gabatee 3 JAMBO Corporation Balaansii guddina
waliigalaa Wantoota Waggaa 1999 irraa kan fudhatame 2000. Bara 2000 2001. Bara 2001 Qabeenyaa
Callaa 1.00 irratti 1.80 irratti kan argamu 3.80 irratti kan argamu Herrega Fudhatama 29.30 irratti 27.40
irratti 28.90 irratti kan argamu Eeruu 32.20 irratti 32.30 irratti 31.00 irratti Qabeenya Yeroo Biroo 2.60
2.10 2.10 Qabeenya Yeroo Waliigalaa 65.10 irratti kan ibsame 63.60 tauu ibsameera 65.90 taa Qabeenya
Dhaabbataa (Net) . 32.90 irratti kan argamu 34.50 irratti kan argamu 32.10 Qabeenya Yeroo Dheeraa
Biroo 2.00 irratti 1.90 irratti kan argamu 2.00 irratti Qabeenya Waliigalaa 100.00 taa 100.00 taa 100.00
taa Dirqama fi Qabeenya Abbootii Aksiyoonaa Herrega Kaffaltii Qabu 14.80 irratti kan argamu 12.00
irratti 12.70 irratti Yaadannoo Kaffaltii Qabu 8.50 irratti 9.60 irratti 5.00 irratti Dirqama Yeroo Biroo 4.60
2.80 irratti kan argamu 2.80 irratti kan argamu Dirqama Yeroo Waliigalaa 28.00 irratti 24.30 irratti 20.50
irratti Liqii Yeroo Dheeraa 0.40 tauu isaati .40.40 .40.40 Dirqama Waliigalaa 28.30 irratti 24.70 irratti kan
argamu 20.90 irratti kan argamu Istookii Filatamaa 0. 0. 0. 0. 0. 0. Istookii Waliigalaa 5.30 9.60 irratti 8.80
irratti kan argamu Kaffaltii Dabalataa Kaappitaala 15.00 irratti 12.50 irratti 15.60 irratti Galii qabame
51.40 irratti kan argamu 53.20 irratti kan ibsame 54.70 irratti kan argamu Qabeenya Abbootii Aksiyoonaa
71.70 tauu ibsameera 75.30 irratti 79.10 irratti kan ibsame Dirqama Waliigalaa fiAl-loogummaa 100.00
taa 100.00 taa 100.00 taa Gabatee 4 Dhaabbata Elektirooniksii JAMBO Safara waliigalaa Ibsa Galii
Wantoota Waggaa 1999 irraa kan fudhatame 2000. Bara 2000 2001. Bara 2001 Gurgurtaa 100.00 taa
100.00 taa 100.00 taa Baasii meeshaalee gurguraman 45.70 irratti kan argamu 46.50 tae 49.20 irratti kan
ibsame Buaa Waliigalaa 54.30 irratti 53.50 tae 50.80 taa Baasii Gurgurtaa 24.50 irratti 28.40 irratti 27.70
irratti kan argamu Baasii Waliigalaa fi Adm 13.50 irratti 13.10 12.10 Baasii Waliigalaa 38.00 irratti 41.50
tae 39.80 tauu ibsameera Dhala fi Gibira Dura Galii Argachuu 16.30 irratti 12.00 irratti 11.00 irratti Galii
Biroo .50.50 1.20 .80.80 Gibira Dura Galii Argachuu 16.80 irratti kan argamu 13.20 11.80 irratti kan
argamu Gibira 8.90 irratti kan argamu 6.50 5.40 Galii Gibira Booda Argachuu 7.90 irratti kan argamu 6.70
6.40 2.2.6.1.1. Wantoota Ibsa Akka Dhibbeentaa Waliigalaa Xiinxala guddina waliigalaa keessatti
qaamolee adda addaa baalansii tokkoo qabeenya waliigalaa dhaabbatichaa irraa dhibbeentaadhaan
ibsina. Kana malees, kun ibsa galiitiif godhamuu kan dandau yoo tau, asitti garuu meeshaaleen gurgurtaa
waliin walqabata. Meeshaaleen faayinaansii dhuunfaa akka dhibbeentaa waliigalaatti ibsuun yeroo
baayee hubannoowwan gamaaggama lakkoofsa raw ofuma isaaniitiin irraa hin dandaamne hayyama.
Gabatee Dhaabbata JAMBOf qophaae keessatti, waggoota sadan keessatti qabeenyi yeroo ammaa
dhibbeentaan dabaluu isaa fi kun keessumaa maallaqa callaa irratti dhugaa tauu isaa arguu dandeenya.
Dabalataanis liqiin herregaa bara 1999 hanga 2000tti hirachuu kan agarsiise yoo tau, bara 2000 hanga
2001tti ammoo daballii walfakkaataa agarsiisuu isaa ni argina.Gama itti gaafatamummaa fi qabeenya
abbootii aksiyoonaatiin, baalansii irratti, liqiin dhaabbatichaa a relative basis from 1999 to 2001.
Herregni kaffalamu bara 1999 hanga bara 2001tti haalaan dabaleera. Ibsi galii guddina waliigalaa
gabatee 4 irratti buaan waliigalaa bara 1999 hanga 2001tti yeroo hunda hirachaa akka jiru agarsiisa.Kun
baasii gurgurtaa jijjiiramaa fi baasii waliigalaa fi bulchiinsaa yeroo hunda hirachaa jiru waliin yoo walitti
makamu buaan dhumaa buaa qulqulluu yeroo hunda hirachaa jiru kenna . Gabatee 5 Baalansii Indeeksii
Elektirooniksii JAMBO Wantoota Waggaa 1999 irraa kan fudhatame 2000. Bara 2000 2001. Bara 2001
Qabeenyaa Callaa 100.00 taa 189.40 irratti kan argamu 451.10 irratti kan ibsame Herrega Fudhatama
100.00 taa 103.70 irratti argama 121.00 taa Eeruu 100.00 taa 111.30 irratti 118.10 irratti kan ibsame
Qabeenya Yeroo Biroo 100.00 taa 89.20 irratti kan ibsame 96.30 irratti Qabeenya Yeroo Waliigalaa
100.00 taa 108.20 irratti kan ibsame 123.90 taa Qabeenya Dhaabbataa (Net) . 100.00 taa 116.00 irratti
119.50 taa Qabeenya Yeroo Dheeraa Biroo 100.00 taa 106.90 tauu ibsameera 125.60 irratti kan argamu
Qabeenya Waliigalaa 100.00 taa 110.80 taa 122.50 taa Dirqama fi Qabeenya Abbootii Aksiyoonaa
Herrega Kaffaltii Qabu 100.00 taa 89.30 irratti 105.00 taa Yaadannoo Kaffaltii Qabu 100.00 taa 125.00
taa 71.60 tae Dirqama Yeroo Biroo 100.00 taa 66.30 irratti 73.60 taa Dirqama Yeroo Waliigalaa 100.00
taa 96.40 irratti kan argamu 89.70 taeera Liqii Yeroo Dheeraa 100.00 taa 110.20 irratti kan ibsame
143.70 taa Dirqama Waliigalaa 100.00 taa 96.60 irratti argama 90.40 irratti kan argamu Istookii
Filatamaa 0.00 taa 0.00 taa 0.00 taa Istookii Waliigalaa 100.00 taa 202.80 taa 205.80 taa Kaffaltii
Dabalataa Kaappitaala 100.00 taa 92.10 irratti kan ibsame 127.00 taa Galii qabame 100.00 taa 114.60
irratti kan argamu 130.30 irratti kan argamu Qabeenya Abbootii Aksiyoonaa 100.00 taa 116.30 irratti
135.20 irratti kan ibsame Dirqama Waliigalaa fi Kaappitaalaa 100.00 taa 110.80 taa 122.50 taa Gabatee 6
Ibsa Galii Indeeksii Elektirooniksii JAMBO Wantoota Waggaa 1999 irraa kan fudhatame 2000. Bara 2000
2001. Bara 2001 Gurgurtaa 100.00 taa 107.30 irratti 115.80 taa Baasii Meeshaalee Gurguraman 100.00
taa 109.00 taa 124.60 irratti kan argamu Buaa Waliigalaa 100.00 taa 105.80 taa 108.50 taa Baasii
Gurgurtaa 100.00 taa 124.20 irratti kan ibsame 131.00 taa Baasii Waliigalaa fi Adm 100.00 taa 104.80 taa
103.90 irratti argama Baasii Waliigalaa 100.00 taa 117.30 irratti 121.40 irratti kan argamu Dhala fi Gibira
Dura Galii Argachuu 100.00 taa 78.90 taeera 78.50 taa Galii Biroo 100.00 taa 239.30 irratti kan argamu
168.60 taa Gibira Dura Galii Argachuu 100.00 taa 84.00 taa 81.40 irratti kan argamu Gibira 100.00 taa
78.50 taa 70.70 taa Galii Gibira Booda Argachuu 100.00 taa 90.30 irratti 93.30 irratti 2.2.6.2.2.6.2. Ibsa
Wantoota akka Indeeksii Bara Buuuraatiin Walqabatee Baalansii guddina waliigalaa fi ibsi galii
meeshaalee akka adeemsa bara buuuraa irraa dhufanitti ibsuudhaan dabalamuu dandaa. JAMBO
electronic Corporation tiif bara buuuraa bara 1999 yoo tau meeshaaleen ibsa faayinaansii hundi bara
sanaaf 100.00 dha. Wantoonni waggoota lamaan itti aanan akka indeeksii bara sanaan walqabatee
ibsamu. Meeshaan ibsaa bara buuuraa birrii kuma 15 waliin wal bira qabamee yoo ilaalamu birrii 22,500
yoo tae indeeksii 150. Gabatee 5 fi 6 baalansii indeeksii fi ibsa galii ti. Gabatee 5 irratti daballiin
maallaqaa mulateera. Hubadhaa akkasumas daballiin guddaan maallaqaa fi inventaariinis bara buuuraa
irraa kaasee hanga bara 2001tti dabalaa jira.Qabeenyi dhaabbataa irrattis daballiin guddaan jira. Gama
itti gaafatamummaatiin, herrega kaffalamuu qabu, nootiiwwan kaffalamuu qabuu fi liqiiwwan yeroo
biroo irratti jijjiirama jijjiiramaa jiru kan idaa waliigalaa yeroo hunda hirisuu fide ni hubanna. Bakka
akkuma yeroo dheeraa keessatti adeemsi dabalaa jiruliqaa bara buuuraa irraa kaasee hanga bara 2001tti
buaan waliigalaa isaa bara buuuraa irraa kaasee hanga bara 2001tti itti gaafatamummaa waliigalaa
hirachuu isaati. Aksiyooniin waliigalaa fi galiin qabame bara buuuraa irraa kaasee hanga bara 2001tti
adeemsa dabaluu agarsiisa kunis itti gaafatamummaa waliigalaa fi kaappitaalaa bara buuuraa irraa
kaasee hanga bara 2001tti dabaluu fideera. Ibsa galii indeeksii gabatee 6 irratti yeroo ilaallu daballii
gurgurtaa, baasii meeshaalee gurguramanii fi buaa waliigalaa bara buuuraa irraa kaasee hanga bara
2001. Galiin gibiraa fi gibira duraa bara buuuraa irraa gara bara dhumaatti hirachaa jira. Dhumarratti,
galiin gibira booda argamu haala jijjiiramaa agarsiisa. ( Gocha 2.8 1. Garaagarummaan xiinxala
dhaabbataa fi qajeelaa gidduu jiru maali?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ 2.2.7. Xiinxala DuPont
Kabajamtoota barattoota! Jecha xiinxala DuPont jedhu kanaan dura dhageessaniittu? Yoo akkas tae
kutaa itti aanu dubbisuu kee dura barreeffamaan deebisi. Xiinxala DuPont (eenyummaa DuPont,
walqixxaattoo DuPont, Moodeela DuPont ykn kan Mala DuPont) ibsa ROE (Return on Equity) bakka
sadiitti cabsudha. Maqaan kun kan dhufe dhaabbata DuPont Corporation kan bara 1920moota keessa
foormulaa kana fayyadamuu jalqabe irraati. Moodeelli DuPont bara 1914tti F. Donaldson Brown kan
dhaabbata keemikaalaa DuPont de Nemours &DuPont Corporation irraa hojjetame. Innis tuuta
reeshiyoowwan faayinaansii fi lakkoofsa ijoo Buaa Invastimantii (ROI) waliin walqabataniidha. Lakkoofsa
raawwii hojii aadaa fayyadamuun buaa dhaabbata tokkoo xiinxaluuf mala itti fayyadamuu
dandeenyudha. Qaamolee Ibsa Galii kanneen Baalansii waliin walitti fida. ROI = Margiin Buaa Qulqulluu x
Galii Qabeenya Waliigalaa Moodeela DuPont jedhamu Gocha 2.9 1. Moodeela DuPont kaasuun
Odeeffannoo reeshiyoo faayinaansii Dhaabbata Merob fayyadamuun.
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ Karoora Faayinaansii
Kabajamtoota barattoota! Karoorri faayinaansii jechuun maal jechuudha, maaliif akka barbaachisu?
Bulchiinsa faayinaansii keessatti tilmaamuun kan barbaachisu yeroo dhaabbatichi fedhii faayinaansii isaa
gara fuula duraa tilmaamuuf qophaaudha. Tilmaamni daataa darbe akka buuuraatti fayyadamuun sana
booda haalawwan karoorfamanii fi eegaman hammatamuun barbaachisummaa faayinaansii gara fuula
duraa tilmaamuuf. 2.3.1.1. Tarkaanfiiwwan Adeemsa Karoora Keessatti Fedhiiwwan maallaqaa sana
tilmaamuuf tarkaanfiiwwan buuuraa kanneen armaan gadiiti. Tarkaanfii1: Galii fi baasii gurgurtaa
dhaabbatichaa yeroo karooraa keessatti pirojekteessuu. Tarkaanfii2: Sadarkaa invastimantii qabeenya
ammaa fi dhaabbataa gurgurtaa tilmaamame deeggaruuf barbaachisan tilmaamu. Tarkaanfii3: Yeroo
karooraa hunda keessatti fedhii faayinaansii dhaabbatichaa murteessuu. 2.3.2.2.3.2. Wantoota Karoora
Faayinaansii Tilmaama- Fayyadamaan gara fuulduraa ilaalchisee tilmaama tokko tokko ibsuu qaba.
Karoorri faayinaansii naannoo dhaabbatichi umurii karoorichaa keessatti itti hojjechuuf eegu ifatti ibsuu
qaba. Karoorri tilmaama tokko jalatti ykn tuuta tilmaama tokko jalatti qophaae karoora tilmaama biraa
jalatti qophaae irraa adda taa. Tilmaamawwan barbaachisoo taan keessaa dhala sadarkaa fi gibira
dhaabbatichaati. Raaga Gurgurtaa- karoorri faayinaansii hundi jechuun ni dandaama tilmaama gurgurtaa
barbaadu. Gatiin biroo karoora faayinaansii keessatti argaman irra caalaan isaanii tilmaama gurgurtaa
irratti hundaauun kan shallagamu taa. Ibsa Raawwii Hojii- karoorri faayinaansii tokko baalansii
tilmaamame, ibsa galii, fi ibsa dhangalaaa maallaqaa ni qabaata. Isaan kun ibsa pro forma jedhamu.
Qabeenya Ulaagaalee karoorri invastimantii karoorfamee fi jijjiirama qabeenya dhaabbatichaa ibsuu
qaba. Ulaagaalee Faayinaansii- karoorri kun qophii faayinaansii barbaachisoo invastimantii karoorfame
maallaqaan gargaaruuf barbaachisanis ibsuu qaba. Dhimmoonni imaammata faayinaansii kanneen akka
imaammata liqaa, reeshiyoo liqaa fi walqixxummaa, fi buaa qoodame irratti mariatamuu qabu. 2.3.2.1.
Raaga Gurgurtaa Karoora faayinaansii keessatti wanti barbaachisaan tilmaama gurgurtaati. Tilmaamni
akkasii sagantaa oomishaa, dizaayinii warshaa, karoora faayinaansii fi kkf murteessaa waan taeef gareen
hoggansa guutuun qophii isaa irratti hirmaata. Dhaabbileen haala dinagdee biyyaalessaa, haala dinagdee
naannoo teessuma lafaa mataa isaanii, fi haala gabaa oomishaa isaan tajaajilan pirojektii gochuu qabu.
Dabalataanis, isaantooftaa gatii mataa isaanii, imaammata liqii, sagantaa beeksisa, daangaa dandeettii fi
kan kana fakkaatan ilaaluu qabu. Yoo tilmaamni gurgurtaa off ta'e, bu'aan isaa walduraa duubaan ta'uu
danda'a. Tokkoffaa, gabaan dhaabbatichi eege caalaa yoo babalate, fi itti qophaae, dhaabbatichi fedhii
maamiltoota isaa guutuu hin dandau. Ajajni ni duubatti deebia, yeroon geejjibaa ni dheerata, suphaa fi
dhaabuun sagantaa baasuun ni ulfaata, itti quufinsi maamiltootaa ni dabala. Gama biraatiin, tilmaamni
isaa garmalee abdii kan qabu yoo tae, dhaabbatichi warshaa, meeshaalee fi inventarii garmalee
qabaachuun xumuramuu dandaa. Kunis, reeshiyoo jijjiirraa gadi aanaa, baasii hirina gatii fi kuusaa
olaanaa, fi, tarii inventarii fi meeshaalee dullooman barreessuu jechuu tauu dandaa. Kanaafuu,
tilmaamni gurgurtaa sirrii tae nageenya dhaabbatichaaf murteessaadha. ( Gocha 2.10 1. Raaga gurgurtaa
yeroo qopheessinu wantootni ilaalamuu qaban maali?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ 2. Ragaan gurgurtaa
sirrii tae maaliif murteessaa akka tae ibsi.
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ 2.3.3.3.3. Tooftaalee
Barbaachisummaa Faayinaansii Alaa Murteessuu Kabajamtoota Barattoota! Karoora faayinaansii
qopheessuuf tooftaalee akkamii fayyadamu? 2.3.3.1.1. Mala Gurgurtaa Dhibbeentaa Raaga Faayinaansii
Raaga faayinaansii yeroo ijaaramu tilmaamni gurgurtaa akka aadaa baasii, qabeenya, fi dirqama adda
addaa tilmaamuuf itti fayyadama. Malli tilmaama kana gochuuf baayinaan itti fayyadamnu mala
gurgurtaa dhibbeentaa yoo tau, baasii adda addaa, qabeenyi fi dirqamni yeroo gara fuula duraatiif akka
dhibbeentaa gurgurtaatti tilmaamamu. Dhibbeentaan kunniin gurgurtaa tilmaamame waliin tauun sana
booda baalansii pro forma (karoorfame kan tilmaamame) ijaaruuf kan ooludha. Shallaggiin baalansii pro
foormaa akka armaan gadiitti dhiyaata: Wantoota baalansii ibsi kanneen gurgurtaa wajjin kallattiin
garaagarummaa qaban. Kana jechuun meeshaalee baalansii gurgurtaa waliin kallattiin garaagarummaa
qaban sana (1 + saffisa guddina gurgurtaa) tiin baayisi. Wantoota ibsa galii (1+ Sadarkaa Guddina
Gurgurtaa) tiin baayisi. Haala kanaan, tokkoon tokkoon wanti ibsa galii saffisa gurgurtaa wajjin
walfakkaatuun akka dabalu fudhachaa jirra, kana jechuun buaa dhaabbataa gara iskeelii fudhachaa jirra
jechuudha. Bakka dhibbeentaan hin hojjenne (kan akka liqaa yeroo dheeraa, aksiyoonaa waliigalaa, fi
caalmaa kaappitaalaa), lakkoofsa baalansii amma jiru irraa yeroo gara fuula duraatiif tarree keessatti
galchuu qofa. Galii qabame tilmaamame akka armaan gadiitti shallagi: Galii Qabatamaa Tilmaamame =
Galii Qabame Ammaa + Galii Qulqulluu Tilmaamame Buaa Maallaqa Kafalame. (Dhibbeentaa gurgurtaa
galii qulqulluu taee fi reeshiyoo kaffaltii buaa qoodame beekuu si barbaachisa). Lakkoofsa qabeenya
waliigalaa tilmaamame argachuuf herrega qabeenya walitti qabuu. Sana booda itti gaafatamummaa fi
herrega kaappitaalaa tilmaamame dabaluudhaan faayinaansii waliigalaa kenname murteessuu. Itti
gaafatamummaa dabalataan kaappitaalli yeroo walitti qabamu qabeenya madaaluu waan qabuuf
garaagarummaan kamiyyuu hanqina yoo tau, kunis hanga faayinaansii alaa barbaachisudha.
2.3.3.2.2.3.3.2. Mala Foormulaa Raaga AFN Foormulaan tilmaama salphaan maallaqa dabalataa
barbaachisu (AFN) tilmaamuuf karaa gabaabaa kan kennu yoo tau, hariiroo guddina gurgurtaa fi
barbaachisummaa faayinaansii gidduu jiru, akkasumas dhiibbaa jijjiiramoonni barbaachisoo biroo (AFN)
irratti qaban qulqulleessuuf itti fayyadamuu ni dandaama. Dabalata Fandii = [Dabalina Barbaachisu]
[Dabala ofumaan] - [Dabalina Qabame]. `Qabeenya keessatti barbaachisu Galii AFN = A * / S ((S) - L * / S
((S) - MS1 (1-d) . Eessa AFN= Fandii Dabalataa ykn Alaa Barbaachisa A*/S= Qabeenya gurgurtaa waliin
akka dhibbeentaa gurgurtaatti ofumaan dabalu L*/S= Itti gaafatamummaa gurgurtaa waliin akka
dhibbeentaa gurgurtaatti ofumaan dabalu S1= Gurgurtaa waliigalaa bara dhufuuf tilmaamame (S =
Jijjiirama gurgurtaa = S1- Kanaafuu M= Margiin buaa ykn safartuu buaa birrii gurgurtaa tokkoo D= Galii
dhibbeentaa buaa qoodame ykn Reeshiyoo Kaffaltii Hirmaannaatiin kaffalame Shaakala 2.4 Dhaabbanni
Omishaalee Kekot Dhaabbata Omishaa kaappitaala baayee barbaadu yoo tau, baalansii isaa June 30,
2001 fi gabaabinni galii isaa akka armaan gadiitti kennameera. Kekot dhaabbataa isaa hojjeteqabeenya
guutuudhaan bara 2001tti gurgurtaa isaa birrii kuma 400 deeggaruuf kan ture yoo tau, qabeenya ammaa
hin barbaachifne kan hin qabne tauu ibsameera. Buaan gurgurtaa irraa argate dhibbeentaa 10 yoo tau,
galii qulqulluu argate keessaa dhibbeentaa 60 akka buaa qoodaatti abbootii aksiyoonaadhaaf kaffaleera.
Gurgurtaan Kekot bara 2002tti gara birrii kuma 600tti yoo guddate, balance sheet isaa pro forma June 30
2002 maal taa, bara 2002 keessas dhaabbatichi faayinaansii dabalataa meeqa barbaada? Dhaabbata
Omisha Kekot Balance sheet June 30, 2001 (Birrii Kumaatamaan) Maallaqa .. Herrega Kaffaltii 10 ....... 40
Herrega Fudhatama...90 Yaadannoo Kaffaltii Qabu ..10 Inventaarii... Mindaa fi Gibira Kuufama 200.... 50.
50. Qabeenya Yeroo Waliigalaa. 300 Dirqama Yeroo Waliigalaa................ 100 Qabeenya Dhaabbataa
Qulqulluu .300 Boondii Liqii Manaa........ 150 Qabeenya Waliigalaa... 600 Aksiyoonaa Waliigalaa...... 50
Galii qabame.... 300 Dirqama Waliigalaa fi Kaappitaalaa..... 600 Ibsa Galii Dhaabbata Omisha Kekot Bara
2001 (Birrii Kumaatamaan) Gurgurtaa . 400 tae Baasii Waliigalaa... 333 Galii Gibirri itti kaffalamu.. 67
Gibira (%40) 27 Galii qulqulluu. 40. 40. Buaa (Dividends)24 Galii qabame irratti dabalata 16 Furmaata
Shaakala 2.4 Mala Baalansii Pirojekted Hojiin jalqabaa meeshaalee baalansii gurgurtaa waliin kallattiin fi
walmadaaluun garaagarummaa qaban adda baasuudha; kanneen qabeenya ofumaan uumaman
jedhamu. Kekot dandeettii guutuudhaan waan hojjechaa tureef (dandeettii omishaa dabalataa waan hin
qabneef), tokkoon tokkoon meeshaan qabeenyaa, warshaa fi meeshaalee dabalatee, sadarkaa gurgurtaa
olaanaa tae galmaan gauuf yoo tae dabaluu qaba. Daldalaaf maallaqni dabalataa ni barbaachisa;
gurgurtaan %50 (400,000 irraa gara 600,000) waan dabaluu fi imaammanni liqii akka hin jijjiiramne waan
fudhatamuuf, liqiin fudhatama qabu olaanaa taa; inventaariin dabalataa kuufamuu qaba; fi qabeenyi
dhaabbataa haaraan itti dabalamuu qaba. Qabeenyi Kekot dabaluu yoo barbaade, dirqamni isaa fi/ykn
kaappitaalli isaas akkasuma ol kauu qaba: baalansii madaallii qabaachuu fi daballiin qabeenya kamiyyuu
haala tokkoon faayinaansii tauu qaba. Maallaqni barbaachisu tokko tokko ofumaan daldala daldalaa
idilee irraa kan dhufu yoo tau, maallaqni biroo ammoo madda alaa irraa walitti qabamuu qaba.
Maallaqni ofumaan maddu maddoota akka herrega kaffalamuu fi kuufama irraa kan dhufu yoo tau,
isaanis ofumaan fi gurgurtaa wajjin walmadaaluun akka dabalu tilmaamameera. Gurgurtaan akkuma
dabalaa deemuun bittaa Kekot akkasuma kan deemu yoo tau bittaa guddaan ofumaan herrega
kaffalamu sadarkaa olaanaa tae argamsiisa. Haaluma walfakkaatuun sadarkaan hojii olaanaa tae humna
namaa baayee waan barbaaduuf mindaan kuufame ni dabala, akkasumas, buaan argamu ni eegama
jennee yoo fudhanne, buaan dabaluu gibira kuufamaa ni harkisa. Galiin qabamees ni dabala malee
daballii gurgurtaa waliin kallattiin wal hin madaalu. Nootiin kaffalamu, boondii liqii manaa, yookaan
aksiyooniin waliigalaa gurgurtaa wajjin ofumaan hin dabalu, kanaaf hoggansi tarkaanfii addaa
karoorfame tokko tokko fudhachuudhaan maddoota kana irraa maallaqa argachuu qaba. Qabeenyi
ofumaan uumamu: maallaqa callaa, herrega fudhatama qabu, inventaarii fi qabeenya dhaabbataa
qulqulluu kan hammatudha. Haaluma walfakkaatuun herrega kaffalamuu qabu, mindaa kuufamaa fi
gibirri itti gaafatamummaa ofumaan dhufudha. Wantoonni baalansii biroo ofumaan kan uumaman hin
jiran, garuu galmeewwan ibsa galii keessatti argaman hundi (salphaa tauuf) gurgurtaa wajjin kallattiin fi
ofumaan garaagarummaa akka qabaatan fudhatama. Wantoota Baalansii June 30 irraa eegalee 2001.
Bara 2001 Tilmaama bara 2002 Tilmaama 1ffaa Tilmaama 2ffaa Faayinaansii ni dabalata Callaa 10. 10.
15. 15. 15. 15. Herrega Fudhatama 90. 90. 135 irratti 135 irratti Inventaarii 200 irratti kan argamu 300
tae 300 tae Qabeenya Yeroo Waliigalaa 300 tae 450 tae 450 tae Qabeenya Dhaabbataa Qulqulluu 300
tae 450 tae 450 tae Qabeenya Waliigalaa 600 tae 900 tae 900 tae Herrega Kaffaltii Qabu 40. 40. 60. 60.
60. 60. Yaadannoo Kaffaltii Qabu 10. 10. 10a 15d Mindaa fi Gibira Kuusaa 50. 50. 75. 75. 75. 75. Dirqama
Yeroo Waliigalaa 100 irratti 145 irratti 150 irratti Boondii Liqii Manaa 150 irratti 150a 300e Istookii
Waliigalaa 50. 50. 50a 126f Galii qabame 300 tae 324b 324 irratti Itti Gaafatamummaa Waliigalaa fi
Walqixxummaa 600 tae 669 irratti 900 tae Maallaqni Dabalataa Barbaachisa 231c Meeshaalee Ibsa Galii
Bara xumurameef June 30 2001 Bara 2002tti kan tilmaamame Gurgurtaa 400 tae 600 tae Baasii
Waliigalaa 333 irratti 500 tae Galii Gibirri itti kaffalamu 67. 67. 100 irratti Gibira (%40) . 27. 27. 40. 40.
Galii Qulqulluu 40. 40. 60. 60. Hirmaannaa (Dividends) argachuu 24. 24. 36. 36. Galii qabame irratti
dabalata 16. 16. 24. 24. Yaadannoo Miilaa aAkkaawuntiin kun gurgurtaa waliin hin dabalu, kanaaf
tilmaama ramaddii jalqabaatiif, hafnaan bara 2001 dursee fudhatama. Murtoon boodaa lakkoofsa
agarsiifame jijjiiruu dandaa b2001 galii qabame dabalataan bara 2002dabala=birri 300,000+24,000=birrii
kuma 324 ta'eera cAFN meeshaa madaallii qabeenya waliigalaa tilmaamame irraa liqii waliigalaa fi
kaappitaalaa tilmaamame hirisuun argamu dha dBirr nootii haaraa kaffalamu keessaa 5,000 hafnaan
tilmaama jalqabaa irratti dabalameera. Kunis daangaa idaa waliigalaa yeroo irratti hundaauun dabalata
guddaa dha eBirr 150,000 boondii haaraan hafnaan tilmaama jalqabaa irratti dabalameera. Kunis sababa
daangaa itti gaafatamummaa waliigalaatiin liqaa dabalataa guddaadha fDabalata kaappitaala waliigalaa
akka haftee murtaaa ;innis hanga AFN sana kan ammallee nootii kaffalamuu fi boondii liqii manaa irratti
dabalamee booda hafedha Xiinxala keenya kan jalqabnu ibsa faayinaansii tilmaama jalqabaa kan June
2002 ijaaruudhaan, akka armaan gadiitti itti fufna. Tarkaanfii 1: Baalansii pirojektii fi meeshaalee ibsa
galii: qabeenyi ofumaan uumamu, dirqamni fi meeshaaleen ibsa galii hundi (1+g) ykn 1.50n baayifamanii
meeshaaleen akka nootii kaffalamuu qaban gurgurtaa waliin kallattiin garaagarummaa hin qabne
salphaatti tarree irraa gara fuulduraatti kan darbu taa tokkoo hanga tarree lamaatti baalansii tilmaama
jalqabaa qopheessuuf. Akkasumas lakkoofsa boondii liqii manaa fi aksiyoonaa waliigalaa bara 2001
hanga 2002tti fuulduratti ni dabarsina. Tarkaanfii 2: Galii kuufamaa pirojektii: itti aansee tilmaama galii
qabame bara 2002 fi lakkoofsa baalansii June 30 2001 irratti dabalamee walitti makuun galii qabame
tilmaamame June 30 2002 arganna. Kekot bara 2002tti galii qulqulluu birrii kuma 60 ni
qabaata.Dhaabbatichi galii isaa keessaa dhibbeentaa 60 akka buaa qoodaatti kaffaluu yoo itti fufe
kaffaltiin buaa birrii kuma 36 taa, galii haaraa hafe birrii kuma 60- 36,000 = birrii kuma 24 taa. Haala
kanaan galiin qabame herrega baalansii bara 2002 birrii kuma 300 + kuma 24 = kuma 324 akka tau
tilmaamameera. Tarkaanfii 3: Shallaggii fandii Dabalataa Barbaachisu (AFN):Itti aansuudhaan herrega
qabeenya baalansii lakkoofsa qabeenya waliigalaa tilmaamame birrii kuma 900 argannee walitti qabnee,
akkasumas meeshaalee itti gaafatamummaa fi kaappitaalaa tilmaamaman walitti qabnee birrii kuma 669
arganna. Yeroo kanatti baalansii bara 2002 madaallii hin qabu. Haala kanaan hanqina, ykn maallaqa
dabalataa barbaachisu (AFN) birrii kuma 231 qabna. Maallaqa Dabalataa Barbaachisu Walitti Qabuu
Dabalataan hanqina jiru guutuuf liqii baankii yeroo gabaabaa (yaadannoo kaffalamu), boondii liqii
manaa, aksiyoonaa waliigalaa, ykn walnyaatinsa sekuritiiwwan kanaa fayyadamuu dandaa. Filannoo
kana baasii walqabataa gosoota sekuritiiwwan adda addaa kanaa irratti, danqaawwan murtaaan jalatti ni
taasisa ture. Asitti Kekot liqii qabeenya waliigalaa keessaa dhibbeentaa 50 ykn isaa gadi akka tau fi
akkasumas reeshiyoo ammaa sadarkaa 3.0 fi isaa ol akka tau gochuuf abbootii boondii isaa waliin
waliigaltee waliigaltee qaba jennee haa fudhannu. Tumaaleen kun filannoowwan faayinaansii akka
armaan gadiitti daangessu. A. Daangaa Liqaa Dabalataa Liqii Olaanaa Hayyamame = 0.5 x Qabeenya
waliigalaa = 0.5 x 900,000 = 450,000 taa Xiqqaa: liqaa duraan June 2002tti tilmaamame: Dirqama yeroo
ammaa 145,000 Boondii liqii manaa 150,000 = 295,000 Dirqama yeroo dabalataa olaanaa 155,000
Daangaa Itti Gaafa Yeroo Dabalataa Dirqama yeroo guddaa = Qabeenya yeroo ÷ 3.0 = 450,000 ÷ 3 =
150,000 taa Dirqama yeroo duraan tilmaamame.. 145,000 Dirqama yeroo dabalataa olaanaa. 5,000 taa
Ulaagaalee Walqixxummaa Waliigalaa Waliigala maallaqa dabalataa barbaachisu. 231,000 taeera Liqiin
dabalataa guddaan hayyamame155,000 Maallaqni Common Equity 76,000 barbaachise Faayinaansii alaa
ofumaan hin taane tilmaamame kunooti: Liqii yeroo gabaabaa (yaadannoo kaffalamu) 5,000 Liqii yeroo
dheeraa.... 150,000 Haaraa Common stock.. 76,000 Waliigala .... 231,000 Mala Foormulaa Raaga AFN
AFN = A * / S ((S) - L * / S ((S) - MS1 (1-d) . = 1.5 (200,000) - 0.225 (200,000) 0.1(600,000) (0.4) . =
300,000 45,000- 24,000 = 231,000 taa Cuunfaa Boqonnaa Kaayyoon Boqonnaa kanaa inni Duraa
tooftaalee abbootiin aksiyoonaa ibsa faayinaansii buuuraa yeroo xiinxalan itti fayyadaman irratti
mariachuu ture. Xiinxalli ibsa faayinaansii haala faayinaansii fi buaa hojii dhaabbata tokkoo agarsiisuuf
qabxiilee ibsa faayinaansii buuuraa (ibsa galii, baalansii fi ibsa dhangalaaa maallaqaa) madaaluu fi hiikuu
dha. Xiinxalli ibsa faayinaansii akka waliigalaatti shallaggii reeshiyoo adda addaa kan akka
dhangalaaa, .bulchiinsa qabeenya, bulchiinsa liqaa, buaa fi reeshiyoo gatii gabaa. Reeshiyoowwan kana
shallaguu malees, haalli faayinaansii dhaabbatichaa yeroon fooyyaaa jiraachuu ykn gadi buaa jiraachuu
isaa waan mulisuuf xiinxalli teessumaa fayyadama. Haalli faayinaansii fi reeshiyoon hojii daangaa tokko
tokko akka qaban agarsiisuu osoo hin ilaalin raawwii faayinaansii madaaluuf reeshiyoo fayyadamuun
daangaawwan kana fudhachuun gaariidha. Dhaabbileen ibsa faayinaansii isaanii pirojektii gochuun
kaappitaala isaan barbaachisan murteessu. Dhaabbanni tokko fandii dabalataa barbaachisu murteessuu
kan dandau hanga qabeenya haaraa sadarkaa gurgurtaa tilmaamame deeggaruuf tilmaamuun sana
booda maallaqa sana irraa maallaqa ofumaan hojii irraa maddu fi dabalata galii qabame irratti hirisuun
ni dandaama. Gaaffiiwwan Qormaata Moodeela A. Gaaffii Deebii Gabaabaa 1. Barbaachisummaa
madaallii raawwii hojii ni ibsu 2. Xiinxala reeshiyoo gosa adda addaa ni ibsi 3. Reeshiyoon dhangala'aa
dhangala'aa dhaabbatichaa "Dhugaa"agarsiisuuf gahaadhaa? Maalif? 4. Xiinxala reeshiyoo faayinaansii
keessatti rakkoolee gurguddoo mudachuu dandaan irratti mariachuu. B. Gaaffiiwwan Sochii qaamaa 1.
Qabeenyi yeroo ammaa dhaabbati tokko qabu: Maallaqa birrii 105,000, Inventaarii birrii 560,000 fi
Herrega fudhatama birrii 420,000 qofa. Yoo reeshiyoon ammaa dhaabbatichaa 2:1 tae, itti
gaafatamummaa ammaa isaa murteessuu fi reeshiyoo saffisaa dhaabbatichaa shallagi 2. Xumura waggaa
irratti dhaabbati tokko inventarii birrii kuma 150 fi baasii meeshaalee gurguraman birrii kuma 975 qaba.
Yoo reeshiyoon galii dhaabbatichaa 5 tae, hafnaan banaa inventaarii murteessii Giddugaleessi industirii
jijjiirraa qabeenya dhaabbataa Dhaabbata Omishaa MITU dachaa 2.50 fi jijjiirraan qabeenya waliigalaa
dachaa 2 akka tae haa fudhannu. Gurgurtaan qulqulluun waggaa kuma 250 yoo tau, qabeenya waliigalaa
dhaabbatichaa keessaa %95 dhaabbataadha. Dabalataanis hogganaan oomishaa qabeenya dhaabbataa
buaa dhaabbatichaa guddisuu dandaa jedhee yaadu bitachuuf fandii dabalataa akka gaafatu haa
fudhadhu. Dhiibbaa hirinni gatii hin qabne yoo ilaalle, akkasumas hogganaa faayinaansii Dhaabbata
Omishaa MITU yoo taate, yaada kanaaf deebii kee maal tauu qaba? Maalif? Ibsa faayinaansii Dhaabbata
Omega armaan gadii buuura reeshiyoo armaan gadiitiin guutaa. Dhaabbata Omega Herrega buaa fi
kasaaraa Bara xumurameef June 30 2001 Gurgurtaa 2,000,000 taa Baasii Meeshaalee Gurguraman
600,000 ta'a Buaa Waliigalaa 1,400,000 taeera Baasii Hojii 1,190,000 taeera Dhala fi Gibira Dura Galii
Argachuu - . Dhala Debenture 10,000 ta'a Gibira Galii - . Buaa Qulqulluu - . Dhaabbata Omega Balaansii
waraqaa Bara xumurameef June 30 2001 Qabeenyaa Itti gaafatamummaa Callaa - . Liqeessitoota adda
addaa 60,000 ta'a Istookii - . 10% Debentures - . Liqii qabeeyyii 35,000 taeera Itti gaafatamummaa
waliigalaa - . Qabeenya Yeroo Waliigalaa - . Kuusaa fi Caalmaa - . Qabeenya Dhaabbataa - . Kaappitaala
Aksiyoonaa - . Qabeenya Waliigalaa - . Itti Gaafatamummaa Waliigalaa fi Walqixxummaa - . Odeeffannoo
Dabalataa Bu'aa Qulqulluu Gurgurtaaf.. 5% D. Galii Inventaarii . Yeroo 15 Reeshiyoo Ammaa 1.5 E.
Kaappitaala Aksiyoonaa fi Riizarvii.. 4:1 Bu'aa Qabeenya Qulqulluu .. 20 % F. Sadarkaa Gibiraa.. 50 % .
Gaaffiiwwan Filannoo Dachaa Travel Air sarara qilleensaa naannoo guddachaa jiru, qabeenya waliigalaa
irraa dhibbeentaa 6 argatu garuu galii kaappitaalaa irratti dhibbeentaa 24 qaba. Qabeenya sarara
qilleensaa keessaa dhibbeentaan meeqa liqaadhaan kan maallaqaan gargaaramu? A. 30 % C. 75 % . B. 25
% D. 70 % . Dhaabbanni Chaaraa reeshiyoo ammaa dachaa 2.2, reeshiyoon qorannoo asiidii dachaa 1.4 fi
inventaarii birrii kuma 55 qaba. Qabeenyi isaa ammaa maal taa? A. 90,000 C. 155,000 taa B. 151,250 D.
68,750 taa 3. Reeshiyoo armaan gadii keessaa kamtu ejjennoo dhangalaaa dhaabbatichaa baayee
agarsiisa? A. Reeshiyoo dhangalaaa C. Reeshiyoo buaa B. Reeshiyoo sochii D. Reeshiyoo bulchiinsa dentii
4. Isaan keessaa kamtu xiinxala ibsa faayinaansii eegumsa mirga ummataa mirkaneessuuf kan ilaallatu?
A. Investaroota C hoggantoota B. Mootummaa D. Kanneen armaan olii hunda 5. Dhiibbaan reeshiyoon
jijjiirraa qabeenya dhaabbataa olaanaa giddu galeessa industirii wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu:
A. dandeettii hojii malee jiraachuu B. Invastimantii kaappitaalaa dabalataa osoo hin barbaachisin
hojiiwwan babalisuu dandauu C. Qabeenya dhaabbataa irratti invastimantii jalatti D. Haalli gurgurtaa
gadi aanaa tauu isaa 6. Raaga faayinaansii kaumsi A. Galii fi baasii gurgurtaa tilmaamuun B. Sadarkaa
invastimantii tilmaamuunqabeenyaa C. Fandii dabalataa barbaachisu tilmaamuun D. Kanneen armaan
olii keessaa tokkollee hin jiru Deebii Gaaffii Qormaata Moodeela Deebii Gaaffii Marii Kutaa 2.2.1 ilaali 3.
Kutaa 2.2.4.2 ilaali Kutaa 2.2.4 ilaali 4. Kutaa 2.2.5 ilaali Gaaffiiwwan Sochii qaamaa 1. Maallaqa = 105,
inventaarii = 560,000, Herrega Fudhatama = 420,000. Kanaafuu qabeenyi ammaa waliigalaa 1,085,000
dha. Akka reeshiyoo ammaa 2:1tti, dirqamni ammaa 1,085,000/2 = 542,500 dha Reeshiyoon ariifataa =
Qabeenya yeroo- inventarii/ liqii yeroo ammaa = 1,085,000- 560,000/542,500 = 0.97 taa 2. Inventarii
cufiinsaa = 150,000, baasii meeshaalee gurguraman = 975,000 jijjiirraa inventarii = dachaa 5 ITO = baasii
meeshaalee gurguraman/ giddu galeessa inventarii yoo tau, giddu galeessaan inventarii = inventarii
jalqabaa + inventarii xumuraa/ 2 5 = 975,000/ 150,000 + inventarii jalqabaa/2 fi inventarii jalqabaa X
qabnuun agarsiisu 1,950,000 = 750,000 + 5X ta'a Kanarraa kauun inventaariin jalqabaa 1,950,000-
750,000 = 5X tauun inventaariin jalqabaa birrii 240,000 akka tau agarsiisa. TATO = gurgurtaa qulqulluu/
qabeenya waliigalaa = 250,000/ qabeenya waliigalaa = dachaa 2 Kanaafuu qabeenyi waliigalaa =
250,000/2 = 125,000 yoo tau qabeenya kana keessaa % 95 dhaabbataa akka tae nuuf kennameera.
Kanarraa kauun qabeenyi dhaabbataa = 95 % (125,000) = 118,750 Kanaafuu, jijjiirraan qabeenya
dhaabbataa = 250,000/ 118,750 = 2.10 Giddugaleessa indaastirichaa (2.50) fi buaa qabatamaa (2.10)
yeroo wal bira qabnee ilaallu, hiikni isaa, Dhaabbanni Omishaa MITU indaastiricha caalaa FATO xiqqaa
qaba. Kunis qabeenya dhaabbataa amma jirutti fayyadamuun gurgurtaa maddisiisuu jala akka jiru daran
agarsiisa. Kanaafuu galii gurgurtaa guddisuuf qabeenya dhaabbataa dabalataa bitachuun hin
barbaachisu. Kanarraa kauun yaadni dhihaate fudhatama dhabuu qaba. 4. Shallaggii reeshiyoo
Dhaabbata Omega ( Galii qulqulluu = 5 % (2,000,000) = 100,000 ( X galii gibira dura haa tau kanaaf, (X-
50% * X= 100,000) Egaa, galiin gibira duraa birrii kuma 200 tauun gibirri galii birrii kuma 100 tauu
agarsiisa ( Current ratio= 1.50, liqiin yeroo ammaa birri 60,000 waan taeef, waliigala qabeenyi kaarentii
ni taa 1.50x 60,000 = birrii 90,000 ta'a (Reeshiyoo jijjiirraa inventarii= dachaa 15 = Baasii meeshaalee
gurguraman/ inventarii cufiinsaa= 15 Baasii meeshaalee gurguraman birrii kuma 600 waan taeef,
inventariin cufiinsaa 600,000/15= 40,000 taa (Qabeenya ammaa waliigalaa birrii kuma 90 keessaa,
aksiyooniin birrii kuma 40 yoo tau, kanneen liqii qaban ammoo birrii kuma 35. Kanaafuu, hafnaan hafe
maallaqa callaa dha. Kanarraa kauun maallaqni= 90,000- 75,000 = 15,000 (Buaan qabeenya qulqulluu =
Buaa qulqulluu/ qabeenya qulqulluu= % 20 fi buaan qulqulluun birrii kuma 100 waan taeef. Kanarraa
kauun qabeenyi qulqulluun birrii kuma 500 taa. ( Reeshiyoon aksiyoonaa fi rizaabii 4:1 yoo tau akka
kaappitaala aksiyoonaa + kuufama = qabeenya qulqulluu= 500,000 taa Kanarraa kauun kaappitaalli
aksiyoonaa birrii kuma 400, riizaarviin ammoo birrii kuma 100 taa. ( Dirqama waliigalaa fi kaappitaalli
660,000 qabeenya waliigalaa wajjin walqixa waan taeef, qoodni qabeenya dhaabbataa garaagarummaa
qabeenya waliigalaa fi qabeenya yeroo ammaa (660,000- 90,000) = 570,000 dha Dhaabbata Omega, Ibsa
Galii, kan June 30, 2001 Gurgurtaa 2,000,000 taa Baasii Meeshaalee Gurguraman 600,000 ta'a Buaa
Waliigalaa 1,400,000 taeera Baasii Hojii 1,190,000 taeera Dhala fi Gibira Dura Galii Argachuu 210,000
ta'a Dhala Debenture 10,000 ta'a Gibira Galii 100,000 ta'a Buaa Qulqulluu 100,000 ta'a Dhaabbata
Omega, Baalansii, kan June 30, 2001 Qabeenyaa Itti gaafatamummaa Callaa 15,000 ta'a Liqeessitoota
adda addaa 60,000 ta'a Istookii 40,000 taeera 10% Debentures 100,000 ta'a Liqii qabeeyyii 35,000
taeera Itti gaafatamummaa waliigalaa 160,000 ta'a Qabeenya Yeroo Waliigalaa 90,000 ta'a Kuusaa fi
Caalmaa 100,00 ta'a Qabeenya Dhaabbataa 570,000 taeera Kaappitaala Aksiyoonaa 400,000 ta'a
Qabeenya Waliigalaa 660,000 ta'a Itti Gaafatamummaa Waliigalaa fi Walqixxummaa 660,000 ta'a
Gaaffiiwwan filannoo dachaa 1. C 2. B 3. B 4. B 5. C 6. A BOQONNAA SADI GAATII YEROO MAALLAQAA
Qabiyyee Kaayyoo fi Kaayyoo Seensa Qabiyyee Yaad-rimee Yeroo Gatii Maallaqa Dantaa Salphaa Fi
Dantaa Walmakaa Duudhaalee Fuulduraa fi Gatii Ammaa Gatii Fuulduraa Maallaqa Tokko Gatii Ammaa
Maallaqa Tokko Waggaa waggaa Gatii Fuulduraa Waggaa Idilee Gatii Fuulduraa Annuity Duu Gatii
Ammaa Waggaa Idilee Gatii Ammaa Annuity Due Cuunfaa Boqonnaa Gaaffiiwwan Qormaata Moodeela
Kaayyoo fi Kaayyoo Boqonnaan kun yaad-rimee gatii yeroo maallaqaa ibsuuf kan akeekedha. Boqonnaan
kun yaad-rimeewwan buuuraa dhala salphaa fi walmakaa, gatiiwwan gara fuula duraa fi ammaa
maallaqa tokkoo fi waggaa ilaallatan ilaala. Ittidhuma boqonnaa kanaa irratti barattoonni: Gatiin
maallaqaa ammaa maal akka tae hubachuu Gatii ammaa fi gara fuula duraa walitti qabama tokkoo
shallagi Gatii annuity idilee ammaa fi gara fuula duraa murteessuu Gatii ammaa fi gara fuula duraa
waggaa waggaadhaan kaffalamuu qabu murteessuu Seensa Qabduu tuuluun hanga dandaametti gatii
akka qabaatu gochuuf; dhaabbati tokko murtii invastimantii, faayinaansii fi buaa qoodame irratti
kennamu walitti makamuu isaa isa gaarii tae filachuu qaba. Diinagdee namoonni dhuunfaa, dhaabbatiifi
mootummaan yeroo filannoo qaban kamiyyuu keessatti gatii yeroo maallaqaa yaad-rimee barbaachisaa
dha. Murteen warshaa fi meeshaalee haaraa bitachuu ykn oomisha haaraa gabaatti galchuuf kennamu
tooftaalee ramaddii kaappitaalaa ykn baajata kaappitaalaa fayyadamuu gaafata. Buuuraan, faayidaan
gara fuula duraa meeshaalee herregaa gatii yeroo maallaqaa akka tarkaanfii jalqabaa murtii ramaddii
kaappitaalaa murteessuutti murteessuu qabna. Yaad-rimee Yeroo Gatii Maallaqa Jaallatamoo
barattootaa! Yaad-rimee gatii yeroo maallaqaa ni beektu? Gatiin maallaqaa yeroo irratti hundaa'a. Gatiin
maallaqa kenname yeroo tokkotti gatii maallaqa fuula walfakkaataa yeroo biraa wajjin tokko miti. Haala
kanaan, gatii maallaqaa yeroo kaffaltii ykn nagahee irratti uumamu irratti hundaaa. Innis ibsa dhugaa,
yoo safartuun dhala pozaatiivii tae, maallaqni amma harka jiru maallaqa gara fuulduraatti guyyaa
tokkotti argamuu qabu caalaa gatii qaba. Innis gatii yeroon itti fayyadama maallaqaa buaa invastimantii
fi deebianii invastimantii irraa argamu agarsiisa. Maallaqni hara harka jiru tokko maallaqa bara dhufutti
argamu caalaa gatii qaba jedhudha. Kunis sababni isaas; maallaqni sun ammaa kaasee hanga yeroo "t"tti
herrega baankii dhala qabu keessatti (ykn karaa biraatiin invast gochuun) kuufamee dhala argamsiisuu
danda'a. Haaluma walfakkaatuun, maallaqni booda kaffalame maallaqa walfakkaataa guyyaa duraa
kaffalame irraa gadi taa jechuudha. Dantaa Salphaa Fi Dantaa Walmakaa Dhala jechuun guddina
maallaqa ijoo yeroo murtaaeef maallaqa itti fayyadamuuf kaffaltii kaffalamu bakka buuudha. 3.2.1.1.
Dhala Salphaa: buaa maallaqa ijoo yeroo tokkoof. Innis dhala mataan isaa buaa hin argatu jedhamee
tilmaama irratti kan hundaae yoo tau, haalli gosa kanaa garuu addunyaa daldalaa keessatti yeroo
muraasaaf kan mulatudha. Dhala salphaa I= ijoo x reetii x yeroo 3.2.2.2.2. Dhala Walmakaa: buaa
maallaqa ijoo yeroo lamaa fi isaa ol kan tau yoo tau, dhala yeroo tokkoon tokkoo dhuma yeroo tokkoon
tokkoo irratti maallaqa ijoo irratti dabalamee yeroowwan itti aanan hunda keessatti dhala argate jennee
yoo fudhanne. Shaakala 3.1 Mee haa jennu, Br. 200,000 waggaatti dhala salphaa %20n invast godhama.
Gabatee armaan gadii haala invastimantii, waggaa waggaadhaan agarsiisa. Waggaa Oogganaa mana
barnootaa Hanga Dhala Argame Hanga Kuufamaa 1. 1. 200,000 ta'a 40,000 (200,000 keessaa %20)
240,000 taeera 2. 2. 200,000 ta'a 40,000 (200,000 keessaa %20) 280,000 ta'a 3. 3. 200,000 ta'a 40,000
(200,000 keessaa %20) 320,000 taeera Haala armaan olii kana yoo fudhanne, hammi walmakaa akka
gabatee armaan gadii irratti ibsametti taa. Waggaa Oogganaa mana barnootaa Hanga Dhala Argame
Hanga Kuufamaa 1. 1. 200,000 ta'a 40,000 (200,000 keessaa %20) 240,000 taeera 2. 2. 240,000 taeera
48,000 (240,000 keessaa %20) 288,000 taeera 3. 3. 288,000 taeera 57,600 (288,000 keessaa %20)
345,600 taeera Duudhaalee Fuulduraa Gatii Ammaa Waliin Walbira Qabsiisuu Yeroo sirritti hojiirra oolan
tooftaaleen lamaan murtii walfakkaataa kan fidu taus murtii sana kofa faallaa taeen ilaalu. Tooftaaleen
gatii gara fuula duraa gatiiwwan gara fuula duraa hanga (gatiiwwan) hirmaatan yeroo gara fuula duraa
tokko tokkotti, yeroo baayee dhuma umurii pirojektichaa irratti argachuuf kan fayyadaman yoo tau,
tooftaaleen gatii ammaa kan fayyadaman hanga haraa walqixa (gatii ammaa) argachuuf gara fuulduraatti
yeroo tokkotti kan eegamudha. Gatiin ammaa jalqaba jireenya pirojektichaa irratti (yeroo zeeroo)
safaramu. Tooftaaleen shallaggii gatii gara fuula duraa kompaawundii fayyadamuun gatii gara fuula
duraa dhangalaaa maallaqaa tokkoon tokkoo dhuma umurii invastimantii irratti argachuun sana booda
walitti qabuun gatii invastimantii gara fuula duraa argachuuf, gama biraatiin tooftaaleen gatii ammaa
gatii ammaa argachuuf hirina fayyadamu tokkoon tokkoon maallaqaa yeroo zeerootti dhangalauu fi sana
booda walitti qabee gatii ammaa invastimantiiwwanii argatu. Gatii Fuulduraa Maallaqa Tokko
Kabajamtoota Barattoota! Gatii gara fuula duraa hanga tokkoo akkamitti akka shallagdu beektaa?
Maallaqni kuufamaa maallaqa tokkoo invastimantii, dhala walmakaa irratti yeroo yeroon baayina
cimaadhaan shallagamuu dandaa. Shaakala 3.2 Abbaan kee 10,000 siif kenne haa jennuguyyaa dhaloota
kudha saddeet. Maallaqa kana waggaa tokkoof kurmaana kurmaanaan dhibbeentaa 8 walitti makuun
baankii keessatti galchite. Waggaa tokko booda gara fuulduraatti maallaqa meeqa argatta? Furmaata
Yoo n lakkoofsa piriyoodii dhala walitti makamuu qabu bakka buuuf yoo fayyadame, i dhala piriyoodii
tokkoof bakka buuuf yoo fayyadame, fi p maallaqa ijoo invastimantii tae, tartiiba baayisuu hanga
shallaguuf: a = P (1+i) n a= birrii kuma 10 (1 + 0.02)4 a= 10,824.32 taa Gatii Ammaa Maallaqa Tokko Innis
mala gatii invastimantii tokkoo madaaluun adeemsa kompaawundii invast gochuun gatii ammaa
maallaqa gara fuula duraa kennuudha. Adeemsi kun "hir'ina"dha. Gatiin ammaa "P"hanga "A"dhuma
yeroo jijjiirraa "n"irratti saffisa "i"yeroo jijjiirraa tokkoof kaffalamuu qabu. Gatiin "P"akka armaan gadiitti
argama: P= A yookiin P= A (1+i) -n (1+i) n Shaakala 3.3 Atoo Asfaaw waggaa afur booda birrii kuma 10
akka argatu carraan kennameefii jira. Yoo invastimantii isaa irraa % 6 argachuu dandae, hanga hara irraa
eegalee maallaqa kana argachuuf yoo tae, maallaqni dhimma akka hin qabne isa taasisu maali?
Furmaata P= A = 10,000 = 10,000 = 7,921 taa (1+i) n (1+0.06)4 1.26428 irratti kan argamu Kana jechuun,
Asfaaw dhala dhibbeentaa 6n birrii 7,921 baankii keessa yoo galche, dhuma waggaa 4tti birrii 10,000
argata. Shaakala 3.4: Dhala Murteessuu Birriin 1,000 dhala walmakaadhaan Guraandhala 1 waggaa 1, fi
maallaqni kuufama Muddee 31,waggaa 10, birrii 1,806.11 yoo tae, dhala walakkaa waggaa kuufama
sana irratti kuufamu maali? Furmaata Maallaqni 1 yeroo 20f dhala hin ibsamneen birrii 1.80611 (birrii
1,806.11÷birri 1,000 = birrii 1.80611) dha. Gabatee gatii gara fuula duraa eeruun, 1.80611 hanga 1 yeroo
20f % 3 irratti. Kanaafuu, dhala walakkaa waggaa %3 dha. (Gocha 3.1 Yaad-rimee gatii yeroo maallaqaa
irratti mariadhaa
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________ . Garaagarummaan dhala salphaa
fi walmakaa gidduu jiru maali?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________ . Waggaa waggaa Kabajamtoota
barattoota! Hanga ammaatti gatii ammaa fi gara fuula duraa maallaqa tokkoo argineerra. Amma, annuity
arguuf jirra. Kanaafuu, Annuity jechuun maali? Gosoota waggaa lamaan ibsi. Annuity jechuun kaffaltii
caaseffama qabu ykn kaffaltii walqixaa yeroo hunda, akkuma jia jiaan ykn torbanitti raawwatamuudha.
Haalli safartuu hedduun yeroo yeroon kuufama, nagahee, baasuu, ykn kaffaltii (kiraa jedhama) kan of
keessatti hammate yoo tau, dhala safartuu ibsameen yeroo tokkoon tokkoon kiraan kaffalamu ykn
fudhatamutti walitti dabalameera. Haalli kun akka waggaatti kan ilaalamu yoo haal-duree armaan gadii
hundi guutame tae: Kiraan yeroo yeroon kennamu hangaan walqixa. Yeroon kiraa gidduu jiru
dhaabbataadha, kan akka waggaa waggaa afurtama, ykn jia. Dhala yeroo tokkoof kennamu dhaabbataa
taee hafa. Dhala dhuma yeroo tokkoon tokkoo irratti ni dabalama. Kiraan manaa dhuma yeroo tokkoon
tokkoo irratti yeroo kaffalamu ykn argamu fi maallaqni waliigalaa kuufama irratti yeroo kiraan dhumaa
yeroo murtaau, waggaan waggaa idilee (ykn waggaa duubatti hafe) dha. Gosti annuity inni biraan
annuity kan kaffalamuu qabu yoo tau, kaffaltiin ykn nagahee jalqaba yeroo tokkoon tokkoo irratti kan
raawwatamudha. Gatii Fuulduraa Waggaa Idilee Kabajamtoota barattoota! Akkamitti gara fuula duraa/
hanga annuities shallaguu dandeenya? Kutaa barreeffamoota qorannoo (theses) dubbisuu kee dura
deebii kee waraqaa irratti barreessi. Gatiin gara fuula duraa waggaa idilee walitti qabama waliigalaa gatii
gara fuula duraa kaffaltii dhuunfaa tokkoon tokkoon kiraa dhumaa irratti raawwatamuudha. Invastara
gatii kuufama birrii 1 qofa waggaa shanan dhufan keessaa tokkoon tokkoon isaanii irratti waggaatti % 10
walitti makuun meeqa akka tae beekuu barbaadu yoo fudhanne, kaffaltiin jalqabaa dhala waggaa afuriif
( n- ) argata. 1) waggaa sababni isaas, dhuma waggaa tokkoffaa irratti hojjetama. Kanaafuu, waggaa
jalqabaa keessatti waan tokkollee argachuuf yeroon isaa darbeera. Kaffaltiin lammaffaan dhala waggaa 3
(n-2) argata. Kaffaltiin dhumaa immoo dhuma waggaa dhumaa qofa waan ta'eef homaa hin argatu.
Haala kanaan, waggaa idilee kaffaltii n tiif, yeroon walnyaatinsaa n-1 jira. Gatii Fuulduraakan Waggaa
Idilee foormulaa armaan gadiitiin shallagama: FVOA= R [(1+i) n -1] . An Eessa: FVOA = gatii gara fuula
duraa waggaa idilee ti R = Kaffaltii yeroo yeroon i = Sadarkaa dhala n = Yeroo kiraan itti kaffalamu
Shaakala 3.5: Ato Abebe dhuma waggaa 6tti maallaqa herrega qusannaa isaa keessatti qabaatu
waggoota 6 itti aananiif dhuma waggaatti birrii 1,000 dhala waggaa dhibbeentaa 8n galchuudhaan
murteessuu barbaada . Kan barbaachisu: 1. Hanga murteessuu 2. Gabatee kuufama fandii qopheessuu
Furmaata 1. FVoA= R [(1+i) n -1] . An = 1000 [(1+ 0.08)6-1] = 7,336 taa 0.08 taeera 2. Gabatee kuufama
fandii Guyyaa Kuufama Waggaa Dhala argame Hafnaan fandii dabaluu Hafnaan fandii Muddee 31
Waggaa 1ffaa 1,000 taa - . 1,000.00 taa 1,000.00 taa Waggaa 2ffaa 1,000 taa 80.00 taa 1,080.00 taa
2,080.00 taa Waggaa 3ffaa 1,000 taa 166.40 irratti kan argamu 1,166.40 taeera 3,246.40 taeera Waggaa
4ffaa 1,000 taa 259.70 taa 1,259.70 taeera 4,506.10 taeera Waggaa 5ffaa 1,000 taa 360.50 taa 1,360.50
taeera 5,866.60 taeera Waggaa 6ffaa 1,000 taa 469.33 irratti argama 1,469.30 taeera 7,336.00 taeera
Gatii Fuulduraa Annuity Duu Gatiin gara fuula duraa waggaa waggaadhaan kaffalamuu qabu kiraan
dhumaa erga raawwatamee booda yeroo tokko booda maallaqa waliigalaa kuufama irratti argamudha.
Kiraan yeroo yeroon jalqaba yeroo sanaa irratti akka uumamu fudhata. Gatiin gara fuula duraa waggaa
waggaadhaan kaffalamuu qabu foormulaawwan armaan gadii keessaa tokkoon kennamuu dandaa: 1.
FVAD= R [(1+i) n-1 ] (1+i) yookiin An 2. FVAD= R [(1+i) n+1 - 1] - R An Bakka: FVAD- Gatii Fuulduraa
Annuity kan kaffalamuu qabu R= Kaffaltii yeroo yeroon i=Dhala dhala n=Yeroowwan kiraan itti kaffalamu
Shaakala 3.6: Aberaan waggaa saddeet dhufaniif waggaa waggaan Guraandhala 1tti birrii 5,000 herrega
waggaatti % 9 kompaawundii kaffalutti galcha. Dhuma waggaa 8tti herrega isaa keessa meeqatu jira?
Furmaata FVAD= 5,000 [(1.09)8-1] * (1.09) kan tae dha. 0.09 taeera = 5,000 (11.0285) *(1.09) =
60,105.00 ykn FVAD = 5,000 [(1.09)8+1 -1] - 5,000 taa 0.09 taeera = 5,000 [13.021] – 5,000 ( 65,105-
5,000 = 60,105.00) taa Gatii Ammaa Waggaa Idilee Kabajamtoota barattoota! Gatiin ammaa annuities
akkamitti shallagama? Gatiin ammaa waggaa idilee gatii hirifame kiraa gara fuula duraa walduraa
duubaan guyyaa kiraan jalqabaa osoo hin raawwatamin yeroo tokko duratti. Foormulaa armaan gadii
fayyadamuun shallagamuu dandaa: PVOA = R [1- (1+i)-n]. An Bakka: PVOA = Gatii Ammaa Waggaa Idilee
R= Kaffaltii Yeroo Yeroo i = Sadarkaa Dhala n= Yeroo Kiraan itti Hojjetamu Shaakala 3.7 ABC Corporation
Guraandhala 1 2001 Maashinoota kan bite yoo tau, Mudde 31 bara 2001 irraa eegalee waggoota shanan
itti aanan Mudde 31 tokkoon tokkoon isaaniitti kaffaltii bittaa birrii 5,000 tokkoon tokkoon isaanii ijoo fi
dhala dabalatee kaffaluuf waliigaleera . Barbaachisaa: 1. Gatii maashinarii dhala osoo hin dabalatin
shallagi 2. Bittaadhaaf gabatee itti gaafatamummaa kaffaltii dhala yeroo yeroon agarsiisu qopheessuu
Furmaata PVOA= R [1- (1+i)-n] . An = 5,000 [1-(1.06)-5] = 21,061.82 taa 0.06 taeera Kanaaf gatiin
maashinarii birrii 21,061.82 dha 2. Sagantaa Kaffaltii Liqaa Guyyaa Fedhii 6 %/Waggaa Kaffaltii irratti
Dhuma waggaa Hirina Qulqulluu keessatti Liqaa Liqaa Madaallii Jan 1,01 - . - . - . 21,061.82 taeera Mudde
31,01 1,263.71 taeera 5,000 taa 3,736.29 taeera 17,325.53 taeera Mudde 31,02 1,039.53 taeera 5,000
taa 3,960.47 taeera 13,365.06 taeera Mudde 31,03 801.90 taa 5,000 taa 4,198.10 taeera 9,166.96 taeera
Mudde 31,04 550.02 taa 5,000 taa 4,449.98 taeera 4,716.98 taeera Mudde 31,05 283.02 taeera 5,000
taa 4,716.98 taeera 0. 0. Gatii Ammaa Annuity Due Gatiin ammaa waggaa waggaadhaan kaffalamuu
qabu gatii hirifame kiraa gara fuula duraa walduraa duubaan guyyaa kiraan jalqabaa argame ykn
kaffalameetti. Foormulaawwan armaan gadii keessaa tokko fayyadamuun shallagamuu dandaa: PVAD= R
[1- (1+i)-n] (1+i) ykn An PVAD= R [1- (1+i) (n-1)] +R An Bakka: PVAD= Gatii Ammaa waggaa waggaadhaan
kaffalamuu qabu R= Kaffaltii yeroo yeroon i = Sadarkaa dhala n= Yeroo kiraan itti kaffalamu Shaakala 3.8
Kubbaaniyaan XYZ Guraandhala 1, 1999 meeshaalee waajjiraalee kan argate yoo tau, araadaan bittaa
kanaaf birrii kutaa sadiin kaffaluuf ture5,000 tokkoon tokkoon isaanii ijoo fi dhala dabalatee, waggaa
waggaan Guraandhala 1, 1999 irraa eegalee.Dhala waggaatti dhibbeentaa 12 walitti qabama ture.
Barbaachisaa: 1. Baasii argachuu meeshaa sanaa dhala osoo hin dabalatin shallaguu. 2. Gabatee itti
gaafatamummaa kaffaltii dhala yeroo yeroon kaffalamuu fi kaffaltii agarsiisu qopheessuu 1. PVAD= R [1-
(1+i)-n] (1+i) 1. . An = 5,000 [(1- (1.12)-3] (1.12) . = 13,450.26 taa 2. Gabatee Itti Gaafatamummaa
Baradhu Hafnaan Liqaa Jalqabaa Kaffaltii Jalqaba irratti Hafnaan Dhala Kuufamaa Fedhii Madaallii Dent
Xumuruu 1999 irraa kan fudhatame 13,450.26 taeera 5,000 taa 8,450.26 taeera 1,014.03 taeera
9,464.29 taeera 2000. Bara 2000 9,464.29 taeera 5,000 taa 4,464.29 taeera 535.71 taeera 5,000 taa
2001. Bara 2001 5,000 taa 5,000 taa 0. 0. 0. 0. 0. 0. Cuunfaa Boqonnaa Jireenya keenya guyyaa guyyaa
keessatti, guyyaa gara fuula duraatti maallaqa walfakkaatu qabaachuurra, amma maallaqa kenname
qabaachuu filanna. Kunis gatii yeroo maallaqaa ykn yeroo filannoo maallaqaa yoo tau, kunis sababa
mirkanaauu dhabuu dhangalaaa maallaqaa, filannoo fayyadamaa fi argama invastimantii irraa kan
kaedha. Dhala ykn filannoo yeroo maallaqaaf gatii isaa kan kennu yoo tau, walmadaalchisuu dhangalaaa
maallaqaa yeroo adda addaa herregaan haala mijeessa. Dhala salphaa keessatti dhala sun dhala kan hin
arganne yoo tau; dhala walmakaa keessatti dhala argachuuf dhala argachuuf ijoo irratti dabalama.
Annuities, kan kaffaltii walqixaa ykn nagahee kiraa yeroo yeroon kan yeroo walqixa taetti raawwatamu
kan of keessatti hammate yoo tau, xiyyeeffannoo boqonnaa kanaas ture. Gaaffiiwwan Qormaata
Moodeela A. Gaaffiilee Marii Yaad-rimeen gatii yeroo maallaqaa maal agarsiisa? Namoonni dhuunfaa
qarshiidhaaf yeroo filachuu kan argisiisan maaliifi? Garaagarummaan buuuraa gatii ammaa waggaa
idilee fi gatii amma waggaa waggaa kaffalamuu qabu gidduu jiru maali? B. Gaaffiiwwan Sochii qaamaa .
2. Aster herrega qusannaa kan waggaa 3f dhala walmakaa walakkaa waggaa dhibbeentaa 8 kaffalu
keessatti birrii kuma 25 kaaee booda gara herrega qusannaa kurmaana kurmaanaan dhibbeentaa 10
walmakaa kaffalutti galchuu. Dhuma waggaa jahaatti maallaqni ishee hangam guddata? . Tokkoon
tokkoon kaffaltii hangam taa? 4. Dhaabbanni Bekam Nootii yeroo dheeraa kaffalamuu qabu soorama
baasuuf Mudde 31, waggaa 5tti birrii kuma 600 walitti qabuu barbaada. Dhaabbatichi fandii waggaatti %
6 Compounded argatu keessatti kuufama waggaa walqixa shan gochuuf yaada qaba. Kuufamni jalqabaa
Mudde 31, waggaa 1. Hanga kuufama yeroo yeroon Kubbaaniyaan Bekam gochuu qabu shallaguu fi
gabatee kuufama fandii qopheessuun birrii 600,000 Mudde 31, waggaa 5 akka argamu mirkaneessuu.
Deebii Gaaffii Qormaata Moodeela Deebii Gaaffilee Marii Kutaa 3.1 ilaali 2. Kutaa 3.1 ilaali 3. Kutaa 3.4
ilaali Deebii Gaaffii Sochii qaamaa Waggaa tokko keessatti gara afurtama afurtu jira Kanaafuu, waggoota
n waggaa tokko keessatti dachaa m walitti makamaniif,: Fv = PV (1+ i ÷ m) n*m Kanaafuu, Fv = 10,000
(1+ 0.05÷4) 4*10 = 16,436.20 taa Waggoota sadan jalqabaa akkaawuntii ishee walakkaa waggaatti % 8
kompaawundii isheef kenna Kanaafuu, maallaqni dhuma waggaa 3ffaa irratti akka; Fv3 = PV (1+ 0.04)
3*2 ( 25,000 (1.04)6 = 31,633 taa Gatiin gara fuula duraa dhuma waggaa 3ffaa irratti argamu gatii
ammaa waggoota sadan itti aanan taee % 10 kurmaana kurmaanaan walitti makamuu qaba. Kanaaf, FV3
= 31,633 (1+ 10% ÷4) 3*4 = 42,543 taa Kanarraa kauun aster dhuma waggaa 6ffaa irratti birrii 42,543
qabaata. Birriin 5,000 kaffaltii duraa waan taeef, birri 30,000 maallaqa waggoota 10 dhufan keessatti
ittiin kaffalamuu qabuudha. Kanaafuu, kaffaltiin yeroo yeroon akka armaan gadiitti shallagama: PV = R
[(1- (1+i)- n]. An 30,000 = R [(1- (1.13) -10] . 0.13 Kanaafuu, R = 30,000 ÷ [(1- (1.13) -10] = 5,528.93 0.13
Gatii gara fuula duraa waggaa idilee. Kuufamni yeroo yeroon kaffalamu akka armaan gadiitti shallagama:
FVOA = R [(1+i) n -1] = 600,000 = R [(1.06)5 - 1] ( R = 600,000÷ [(1.06)5 - 1] . i 0.06 0. 06R= 106,438 taa
Gabatee Kuufama Fandii Dhaabbata Bekam Mudde 31 waggaa Kuufama Waggaa Dhala Argame Fandiin
dabaluu Madaallii Hafnaan Fandii 1. 1. 106,438 taeera - . 106,438 taeera 106,438 taeera 2. 2. 106,438
taeera 6,386 taeera 112,824 tau 219,262 taeera 3. 3. 106,438 taeera 13,166 tauu ibsameera 119,594 tau
338,856 taa 4. 4. 106,438 taeera 20,331 taeera 126,769 taa 465,625 tau 5. 5. 106,438 taeera 27,937
taeera 134,375 tau 600,000 ta'a BOQONNAA AFUR MADAALAA BONDI FI STOCK FI BAASII KAAPITALAA
Qabiyyee Kaayyoo fi Kaayyoo Seensa 4.1.1. Gatii Ilaalcha Waliigalaa 4.2.2. Gatii: - Adeemsa Buuuraa
4.3.3. Gatii boondii 4.3.1.1. Abbootii Boondii Sadarkaa Buaa Eegamu (Buaa hanga Bilxiginnaa, YTM) .
4.3.2.2. Buaa Barbaachisaa fi Gatii Boondii 4.4.4. Gatii Istookii Filatamaa 4.4.1.1. Amaloota Istookii
Filatamaa 4.5.5. Gatii Istookii Waliigalaa 4.5.1.1. Moodeela Gatii Yeroo Tokko 4.5.2.2. Moodeelota Gatii
Yeroo Lama 4.5.3.3. Moodeela Gatii Yeroo Dachaa 4.6. Moodeela Hirina Hirina Hirmaannaa 4.6.1.1.
Guddina Zeeroo (Guddina Hin Qabne) . 4.6.2.2. Guddina Idilee ykn Dhaabbataa (Gordon Growth
Model) . 4.6.3.3. Moodeela Guddina Dhaabbataa Hin Taane ykn Supernormal 4.7.7. Baasii Kaappitaalaa:
Haala Waliigalaa Baasii Kaappitaalaa 4.7.1.1. Baasii Kaappitaalaa Maal Dhiibbaa Qaba? 4.7.2.2.
Barbaachisummaa Baasii Kaappitaalaa 4.7.3.3. Caasaa Kaappitaalaa 4.7.4.4. Gosoota Baasii Kaappitaalaa
Gurguddoo (Madda Kaappitaalaa) . 4.7.5.5. Baasii Addaa Kaappitaalaa 4.7.5.1.1. Baasii Istookii Filatamaa
(kp) . 4.7.5.2. Baasii Istookii Waliigalaa (ks) (Baasii Kaappitaala Keessaa) . 4.7.5.3. Baasii Kaappitaalaa
Istookii Waliigalaa haaraa ( kn) Irraa . 4.7.5.4. Baasii Galii Qabame (Kr) 1.1. 4.7.6. Giddugaleessa Baasii
Kaappitaalaa (WACC) . 4.7.7.7.7. Baasii Kaappitaalaa Marginal (MCC) . Kaayyoowwan Boqonnaa: -
Xumura boqonnaa kanaa irratti barattoonni: Jechoota adda addaa gatii ibsuuf itti fayyadaman addaan
baasuu Gatii boondii, aksiyoonaa filatamaa fi aksiyoonaa waliigalaa Sadarkaa buaa (ykn buaa) gosoota
sekuritiiwwan yeroo dheeraa adda addaa shallagi Moodeela gatii buuuraa adeemsa gatii keessatti
fayyadamu adda baasuu Moodeela gatii buuuraa gatii boondii, aksiyoonaa filatamaa fi aksiyoonaa
waliigalaa irratti hojiirra oolchuu. Gatii aksiyoonaa waliigalaa yeroo adda addaa keessatti irratti
mariachuu Baasii kaappitaalaa ibsuu fi yaad-rimeewwan buuuraa isa jala jiran hubachuu Baasii liqaa,
aksiyoona filatamaa, aksiyoonaa waliigalaa (Ikwitii keessoo fi Alaa) murteessuu . Waaee malawwan
shallaggii qaama baasii kaappitaalaa fi baasii kaappitaalaa giddugaleessa madaalawaa (WACC) barachuu
fi iskiimota ulfaatinaa filannoo irratti mariachuu. Seensa ( Kabajamtoota barattoota! Ija boondii fi
aksiyoonaatiin gatii akkamitti hubattu Gatii kennuu? Hidhni tokko gatii akkamitti akka kennamuu
dandaʼa? Gatiin qabeenya hojii murteessaa akkasumas qormaata taeedha. Boqonnaa kana keessatti
yaad-rimeewwanii fi hojimaata qabeenya gatii itti murteessan, keessumaa qabeenya faayinaansii
(sekuritiiwwan) kanneen akka boondii, aksiyoonaa filatamaa fi aksiyoonaa waliigalaa qoranna. Galmi
hogganaa faayinaansii gatii aksiyoonaa waliigalaa dhaabbilee guddisuu waan taeef ijaarsa gatii buuura
taan hubachuu qabna. Gatii kitaabaa: gatii qabeenya hunda akka baalansii dhaabbilee irratti mulatutti.
Gatii ammaa osoo hin taane gatii seenaa bakka bua. Fakkeenyaaf, gatii kitaabaa aksiyoonaa waliigalaa
walitti qabama gatii aksiyoonaa, kaappitaala kaffalame - in, fi galii qabameeti. Gatii Qulqulleessuu: -
qabeenyi tokko akka qaama hojii itti fufiinsa qabuutti osoo hin taane dhuunfaan yoo gurgurame
dhugoomuu dandauudha. Fakkeenyaaf, sararri oomishaa tokko yoo addaan cite maashinariin oomisha
isaa keessatti fayyadamu gurguramuu dandaa. Gatiin gurgurtaa gatii qulqulleessuu isaa taee gatii
dhaabbilee irraa walaba taee kan murtaau taa. Gatii Gabaa: - qabeenya bakka gabaa jiruuf gatii
ilaalamedha. Gatiin kun kan murtaau humnoonni dhiyeessii fi fedhii bakka gabaa keessatti waliin
hojjetan, bakka bitattoonni bakka gabaa keessatti waliin hojjetan, bakka bitattoonni fi gurgurtoonni
qabeenya sanaaf gatii wal fudhatama qabu irratti mariatanidha. Tiyooriitiin qabeenya hundaaf gatiin
gabaa ni jira. Haa tau malee, qabeenyi baayeen gatii gabaa salphaatti ilaalamuu dandau hin qaban
sababiin isaas daldalli yeroo muraasaaf waan uumamuuf. Gatii Keessaa: gatii ammaa qabeenya maallaqa
gara fuula duraatti eegamu. Gatiin kun gatii madaalawaa jedhama, akka invastarrichi hubatutti, hanga,
yeroo fi balaa maallaqa gara fuula duraatti dhufu yoo ilaalle. Hundee isaatiin, gatii keessaa (intrinsic
value) hanga, yeroo fi balaa maallaqa gara fuula duraatti dhufu yoo ilaalle, ija invastara duratti akka gatii
ti. Balaa jiru yoo ilaalle invastarichi isa barbaachisaa tae murteessagatii hirina gatii ammaa ykn keessaa
qabeenya sanaa shallaguu keessatti fayyadamuuf. Erga invastimentiin gatii gabaa isaa wajjin wal bira
qabuu dandaee booda. Gatiin keessaa gatii gabaa caalaa yoo tae, wabiin sun ija invastara duratti gatii
xiqqaa qaba. Gatiin gabaa gatii keessaa invastarootaa yoo caale sekurichi garmalee gatii qaba. ( Gocha
4.1 Malawwan aksiyoonaa armaan gadii ibsi: Gatii kitaabaa, Gatii qulqulleessuu, gatii keessaa &gatii
gabaa.
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ 4.1.1. Gatii fi Haala
Waliigalaa:- . Kaayyoo keenyaaf gatii qabeenya tokkoo gatii keessaa isaa yoo tau, kunis gatii ammaa
dhangalaaa maallaqaa gara fuula duraatti eegamu yoo tau, dhangalaaan maallaqaa kun sadarkaa buaa
invastaroota barbaadan fayyadamuun gara gatii ammaatti deebiee hirifama. Haala kanaan, gatiin
dalagaa elementoota sadii ti. Hanga fi yeroo qabeenyi maallaqa dhangalau eegamu. Balaa kan tae
dhangalaaa maallaqaa kanaa. Investarooti invastimantii kana hojjechuuf buaa safartuu barbaadan. 4.2.2.
Gatii: - Adeemsa Bu'uuraa Adeemsi gatii qabeenya tokkoof (boondii, aksiyoonaa filatamaa, fi aksiyoonaa
waliigalaa) gatii ammaa dhangalaaa maallaqaa gara fuula duraatti eegamu shallaguudhaan gatii
ramaduu jedhamee ibsamuu dandaa. Sadarkaa buaa invastara barbaadu akka safartuu hirinaatti
fayyadamuun akkasitti gatii (V) akka armaan gadiitti shallagama:- . V = CF1 + CF2 + CF3 + CF3 + . + CFn
ykn V= CFt (1+k) 1 (1+k) 2 (1+k) 3 (1+K) 4 (1+k) n t = 1 (1+K)t Eessa: V = gatii keessaa qabeenya maallaqa
gara fuula duraa eegamu oomishuuf, CFt, waggoota 1 hanga n. CFt= Dhangalaaa maallaqaa bara t
keessatti argamuu qabu. K = invastaroota sadarkaa buaa barbaadan. 4.3.3. Gatii Boondii Boondii:
waraqaa waadaa yeroo dheeraa yoo tau, hanga yeroon isaa gautti waggaa waggaan dhala dursee
murtaaee fi murtaae abbaa boondiidhaaf akka kaffalu waadaa seenudha. Yeroo bilchinaa, ijoon abbaa
boondiitiif ni kaffalama. Yoo liqii dhabuu dhaabbilee yoo tae, abbaan boondii qabeenya dhaabbilee
irratti abbootii aksiyoonaa filatamaa fi waliigalaa duratti dursa himannaa qaba. Akkasumas, abbootiin
boondii abbootii aksiyoonaadhaaf buaan qoodamuu osoo hin raabsamiin dura dhala isaaniif malu
kaffalamuu qaba. Adeemsi gatii boondii tokko dursinee jechootaa fi amala dhaabbilee boondii hubachuu
qabna. Jechoota Gatii Paar: - Gatiin walqixaa gatii fuula boondii ibsame dhuma umurii boondii irratti,
yeroo baayyee $ 1000. Hanga kun, akka gatii walqixaa ykn gatii fuulaatti ibsame, booda jijjiiramuu hin
danda'u boondiin bahee jira. Gatiin par buuuraan gatii keessaa hidhoo irraa walaba dha. Haala kanaan,
gatiin boondii haala dinagdee jijjiiramaa jiruun kan jijjiiramu taus, gatii walqixaa dhaabbataa taee jira.
Sadarkaa Dhala Kuuppoonii: - Sadarkaan akka waliigalaatti murtaae kaffaltii kuuppoonii ykn dhala yeroo
yeroon raawwatamu murteessa. Innis gatii fuula boondii dhibbeentaadhaan ibsama. Akkasumas baasii
dhala boondichi nama baaseef bahu bakka bua. Kaffaltii Kuuppoonii: - Kaffaltiin kuuppoonii kaffaltii
dhala yeroo yeroon nama boondii kenne irraa gara abbaa boondiitti raawwatamu bakka bua. Kaffaltiin
kuuppoonii waggaa kan shallagamu reetii kuuppoonii gatii fuula boondiitiin baayisuudhaani. Boondiin
baayeen isaanii walakkaa waggaatti dhala waan kaffalaniif, akka waliigalaatti kuuppaniin waggaa
walakkaan tokko jia jaha jahatti abbootii boondiitiif kaffalama. Guyyaa Bilchina: - Guyyaan bilchinaa
guyyaa boondiin itti bilchaate, i.e. guyyaa gatii fuula itti deebie bakka bua. Kaffaltiin kuuppaniin dhumaa
guyyaa bilchinaas ni kaffalama. Guyyaa Waamichaa: - boondii waamamuu dandaaniif, i.e. boondii
yeroon isaa osoo hin gaiin dura kennaan furuu dandauuf, guyyaan waamichaa guyyaa jalqabaa
boondichi itti waamamuu dandau bakka bua. Gatii Waamichaa: - Hanga gatii abbaan boondii
waamamuu dandau bilbiluuf kaffaluu qabu (boondicha dafanii bilbiluuf kaffaltiin ni jira). Yeroo boondiin
jalqaba waamamuu dandau, i.e. guyyaa waamichaatti, yeroo baayee gatiin bilbilaa gatii fuulaa
dabalataan dhala waggaa tokkoo wajjin walqixa taee saagama. Buaa Barbaachisu: saffisa buaa
invastaroota yeroo ammaa boondii irratti barbaadan Yield-to-Maturity: buaa invastimentiin tokko
boondii gatii gabaa amma jiruun yoo bitee hanga bilchinaatti qabate argachuu dandau. Akka filannootti,
sadarkaa hirina gatii kan bakka buu yoo taugatii hirifame maallaqa boondii gara fuula duraa ruuzii gabaa
isaa ammaa wajjin walqixxeessa. Hojimaata Gatii: 1.1. Gatiin boondii gatii ammaa dhala fudhatamuu
qabuu fi gatii walqixaa ykn bilchina boondii lamaanuu ti. Kunis akka armaan gadiitti ibsamuu dandaa: Vb
= + ykn Vb = (It x Pv 1FA k b,n ) + (Mx PVl Fkb,n) . Eessa It = dhala doolaaraa tokkoon tokkoon kaffaltii
keessatti argamuu qabu M= gatii par hidhoo Kb = safartuu buaa abbaa boondii barbaachisu N = baayina
yeroowwan hanga bilchinaatti Adeemsi gatii boondii beekumsa qaamolee barbaachisoo sadii barbaada.
1. Hanga dhangalaaa maallaqaa invastara bira gauu qabu 2. Guyyaa bilchina liqii 3. Investarooti buaa
barbaadan. Hammi maallaqa dhangalau dhala yeroo yeroon argamuu fi gatii walqixaa yeroo bilchinaa
kaffalamuu qabuun murtaaa. Elementiiwwan kana kennameef gatii keessaa hidhoo shallaguu
dandeenya. Fakkeenya 1. Simintoon Habeshaa, Jan1, 2010 dhala kuuppoonii %10, boondii waggaa 10
gatii walqixaa Br 1000 qabu kan waggaatti dhala kaffalu akka baase haa ilaallu. Yoo invastarichi boondii
kana irraa buaa %10 barbaade. Gatiin boondii invastara akkasii kanaaf qabu maali? Furmaata: I (dhala) =
M x Kc = Birrii 1000* 10% . = Br 100 ta'a Vb = + ykn I (PVIFA kb,n) + M (PVIF kb,n) . = + = (Br 100 * 6.1446)
+ (Br 1000 X0.38 55) . = Birrii 1000 ta'a. Fakkeenya 2: Invastimentiin biraa boondii simintoo Habashaa
balaa guddaa akka qabu waan ilaaleef boondii kana irraa buaa %12 akka barbaadu haa jennu. Gatii
barbaadi. Furmaata: Vb = + ykn I (PVIFA kb,n ) + M (PVIF kb,n) . = + = (Br 100 X 5.650) + 1000 (0.322) =
Birrii 887 taa Fakkeenya 3:- Dabalataanis invastimentiin tokko boondii kana irraa buaa %8 akka barbaadu
haa fudhannu. Gatii isaa barbaadi Furmaata: Vb = + = + = (100 X 6.710) + (1000 0.463) = Birrii 1,134
Hubachiisa: - Sadarkaan kuuppaniin boondii maalummaa isaatiin kan murtaau yoo tau, reetiin
kuuppoonii fi safartuun buaa barbaadamu kallattii faallaa taeen kan sochoudha. Kaffaltii Dhala Walakkaa
Waggaa Boondii walakkaa waggaatti dhala kaffalaniif, maallaqni dhala kuuppoonii kaffaltii waggaa yeroo
tokkoo osoo hin taane walakkaa waggaa lamatti kaffalamuu waan qabuuf guddina kaffaltii dhala
sirreessuu qabna. Hima walqixaa gatii, . Vb = + ykn Vb= ( + Fakkeenya 4: - Boondiin tokko gatii fuula $
1000, kuuppaniin dhibbeentaa 10 (waggaa walakkaa kan kaffalamu), waggaa shan hanga bilchinaatti
hafe, fi gatii dhibbeentaa 8 argamsiisu qaba haa jennu. Gatiin isaa maali? I = MC = $1000 x %10 = 100 taa
Vb = + ykn Vb= + = $ 405 .54 + $ 675. 60 = doolaara 1,081.14 4.3.1.1. Abbootii Boondii Sadarkaa Buaa
Eegamu (Buaa hanga Bilchinaatti, YTM ) . Buaan abbootiin boondii eegaman safartuu invastarichi yoo
boondichi hanga bilchinaatti qabame argatu yoo tau, dhaabbati boondii kenne kaffaltii sana kan hin
raawwanne tauun isaa beekamaadha. Shallaggii Buaa –hanga- Bilchina Boondii hunda (YTM) . Tilmaama:
YTM jechuun boondii waggaa giddu galeessaan buaa invastaraaf yoo Boondichi hanga bilchinaatti
qabamee fi Kaffaltiin dhala kuuppaniin doolaaraa reetii kd (tilmaama deebiee invastimantii) tiin deebiee
invast godhama. YTM akka armaan gadiitti shallagamuu dandaa; Eessa I= Kaffaltii kuuppaniin doolaaraa
yeroo yeroon (Kc X M) . M = kaffaltii ijoo doolaaraa yeroo bilchinaa (Fv) . Vb = gatii (gatii ammaa) hidhoo
n = baayina yeroo hanga bilchina boondichaa Kc = dhala kuuppoonii dhaabbataa boondii irratti
Hubachiisa: - invastimentichi boondii YTM shallagame sababoota balaa hunda erga ilaalee booda buaa
boondii irraa barbaadu waliin walbira qabuun fayyadama; Buaan invastaroota barbaadan YTM caalaa
yoo tae invastarichi boondii bitachuu hin qabu Buaan invastaroota barbaadan YTM gadi yoo tae
invastarichi boondii bitachuu qaba. Fakkeenya 1:- kuuppaniin zeeroo waggaa shan hanga bilchinaatti
hafe fi gatii fuula isaa $ 1,000 gatii $ 800 qaba haa jennu.Buaan hanga bilchinaatti boondii kana irratti
argamu maali? YTM = YTM = = = 4.4.% . (Gocha: 4.2.1 1. Boondii irratti buaa fi relativiitii (YTM) ibsuu fi
agarsiisuu.
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ 2. Gatii kennuudhaaf
fedhii qabna haa jennu aBoondii gatii fuula $ 1000 kan waggaa shan keessatti bilchaatu fi waggaatti
kuuppoonii dhibbeentaa 4 kan dhala walakkaa waggaatti kaffalamu waadaa gale. Buaan waggaa hanga
yeroon isaa gautti (a) %6 yoo tae gatii boondii hanga guyyaatti maali? (b) %8?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ 4.3.2.2. Buaa
Barbaachisaa fi Gatii Boondii Buaan barbaachisu fi boondii dhala kuuppaniin boondii irraa yeroo
garaagarummaa qabaatu hundatti gatii boondii gatii walqixaa ykn gatii fuula isaatiin garaagarummaa
qabaata. Hariiroo Barbaachisoo Sadii Hariiroo Tokkoffaa: - Dhala (safartuu buaa barbaachisu) hirachuun
boondichi gatii akka dabalu taasisa. Jijjiiramni gatii jijjiirama interstates ratatiin dhufu balaa dhala
jedhama. Hariiroo Lammaffaa Yoo abbootiin boondii buaa barbaadan (dhala ammaa) dhala kuuppaniin
walqixa yoo tae, boondichi gatii walqixaa, ykn gatii bilchinaatiin ni gurgurama. 2. Dhala amma jiru
safartuu kuuppaniin boondii yoo caale; boondichi gatii walqixaa gadi ykn hirina gatiitiin ni gurgurama. 3.
Dhala amma jiru reetii kuuppaniin boondii gadi yoo tae, boondichi gatii walqixaa ol ykn kaffaltii
olaanaadhaan ni gurgurama 3. Hariiroo Sadaffaa Abbaan boondii boondii yeroo dheeraa qabu yeroo
boondii yeroo gabaabaa qabu caalaa balaa dhala guddaadhaaf saaxilama. Hariiroo YTM irratti Reetiin
kuuppaniin boondii (kc) umurii boondichaaf waan murtaaeef hariiroon gatii boondii armaan gadii (YTM)
ni eegama. Yoo YTM >Kc ta'e boondichi gatii walqixaa gadi hir'inaan gurgurama Yoo YTM <kc ta'e
boondichi gatii walqixaa ol gatii olaanaadhaan gurgurama Yoo YTM = kc ta'e hidhamni gatii walqixaatiin
gurgurama. (Gocha4.3 Dhaabbanni Kakaa boondii waggaa 6 Br, 1000 waggaatti dhala kuuppaniin %8
gurguruuf yaada dhiyeessaa jira. Gatiin boondii invastara buaan isaa barbaadamu (a) %8 (b) %10 (c) %16
taeef meeqa taa .
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ Gatii Istookii Filatamaa
(Kabajamtoota barattoota! Maaliif istookiin filatamaa akka wabii walmakaatti waamamuu danda'a? Ijoo
maal fa'a amaloota istookii filatamaa? Istookii waliigalaa fi aksiyoonaa filatamaa fi boondii maaltu adda
godha? Kaffaltii buaa fi raabsa qabeenya qulqulleessuu ilaalchisee aksiyooniin filatamaa aksiyoonaa
waliigalaa irratti dursa kan qabu kaappitaalaa jedhamee ibsama. Aksiyooniin filatamaa wabii walmakaa
yoo tau, aksiyoonaa waliigalaa fi liqaa lamaan waliin amala qooddata. Aksiyooniin filatamaa aksiyoonaa
idilee wajjin kan walfakkaatu yoo tau, abbootiin qabeenyaa isaa buaa (dividends) dhaabbatichi gibira
dhufu booda irraa kaffaluu qabu akka argatan mirga kan kennudha. Kana malees, aksiyoona filatamaa
akka madda faayinaansii fayyadamuun buaa kiisa dhaabbatichaa hin dabalu. Haa tau malee, akkuma
kaffaltii kuuppoonii liqaa irratti raawwatamu, buaan aksiyoonaa filatamaa irratti argamu akka
waliigalaatti dhaabbataa dha. Akkasumas, himannaan abbootii aksiyoonaa filatamaa qabeenya
dhaabbatichaa irratti dhiyeessan akkuma himannaan abbootii liqaa dhaabbataa dha. Safartuu Buaa
Filatamaa/Hirmaannaa Filatamaa: Sadarkaan buaa filatamaa gatii walqixaa aksiyoonaa filatamaa irraa
dhibbeentaadhaan ibsama. Buaan filannoo waggaa kan murtaau reetii qooda filatamaa gatii walqixaa
aksiyoonaa filatamaa dachaa baayisuudhaani. Buaan filatamaan akka waliigalaatti dhaabbataa waan
taeef, aksiyooniin filatamaan akka istookii guddina dhaabbataa saffisa guddina buaa zeeroo wajjin
walqixa taetti gatii madaaluun ni dandaama. Haala kanaan gatii aksiyoonaa aksiyoonaa filatamaa walqixa
armaan gadii fayyadamuun murtaauu dandaa. Vp = Bakka Vp = gatii aksiyoonaa filatamaa Dp = qooda
filatamaa fi Kp = buaa barbaachisu aksiyoona irratti Fakkeenya: - Gatiin aksiyoonaa filatamaa gatii
walfakkaataa aksiyoona tokkoof $100, safartuun qooda filatamaa %8 fi buaan barbaachisu %10 tauu isaa
yoo kenname barbaadi. Furmaata: - Vp = garuu Dp = Mx Dr = 100x0.8=$8, Vp = = $80 Gatii Istookii
Waliigalaa Akkuma boondii fi aksiyoonaa filatamaa gatiin aksiyoonaa waliigalaa gatii ammaa maallaqa
gara fuula duraa abbaa aksiyoonaa irraa argamuu dandau hunda waliin walqixa. Haa tau malee, faallaa
boondiitiin, aksiyooniin idilee gara fuulduraatti yeroo murtaae tokkotti galii dhala ykn kaffaltii bilchinaa
abbootii qabeenyaa isaaf waadaa hin seenu. Akkasumas aksiyooniin waliigalaa akkuma aksiyoonaa
filatamaa abbaa qabeenyaadhaaf buaa dhaabbataa dursee murtaae argachuuf mirga hin kennu.
Waloodhaafaksiyoonaa yoo tae, buaan buaa dhaabbatichaa fi murtii hoggansi buaa kaffaluuf ykn buaa
sana deebianii invastimantiif qabachuu irratti hundaaa. Kanarraa kan kae guddina galii dhaabbilee waliin
dhangalaaan qooda fudhannaa (dividend streams) dabaluu dandaa. Haala kanaan guddinni buaa
qoodame gara fuula duraa amala adda baasuu ijoo aksiyoonaa waliigalaa ti. Kana jechuun gara
fuulduraatti yeroo hunda qoqqoodamuun ni dabala jechuu miti. Adeemsa gatii aksiyoonaa waliigalaa
tarkaanfiiwwan yeroo tokkoo irraa eegalee gara yeroo dachaa taetti deemuun haa guddifnu. Moodeela
Gatii Yeroo Tokko Invastara waggaa tokko qofaaf aksiyoona waliigalaa qabateef, gatii aksiyoonichaa gatii
ammaa hirina maallaqaa waggaa tokko keessatti argamuuf eegamu (D1) fi gatii gabaa aksiyoona tokkoof
dhuma waggaa irratti eegamu lamaanii taa (P1) .Ks sadarkaa buaa invastaroota barbaadan yoo bakka
bue, gatii aksiyoonaa waliigalaa (po) taa: Po = + Fakkeenya: - Kubbaaniyaan kuku jalqaba waggaatti
bittaa aksiyoonaa ilaalaa jira jennee haa fudhannu. Dhuma waggaatti kan qoodamu Birrii 3 yoo tau,
dhuma waggaatti gatiin gabaa Birrii 80 taa jedhamee eegama.Yoo invastaroota barbaadan buaan
dhibbeentaa 15 taa. Gatiin aksiyoonichaa maal taa? Kan kenname:- Furmaata barbaachisu D1= Br 3 Po=?
Po= + = + P1= Birrii 80 Birrii 3 (0.870) + Birrii 80 (0.870) . Ks = 15% Br2 taa. 61 + Br 69.6 taa Br 72.21 irratti
kan ibsame Hiikkaa; - Hiikni Br 72.21 qabu, invastimentichi hara aksiyoona kana Birrii 72.21n yoo bite,
buaa Birrii 3 yoo argate, fi amma unka waggaa tokkoof Birrii 80n aksiyoonicha yoo gurgure, invastarichi
buaa %15 kan barbaachisu ni argata invastimantii gochuuf. 4.5.2.2. Moodeelota Gatii Yeroo Lama
Amma, invastimentichi gurguruu isaa dura waggaa lamaaf aksiyoona qabachuuf karoorfateera haa
jennu. Gatiin aksiyoonaa yeroo yeroon invastimantii jijjiiramu akkamitti murtaaa? Deebiin isaas in
corporate the additional years in formation ta'uu isaati. Po= + + Fakkeenya 1:-Waggaa lammaffaa
keessatti Kubbaaniyyaa KUKU irraa buaan eegamu Br 4, gatii dhuma waggaa lammaffaa irratti eegamu
Br100, fi buaan barbaachisu %15 akka tau haa fudhannu. Gatii aksiyoonaa waliigalaa barbaadi. Gatii
Aksiyoonaa Waliigalaa Furmaata Barbaachisu Kenname D1 = Br 3 Po= ? Po = + + D2 = Br 4 tauu isaati P2=
Br 100 taa Ks = 15% = + taa 3 (0.870) + 4 (0.7561) + 100 (0.7561) = Birrii 79.38 taa 4.5.3.3. Moodeela
Gatii Yeroo Dachaa Aksiyooniin idilee guyyaa bilchinaa waan hin qabneef waggoota dheeraaf kan
qabamu waan taeef, moodeelli waliigalaa, yeroo hedduu barbaachisaadha. Foormulaan waliigalaa
moodeela gatii aksiyoonaa waliigalaa akka armaan gadiitti ibsameera: Po = + Po = + + D3 + . + +
Fakkeenya: - Invastimentiin tokko tokkoon tokkoon waggaa 10f buaa Birrii 3 fi dhuma waggaa 10tti gatii
gurgurtaa Birrii 50 akka eegu haa fudhannu. Gatiin aksiyoonaa waliigalaa hara maal taa? Furmaata
Barbaachisu Kenname Po=? Po = + = 3 (6.15) + Br 50 (0.38) . Br 8.4 5 + Birrii. 19.30 = Birrii 37.75 taa
(Gocha4.4 Buaan boondii tokko irraa barbaadamu dhala kuuppaniin isaa irraa adda yoo taee fi hanga
yeroon isaa gautti dhaabbataa taee kan fudhatame yoo tae, yeroo boondii gara bilchinaatti ceu amala
gatii boondii yeroo murtaae keessatti ibsi.
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ Moodeela Hirina Hirina
Hirmaannaa ( Kabajamtoota barattoota! Dhaabbatichi sadarkaa buaa invastarootaa barbaadamu
akkamitti madaala ykn baasii carraa kaappitaalaa? Dhaabbilee qaamolee kaappitaalaa gurguddoo afur fi
kanneen baasii qaama walfakkaataa mallattoolee. Qaamni boondii, aksiyoonaa filatamaa, aksiyoonaa
waliigalaa baasii floteeshinii ni dabalata moo hin dabalatu? Tokkoon tokkoon qaama kaappitaalaa irratti
sirreeffamni gibiraa ni taasifamaa? Waan tokko hojjechuuf yaaduuf Investarooti hedduun yeroo
dhiyootti aksiyoona isaanii gurguruuf hin yaadan garuu yeroo dheeraaf kan qabanidha. Aksiyooniin
waliigalaa yaada akkasiitiin qabame umurii daangaa hin qabne waan qabuuf, buaa walduraa duubaan
dhuma hin qabne tauu dandau kan argamuu dandau keessummeessuu qabnagara fuulduraattis
aksiyoona irratti. Gatiin aksiyoonaa akkasii: Po = + + + .. + Hima walqixaa kun bifa waliigalaa moodeela
gatii istookii ti. Yeroo baayyee gatii ammaa aksiyoonichaa akka buaa gara fuula duraatti eegamu
hirifameen murtaaetti waan agarsiisuuf moodeela hirina buaa (dividend discount model) jedhamee
waama. Garmalee barbaachisaa ta'edha. Moodeela gatii buaa qoodame kan guutummaa yaaa buaa
qoodame irraa eegamu gara fuula duraa hirisuu gaafatu hojiirra oolchuuf, saffisa guddina buaa qoodame
irraa eegamu moodeela gochuu qabna. Guddinni buaa qoodame sadii jira. Isaan ... dha Guddina zeeroo
Guddina dhaabbataa fi Guddina dhaabbataa hin taane ykn super normal 4.6.1.1. Guddina Zeeroo
(Guddina Hin Qabne) . Dividends sadarkaa tokkotti guddachuu malee dhaabbataa taee akka turu hin
eegamu haa jennu. Asitti, istookii guddina zeeroo kan buaan buaan waggoota dhufan keessatti eegamu
hanga dhaabbataa tokko tokkoo wajjin walqixa tae qabna innis Haalota lamaan asitti ibsaman hubadhu
(1) dhangalaaa maallaqaa hin jijjiiramne (2) kun bara baraan itti fufa .yeroo haalli kun uumamu, .
moodeelli hirina qooda fudhannaa herregaan gara bifa baayee salphaa taetti hirata, kunis moodeela
hirina hirina dhaabbataa ykn guddina hin qabne jedhamutti: Po = Po = gatii gabaa ammaa Do= qooda hin
jijjiiramne Ks = saffisa bu'aa barbaadamu Fakkeenya: - Yoo buaan Kubbaaniyyaa MM bara baraan
aksiyoona tokkoof Br 2.50 dhaabbataa taa jedhamee eegamee fi buaan kaappitaalaa barbaachisu
dhibbeentaa 10 yoo tae. Gatii aksiyoonichaa shallagi. Furmaata Piqued Kenname Do = Br 2.50 Po =? Po=
Ks = 10% = = Br 25 taa (Gocha 4.5 1. Unkaan istookii guddina zeeroo kan istookii guddina dhaabbataa
wajjin akkamitti akka walqabatu ibsi.
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ 4.6.2.2. Guddina Idilee
ykn Dhaabbataa (Gordon Growth Model) . Dhaabbileen hedduun yeroo dheeraaf saffisa
dhaabbataadhaan guddachaa akka jiru tilmaamaan ibsamuu dandau, yaaa buaa qoodame eegaa turan.
Haala kanaan, yoo buaan idilee, ykn dhaabbataa, dhaabbilee guddinaa isa dhumaa, kan duraan
kaffalame Do ture, buaan isaa bara dhufu kamiyyuu t akka Dt = Do (1+g)t ,where is the constant
expected rate of guddina. Gatiin aksiyoonaa buaan isaa saffisa dhaabbataatiin akka dabalu eegamu akka
armaan gadiitti kennama: Po= yookiin, walqixa erga D1= Do (1+g), Po= keessatti, walumaa galatti, Dt =
Do (1+g) t Eessa Do = Dividend ammaa (Dividend reefuu dhaabbatichi kaffale) . D1= Waggaa tokko
keessatti buaa (dividend) eegamu Ks = saffisa bu'aa barbaadamu g= Guddina dhibbeentaa buaa
qoodame irraa eegamu Tilmaama Moodeela Guddina Dhaabbataa (Gordon Growth) keessatti Saffisni
guddina qooda fudhannaa eegamu, g, waggaa waggaadhaan dhaabbataadha. Guddinni dhaabbataa bara
baraan (g = ) dha. Ks >g. Fakkeenya: Mee aksiyoonaa waliigalaa dhuma waggaa darbee irratti aksiyoona
tokkoof buaa doolaara 5 kan kaffalee fi waggaa waggaan maallaqa qoodamee guddina dhibbeentaa 10n
kaffala jedhamee eegamu haa ilaallu. Mee invastarootaaf buaan barbaadan %12 akka tae haa
fudhannu .gatiin aksiyoonichaa maal taa? Furmaata Barbaachisu Kenname Do = $5, g = 10% Ks = 12% Po
=? Po= = = $ 275 taa (Gocha 4.6 1. Moodeela guddina dhaabbataa fayyadamuun aksiyooniin tokko
madaalamuu yoo barbaade haalli akkamii qabaachuu qaba?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ 4.6.3.3. Moodeela
Guddina Dhaabbataa Hin Taane ykn Supernormal Dhaabbileen hedduun yeroo guddina ariifataa argatu.
Yeroon kunniin oomisha haaraa, teeknooloojii haaraa ykn tooftaa gabaa kalaqaa jalqabuu uumuu
dandaa. Haa tau malee yeroon guddina ariifataa yeroo hin murtoofneef itti fufuu hin dandau. Dhuma
irratti dorgomtoonni gabaa seenuun dhaabbaticha ni qabatu. Dhaabbileen kunniin mala gatii istookii
guddina dhaabbataa fayyadamuun gatii sirnaan madaaluu hin dandaan. Kutaan kun mala waliigalaa kan
dhiyeessu yoo tau, kunis yeroo guddina ariifataa keessatti buaa/ saffisa guddinaa hanga buaa/ saffisa
guddinaa yeroo guddina ariifataa tilmaamamuu qaba. Sana booda dividends akka guddatu fudhata kan
point on at a constant rate saffisa guddina yeroo dheeraa dinagdee keessatti calaqqisu. Istookii haala
saffisa guddinaa armaan olii mudachaa jiran istookii guddinaa dhaabbataa hin taane, kan idilee ol tae,
ykn kan hin jijjiiramne jedhamu. Gatiin istookii guddina dhaabbataa hin taane walqixa armaan gadii
fayyadamuun murtaauu dandaa. (Jijjiiramuu keessattikaraa hin eegamne) . Po = + Bakka Po = gatii
aksiyoonaa yeroo 0 Dt = Hirmaannaa yeroo t eegamu. T = baayina waggoota guddina dhaabbataa hin
taane Ks = buaa barbaachisu istookii irratti, fi gc <Ks Fakkeenya: - Buaan amma aksiyoonaa irratti argamu
aksiyoona tokkoof Br 2 yoo tau, invastarootaaf buaa %12 barbaadan. Dividend waggoota sadan dhufan
keessatti waggaatti %20n akka guddatu kan eegamu yoo tau sana booda waggaatti %5n akka guddatu
kan eegamu yoo tau, .Gatii aksiyoonichaa barbaadi. Furmaata Guddinni dhaabbataa hin taane waggoota
3tu jira, kanaaf, T = 3. Foormulaa armaan olitti kenname bakka buusuun dura, saffisa guddinaa kenname
fayyadamuun waggaa 1 haa tau malee waggaa 4f buaa eegamu shallaguu barbaachisaadha. Foormulaa
fayyadamuudhaan Po = + + + = Br 43.80 taa ( Gocha 4.7 1. Tokkoon tokkoon moodeelota gatii
aksiyoonaa armaan gadii ibsi, agarsiisi, walbira qabi, fi wal bira qabi: Guddina zeeroo, Guddina
dhaabbataa, &Guddina jijjiiramaa.
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ Haala Waliigalaa Baasii
Kaappitaalaa Kutaa darbe keessatti, yaad-rimee barbaachisaa buaan invastimantii tokko irraa eegamu
dalagaa balaa gabaa tauu qaba jedhu kan wal-jijjiirraa buaa balaa invastimantii sana keessatti
ukkaamfame argineerra. Dhaabbatichi baasii maallaqa maddisiisuu invastimantii maallaqaan gargaaruuf
bahu uwwisuuf buaa xiqqaa argachuu qaba; yoo kana hin taane, namni kamiyyuu boondii dhaabbilee,
aksiyoonaa filatamaa fi aksiyoonaa waliigalaa bitachuuf fedhii hin qabaatu. Qabxiin wabii kun,
dhaabbileen sadarkaa buaa barbaadan, baasii kaappitaalaa jedhama. Baasii kaappitaalaa jechuun buaa
barbaachisu dhaabbati tokko baasii maallaqa gabaa keessatti maddisiisuu uwwisuuf galmaan gahuu
qabudha. Madaallii balaa dhaabbata tokkoon tokkoon isaanii irratti hundaauun invastimentiin maallaqa
haaraa dhaabbata tokkoof kan dhiyeessu yoo balaa boondii fi aksiyoonaa dhaabbatichaa irratti
invastimantii fudhachuu isaaniif beenyaa kaffaluuf buaa barbaachisu yoo kaffale qofaadha. Dhugumatti
baasii kaappitaalaa buaa barbaachisu dhaabbatichi maallaqa maddisiisuudhaaf kaffaluu qabu yoo tae,
buaa invastimantii adda addaa safaruuf qajeelfama taa. Dhaabbatichaa fi kutaalee isaa gidduutti
garaagarummaan sadarkaa balaa yeroo jirutti, buaa isaanii murteessuuf mala sadarkaa hirina balaa
sirreeffame fayyadamuun barbaachisaadha. Dhaabbileen yeroo baayee gosa faayinaansii tokkoo ol waan
fayyadamaniif, baasii kaappitaalaa kanaaf baasii addaa maddoota hedduu giddugaleessa
madaalawaadha. yeroo hunda murtii invastimantiif akka safartuu hirina keenyaatti baasii maallaqaa
dhuunfaa osoo hin taane baasii kaappitaalaa giddugaleessa madaalawaa tae fayyadamuu qabna. Yeroo
baasii kaappitaalaa giddu galeessa madaalawaa dhaabbilee shallagnu, salphaatti giddu galeessa baasii
maallaqa isaa invastaroota hunda irraa shallagna, kanneen liqii fi abbootii aksiyoonaa taan. ( Gocha4.8 1.
Jecha baasii kaappitaalaa jedhu ibsuu fi murtii invastimantii fi faayinaansii dhaabbilee keessatti gaheen
kaappitaalli baasii maali?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ 4.7.1.1. Baasii
Kaappitaalaa Maal Dhiibbaa Qaba? Risky ness galii argachuu. Walnyaatinsa liqaa gara kaappitaalaa
dhaabbatichaa. Faayinaansii sirrii tauu dhaabbatichaa. Sadarkaa dhala bakka gabaa US/ addunyaa.
Hubachiisa: - Kaappitaalli baasii qajeelfama dandeettii buaa invastimantii adda addaa safaruuf taa.
Karaan biraa baasii kaappitaalaa itti yaaduu dandeenyu akka baasii carraa maallaqaati, kunis qabeenya
balaa dhaabbatichaa wajjin walfakkaatu irratti invast gochuuf baasii carraa waan bakka buuuf.
Investarooti bakka maallaqa isaanii itti invast godhan yeroo bitatan baasii carraa qabu. Dhaabbatichi
balaa qabaachuu isaa ilaalcha keessa galchuun baasii carraa invastarootaa argachuuf carraaquu qaba.
Dhaabbatichi buaa invastaroota eegan (i.e. baasii carraa invastarootaa) yoo hin arganne, invastaroota
liqaa fi kaappitaalaa dhaabbilee irratti hin invast godhan. Kanarraa kan kae gatiin dhaabbilee (liqaa
&kaappitaalaa isaanii lamaan) ni hirata. 4.7.2.2. Barbaachisummaa Baasii Kaappitaalaa Baasii
kaappitaalaa akka istaandaardii:- . Murtii invastimantii madaaluu Imaammata liqaa dhaabbilee dizaayinii
gochuu, fi Raawwii faayinaansii hoggansa olaanoo madaaluu 4.7.3.3. Caasaa Kaappitaalaa Innis
walmakaa madda maallaqaa yeroo dheeraa affirm itti fayyadamudha. Kaayyoon murtii caasaa
kaappitaalaa inni jalqabaa gatii gabaa yeroo dheeraa walitti makuu dhamaddoota boondii. Walnyaatinsi
kun caasaa kaappitaalaa gaarii kan jedhamu yoo tau kunis baasii waliigalaa kaappitaalaa dhaabbilee
xiqqeessa. 4.7.4.4. Gosoota Baasii Kaappitaalaa Gurguddoo (Madda Kaappitaalaa) . Kaappitaalli
maddoota gurguddoo:- . Baasii addaa kaappitaalaa. Baasii Liqaa (Kd). Baasii Istookii Filatamaa (Kp).
Baasii Aksiyoonaa Waliigalaa (Ks). Baasii Galii Irra Deebiin Leenjifame (Kr). 2. Baasii Kaappitaalaa
Giddugaleessa Madaalamee (WACC) . 3. Baasii Kaappitaalaa Marginal (MCC) . 4.7.5.5. Baasii Addaa
Kaappitaalaa: Kaappitaalli dhaabbilee kan dhihaatu abbootii liqaa fi abbootii qabeenyaa isaatiin.
Dhaabbileen kaappitaala liqeessuudhaan (invastarootaaf boondii ykn baankotaaf waraqaa waadaa
kennuu) ykn aksiyoonaa filatamaa ykn waliigalaa baasuudhaan walitti qabu. Baasii waliigalaa kaappitaala
dhaabbilee tokkoo buaa tokkoon tokkoon dhiyeessitoota kanaa gaafatan irratti hundaaa baasii addaa
kaappitaalaa jedhama. Kutaa itti aanu keessatti baasii kaappitaala liqaa (kd), baasii kaappitaalaa dhimma
aksiyoonaa filatamaa taeen walitti qabame (kp), fi baasii kaappitaala kaappitaalaa abbootii aksiyoonaa
waliigalaatiin dhihaatu, (ks) kaappitaala keessoo fi kn walqixxummaa alaatif. 4.7.5.1.1. Liqii Baasii (kd) .
Dhaabbanni tokko maallaqa dhala ibsameen yeroo liqeessu, baasii liqaa, kd, murteessuun haalaan
qajeelaa dha. Baasii kaappitaalaa liqeessitootaa jechuun buaa barbaadamu yookaan boondii haaraa
dhaabbata tokkoo yookaan waraqaa waadaa irratti argamu dha. Dhaabbileen baasii liqaa yeroo boondii
baasuun maallaqa liqeesse dhala invastara boondii gaafatudha. Yeroo maallaqa nama dhuunfaa ykn
dhaabbata faayinaansii irraa liqeessan, dhala liqii sanaa baasii liqaa dhaabbileeti. Baasii liqaa liqeessaaf:
baasii liqaa dhaabbilee invastarootaaf safartuu buaa liqaa barbaadan kan baasii gibiraa fi dhangalaaa
irratti sirreeffame dha. Kunis dhala liqaa baasii gibirri irraa hirifamuu dandau waan taeef; galii
dhaabbatichaa gibirri itti kaffalamu hanga dhala hirifamuu dandauun hirisa. Kanaafuu, hirinni dhala
gibira maallaqa buaa dhala hirifamuu dandauu fi safartuu gibira dhaabbilee wajjin walqixa taeen hirisa.
Baasii dhangalaaa (flotation costs) kan tae baasii sekuritiiwwan liqaa baasuu keessatti bahu baasii liqaa
ni dabala. Haala kanaan, baasii gibira boodaa liqaa, kd, akka armaan gadiitti shallagama: Eessa T =
Sadarkaa gibira dhaabbilee F= Baasii dhangalaaa akka dhibbeentaa gatii liqaa Ki = gibira dura buaa
invastaraan barbaadu Yoo baasii flotation hin jirre, Kd foormulaa fayyadamuun shallagamuu danda'a
Fakkeenya 1:- MULU Co. nootii yeroo dheeraa baasuu qaba jennee haa fudhannu, invastaroota yeroo
bahu nootii tokkoof Br, 1000 kan kaffalan yoo kaffaltiin dhala waggaa dhaabbatichi Br 100 tae.The firms
tax rates is 45%, and flotation baasii %2 dha.baasii liqaa kanaa shallagi. Furmaata Barbaachisu Kenname
I = Br 100 Kd = ? kd= = 4.4% ta'a. M = Br 1000 taa T = 45% . Hubachiisa: - Baasii liqaa gibira duraa akkuma
kanaan dura ibsametti buaa keessoo (ykn buaa hanga bilchinaatti) dhangalaaa maallaqa boondii irratti
murteessuudhaan argamuu dandaa. Haa tau malee, foormulaan karaa gabaabaa armaan gadii kun
oomisha boondii irratti hanga bilchinaatti tilmaamuuf fayyadamuun ni dandaama. Eessa I= Kaffaltii dhala
waggaa doolaaraan M = Gatiin par yeroo baayyee boondii tokkoof $ 1000 Vb= Gatiin ykn galiin
qulqulluun gurgurtaa boondii uuma N = Yeroo hidhoo Fakkeenya 2: - Boondiin gatii par Br 1,000 gatii
gabaa Br 970 fi dhala kuuppoonii %10 kan qabu yoo tau baasii flotation dhimmichaaf tilmaamaan %5
taa, boondichi waggaa 10 booda kan bilchaatu yoo tau gibirri dhaabbilee %40 taa. Baasii boondii
shallagi. Furmaata Barbaachisu Kenname M = Br 1000 Kd = ? Ki = n = 10 ______________ 10 . i = 10% . I
= MxKc = 0.1X Br 1000 = Br 100 Br 100+ Vb = Np = Br 970 (0.05 X Br 970) Br = Br 921.50 = Br = 11.23 (1-
0.40) taee jira. = = 6.74% ta'a. ( Gocha 4.9 1. Maaliif baasii liqaa yeroo idilee baasiial-loogummaa?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ 4.7.5.2. Baasii Istookii
Filatamaa (kp) . Baasii aksiyoonaa filatamaa (kp) saffisa buaa invastaroota aksiyoona filatamaa haaraa
dhaabbata tokkoo irratti barbaadan dabalataan baasii aksiyoonicha baasuudha. Kanaafuu, kp shallaguuf;
a hoggantoonni dhaabbilee saffisa buaa abbootiin aksiyoonaa filatamoo gaafatan tilmaamuun baasii
dhimma aksiyoonaa irratti dabaluu qabu. Investarooti aksiyoonaa filatamaa akka idileetti yaaa buaa
aksiyoonaa filatamaa dhaabbataa dhimma aksiyoonaa filatamaa wajjin walqabatu argachuuf aksiyoona
filatamaa waan bitaniif, buaan invastimantii isaanii akka idileetti hanga dhaabbileen qooda aksiyoonaa
filatamaa eegaman gatii aksiyoonaatiin hiruun madaalamuu dandaa. Baasii sekuritiiwwan haaraa baasii
flotation jedhamuun beekaman baasuuf bahu kaffaltii fi komishinii baankota invastimantii, akkasumas
kaffaltii abbootii seeraa kan hammatudha. Baasii kun gatii qulqulluu dhaabbatichi argate argachuuf gatii
aksiyoonaa filatamaa invastaroota kaffalan irraa hirifamuu qaba. Hima walqixaa armaan gadii akkaataa
baasii istookii filatamaa tilmaamu agarsiisa. Yookaan Yoo baasii flotation jiraate Eessa:- Kp = Baasii
dhimma aksiyoonaa filatamaa; buaa eegamu Dp = Hanga qooda aksiyoonaa filatamaa eegamu Pp = gatii
ammaa aksiyoonaa filatamaa F = baasii flotation aksiyoona tokkoof Fakkeenya 1: - Dhaabbanni Midrock
aksiyoona filatamaa kan aksiyoona tokkoof buaa Birrii 13 kaffalee fi aksiyoona tokkoof gabaa irratti Birrii
100 gurguru qaba haa jennu. Baasii aksiyoonaa filatamaa shallagi. Kp = = = 13% . Fakkeenya 2ffaa; - Ellis
industrys preferred stock kan waggaatti $ 2.50 kaffalaa turee fi yeroo hin murtoofneef itti fufa jedhamee
eegamu baase haa jennu. Gatiin ammaa aksiyoona filatamaa Ellis aksiyoona tokkoof $ 22 yoo ta'u baasii
flotation ammoo aksiyoona tokkoof $ 2 dha. Baasii aksiyoonaa filatamaa shallagi. Furmaata Barbaachisu
Kenname DP = $ 2.50 Kp =? Kp = = Pp = $ 22 aksiyoona tokkoof = 0.125 ykn 12.5% . F = $ 2 aksiyoona
tokkoof Hubachiisa: - Shallaggii baasii aksiyoonaa filatamaa irratti sirreeffamni gibiraa hin jiru kaffaltii
dhala liqaa irraa adda taee, dhaabbileen ibsa gibiraa isaanii irratti buaa aksiyoonaa filatamaa hirisuu hin
dandaan. Buaan buaa gibira boodaa irraa kan kaffalamudha. Kana malees, baasii aksiyoonaa filatamaa
baasii gibira boodaa liqaa caalaa ol taa, kd sababni isaas abbootiin boondii dhaabbata tokkoo fi
baankonni yoo qulqullaae galii dhaabbatichaa fi qabeenya isaa irratti dursanii himannaa waan qabaniif.
Abbootiin aksiyoonaa filatamoo, kanarraa kan kae, abbootii boondii ykn baankota caalaa balaa guddaa
kan fudhatan yoo tau, buaa wal-simuun guddaa tae gaafatu. 4.7.5.3. Baasii Aksiyoonaa Waliigalaa (ks)
(Baasii Kaappitaala Keessaa) . Baasii aksiyoonaa waliigalaa, ks saffisa invastaroota gatii aksiyoonaa isaa
murteessuuf buaa dhaabbatichaa irraa eegamu hirisaniidha. Baasii kaappitaala aksiyoonaa waliigalaa
safaruuf tooftaaleen lama ni jiru. Tokko moodeela gatii guddina dhaabbataa (Gordon growth model)
fayyadama; inni kaan immoo gatii qabeenya kaappitaalaa (CAPM) fayyadama. I. Moodeela Gatii Guddina
Dhaabbataa (Moodeela Guddina Gordon) fayyadamuu . Moodeela guddina Gordon fayyadamuun baasii
aksiyoonaa waliigalaa, Ks akka armaan gadiitti shallagama:- . Bakka Po= Gatii aksiyoonaa waliigalaa D1 =
Dividend waggaa 1 keessatti argamuu qabu Ks = Investarooti sadarkaa buaa barbaadan g = saffisa
guddinaa Moodeela ks furuun buaan isaa foormulaa baasii aksiyoonaa waliigalaa argamsiisa + g ykn
Fakkeenyaaf: - IBM industries common stock aksiyoona tokkoof $ 40n gurguramaa jira haa jennu.
Hirmaannaan aksiyoonaa waliigalaa bara dhufu doolaara 4.20 akka tau kan eegamu yoo tau, qoodni kun
waggaatti %5n yeroo hin murtoofneef akka guddatu eegama. Sadarkaa buaa aksiyoona idilee IBMs irraa
eegamu shallagi. Furmaata Barbaachisu Kenname Ks =? + g = D1 = $4.20 0.105 + 0.5 = 0.155 ykn %15.5 .
g = 5% . ii. Mala Tilmaama Moodeela Gatii Qabeenya Kaappitaalaa (CAPM) (ks): dhaabbati tokko buaa
buaa saffisa jijjiiramaatiin guddatu kaffaluu dandaa; buaa (dividends) saffisa jijjiiramaatiin guddatu
kaffaluu dandaa; hoggantoonni dhaabbatichaa balaan gabaa akka tae amanuu waan dandaaniif tasuma
buaa tokkollee hin kaffalu dandaabalaa barbaachisaa tae. Haala akkasii keessatti dhaabbatichi akkaataa
sadarkaa balaa adda addaa hin taane aksiyoonicha keessatti argamuun sadarkaa buaa invastaroota
aksiyoona waliigalaa dhaabbilee qabachuuf barbaadan shallaguuf moodeela gatii qabeenya kaappitaalaa
(CAPM) fayyadamuu filachuu ni dandaa. Foormulaan CAPM baasii aksiyoonaa waliigalaa: Eessa:- Ks =
buaa barbaachisu kan aksiyoona waliigalaa dhaabbatichaa irraa argamu B = Koofiishinii beetaa kan
indeeksii balaa sirnaa tae rf = Sadarkaa balaa irraa bilisa tae rm = Buaa portfolio gabaa irraa argamu
Fakkeenya:- Industiriiwwan BATU beetaa 1.39 qaba haa jennu, reetiin balaa irraa bilisa tae akka reetii
yeroo gabaabaa U.S. Treasury bill irratti madaalamu %3 fi buaan gabaa aksiyoonaa waliigalaa irraa
eegamu %12 dha. Haala gabaa sana yoo ilaalle sadarkaa buaa barbaachisu BATUS common Stock
argadhu. Furmaata Barbaachisu Kenname B= 1.39 Ks = Ks = rf + b (rm-rf) tauu isaati. rf = %3 = %3 + 1.39
(%12%-3) . rm= %12 = %3 + 1.39 (%9) . 0.1551 ykn %15.5 taa. 4.7.5.4. Baasii Kaappitaalaa Istookii
Waliigalaa haaraa irraa ( kn): Baasii dhaabbati tokko yeroo aksiyooniin waliigalaa haaraan baasii
kaappitaalaa aksiyoonaa waliigalaa haaraa (Kn) irraa argamuun gurguramu .Kaappitaalli abbootii
aksiyoonaa jiran irraa kaappitaala kaappitaalaa keessoo, i.e. the firm duraanuu maallaqa kana qaba.
Faallaa kanaatiin kaappitaalli aksiyoona haaraa baasuu irraa argamu kaappitaala kaappitaalaa alaa ti.
Dhaabbatichi maallaqa haaraa madda alaa irraa walitti qabuuf yaalaa jira. Istookiin haaraan yeroo tokko
tokko pirojektii baajata kaappitaalaa faayinaansii godha baasii kaappitaala kanaa abbootiin aksiyoonaa
invastimantii isaanii irraa buaa eegamu qofa osoo hin taane baasii dhangalaaa sekuritiiwwan haaraa
baasuuf baanis ni dabalata. baasii dhangalaaa (flotation cost) baasii maallaqa abbootii aksiyoonaa
haaraatiin dhihaatu fayyadamuu galii qabame abbootii aksiyoonaa jiraniin dhihaatu fayyadamuu caalaa
xiqqoo akka olkau taasisa. Baasii fandii abbootii aksiyoonaa haaraatiin dhiyaatu fayyadamuu
tilmaamuuf, jijjiirama moodeela guddina dividend kan baasii flotation of keessatti hammate
fayyadamna. Kn = baasii aksiyoona waliigalaa haaraa Po = gatii aksiyoona tokkoo kan aksiyoona
waliigalaa D1 = hanga qooda aksiyoonaa waliigalaa waggaa tokko keessatti kaffalamu jedhamee eegamu
F = baasii flotation aksiyoona tokkoof g = saffisa guddina dhaabbataa buaa aksiyoonaa waliigalaa
dhaabbatichaa irraa eegamu Fakkeenya: Ammas haa jennu, IBM industrys bara dhufu qoodni isaa
tilmaaman aksiyoona tokkoof $4.20, guddina isaa waggaatti %5 fi aksiyooniin waliigalaa isaa amma jiru
aksiyoona tokkoof $40 gurguramaa jira. Aksiyooniin haaraan aksiyoonaa gatii walfakkaatuun ummataaf
Gurguruun ni dandaama garuu kana gochuuf IBMn baankota invastimantii isaa gatii gurgurtaa
aksiyoonaa %5 ykn aksiyoona tokkoof $2 kaffala . Haalota kana s shallaggii IBMs haaraa common equity.
Furmaata Barbaachisu Kenname D1 = $ 4.20 Kn =? Po = $ 40 taa F= $ 2 , g= 5% . ( Gocha4. 10 1.
Dhaabbanni tokko sekuritiiwwan haaraa yeroo baasu? Baasii flotation baasii kaappitaala sana walitti
qabuu irratti dhiibbaa akkamii qaba?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________ 4.7.5.5. Baasii
Galii Qabame (Kr) 1.1. Baasii galii qabame, Kr, baasii aksiyoonaa waliigalaa jiruun walitti dhiyeenyaan kan
walqabatu yoo tau, baasii kaappitaalaa galii qabameen argamu saffisa buaa invastaroota aksiyoonaa
waliigalaa dhaabbilee irratti barbaadan waliin tokko waan taeef. Kanaaf 4.7.6. Giddugaleessa Baasii
Kaappitaalaa (WACC) . ( Kabajamtoota barattoota! Namni tokko baasii giddu galeessaa madaalamee
kaappitaalaa akkamitti shallaga? Baasii kaappitaalaa giddugaleessaa dhaabbilee (WACC) walnyaatinsa
baasii dhuunfaa faayinaansii yoo tau, dhibbeentaa faayinaansii madda tokkoon tokkoon isaaniitiin
madaalamudha. Kanaafuu, WACC dhaabbilee tokko dalagaa (1) baasii dhuunfaa kaappitaalaa fi (2)
ijaarsa caasaa kaappitaalaa dhibbeentaa maallaqa liqaa yeroo dheeraa, aksiyoonaa filatamaa fi
aksiyoonaa waliigalaatiin kennamu dha. Haala kanaan shallaggiin baasii kaappitaalaa waan sadii
barbaada. 1) Madda faayinaansii dhaabbatichi itti fayyadamu tokkoon tokkoon isaaniif baasii
kaappitaalaa shallaguu. 2) Caasaa kaappitaalaa dhaabbatichaa keessatti tokkoon tokkoon faayinaansii
ulfaatina dhibbeentaa murteessuu. 3) Baasii kaappitaalaa giddu galeessa madaalawaa dhaabbilee
shallagi(WACC) gatiiwwan (1) &(2) keessatti argaman fayyadamuun . Fakkeenya: Industiriiwwan IBM
qabeenya isaanii madda kaappitaalaa makaatiin akka maallaqaan deeggaran haa fudhannu, akkuma
baalansii isaa irratti mulatu. Walumaagalatti Birrii 1.000,000 Liqii yeroo dheeraa fi gabaabaa Birrii kuma
400 Aksiyoonaa filatamaa Br 100,000 Kaappitaala waliigalaa Br 500,000 Itti gaafatamummaa waliigalaa fi
kaappitaalaa Br 1,000,000 Akkasumas baasii kaappitaalaa IBMs, Kd = 6%, Kp = 12.5% fi Ks= 15.5% ture
baasii kaappitaalaa giddugaleessa ulfaataa shallaguu; Furmaata Ko = ∑% caasaa kaappitaalaa waliigalaa *
baasii kaappitaalaa tokkoon tokkoon isaaniif Tokkoon tokkoon gosa kaappitaalaa madda kaappitaalaatiin
kan dhihaatu = Wd * kd + Wp* kP + Ws * Ks + Wr * Kr bakka Wd =% kaappitaala waliigalaa liqaadhaan
dhihaatu Wp = % kaappitaala waliigalaa istookii filatamaadhaan dhihaatu Ws = % kaappitaala waliigalaa
aksiyoonaa waliigalaatiin dhihaatu Wr = % kaappitaala waliigalaa galii qabameen dhihaatu Madda (a) .
Gatii gabaa (b) . Ulfaatina ( c ) . Baasii (d) . Baasii ulfaataa e=( cxd) . Liqaa yeroo dheeraa fi gabaabaa Birrii
kuma 400 40% . 6% . 2.4% . Istookii filatamaa Birrii kuma 100 10% . 12.5% . 1.25% . Walqixxummaa
waloo Birrii kuma 500 50% . 15.5% . 7.75% . Ida'ama Birrii 1,000,000 ta'a 100% . 11.40% . Giddugaleessi
baasii kaappitaalaa (WACC) %11.40 dha . ( Gocha4.11 Baasii addaa fi baasii giddugaleessa madaalawaa
kaappitaalaa addaan baasuu? Sababni shallaggii gibira booda madaalamee giddugaleessa baasii
kaappitaalaa maali?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ 4.8.1.1. Baasii
Kaappitaalaa Marginal (MCC) . Kaappitaalli kaappitaalaa alaa sababa baasii jijjiiramaatiin galii qabame
caalaa baasii olaanaa waan qabuuf baasii kaappitaalaa ulfaataa tokkoon tokkoon doolaara faayinaansii
haaraa tokkoof dabalaa deema. Kanaaf baasii gadi aanaa maddoota kaappitaalaa dursanii fayyadamu.
Dhugaa dubbachuuf baasii kaappitaalaa dhaabbilee dalagaa guddina invastimantii waliigalaa isaati.
Gabatee ykn giraafiin baasii kaappitaalaa dhaabbilee sadarkaa faayinaansii haaraa wajjin walqabsiisu
baasii kaappitaalaa marginal madaalawaa (WMCC) jedhama. Sagantaan akkasii adeemsa baajata
kaappitaalaa dhaabbilee keessatti sadarkaa hirina gatii fayyadamuu qabu murteessuuf kan ooludha.
Tarkaanfiiwwan baasii kaappitaalaa marginal firms shallaguu keessatti hordofamuu qaban: Tokkoon
tokkoon madda kaappitaalaa (liqaa, aksiyoonaa filatamaa, aksiyoona waliigalaa) baasii fi dhibbeentaa
faayinaansii fayyadamuu qabu murteessuu. Qabxiilee cabbii walqixaa kaarvii MCC irratti bakka baasii
ulfaataa itti dabalu shallagi Qabxii walqixxummaa = hanga guddaa madda baasii gadi aanaa kaappitaalaa
Dhibbeentaa faayinaansii maddi irraa kenne Baasii madaalawaa kaappitaalaa hamma faayinaansii
waliigalaa qabxiilee boqonnaa gidduu jiru irratti shallagi. Gabatee ykn giraafii MCC kan baasii
kaappitaalaa madaalawaa tokkoon tokkoon isaaniif agarsiisu ijaaruu, sadarkaa faayinaansii haaraa
waliigalaa. Sagantaan kun invastimantiiwwan filachuuf dhaabbilee carraa invastimantii (IO) qaban waliin
tauun kan itti fayyadamu taa. Hanga IRR buaa baasii marginal faayinaansii haaraa caalu taetti pirojektichi
fudhatama argachuu qaba. Akkasumas bakki IRR MCC itti wal qaxxaamuru baajata kaappitaalaa isa gaarii
tae kenna. Fakkeenya: Dhaabbanni LULA Piropozaalota invastimantii sadii kan baasii jalqabaa fi buaan
keessoo isaanii armaan gaditti kenname ilaalaa jira Dhaabbata Baasii jalqabaa ($) . Saffisa keessoo Irra
Deebiin Fiigicha (IRR) (% ) . QEENXEE 100,000 ta'a 19. 19. B. B 125,000 taeera 15. 15. C. C 225,000 taeera
12. 12. Dhaabbatichi babalina hunda liqaa %40, fi kaappitaala kaappitaalaa %60n maallaqaan gargaara.
Baasii gibira boodaa $ 100,000 jalqabaaf %8 yoo tau sana booda baasii dhibbeentaa 10 taa .Galii qabame
hanga $ 150,000 argamu, fi abbootiin aksiyoonaa waliigalaa barbaadan rate of rectum 18% dha . Yoo
aksiyooniin haaraan kun bahe baasii %22 ta'a. Shallaggii hanga doolaaraa boqonnaan itti uumamuu fi
Tokkoon tokkoon gidduugaleessa boqonnaawwan gidduu jiru keessatti baasii kaappitaalaa ulfaataa
shallagi. Giraaphii dhaabbilee ulfaataa marginal cost of capital MCC) sagantaa fi sagantaa carraa
invastimantii ( IOS) . Pirojektoonni kam filatamuu akka qaban murteessuu fi hanga waliigalaa baajata
kaappitaalaa sirrii tae shallaguu. Furmaata Boqonnaa(dabala ) kaappitaala baasii marginal weighted
keessatti akka armaan gadiitti ni uuma Liqiidhaaf Liqaa Qabeenya waliigalaa liqaa Istookii idileef Galii
qabachuu Qabeenya kaappitaalaa Cabbiin liqaa baasii liqaa gadi aanaa dhamauudhaan kan dhufu yoo
tau, cabbiin aksiyoonaa waliigalaa ammoo galii qabame fayyadamuudhaan kan dhufudha. Baasii
kaappitaalaa tokkoon tokkoon gidduugaleessa boqonnaa gidduutti akka armaan gadiitti shallagama
Faayinaansii waliigalaa $ 0-$ 250,000 waliin Madda baasii ulfaatina kaappitaalaa baasii madaalame Liqii
0.4 8% 3.2% . Aksiyoonaa waliigalaa 0.6 18% . Faayinaansii waliigalaa $ 250, 000 ol ta'een Madda baasii
ulfaatina kaappitaalaa baasii madaalame Liqii 0.4 10% 4% . Aksiyoonaa waliigalaa 0.6 22% 13.2% . K=
%17.2 ta'a. Fakkii (d) armaan gadii ilaali Pirojektoota A fi B walumaa galatti $ 225,000n fudhata, kunis
baajata gaarii dha ( Gocha 4.12 1. Sagantaan baasii kaappitaalaa marginal cost of capital (MCC) maali?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ Cuunfaa Boqonnaa
Yuunitiin kun moodeelota gatii keessaa kanneen barbaadamummaa qabeenya faayinaansii akka filannoo
invastimantiitti madaaluuf itti fayyadamuu dandeenyu walitti aansuun dhiheessee jira. Yaad-rimeen gatii
barbaachisoo taan moodeelota gatii isaanii waliin adda baafamaniiru, gatii keessaa kan filatame
dandeettii dhangalaaa maallaqaa, gatii yeroo maallaqaa hammachuu irraa kan kae yoo tau, invastaroota
sadarkaa buaa barbaadan moodeelotni gatii keessaa adda addaa gatii boondii, aksiyoonaa filatamaa, fi
aksiyoonaa waliigalaa. Dhaabbileen kaappitaala liqaa liqeessitoota ykn abbootii boondii irraa walitti
qabu. Akkasumas abbootii aksiyoonaa filatamaa irraa, abbootii aksiyoonaa amma jiran irraa, fi
invastaroota aksiyoona aksiyoonaa waliigalaa haaraa bae bitatan irraa maallaqa walitti qabu.
Dhiyeessitoonni kaappitaalaa hundinuu sadarkaa buaa balaa isaan fudhatan waliin walmadaalu ni eegu.
Fedhii baajata kaappitaalaa isaanii guutuuf dhiyeessii kaappitaalaa mirkaneessuuf dhaabbileen buaa
sana dhiyeessitoota kaappitaalaaf kaffaluu qabu. Dhaabbileen beenyaa liqeessitootaaf kaffaluuf dhalaafi
ijoo liqii kaffaluu qabu. Abbootii boondiitiif dhaabbileen dhala gabaan barbaadu kaffaluu qabu. Abbootii
aksiyoonaa filatamoo taaniif kaffaltiin buaa qoodame akka beenyaatti tajaajila. Investaroota aksiyoonaa
waliigalaa beenyaa kaffaluuf dhaabbileen buaa (dividend) kaffalu ykn galii abbootii aksiyoonaa irra
deebianii invast godha. . Baasii waliigalaa kaappitaalaa dhaabbilee argachuuf, dhaabbati tokko tokkoon
tokkoon madda kaappitaalaa hangam akka baasu tilmaamu qaba. Baasii liqaa gibira boodaa (kd) gabaan
buaa liqaa dhaabbilee irraa barbaadamu yoo tau, qusannoo gibiraa yeroo kaffaltiin dhala galii gibirri itti
kaffalamu irraa hirifamu dhugoomeef gorfama. Baasii liqaa gibira duraa, ki tokkoon baayifamee sadarkaa
gibiraa (I - T) hirisuun baasii gibiraa liqaa booda dhaabbilee bira gaa. Baasii aksiyoonaa filatamaa, kp
invastarootaaf buaa wabii sana irratti barbaadaniidha. Baasii aksiyoonaa waliigalaa, Ks baasii carraa galii
haaraa qabame, sadarkaa buaa aksiyoonaa waliigalaa dhaabbilee irratti barbaachisudha. Baasii
commons tock haaraa, kn (external equity) sadarkaa buaa barbaadamu firms common stock, baasii
flotation yeroo common stock haaraan gabaa keessatti gurguramu uumameef sirreeffame. Baasii
kaappitaalaa giddugaleessa madaalawaa (WACC), baasii kaappitaalaa qaamolee tokkoon tokkoon isaanii
fi ulfaatina tokkoon tokkoon qaamolee sanaa caasaa kaappitaalaa dhaabbilee keessatti ilaalcha keessa
galchuun baasii giddugaleessaa hunda caaludha. WACC tilmaamuuf baasii maddoota dhuunfaa
kaappitaalaa dhibbeentaa isaa kaappitaala dhaabbileetiin baayisnacaasaa sana booda buaa isaa itti
dabali. A firms WACC kan jijjiiramu akkuma baasii liqaa ykn kaappitaalaa dabalaa deemuun akkuma
kaappitaalli dabalataa walitti qabamu. Hoggantoonni faayinaansii qabxiiwwan boqonnaa guddina
baajata kaappitaalaa MCCn itti jijjiiramu keessatti shallagu. Yeroo hunda qabxiin ciccituu kaappitaalaa ni
jiraata, BPe fi qabxiin ciccituu liqaa tokko ykn isaa ol jiraachuu dandaa. Sana booda hoggantoonni
faayinaansii qabxii walqixa cabsuuf MCC shallaguun gatiiwwan MCC giraafii irratti kan kaaan yoo tau,
kunis baasii kaappitaalaa akkuma guddinni baajata kaappitaalaa jijjiiramu akkamitti akka jijjiiramu
agarsiisa. Gaaffiiwwan Qormaata Moodeela 1. Gatiin boondii $988 tauu isaa yoo kennameef boondii
kuuppaniin walakkaa waggaa irratti buaa hanga bilchinaatti argamu barbaadi. Boondiin kun gatii fuula
isaa doolaara 1000 yoo ta'u, hanga yeroon isaa gahutti waggoonni 25tu hafe. A) %7.22 B) %8.11 C)
%8.81 D) %9.41 2. Gatiin boondii kuuppaniin walakkaa waggaa barbaadi, reetiin kuuppaniin %5, gatii
fuula boondii $1000 tauu isaa yoo ilaalle. Buaan amma gabaan barbaachisu %6 yoo tau, hanga
bilchinaatti waggoota 4tu hafe. A) $964.9 B) $968.54 C) $971.17 D) $977.05 3. Gatii aksiyoonaa tokkoo
barbaadi, buaan itti aanu aksiyoona tokkoof $4.5, buaan barbaachisu %10.5, fi saffisi guddina buaa
waggaatti %4.8 tauu isaa yoo kenname. A) $73.15 B) $78.95 C) $83.88 D) $86.17 4. Dividendiin ammaa
aksiyoona tokkoof $3.62, buaan barbaachisu %4.5, fi gatiin aksiyoonaa aksiyoona tokkoof $122.06 tauu
isaa yoo ilaalle, saffisa guddina buaa aksiyoonaa tokkoo barbaadi. A) %0.92 B) %1.49 C) %1.86 D) %2.41 .
A) %22.02 B) %23.02 C) %23.56 D) %23.98 Gaaffiiwwan Sochii qaamaa 1. Aksiyooniin idilee tokko reefuu
buaa Br 2. Hirmaannaan kun waggaa sadiif %8 guddachuu dandaa, sana booda bara baraan %4 guddata
jedhamee eegama. Gatiin aksiyoonaa maali (guddina super normal)? 2. Aksiyooniin tokko yeroo ammaa
buaa waggaa Br 1.50 kan kaffalu yoo tae, waggaatti saffisa %5n guddachuu kan eegamu yoo taee fi buaa
barbaadamu %14 yoo qabaate gatiin aksiyoonaa isaa maal tauu qaba? 3. Ismiiz. Inc. boondii kan hin
kaffalamiin Waggaa 16 hanga bilchinaatti hafe, gatii fuula $ 1000, fi reetii kuuppoonii %8 walakkaa
waggaatti kaffalamu qaba. Gatiin gabaa ammaa $ 880 yoo tae, buaan hanga bilchinaatti (YTM) boondii
irratti argamu maali? 4. Korporeeshiniiwwan oomisha Simma caasaa kaappitaalaa armaan gadii kan
qaban yoo tau, kunis akka gaariitti ilaala: Boondii, %7 (at par) Birrii 300,000 Istookii filatamaa,Br.5
240,000 Istookii waliigalaa 360,000 Galii qabame 300,000 1,200,000 taeera Odeeffannoo Dabalataa:
Hirmaannaan aksiyoonaa idilee yeroo ammaa aksiyoona tokkoof Birrii 3 yoo tau, saffisa dhaabbataa %6n
akka guddatu eegama. Gatiin gabaa aksiyoonaa idilee Birrii 40 yoo tau, aksiyooniin filatamaa ammoo
Birrii 50n gurguramaa jira. Baasii flotation dhimmoota haaraa common stock irratti %10 dha. Dhala
boondii waggaa waggaan kan kaffalamu yoo tau, gibirri dhaabbatichaa %40 dha. Shallaggii: (a) baasii
boondii (b) baasii aksiyoonaa filatamaa (c) baasii galii qabame (d) baasii aksiyoonaa waliigalaa haaraa (e)
baasii giddugaleessa madaalame kaappitaalaa. 5 Buaan ammaa aksiyoona tokkoof $5.72, buaan
barbaachisu %11.7, fi gatiin aksiyoonaa aksiyoona tokkoof $135.01 tauu isaa yoo ilaalle, saffisa guddina
buaa aksiyoonaa barbaadi. Deebii Gaaffii Qormaata Moodeela Gaaffiiwwan Filannoo Dachaa 1. B 2.A 3.B
4. B 5.C Gaaffiiwwan Sochii qaamaa Furmaata: - 1 + + + Bir 28.89 ta'a Furmaata:- 2 Kenname: Furmaata
Barbaachisu Do = Br 1.50 Po=? Po= Ks= 14% . g = %5 = = = Br 17.50 taa Furmaata:-3 Kan kenname:
Barbaachisa M = $ 1,000 YTM =? Vb = $ 880 taa n = 16 taa Kc= 8 % . I= KC*M Furmaata $ 1000 * 0.08 /2
ta'a I = $ 40.00 ta'a = %10.23 taa. Furmaata:-4 (A) Boondiin walqixa gurguramaa waan jiruuf, baasii liqaa
gibira duraa (Ki) safartuu kuuppoonii wajjin tokko, jechuunis 7%.kanaaf, baasii gibira booda boondii Kd =
Ki (1-t) 1.1. = %7 (1-0.4) . 4.2% . (B) Baasii aksiyoonaa filatamaa: 1.1. (C) Baasii galii qabame kan + g = +
6% . = 7.95%+ 6% = 13.95% . (D) Baasii aksiyoonaa waliigalaa haaraa + g + %6 = %8.83 + %6 = %14.83 (E)
Baasii giddugaleessaa madaalawaa kaappitaalaa akka armaan gadiitti shallagama: Madda Kaappitaalaa
Caasaa kaappitaalaa Baasii dhibbeentaa Baasii ulfaataa Boondii Birrii 300 25% 4.2% 1.05% . Istookii
filatamaa 240 20% 10% 2.00% . Aksiyoonaa waliigalaa 360 30% 13.95% 4.185% . Galii qabame 300 25%
14.83% 3.708% . Birrii 1,200 100% WACC 10.943% . Furmaata 5.1 = = 0.0716 = 7.16 % taa. BOQONNAA
SHAN MURTEE INVESTIMENTII /BAJATA KAAPITALAA Qabiyyee Kaayyoo fi Kaayyoo Seensa 5.1.1. Baajata
Kaappitaalaa Ibsame 5.2.2. Barbaachisummaa Baajata Kaappitaalaa 5.3.3. Qaamolee Baajata
Kaappitaalaa. 5.4.4. Hojimaata Murtii Baajata Kaappitaalaa 5.5.5.5. Ramaddii Pirojektoota Invastimantii
5.6. Mala Murtii Baajata Kaappitaalaa 5.6.1.1. Yeroo Kaffaltii Deebisuu (PBP) . 5.6.2.2. Sadarkaa Buaa
Herregaa (ARR) . 5.6.3.3. Yeroo Kaffaltii Deebi'uu Hir'ifame (DPBP) . 5.6.4. Gatii Ammaa Qulqulluu (NPV) .
5.6.5.5.5. Sadarkaa Buaa Keessaa (IRR) . 5.6.6 Sadarkaa Buaa Keessaa Fooyyae (MIRR) . 5.6.7. Sadarkaa
Waldhabbii Mala NPV fi IRR gidduu jiru 5.6.8.8. Indeeksii Buaa (PI) . 5.6.9.9. Raashina Kaappitaalaa
Cuunfaa Boqonnaa Gaaffiiwwan Qormaata Moodeela Kaayyoowwan Boqonnaa: - Xumura boqonnaa
kanaa irratti barattoonni: Murtee kennuu keessatti barbaachisummaa baajata kaappitaalaa hubachuu.
Gosoota pirojektii invastimantii adda addaa ni ibsu. Madaallii dinagdee piropozaala invastimantii ni
beeksisa. Makaaniksii, faayidaa fi miidhaa ulaagaalee murtii invastimantii adda addaa ni ibsu. Tooftaalee
baajata kaappitaalaa yeroo raashina kaappitaalaa pirojektoota wal-faallaa taaniif itti fayyadamuu qaban
ni ibsu. Gatii pirojektootaa madaaluuf ulaagaalee baajata kaappitaalaa-mala hirina hin qabnee fi hirina
hin qabne fayyadamuu. Gosa pirojektoota invastimantii adda baasuu. Seensa Dhaabbileen daldalaa
yeroo hunda murtii bittaa meeshaalee kaappitaalaa kan akka meeshaalee fi caasaa hirmaachisu ni
kennu. Meeshaaleen kaappitaalaa qabeenya daldalaa yoo tau, itti fayyadamni isaanii waggaa tokkoo ol
qofa akka tau eegama. Herregni qabeenya dhaabbataa Baalansii dhaabbilee irratti argamu invastimantii
qulqulluu ykn baasii kaappitaalaa meeshaalee kaappitaalaa keessatti baasu bakka bua. Meeshaaleen
kaappitaalaa qabeenya waliigalaa dhaabbilee haraa keessaa harka guddaa bakka buu. Investimentiin
meeshaalee kaappitaalaa irratti taasifamu yeroo waggaa tokkoo ol keessatti faayidaa gara fuula duraatti
eegamu argachuuf dhaabbatichi maallaqa baasuu gaafata. Murtee invastimantii kaappitaalaa kennuu
keessatti galmi sirrii tae gatii gabaa yeroo dheeraa dhaabbatichaa guddisuu tauu qaba. Hoggantoonni
invastimantii kaappitaalaa gatii maallaqa pirojektoonni gara fuula duraatti uumaman baasii maallaqaa
irra deddeebiamee bahu caalu filachuudhaan gatii guddisuuf yaalu. baajata kaappitaalaa adeemsa
invastimantii kaappitaalaa karoorsuu, xiinxaluu, filachuu fi bulchuudha. Baajata kaappitaalaa
invastimantii yeroo dheeraa meeshaalee kaappitaalaa irratti taasifamuun alatti invastimantii biroo of
keessatti hammachuu dandaa. Invastimantiiwwan yeroo dheeraa biroo hedduun gara xiinxala baajata
kaappitaalaatti of geessan. Waadaa akkasiitiin baasii duula beeksisaaf bahu, .qorannoo fi misooma
(R&D), sagantaa barnootaa fi leenjii hojjettootaa, waliigaltee liizii, fi walitti makamuu fi fudhachuu.
Xiyyeeffannaan ilaalcha keenya baajata kaappitaalaa murtee meeshaalee kaappitaalaa jechuunis
qabeenya dhaabbataa hojii dhaabbilee tokkoof oolu argachuu irratti xiyyeeffata. Haa tau malee,
dhaabbileen baasii kaappitaalaa adda addaa xiinxaluuf hojimaataa fi adeemsa walfakkaataa fayyadamuu
ni dandau. Xiinxalli baajata kaappitaalaas annalists pirojektootaa fi hojiiwwan jiran madaaluu fi
dhaabbati tokko pirojektoota murtaaaniif maallaqa kennuu itti fufuu qabaachuu isaa murteessuuf
gargaara. 5.1.1. Baajata Kaappitaalaa Ibsame Baajata kaappitaalaa jechuun adeemsa qabeenya yeroo
dheeraa dhaabbatichaa irratti invastimantii ilaalchisee murtii kennuudhaaf itti fayyadamnu jechuudha.
Akkaataa idileetti murtiin invastimantii gosa lama qaba: (1) Murtii filannoo pirojektoota yaadaman
ilaalchisee (fakkeenyaaf, invastimantii qabeenya yeroo dheeraa kan akka qabeenya, warshaa fi
meeshaalee ykn waadaa qabeenya bifa qorannoo gabaa misooma oomisha haaraa, deebisuu yeroo
dheeraa -liqaa yeroo, kompiitara jalqabuu fi kkf); fi (2) murtii bakka buusuu fakkeenyaaf dhaabbilee jiran
dhaabbilee haaraatiin bakka buusuu. Yaadni waliigalaa kaappitaalli ykn maallaqni yeroo dheeraa
dhaabbileen walitti qaban qabeenya dhaabbatichi waggoota hedduu gara fuulduraatti galii akka
argamsiisu dandeessisu irratti invast gochuuf kan oolu tauu isaati. Yeroo baayyee maallaqni qabeenya
akkasii irratti invast gochuuf walitti qabamu daangaa kan hin qabne ykn daangaa hin qabne miti; kanaaf
dhaabbatichi akkaataa maallaqni kun itti invast godhamu baajata baasuu qaba. Barbaachisummaa
Baajata Kaappitaalaa ( Kabajamtoota barattoota! Milkaaina dhaabbatichaaf murtiin baajata kaappitaalaa
maaliif baayee barbaachisaa tae? Murtoon baajata kaappitaalaa sababoota gurguddoo sadiif dhaabbata
tokkoof barbaachisaa dha. Guddina baasii. Murtoon invastimantii tooftaa akka waliigalaatti maallaqa
xiqqaa kan of keessaa qabu taus, murtiin invastimantii tarsiimoo maallaqa guddaa kan kallattiin adeemsa
misooma dhaabbilee gara fuula duraa irratti dhiibbaa geessisu barbaadu dandaa. Hoggantoonni
dhaabbilee qabeenya dhaabbilee eessatti akka itti dabarsan murteessuu irratti rakkoo nama dhiphisu itti
fufiinsaan isaan mudata. Yemiabesach jedhamuun beekama Dhiibbaa kallattii gara fuula duraa irratti
qabu: Milkaainni daldala tokkoo gara fuula duraa baayinaan murtoo invastimantii hoggantoonni
dhaabbilee hara godhan irratti hundaaa. Murteen invastimantii waan dhaabbatichi kanaan dura
hojjechaa ture irraa fagaachuu guddaa fiduu dandaa. Invastimantii kaappitaalaa kan hojjetan taus,
dhaabbileen qabeenya dhaabbataa umurii dheeraa kan maallaqa dhaabbilee gara fuula duraa
maddisiisuu fi sadarkaa buaa isaa murteessu ni argatu. Haala kanaan murtoon kun dandeettii
dhaabbileen kaayyoo faayinaansii isaa galmaan gauu irratti dhiibbaa guddaa qaba. Duubatti deebiuuf
rakkachuu; murtiin invastimantii kaappitaalaa yeroo baayyee yeroo dheeraaf maallaqa waadaa galuun
murtii akkasii duubatti deebisuuf rakkisaa ykn baasii guddaa kan gaafatu taasisa. Kanaafuu,
invastimantiin kaappitaalaa misooma dhaabbileef murteessaa tauu qofa osoo hin taane dandeettii
yeroowwan achitti cufuudhaan dhaabbileen sochouu dandaan hirisuun barbaachisaa dha. Murtoon
baajata kaappitaalaa keessumaa daldala xixiqqaa keessatti murteessaadha sababiin isaas yeroo baayyee
baasii kaappitaalaa muraasa waan godhaniif yeroo baayyee dogoggoraaf margina xiqqaa waan qabaniif.
Murtoo gaarii hin taane gochuun maallaqa guddaa yeroo baasiidhaaf qabeenya dhaabbataa guutuutti
hidhuun gatii xiqqaa, yoo jiraate, dhaabbatichaaf maddisiisuu dandaa. Murtoon invastimantii
kaappitaalaa sirrii tae dhangalaaa maallaqaa fooyyessuu fi adeemsa aksiyoonaa olaanaa fiduu waan
dandauuf xiinxalli baajata kaappitaalaa sirrii tae raawwii milkaaina dhaabbilee tokkoof murteessaadha.
Ta'us, hiyyeessa Murtoon kennamu dhiphina maallaqaa fi kiisa illee fiduu dandaʼa. Walumaagalatti
murtii baajata kaappitaalaa sirrii tae murteessuun galma qabeenya abbootii aksiyoonaa guddisuu
galmaan gauuf barbaachisaa dha. Gocha 5.1 Baajata kaappitaalaa jechuun maali?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ Murtoon baajata
kaappitaalaa milkaaina mirkaneessuuf maaliif barbaachisaa dha?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ 5.3.3. Qaamolee Baajata
Kaappitaalaa. Dhangalaaan maallaqaa gibira booda dabalaa (ykn barbaachisaa) pirojektoota
invastimantii tokko waliin uumamu kanneen safaramanidha. Walumaagalatti, maallaqni pirojektii tokkoo
gosoota sadan armaan gadii keessatti kufa. Invastimantii jalqabaa Maallaqni dabalataa (barbaachisaa)
umurii pirojektichaa keessatti argamu; fi Dhangalaaa maallaqaa tarminaalii 1. Invastimantii Jalqabaa (I) .
Maallaqa argachuuf barbaachisu of keessatti qabatameeshaalee haaraa yookiin warshaa haaraa ijaaruu
galii maallaqaa meeshaalee bakka buan gatuu irraa argamu kamiyyuu hirisuun jijjiiramni jalqaba
pirojektichaa irratti uumamu qofa akka qaama baasii invastimantii jalqabaatti hammatama. Kaappitaalli
hojii dabalataa yeroo gara fuula duraatti barbaachisu ykn kana booda hin barbaachifne kamiyyuu akka
dhangalaaa maallaqaa ykn maallaqa yeroo sanatti galfameetti herregama. Akkasumas akka armaan
gadiitti murtaauu dandaa: Fakkeenya XYZ Corporation maashinii haaraa Birrii 500,000n bitachuuf yaadaa
jira kunis waggaa shan keessatti buuura sarara qajeelaa taeen gatii salvage tokko malee kan hiratu taa.
Maashinii kana sirna hojiitti galchuuf kaffaltii dhaabbii Birrii 100, 000 kaffaluun
barbaachisaadha.Maashinni haaraan kun ni bakka bu'a. Birrii 480, 000 kan buuura sarara qajeelaatiin
(gatii baraarsaa hin qabne) umurii waggaa 8 keessatti hirifame. Maashiniin durii kun Birrii 510.000n
gurguramuu danda'a. Daldalaa citaa tokkoof. Dhaabbatichi gibira % 40 keessa jira. Maashinichi
invastimantii jalqabaa shallaguuf inventarii WIP Birrii 10, 000 dabaluu barbaada. Furmaata: Shallaggiin
ijoo invastimantii jalqabaa gibira gurgurtaa maashinii durii irratti kaffalamuudha. Buuuraan carraawwan
sadii jiru: Qabeenyi kun gatii kitaaba isaa (buaa gibiraa) caalaa gurgurama . Qabeenyi sun valve book
isaaf gurgurama (buaa fi kasaaraa gibiraa hin qabu) . Qabeenyi kun gatii kitaabaa isaa gadi (kasaaraa
gibiraa) . Fakkeenya kenname irraa buaan waliigalaa innis garaagarummaa gatii gurgurtaa fi gatii
kitaabaa tae Birrii 210.000 (Br 510,000- Birrii 300,000) Gibirri buaa waliigalaa Birrii 210.000 kana irratti
kaffalamu Birrii 84,000 (40% X Birrii 210,000) dha. Invastimantii jalqabaa = gatii bittaa + Baasii dhaabbii +
Dabala - galii invastimantii gurgurtaa qabeenya durii irraa = Birrii kuma 500 + Birrii kuma 100 + Birrii 10,
000 Birrii 510, 000 + Birrii kuma 84 = Birrii 184,000 ta'a. 2. Galii Maallaqaa Dabalaa (Barbaachisaa).
Maallaqni dabalataa ykn hojii irraa argamu galii maallaqaa pirojektichi erga hojii eegalee booda
maddisiisudha. Fakkeenyaaf dhangalaaan maallaqaa jijjiirama gurgurtaa ykn baasii hordofu dhangalaaa
maallaqaa hojiiti. Dhangalaaan maallaqaa hojii pirojektii ilaalamaa jiruuf dabale sun xiinxala baajata
kaappitaalaa keenyaaf barbaachisaa dha. Dhangalaaan maallaqaa hojii dabalataa jijjiirama gibiraas kan
hammatu yoo tau, kunis jijjiirama baasii hirina gatii, baasii carraa fi alaa irraa kan kae dabalata. Galiin
maallaqni gibira booda dabalataa foormulaa armaan gadii fayyadamuun shallagamuu dandaa.
Shallaggiin galii maallaqaa barbaachisaa ykn dabalataa gibira booda tarkaanfiiwwan buuuraa lama of
keessaa qaba. Kaffaltii maallaqaa hin taane kamiyyuu kan ibsa galii dhaabbilee irratti akka baasiitti
hirifame, buaa qulqulluutti deebisee dabaluudhaan dhangalaaa maallaqaa gibira boodaa tokkoon
tokkoon yaada dhihaate shallagi. Gibira booda maallaqni galfamu = buaa qulqulluu gibira booda + hirina
gatii Galii maallaqaa gibira booda buaa buaa itti fayyadama qabeenya moofaa galii maallaqaa qabeenyi
haaraan maddisiise irraa hirisuun galii maallaqaa barbaachisaa gibira booda argamu argachuuf.
Fakkeenya; - Gibee Korporeeshiniin galii fi baasii hojii maallaqaa (hirina gatii osoo hin dabalatin)
maashinii durii fi haaraa akka armaan gadiitti dhiyeessee jira. Waggaatti Cash operating Bu'aa qulqulluu
duraan Baasii Galii Hirina gatii fi gibira Maashinii durii Birrii 300, 000 Birrii 140.000 Birrii 160,000
Maashinii Haaraa Birrii 360, 000 Birrii 120, 000 Birrii 240,000 Maallaqa dabalataa gibira boodaa
xumuruu. Gibira booda maallaqa dabalataa = (dabala galii) (1- Sadarkaa gibiraa) . (kaffaltii maallaqaa
dabaluu) (1- Sadarkaa gibiraa) + (baasii hirina gatii dabaluu) (Safartuu gibiraa) . = (360, 000-300,000)
(%1-40) (120,000-140,000) (1-0.4) + (240,000- 160,000) (0.4) . = 36,000 (-12,000) + 32.000 = 80,000 taa. (
Gocha5.2 Dhaabbanni dhugaatii lallaafaa Mohaa maashinii qaruuraa isaa keessaa tokko haaraa galii
waggaatti Birrii 50, 000 hanga Birrii 62, 000 guddisuu fi baasii hojii maallaqaa waggaatti Birrii 24, 000
irraa gara Birrii 20,000 hirisuun bakka buusuuf yaadaa jira. Maashiniin haaraan kun gatii Br96, 000 kan
kaffalu yoo ta'u, tilmaama umurii waggaa 10 kan qabu yoo ta'u, gatii baraarsaa hin qabu. Dhaabbatichi
hirina gatii sarara qajeelaa kan fayyadamu yoo tau, gibirri %40 kan kaffalamudha. Maashiniin durii kun
guutummaatti gatii hir'ateera, gatii baraarsaas hin qabu. Maalgaliin maallaqaa dabalataa bakka buiinsa
kanaan maddisiisudhaa?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ Dhangalaaa Maallaqaa
Tarminaala (dhangalaaa maallaqaa cufuu) . Dhangalaaa maallaqaa maallaqa qulqulluu gurgurtaa
qabeenyichaa irraa argamuun walqabatee; buaa gibiraa qabeenyi sun addaan cituu fi kaappitaala hojii
qulqulluu gadhiifamuu irraa dhufu. Pirojektiin tokko dhuma umurii faayidaa isaa irratti gatii baraarsaa
gaarii qaba jedhamee yoo eegame, yeroo sanatti maallaqni dabalataa gaariin ni jiraata. Haa tau malee,
dhangalaaan maallaqaa dabalataa gatii baraarsaa kun buaa gibiraaf sirreeffamuu qaba. 5.4.4. Hojimaata
Murtii Baajata Kaappitaalaa ( Kabajamtoota barattoota! Murtoon baajata kaappitaalaa akkamitti
shaakalamu? Hoggantoonni faayinaansii pirojektoota baajata kaappitaalaa yeroo filatan gochaalee
murtii lama hojiirra oolchu: fudhachuu /diduu fi sadarkaa kennuu. Murtiin fudhachuu / diduu pirojektiin
yaadame dhaabbatichaaf gatii dabaluu moo buaa dhaabbaticha biratti fudhatama qabu ni argata jedhu
irratti xiyyeeffata. Murteen sadarkaa pirojektoota dorgoman tartiiba dandeettii fedhii isa hunda caalu
filachuutiin tarreessa. Murtiin fudhachuu / diduu pirojektiin sun kaayyoo faayinaansii dhaabbilee ilaalcha
keessa galchuun fudhatama qabaachuu fi dhiisuu isaa murteessa. Kunis pirojektiin tokko ulaagaalee
balaa fi buaa buuuraa dhaabbilee (ulaagaalee baasii fi faayidaa) yoo guute fudhatama ni argata, Yoo hin
taane ni fudhatama. Sadarkaan guutuu taan safartuu istaandaardii wajjin walbira qabuun pirojektoonni
safartuu sana hammam akka guutan irratti hundaauun ajaja. Fakkeenyaaf, istaandardiin pirojektichi
invastimantii jalqabaa hangam dafee akka kaffalu yoo tae, pirojektiin invastimantii sana saffisaan kaffalu
sadarkaa tokkoffaa qabaata ture. Pirojektiin suuta jedhee bu'aa argamsiise sadarkaa dhumaa qabaata
ture. 5.5.5.5. Ramaddii Pirojektoota Invastimantii Pirojektoonni invastimantii adeemsa murtii
invastimantii irratti dhiibbaa akkamii akka geessisan buuura godhachuun bakka sadiitti ramadamuu ni
dandau; pirojektoota walaba taan pirojektoota wal-irraa fagaatanii fi pirojektoota hin murtoofne.
Pirojektiin Of dandae fudhatama argachuun ykn diduun pirojektoota biroo kallattiin ilaalcha keessaa kan
hin balleessine ykn carraa filannoo isaanii irratti dhiibbaa kan hin geessisnedha. Fakkeenyaaf, hoggansi
sarara oomishaa haaraa jalqabsiisuu fi yeroo walfakkaatutti maashinii yeroo ammaa oomisha adda tae
oomishaa jiru bakka buusuu barbaadu dandaa. Pirojektoonni lamaan kun ulaagaa invastimantii
dhaabbatichaa kan guutan yoo tae, lamaan isaanii fudhachuuf qabeenyi gahaan yoo jiraate walirraa
walaba taanii ilaalamuu dandau.Pirojektoonni kun of dandaanii madaalamanii dhaabbatichaaf gatii
dabaluu fi dhiisuu isaanii irratti hundaauun fudhachuu ykn diduudhaaf murtoon kennamuu dandaa.
Mutually Exclusive Projects jechuun pirojektoota yeroo tokkotti dubbisuu hin dandeenyedha i.e.
fudhatamni tokkoo fudhatama yaada filannoo (alternate proposal) dhorka. Kanaafuu, pirojektoonni wal-
irraa adda taan kan of keessatti hammate, yookaan murtii yaadonni filannoo yeroo tokkotti qoratamuu
hin dandaan. Fakkeenyaaf, dhaabbati tokko lafa bilookii guddaa taee fi daldala kophee oomishuuf ykn
warshaa sibiilaa hojjechuu hundeessuuf gahaa tae qabaachuu dandaa. It show manufacturing is chosen
the alternative of steel fabrication is eliminated pirojektoonni wal-irraa fagaatan addaan madaaluun isa
gatii qulqulluu ammaa (NPV) olaanaa dhaabbatichaaf kennu filachuuf ni dandaama. Filannoo wal-irraa
adda tae dafanii adda baasuun invastimantiiwwan loojikiidhaan qorachuuf murteessaadha. Yoo kana hin
taane, murtoon lama hirkattummaadhaan pirojektoota boodarra wal-irraa adda tauun isaanii beekamtii
argatan yoo qoratan, qopheessanii fi jalqabsiisan hojii cimaa fi qabeenyi baayeen qisaasauu dandaa
Pirojektiin Taphataan (Contingent Project) fudhatama ykn diduun isaa murtee pirojektii biroo tokko ykn
isaa ol fudhachuu ykn diduu irratti kan hundaae dha. Pirojektoonni tasa taan dabalataa ykn bakka
buoota tauu dandau. Fakkeenyaaf, murtoon mana qorichaa jalqabuu murtee gamoo itti aanu keessatti
Baqaqsanii Hodhuu hakiimotaa hundeessuuf murtaae irratti hundaauu dandaa. Haala kana keessatti
pirojektoonni wal-dabalatu. ( Gocha 5.3 Kaayyoon inni jalqabaa pirojektoota of dandaanii fi pirojektoota
wal-irraa fagaatan maali? Akkamitti wal irraa adda adda?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ Adeemsa Baajata
Kaappitaalaa Keessatti Sadarkaalee Adeemsi baajata kaappitaalaa sadarkaa gurguddoo afur qaba
Pirojektoota barbaaduu Dhangalaaa maallaqaa dabalataa pirojektoota waliin walqabatee dhufu
tilmaamuun Pirojektoota madaaluu fi filachuu Pirojektoota hojiirra oolchuu fi hordofuu Boqonnaan kun
sadarkaa 3- akkaataa pirojektoota invastimantii madaaluu fi filachuu irratti xiyyeeffata. Dhaabbatichi
pirojektoota invastimantii itti godhu argachuu fi dhangalaaa maallaqaa pirojektootaa bua qabeessa
taeen tilmaameera jedhamee tilmaamameera. 5.6. Mala Murtii Baajata Kaappitaalaa ( Kabajamtoota
barattoota! Tooftaalee bajata kaappitaalaa gurguddoo bu'aa isaanii waliin adda baasuu fi hanqina qaba.
Tooftaan baajata kaappitaalaa gosa lama qaba. Isaanis mala hirina hin qabne (mala aadaa) fi mala
hirifama (Mala ammayyaa) dha. Tokkoon tokkoon maloota kanaa akka armaan gadiitti ibsameera. -
Yeroo Kaffaltii Hir'ifame (DPBP) - Yeroo Kaffaltii (PBP) . - Gatii Ammaa Qulqulluu (NPV) - Sadarkaa Buaa
Herregaa- (ARR) . -Safartuu Buaa Keessaa (IRR) . - Sadarkaa Buaa Keessaa Fooyyae (MIRR) . - Indeeksii
Buaa (PI) . Hubachiisa - Tooftaaleen Baajata Kaappitaalaa yeroo baayyee pirojektoota baasii maallaqaa
guddaa qaban qofaaf kan ooludha. Murtoon invastimantii xixiqqoo yeroo baayyee teessoo paantiitiin
murtaaa Malawwan Hir'ina Hin Qabne 5.6.1.1. Yeroo Kaffaltii Deebiuu) (PBP) . Yeroon kaffaltii
invastimantii jalqabaa pirojektii tokkoo deebifachuuf waggoota barbaachisanidha. Innis lakkoofsa
waggoota kuufama maallaqaa invastimantii tokko invastimantii qulqulluu isaa wajjin walqixa tauuf
barbaachisudha. Haala kanaan yeroon kaffaltii deebiuu pirojektiin tokko invastimantii qulqulluu isaa
irratti yeroo dheeraa akka cabsuuf barbaachisu i.e. yeroo maallaqni pirojektii yaadame tokkoo hanga
invastimantii pirojektii jalqabaa wajjin walqixa tauu isaa dura fudhatu jedhamee ol ilaaluun ni dandaama
(dhangalaaa maallaqaa bauu). Akkaataa Yeroo Kaffaltii Shallaguu: Yeroo kaffaltii shallaguuf, dhangalaaa
maallaqaa pozaatiivii pirojektoonni tilmaaman, yeroo tokkotti, hanga walitti qabaan hanga invastimantii
jalqabaa pirojektootaa wajjin walqixa tautti walitti idauu qofa. Yeroon maallaqa gaariin hanga
invastimantii jalqabaa wajjin walqixa tauuf fudhatu sun yeroo kaffaltii deebiuudha. Seera Murtii;- Mala
murtii kaffaltii deebiuu hojiirra oolchuuf dhaabbileen jalqaba pirojektoota yeroo dheeraadhaaf yeroon
kaffaltii deebisuu maaltu fudhatama akka qabu murteessuu kan qaban yoo tau, yeroon kaffaltii
shallagame yeroowwan dursanii murtaaan (murteefaman) tokko tokkoo gadi tauu qaba. Sababni yeroon
kaffaltii deebisuu gabaabaa tauu isaatiin pirojektichi balaa xiqqaa fi dhangalaaan isaa guddaa taa.
Malleen ittiinShallaggii Yeroo Kaffaltii (PBP) . Buuura dhangalaaa maallaqaa walfakkaatu (unka waggaa) .
Buuura galtee maallaqaa walfakkaata hin taane (unka waggaa hin taane) . Maallaqa walfakkaatu:- .
Maallaqa walfakkaataa hin taane: 1.1. Fakkeenya: Invastimantiin tokko invastimantii qulqulluu Birrii
12,000 fi dhangalaaan maallaqaa waggaa Birrii 12 qaba. 4, 000 waggaa shaniif. Pirojektichi yeroon
kaffaltii barbaadamu olaanaa waggaa 4 yoo qabaate yeroo kaffaltii shallagi seera murtii maal taa?
Furmaata: - Sine invastimantiin maallaqa walfakkaatu qaba PBP = Invastimantii jalqabaa qulqulluu
Dhangalaaa maallaqaa waggaa walfakkaatuun dabaluu = Br 12, 000 = waggaa 3 4000 tae Seera Murtii: -
Yeroon kaffaltii shallagame yeroo kaffaltii ibsame irraa waan gadi taeef pirojekticha fudhachuu.
Fakkeenya 2: Invastimantii qulqulluu Birrii 20, 000 akka tae tilmaamuun, dhangalaaa maallaqaa armaan
gadiitiif yeroo kaffaltii shallagi Bara(t) . 0. 0. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Dhangala'aa maallaqaa waggaa(Br) .
0. 0. 8,000 taa 6,000 taa 4,000 taa 2,000 taeera 2,000 taeera PBP ibsame waggaa sadii yoo tae seerri
murtii maal taa? Furmaata: - dhangalaaan maallaqaa invastimantii walfakkaataa miti (bifa waggaatiin),
dhangalaaan maallaqaa kuufamaa yeroo kaffaltii gabatee armaan gadii keessatti shallaguuf fayyadama.
Waggaa 0. 0. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Dhangalaaa maallaqaa waggaa 0. 0. 8,000 taa 6,000 taa 4,000 taa
2,000 taeera 2,000 taeera Dhangalaaa maallaqaa kuufamaa 0. 0. 8000 taa 14,000 taeera 18,000 ta'a
20,000 ta'a 22,000 taeera Yeroon kaffaltii waggaa 4 waan taeef maallaqni kuufamaa invastimantii
qulqulluu pirojektichaa wajjin wal qixa osoo hin taane waggaa afur barbaachisa. Akkasumas seera murtii
yeroon kaffaltii shallagame yeroo kaffaltii duraan ibsame caalaa waan taeef pirojekticha diduu dha.
Fakkeenya: 3 Dhaabbanni BAKO pirojektii maallaqa armaan gadii qabu irratti invast gochuuf yaadaa jira.
Bara(t) . 0. 0. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Dhangalaaa maallaqaa qulqulluu gibira boodaa eegamu (CF t) (Br) .
(5000) . 800 tae 900 tae 1,500 taeera 1,200 taeera 3,200 taeera Barbaachisaa: shallaguu, (a) PBP fi (b)
Dhaabbatichi PBP waggaa 3. 5 akka tau yoo ibse seera murtii maal taa? Furmaata Waggaa Dhangalaaa
maallaqaa CF kuufamaa (+ ) ykn ( -) . 0 (5000) Birrii (5000) Birrii (5,000) . 1 800 800 (4,200) . 2 900 1700
(3,300) . 3 1500 3200 (1,800) . 4 1200 4400 (600) . 5 3,000 7,600 2,600 taa Yeroo kaffaltii deebisuu = +
Gabatee armaan olii yeroon kaffaltii deebisuu waggaa afur hanga waggaa shanii gidduutti akka tae
agarsiisa. (b) Seerri murtii yeroon kaffaltii shallagame yeroo kaffaltii ibsame caalaa waan taeef
pirojekticha diduu dha. Faayidaa fi miidhaa yeroo kaffaltii deebisuu Faayidaa Miidhaa - Fayyadamaa fi
hubachuuf salphaadha - Gatii yeroo maallaqaa hin beeku - Sirreeffamamirkanaauu dhabuu maallaqa
booda dhufu - Dhiibbaa galii maallaqaa argame ni tuffata -Yeroo kaffaltii booda liquidity ward gochuuf
loogii qaba - Balaa invastimantii haala bua qabeessa taeen ni qabata - Pirojektoota yeroo dheeraa kan
akka qorannoo fi misoomaa fi pirojektii haaraa irratti loogii qaba. ( Gocha5.4 1. Yeroo kaffaltii galii
maallaqaa armaan gadii shallagi akka invastimantii Birrii 3700. Waggaa 0. 0. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4.
Dhangalaaa maallaqaa (3,700) 1,000 taa 2,000 taeera 1,500 taeera 1,000 taa
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ 5.6.2.2. Sadarkaa Buaa
Herregaa (ARR) . Giddugaleessa buaa argachuun tooftaa herregaa salphaa buaa pirojektii tokkoo
murteessu of keessaa qaba. Malli baajata kaappitaalaa kun tarii tooftaa hojii daldalaa keessatti
fayyadamnu keessaa isa durii tauu dandaa. Yaadni buuuraa galii qulqulluu (buaa gibiraa booda) fi baasii
jalqabaa pirojektii tokkoo walbira qabuun galii qulqulluu gara fuula duraa hunda walitti idauu fi walitti
qabama invastimantii giddu galeessaatiin qooduudha. Seera Murtii: - pirojektiin tokko buaan herregaa
isaa giddu galeessaan buaa herregaa giddugaleessaa galma tae yoo caale fudhatama qaba yoo kana hin
taane ni fudhatama. Galiin fi invastimantii karaa adda addaatiin madaalamuu waan dandauuf ARRf
safartuuwwan baayee baayee taan jiraachuu dandau. Safartuuwwan qabatamaan yeroo baayee
qacaramanii hojjetaman; ARR= Giddugaleessa in come after tax Invastimantii jalqabaa ARR = Galii giddu
galeessaa gibira booda Invastimantii giddu galeessaa ARR = Giddugaleessa in come after gibira dhala
dura Invastimantii jalqabaa ARR= Galii giddu galeessaa gibira booda dhala dura Giddugaleessaan
vestment keessatti ARR= Galii waliigalaa gibira booda garuu Deprecation dura (Invastimantii jalqabaa )
Waggaa X 2. 2. Fakkeenyaaf: - galiin qulqulluun waggoota afran dhufaniif argamu Birrii 10, 000, Birrii 15,
000, Birrii 20, 000 fi Birrii 30, 000 akka tau tilmaamame haa jennu. Invastimantiin jalqabaa Br 100, 000
yoo tae, buaa giddu galeessaa barbaadi. Furmaata: - Sadarkaan buaa herregaa akka armaan gadiitti
shallagamuu dandaa Galii qulqulluu giddu galeessaa= Birrii 10, 000 + Birrii 15, 000 + Birrii 20,000 + Birrii
30,000 Waggaa 4 = Birrii 18,750 taa 2. Invastimantii giddu galeessaa = Birrii kuma 100/ 2 =Br 50, 000 3.
ARR= =38 % 10. . Faayidaa fi Miidhaa ARR Faayidaa Shallaguun salphaadha. Odeeffannoo herregaa irratti
kan hundaae yoo tau, kunis salphaatti kan argamu yoo tau, daldalaan kan beekamudha. Faayidaa umurii
Pirojektichaa guutuu ilaala. Safartuuwwan herregaa irratti kan hundaae waan taeef, sirna herrega
faayinaansii dhaabbatichaa irraa salphaatti argamuu kan dandau waan taeef, baasii kaappitaalaa odiitii
boodaa haala mijeessa. Daataan galii umurii pirojektichaa guutuu akka idileetti ARR shallaguuf kan
barbaachisu yoo tau, namni tokko daataa galii guutuun yoo hin argamnellee hojjechuu ni dandaa.
Miidhaa isaa Safartuu bu'aa dhugaa miti, gatii yeroo maallaqaa tuffatama Sadarkaa cut off mallattoo
bench mark fedhii ofii fayyadama Gatii herregaa (kitaaba) irratti hundaauun dhangalaaa maallaqaa fi
gatii gabaa irratti osoo hin taane ( Gocha: 5.5 1. ARRn xiinxala faayinaansiidhaaf maaliif hin gorfamu?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ 2 The McDonald is a fast
food restaurant chain kanneen firaanshaayizii tauu dandaan odeeffannoo galii fi baasii armaan gadii
kennamaaf Ijaarsa fi meeshaalee -------------------- Birrii kuma 980 Galiin waggaa ---------------------------
Birrii 1,040,000 Waggaa Maallaqaan baasii hojii -------------Br 760,000 Gamoo fi meeshaaleen kun umurii
faayidaa waggaa 20 qabu. Mala sarara qajeelaa hirina gatii fayyadama. Gibirri galii %40 dha.
Odeeffannoo kana irratti hundaauun shallaggii. (a) Yeroo kaffaltii deebiuu (PBP) . (b) Sadarkaa buaa
herregaa (ARR) .
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ Malawwan Hirina
Qaban (Mala Ammayyaa) . 5.6.3.3. Yeroo Kaffaltii Hir'ifame (DPBP) . Hanqina hamaa mala yeroo kaffaltii
deebisuu keessaa bahee gatii yeroo maallaqaa ilaaluu dhabuu isaati. Jijjiiramni yeroo kaffaltii deebisuu ni
jira, theyeroo kaffaltii hirifame kan hanqina hamaa kana dhabamsiisuuf yaalu, dhangalaaa maallaqaa
walitti qabuu dura hirisuudhaan. Yeroon kaffaltii hirifame yeroo maallaqa hirifame hanga invastimantii
jalqabaa wajjin walqixa taeef fudhatudha. Yeroo kaffaltii hirifame (DPBP)=+ Fakkeenya: Dhaabbanni
Konistiraakshinii Satcon pirojektii maallaqa armaan gadii qabu irratti invast gochuuf yaadaa jira. Bara (t) .
0. 0. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Dhangala'aa maallaqaa eegamu (Birriidhaan) . (5000) . 800 tae 900 tae
1500 tae 1200 irratti kan argamu 3200 irratti kan argamu Akkasumas qabeenya sana bitachuuf safartuun
barbaachisu %12 dha .Yeroo kaffaltii hir'ifame shallagi Furmaata; - sararri yeroo dhangalaaa maallaqaa
qabeenyichaaf:- . - -1 2- 3- 4- 5- . (Br 5, 000) 800 900 1,500 1,200 3200 tauu ibsameera 714.29 irratti kan
hundaaedha 17.47 irratti kan ibsame 1,067.67 taeera 762.62 taeera 1815.77 tae Kaffaltii hirifame
shallaguuf gatiiwwan ammaa maallaqa gara fuula duraatti fayyadamuu dandeenya. Kana gochuuf, yaad-
rimee kaffaltii aadaa gatiiwwan ammaa dhangalaaa maallaqaa gara fuula duraa irratti salphaatti hojiirra
oolchina. Waggaa Dhangalaaa maallaqaa PV kan CF Kuufama PV 0 Birrii (5, 000) (5,00) Birrii (5,000) . 1
800 714. 29 (4285. 71) irratti kan ibsame. 2 900 717. 47 (4284.71) irratti kan argamu tauu ibsameera. 3
1500 1,067.67 (2,500.57) tauu ibsameera. 4 1,200 762.62 (1,737.95) tauu ibsameera. 5 3,200 1,815.77
77.82 taeera Thats DPB = + dha 4 + Birrii 1, 737.95 Br. 1, 815. 77 irratti kan ibsame = 4. Waggaa 96 Seera
murtii: Pirojektiin tokko kaffaltiin isaa umurii isaa gadi yoo tae fudhatama qaba. Haala kana keessatti
4.96 Waggaan waggaa shan gadi waan taeef, pirojektichi fudhatama qaba Rakkoolee Yeroo Kaffaltii
Hir'ifame: Yeroon kaffaltii hirifame rakkoo gatii yeroo ni fura, garuu ammas maallaqa yeroo kaffaltii
darbee darbu tuffata. Pirojektoota waggoota alaa keessatti maallaqa guddaa qaban kanneen buaa
guddaa argamsiisan diduu dandeessa. Safartuun kaffaltii deebiuu kamiyyuu buaa yeroo dheeraa guddaa
tae baasuun buaa yeroo gabaabaa irratti xiyyeeffachuuf nama geessuu dandaa. ( Gocha 5.5 Honey land
Hotel maashinii bunaa haaraa doolaara 10,000 baasu irratti invast gochaa jira jennee haa
fudhannu.Maashinichi waggaa waggaan baasii qusachuu akka dandau gabatee armaan gadii irratti akka
mulatu ni eegama. Bara (t) . 0. 0. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Maallaqa eegamu (doolaara) . (10,000) . 2000.
Bara 2000 2500 tae 3000 tae 3500 tae 4000 tae Yoo safartuun buaa barbaachisu %12 tae, yeroon
kaffaltii hirifame maashinichaaf maal taa?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ 5.6.4. Gatii Ammaa
Qulqulluu (NPV) . Malli filannoo pirojektii galma qabeenya abbaa qabeenyaa guddisuu wajjin baayee kan
walsimu mala gatii ammaa qulqulluu dha. Innis walitti qabama gatiiwwan ammaa invastimantii qulqulluu
ti i.e. garaagarummaa gatii ammaa dhangalaaa maallaqaa (faayidaa) fi baasii invastimantii (ICo) gidduu
jiruu dha . NPV= walitti qabama gatii ammaa (PV) dhangalaaa maallaqaa gibira boodaa invastimantii
jalqabaa + + + + . + - Ikoo = CF1 (PVIFk,1) + CF2 (PVIFk,2) + CF3 (PVIFk, 3 ) + CF4 (PVIFk4) + (CFNk, n) –
Ikoo. Eessa CF = galii maallaqaa yeroo tokkotti K = Sadarkaa hirina ICO= Baasii maallaqaa jalqabaa
(invastimantii jalqabaa) . K = Investarooti sadarkaa buaa barbaadan Seera murtii: 1.1. Pirojektoota Of
dandaaniif: Yoo NPV >0 tae pirojekticha fudhadhu Yoo NPV <0 tae pirojekticha diduu Pirojektoota Wal-
irraa Adda Taaniif: pirojektoota NPV olaanaa qaban filadhu. Fakkeenya Pirojektiin tokko invastimantii
qulqulluu Birrii 5, 000 fi dhangalaaa maallaqaa Birrii 800, Birrii 900, Birrii 500, Birrii 1200 fi Birrii 3, 200
kan qabu yeroo 1,2,3,4, fi 5 .NPV shallaguu fi yaada kennuu seera murtii. Furmaata:- NPV = - Ikoo = =
Birrii 77.82 taa Buaan shallaggii kanaa akka armaan gadiitti diyaagiraamii sarara yeroo dhangalaaa
maallaqaa wajjin tokko. - -1 2- 3- 4- .5- . (5,000) . (Br 5, 000) 800 900 1,500 1,200 3200 tauu ibsameera
12 % . 12% . Seera murtii: - NPV >0 i.e. Br 77. 82>0 fi NPV pozaatiivii Br 77.82 tae buaan pirojektootaa
%12 barbaadamu caalaa tauu isaa garuu hangam guddaa tauu isaa waan agarsiisuuf pirojekticha
fudhachuu? Ulaagaa NPV deebii kallattiin hin kennu. Kanaa mannaa, NPV pozaatiivii buaan maallaqa
%12 argachuuf barbaachisu ol fi isaa ol gatii ammaa Birrii 77. 82 akka qabu agarsiisa. Fakkeenya
2.Maallaqni armaan gadii yoo kenname, fi invastarootaaf buaan barbaadan (K) %10 dha . NPV shallagi
yoo, . (a) Pirojektiin A fi pirojektiin B pirojektoota of dandaaniidha. (b) Pirojektiin A fi pirojektiin B wal-
irraa fagaatu. (C) Seera Murtii irratti yaada kennuu. Furmaata n - ICo B) n- ICo t=1 t = 1 taa = - ICo - ICo =
- Birrii kuma 10 Birrii kuma 10 = Birrii 1,901 Birrii 1,074 C) - pirojektoonni of dandaanii yoo taan; NPV
isaanii zeeroo waan caaluuf pirojektoota lamaan ni fudhatu. - Pirojektoonni wal-irraa fagaatan yoo tae;
pirojektii A NPV olaanaa waan qabuuf fudhachuu Faayidaa fi Miidhaa NPV Faayidaa Gatiin yeroo
maallaqaa ilaalama Safartuu kallattiin faayidaa Mala kaayyoo qabuu fi pirojekticha filachuu fi
madaaluudha. Miidhaa isaa NPVn jechoota walqabataa osoo hin taane jechoota absoluutiin kan ibsamu
waan taeef iskeelii invastimantii factor hin tau. NPVn jireenya pirojektichaa hin ilaalu. ( Gocha 5.6
Dhaabbanni Adidas piropozaalota pirojektii invastimantii lama pirojektii X fi pirojektii Y Br 5,000 ilaalaa
jira. Kutaan faayinaansii pirojektichi maallaqa armaan gadii akka maddisiisu tilmaama. Waggaa Pirojektii
0. 0. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. X (5,000) . 2,000 taeera 3,000 taeera 500 tae 0. 0. Y (5000) . 2000. Bara 2000
2000. Bara 2000 1, 000 taeera 2000. Bara 2000 Buaan barbaachisu %10 yoo tau pirojektoonni lamaan
pirojektoota of dandaan jennee haa fudhannu, Seera murtii maal taa?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ 5.6.5.5.5. Sadarkaa
Buaa Keessaa (IRR) . Sadarkaan buaa keessoo (IRR) tilmaama buaa pirojektii yaadameef dhangalaaa
maallaqaa dabalataa pirojektootaaf kennamedha. Akkuma mala NPV, malli IRR maallaqa pirojektii
tokkoof dhangalau hunda ilaalee gatii yeroo maallaqaa sirreessa. Haa tau malee, buaan IRR akka
warraatti malee akka lakkoofsa doolaaraatti ibsama. Gabaabumatti, buaan keessoo (IRR) piropozaala
invastimantii tokkoo safartuu hirina NPV Zeeroo oomishuuf jedhamee ibsama. NPV = - ICo = 0 taa = -
ICo= 0 ta'a Eessa NPV= Gatii ammaa qulqulluu piropozaala pirojektichaa IRR = Saffisa bu'aa keessoo CF=
Dhangalaaa maallaqaa ICO = Baasii maallaqaa jalqabaa Akkuma ulaagaa kaffaltii deebiuu, dhangalaaan
maallaqaa isaa bifa waggaatiin tauu fi dhiisuu isaa irratti hundaauun IRR invastimantii shallaguuf
hojimaatni adda addaa ni jira. An. Yeroo Dhangalaaan Maallaqaa Bifa Waggaatiin tau: dhangalaaan
maallaqaa invastimantii tokkoo bifa waggaatiin yeroo tau, IRR isaa baayee salphaatti shallagamuu kan
dandau yeroo dhangalaaan maallaqaa bifa waggaatiin tau IRR gatii dhangalaaa maallaqaa tokkoo gara
qulqulluutti hiruun argama invastimantii fi sana booda qooda buaa argame gabatee waggaa gatii ammaa
keessatti argachuu. Fakkeenyaaf, Pirojektiin tokko invastimantii qulqulluu Birrii 100, 000 kan barbaadu
maallaqa waggaa 16 kan tokkoon tokkoon isaa Birrii 14, 000 kan argamsiise yoo tau, buaa dhibbeentaa
10 kan barbaadu yoo tau, NPV Birrii 9, 536 kan qabu yoo tau, IRR shallagi. Furmaata Tarkaanfiiwwan
Sadarkaa buaa dhiyoo tae adda baasuu Tokkoon tokkoon reetii dhiyoo lamaan kanaaf Gatii Net resent
(NPV) shallagi. Walitti qabama gatiiwwan absoluutii NPV tarkaanfii 2 keessatti argaman shallagi Walitti
qabama Tarkaanfii3 keessatti argame gara NPV reetii hirina xiqqaatti cuuphame. Tarkaanfii 1ffaa; Bir
100, 000 ta'a Br 14, 000 = 7.143 taa Tarkaanfiiwwan 2ffaa; (NPV, 11%) = Birrii 14, 000 (7.379) Birrii
100,000 = Birrii 3,306 (NPV, 12%) = Birrii 14,000 (6,974) Birrii 100,000 = Birrii 2. 364 Pirojektoonni IRR
kan uumamu reetii hirina lamaan gidduutti kan jijjiirama mallattoo koofiishinoota NPV irratti fidan.
Fakkeenya kana keessatti NPVn dhibbeentaa 11n pozaatiivii fi %12n negaatiivii dha. Kanaaf,
pirojektoonniIRRn reetii lamaan kana gidduu jira. Tarkaanfiiwwan3. Walitti qabama gatiiwwan absoluutii
NPVwwan tarkaanfiiwwan2 keessatti argaman shallagi. Br 3, 306 + Br 2, 364= Birrii 5, 670
Tarkaanfiiwwan 4ffaa; Walitti qabama tarkaanfii 3 keessatti argame gara NPV reetii hirina xiqqaa
tarkaanfii1 keessatti adda baafametti qoodi. Sana booda qooda buaa argame gara sadarkaa hirina
xiqqaatti idai. = = = = 11.58% dha. ii. Yeroo maallaqni dhangalau kan walmakaa tae Fakkeenyaaf:
pirojektiin X dhangalaaa maallaqaa armaan gadii qaba Dhangalaaa maallaqaa Jalqaba Bara
invastimantii1 Bara2 bara3 Bara4 Pirojektii X (Br 5, 000) Birrii 2000 Birrii 3000 Birrii 5000 Birrii 0
Akkasumas pirojektii Xs Baasii kaappitaalaa %6 dha. IRR pirojektii X shallaguu fi seera murtii irratti yaada
kennuu. Jalqaba, dhangalaaa maallaqaa pirojektii Xs fi yeroo isaan uumaman walqixxummaa keessatti
galchina. + + - Birrii 5,000 ta'a Itti aansuudhaan, hanga gatii k kanneen buaa NPV zeeroo argannutti reetii
hirina adda addaa yaalla. Mee sadarkaa hir'ina %5 irraa haa jalqabnu =++-Br 5, 000++-Br 5,000 ta'a Birrii
1, 904.76+ Birrii 2,721.09+Br 431.92- Birrii 5000 = Birrii 57.77 Isaan kun dhiyoodha garuu guutummaatti
zeeroo mitii fi yeroo lammataaf haa yaalnu sadarkaa hir'ina %6 fayyadamuun . =+ + -- Birrii 5,000 + + -
Birrii 5000 = Birrii 1, 886 .79 + Birrii 2,669.99+Br 419.81 Birrii 5000 taa = - Br 23.41 taa Kun kaayyoo
keenyaaf gahaa dhiyoodha. IRR pirojektii X dhibbeentaa 6 gadi tauu isaa ni xumurra. IRR yaaliifi
dogoggoraan shallaguun yeroo kan fudhatu taus tilmaamni guutummaatti dukkana keessatti godhamuu
hin qabu. Reetiin hirina gatii fi NPVn yeroo IRR quest garmalee olkae, NPV buaa isaa yeroo tilmaamni IRR
garmalee gadi aanaa tau garmalee gadi aanaa taa, NPVn garmalee olkaaa tauu isaa yaadadhu.
Yaadannoo; - yaaliifi dogoggora dabalataatiin IRR sirritti tilmaamu dandeenya turre. Haa tau malee,
carryings, shallaggiin IRR gara qabxiiwwan kurnyee hedduutti akka haala tilmaamni dhangalaaa
maallaqaa dogoggora taetti miira sirrii tauu sobaa kennuu dandaa. Seera murtii Yoo IRR pirojektii tokkoo
baasii kaappitaalaa dhaabbilee caalaa tae (seera Hurdle) pirojekticha fudhachuu, yoo IRR baasii
kaappitaalaa gadi tae pirojekticha diduu Faayidaa fi Miidhaa IRR Faayidaa: - Qorannoon hedduun akka
agarsiisanitti qabatamaan mala IRR mala NPV caalaa jaallatamaadha. Sababni isaas IRR akkuma ARR
qajeelaa ta'uu danda'a garuu it Gatii yeroo maallaqaa ni beeka Galii umurii pirojektichaa guutuu
keessatti argamu ni beeka Buaan dhibbeentaa pirojektoota sadarkaa kennuudhaaf buuura sirrii tae ni
hayyama Miidhaa isaa 1. It of ten saffisa buaa qabatamaa hin taane kenna: Mee safartuun kutaa (baasii
kaappitaalaa) %11 yoo tau, IRR ammoo %40 taee shallagame haa jennu, IRR isaa %40 waan taeef
hoggansi pirojekticha hatattamaan fudhachuu qaba jechuudhaa? Deebiin isaa lakki! IRR 40% sadarkaa
dhaabbati tokko maallaqa gara fuula duraa %40n deebisee invast gochuuf carraa qaba jedhee fudhata .
2. Buaa adda addaa kennuu. ( Gocha 5.7 1. Dhaabbanni tokko invastimantii waggoota 3 dhufaniif
maallaqa waggaa tilmaamame Birrii 1,000, Birrii 4,000 fi Birrii 5,000 qabu ilaalaa jira. Invastimantiin
jalqabaa Birrii 7,650 dha. Yoo cut off rate %11 tae pirojektichi fudhatama qabaa?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ Hubachiisa: cut of rate,
cost of rate, rate of return barbaachisu, fi hurdle rule hiika walfakkaataa qabu. Mala kamtu caala: NPV
moo IRR? NPVn yoo xiqqaate sababa lamaaf mala IRR caala. Dhangalaaa Maallaqaa Irra Deebiin Invast
gochuu: Malli NPV maallaqni pirojektootaa dhangalaaa jiru deebiee invast gochuun reetii gufuu
argachuuf akka tae fudhata; IRRn maallaqni galfame IRR NPV lamaan argachuuf deebiee invastimantii
akka tau tilmaama tilmaamni haalawwan baayee keessatti caalaatti qabatamaa taa sababiin isaas IRR
pirojektoota tokko tokko irratti baayee olaanaa tauu waan dandauuf. IRRf Furmaata Dachaa: IRR
furmaata tokkoo ol qabaachuun ni dandaama. Yoo dhangalaaan maallaqaa jijjiirama mallattoo mudate
(fkn. Dhangalaaan maallaqaa waggaa tokko keessatti pozaatiivii, waggaa itti aanutti negaatiivii), mala IRR
furmaata tokkoo ol qabaata. Kana jechuun, faayidaan gatii ammaa dhangalaaa maallaqaa gatii ammaa
waliin akka walqixa tau kan taasisu miseensi dhibbeentaa tokkoo ol ni jiraata. Yoomkun yoo uumamu,
gatii IRR tokko tiooriidhaan kanneen biroo caalaa waan hin jirreef salphaatti mala IRR pirojekticha
madaaluuf hin fayyadamnu. Malli NPV rakkoo kana hin qabu. 5.6.6 Sadarkaa Buaa Keessaa Fooyyae
(MIRR) . Sadarkaan buaa keessoo fooyyae (MIRR) mala IRR keessatti hanqinoota lamaan armaan olii irra
aanuuf yaaliin godhamuudha. Namni xiinxala gaggeessu umurii pirojektootaa hafeef maallaqa galfame
invast gochuuf reetii barbaade filachuu ni dandaa. Fakkeenyaaf, xiinxalaan kaayyoo deebiee
invastimantiif reetii gufuu fayyadamuu yoo filate, tooftaaleen MIRR gatii ammaa dhangalaaa maallaqaa (
i.e. PVC) gatii gara fuula duraa maallaqa galfame ( hanga dhuma umurii pirojektootaatti) fi sana booda
sadarkaa hir'ina PVC fi FVB walqixxeessuuf furmaata kenna . Haala kanaan rakkoowwan lamaan kanaan
dura caqafaman ni moamu; Maallaqni galfame saffisa madaalawaa xiinxalaan filateen akka deebiee
invast godhameetti fudhatama. Teeknika kanaaf furmaanni tokko qofa. Walumaagalatti buaan keessoo
fooyyae (MIRR) IRR idilee caalaa faayidaa guddaa qaba. MIRR maallaqni pirojektoota hunda irraa
argamu baasii kaappitaalaatiin deebiee kan invast godhamu yoo tau, IRR idilee ammoo dhangalaaan
maallaqaa pirojektii tokkoon tokkoon isaanii irraa argamu IRR mataa isaanii pirojektootaa irratti akka
deebiee invast godhamu jedhee fudhata. Irra deebiin invastimantii baasii kaappitaalaan akka
waliigalaatti sirrii waan taeef, IRR fooyyae agarsiiftuu buaa dhugaa pirojektoota tokkoo fooyyaaa dha.
Aljebraan akka armaan gadiitti ibsamuu dandaa: MIRR = -1 Eessa MIRR = Saffisa bu'aa keessoo fooyya'e
FVC = Gatii gara fuula duraa maallaqa galii PVC = Gatii ammaa dhangalaaa maallaqaa Fakkeenya:
Pirojektii maallaqni gibiraa waggaatti Birrii 10,000 waggaa afuriif galfamee fi gufuu %10 booda baasii
Birrii kuma 30 qabu madaala jirra jennee haa fudhannu. MIRR kompiitara gochuun seera murtii irratti
yaada kennuu Furmaata Galiin maallaqni dhuma waggaa tokkoon tokkoon isaa irratti akka argamu waan
fudhatamuuf, galiin maallaqni akka armaan gadiitti deebiee invastimantii taa ture Hubachiisa galiin
maallaqni waggaa 1ffaa waggaa sadiif deebiee invastimantii taa jedhamee fudhatama, kanaaf yeroo
baayisna feature value factor for 10% ta'a. Maallaqni waggaa lammaffaa waggaa lamaaf deebiee
invastimantii taa jedhamee fudhatama. Maallaqni waggaa 3ffaa waggaa 1f kan invastimantii yoo tau,
maallaqni waggaa 4s dhuma waggaa 4ffaa irratti argama. Kanaafuu, deebi'ee invastimantiidhaaf hin
argamu dhuma jireenya pirojektootaa wajjin concedes. Waggaa Waggoota deebi'ee invast godhame
Maallaqa galii Faaktariin gatii gara fuula duraa %10 . Gatii gara fuula duraa 1. 1. 3. 3. Birrii kuma 10 1,331
taeera Bir 13,310 ta'a 2. 2. 2. 2. 10,000 ta'a 1,210 taeera Birrii 12,100 3. 3. 1. 1. 10,000 ta'a 1,100 taeera
Birrii kuma 11 4. 4. 0. 0. 10,000 ta'a 1,000 taa Birrii kuma 10 Ida'ama Birrii 46,410 ta'a Amma, gaaffiin
hafe: hara herrega tokko irratti Birrii kuma 30 yoo invast goone waggaa afur keessatti qarshii 46, 410
waliin wal gitu yoo arganne invastimantii sana irraa reetii akkamii arganna? Sarara yeroo fayyadamuun
shallaggii akka agarsiifametti agarsiisuu dandeenya 1 2 3 4. Dhangalaaa maallaqaa (30,000) 10,000 10,
000 10, 000 10,000 K=10% 11,000 taa K=10% 12, 100 irratti kan argamu K= 10% . 13,310 taeera Gatii
tarminaala (TV) 46,410 irratti argama MIRR = 11.53% ta'a. PV TV = 30,000 taa NPV = 0 taa 5.6.7.
Sadarkaa Waldhabbii Mala NPV fi IRR gidduu jiru Hanga pirojektoonni baajata kaappitaalaa yaadaman
hirkattummaa keessa jiranitti mala NPV fi IRR lamaan isaanii iyyuu agarsiiftuu fudhachuu / diduu
walfakkaatu kan oomishuuf pirojektiin NPV gaarii qabu IRR sadarkaa hirina (hurdle rate) caalus ni
qabaata. Kanarraa kan kae pirojektichi gatii NPV fi IRR lamaan irratti hundaauun fudhatama ni qabaata.
Haa tau malee, yeroo pirojektoonni wal-irraa fagaatan ilaalamanii fisadarkaa yoo qabaate darbee darbee
waldhabdeen ni uuma. Fakkeenyaaf, pirojektiin tokko pirojektii biraa caalaa NPV olaanaa qabaachuu
dandaa garuu IRR gadi aanaa qabaachuu dandaa. Fakkeenyaaf: Dhaabbanni GEDA lafa karaa adda
addaatiin itti fayyadamuu dandeenyu qaba gama tokkoon lafti kun albuuda jala isaa qotamuu dandau
qaba, Kanaafuu GEDAn meeshaalee albuudaa irratti invast gochuun buaa albuuda sana deebisuu fi
gurguruu haamuu dandaa. Gama biraatiin lafti kun wayinii wayinii hojjechuuf oolu guddisuuf haala
biyyee mudaa hin qabne waan qabuuf dhaabbatichi asiraata deggeruuf itti fayyadamuu dandaʼa. Ifatti,
itti fayyadamni kun lamaan wal-irraa fagaata .Albuudichi yoo maasii wayinii jiraate qotamuu hin dandau,
albuudni yoo qotame immoo maasii wayinii karoorfamuu hin dandau. Pirojektiin tokko fudhatama
argachuun inni kaan diduu qaba jechuudha Fakkeenya 2: Amma kutaan faayinaansii GEDA tokkoon
tokkoon itti fayyadama lafaa wajjin walqabatee maallaqa dhangalau tilmaameera haa jennu. Tilmaamni
akka armaan gadiitti dhiyaateera. Yeroo Maallaqni pirojektii albuudaa kanaaf oolu Maallaqni pirojektii
maasii wayinii kanaaf oolu Gara (Br 736,369) ( Birrii 736,369) T1 Br. 500,000 ta'a 0. 0. T2 300,000 ta'a 0.
0. T3 100,000 ta'a 0. 0. T4 20,000 ta'a 50,000 ta'a T5 5,000 taa 200,000 ta'a T6 5,000 taa 500,000 ta'a T7
5,000 taa 500,000 ta'a T8 5,000 taa 500,000 ta'a Barbaachisaa: GEDA pirojektii kam filachuu qaba? Yoo
buaan barbaachisu %10 tae? Furmaata: Hubadhaa, baasii jalqabaa pirojektoota lamaan walfakkaata taus
maallaqni dabalataa pirojektichaan walqabatee jiru hangaa fi yeroon garaagarummaa qaba.
Pirojektoonni albuudaa maallaqa guddaa isaa jalqaba jireenya pirojektichaa keessatti kan maddisiisan
yoo tau, pirojektoonni maasii wayinii maallaqa gaarii guddaa booda maddisiisan. Garaagarummaan
yeroo maallaqa pirojektootaa tokkoon tokkoon veenturee irratti NPV fi IRR irratti dhiibbaa guddaa qaba.
Buaan NPV fi IRR tokkoon tokkoon pirojektii maallaqa isaa kennameef akka armaan gadiitti
gabaabfameera. NPV IRR Pirojektii albuudaa Birrii 65, 727, 39 6.05% . Maasii wayinii fi pirojektii ta'uu
194,035.65 14.0% . Buaan NPV fi IRR akka agarsiisutti pirojektiin maasii wayinii pirojektii albuudaa caalaa
NPV olaanaa qaba garuu pirojektiin albuudaa pirojektii maasii wayinii caalaa IRR olaanaa qaba GEDA
waldhabdee buaa NPV fi IRR gidduu jiru mudate pirojektoonni wal-irraa kan fagaatan waan taaniif,
dhaabbatichi ni dandaa tokko qofa fudhadhu. Haala waldhabdee pirojektoota wal raawwachiiftuu
gidduutti uumame kan NPV olaanaa qabu filatamuu qaba sababiin isaas NPVn hanga doolaaraa gatii
doolaaraa yoo pirojektichi hojjetame dhaabbaticha irratti dabalamu waan agarsiisuuf. Fakkeenya keenya
keessatti GEDAn pirojektii maasii wayinii filachuu kan qabu galmi faayinaansii isaa inni jalqabaa gatii
dhaabbataa guddisuu yoo tae. Akka aljebraatti akka armaan gadiitti shallagama: MIRR = -1 = = 11.53%
1000 ta'a. Seera murtii: MIRR (%11.53) seera gufuu (%10) caalaa waan taeef pirojekticha fudhachuu
qabna Gocha 5.8 1. MIRR murtii baajata kaappitaalaa kennuudhaaf IRR idilee caalaa faayidaa akkamii
qaba?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ 5.6.8.8. Indeeksii Buaa
(PI) . Indeeksii Buaa (PI): Yeroo tokko tokko mala reeshiyoo baasii faayidaa jedhamee waamamu gatii
ammaa galii maallaqaa gara fuula duraa fi invastimantii jalqabaa buuura wal bira qabamee ilaala
Kanaafuu; PIn reeshiyoo gatii ammaa dhangalaaa maallaqaa (PVCF) fi invastimantii jalqabaa
pirojektichaati. Indeeksii kun akka mala buaa tartiiba hawwataa gadi bueen sadarkaa itti kennuutti
fayyadama. Seera murtii Mala kanaan pirojektiin PI 1 ol qabu fudhatama kan argatu yoo tau pirojektiin
garuu PI isaa 1 gadi yoo tae ni fudhatama. Hubadhaa mala PI mala NPV waliin walitti dhiyeenyaan kan
walqabatu tauu isaa .Dhugaa dubbachuuf gatii ammaa qulqulluun pirojektichaa pozaatiivii yoo tae PIn 1
ol taa.Gama biraatiin NPVn negaatiivii yoo tae pirojektichi PI xiqqaa qabaata caalaa 1. Xumura
walfakkaataa irra gaama, kanaaf, NPV yookiin PI yoo fayyadame. Kana jechuun, NPVn dhangalaaa
maallaqaa invastimantii jalqabaa yoo caale gatii qulqulluu ammaa pozaatiivii fi PI Ethan 1 caalu kan
pirojektichi fudhatama akka qabu agarsiisa. Fakkeenya: Zuma Co. pirojektii waggaa sadiif maallaqa
waggaatti $ 5, 000, $3,000 fi $4,000 akka tau tilmaamame ilaalaa jira. Investimentiin jalqabaa PI
fayyadamuun $ 10,000 dhamalaa fi safartuu hirina %12, yoo pirojektichi fudhatama qabaate PI
murteessuu. Furmaata PI murteessuuf, gatii ammaa dhangalaaa maallaqaa baasii jalqabaatiin qoodamuu
qaba. PVCF = + + jedhamuun beekama = + + , PVCF= $9,704 taa Invastimantii jalqabaa (Io) = $ 10,000 PI =
= = 0.0704 taa. Gatiin PI 1 gadi waan ta'eef pirojektichi ni fudhatama ( Gocha 5.9 1. Malli NPV fi PI
pirojektoota fudhachuu ykn diduu irratti deebii walfakkaataa kennuu? Mari'achuu: 1.1.1.1.1. Malli NPV
ykn yeroo kaffaltii deebisuu caalu isa kami? Maalif? Malli NPV ykn IRR caalu isa kami?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ 5.6.9.9. Raashina
Kaappitaalaa Raashina kaappitaalaa jechuun haala danqaan baajataa itti kaaamee fi dhaabbatichi
pirojektoota fudhatama qaban hunda irratti invast gochuu dhiisuu dandau jechuudha. Tuuta
pirojektoota fudhatama qaban yoo ilaalle, dhaabbatichi tuuta xiqqaa pirojektoota akkamii filachuu
qaba? Haala kana keessatti dhaabbatichi ammallee qabeenya abbootii aksiyoonaa guddisuuf yaalaa jira.
Kanaafuu, garee pirojektoota walumaa galatti gatii ammaa qulqulluu guddaa qabu sana irratti invast
gochuu qaba. Garee hundarra gaarii taʼe sana akkamitti adda baafna? Kunis, ulaagaan invastimantii
kamtu garee kana adda baasa? Yoo raashina kaappitaalaa feame, sana booda hoggantoonni faayinaansii
pirojektoota gatii dhaabbatichaa guddisan daangaa baajata kaappitaalaa keessatti waliin walitti
makamuu barbaaduu qabu. Dhaabbatichi pirojektoota invastimantii irratti danqaa kaappitaalaa kaauuf
yoo murteesse, ulaagaan murtii sirrii tae tuuta pirojektoota gatii ammaa qulqulluu olaanaa danqaa
kaappitaalaa jalatti buaa argamsiisan filachuudha. Fakkeenya: - dhaabbata hanqina baajata Birrii 1,000,
000 fi pirojektoota shan qabu, akka armaan gaditti kennameetti ilaaluu. Pirojektii Buaa Jalqabaa Net
present Indeeksii baasii Gatii A Br. 400,000 2.4 Birrii kuma 560 B Br. 400, 000 2.3 320,000 taa C 1,600,
000 1.7 1,200,000 tauu ibsameera D 600,000 1.3 180,000 taa E 600,000 1.2 120,000 taa Osoo danqaan
kaappitaalaa hin jirre taee pirojektoonni hundi fudhatama qabu turan. Haa tau malee, sababa hanqina
kaappitaalaatiin kaappitaala jiru raashinii gochuu qabna. Case1.Pirojektoota Hin Qoodamne:
Pirojektoonni hin qoodamin yoo taan dhaabbatichi pirojektii portion irratti invast gochuu hin dandau.
Pirojektiin tokko yookaan guutummaatti (%100) fudhatama, yoo hin taane, haala akkasii keessatti yeroo
pirojektoonni hin qoodamne ni kufa, tuuta pirojektii NPV waliigalaa dhaabbatichaa guddisu filachuu
keessatti sararri qajeelfama hordofamuu qabu hin jiru .Akka kanaan yaali fi dogongoraan hafna. kanaaf,
danqaa kaappitaalaa osoo hin darbiin walnyaatinsa pirojektoota filannoo adda addaa yaali kunis NPV
waliigalaa guddisuu fi walnyaatinsi pirojektootaa sun walnyaatinsa gaarii dha. Fakkeenya kenname irraa
gatii ammaa qulqulluu waliigalaa olaanaa tae kan kennamu walnyaatinsa pirojektootaan tuuta
pirojektoota jiran keessaa filatamuu. Case2 Pirojektoota Qoodamuu dandaan: Pirojektoonni qoodamuu
dandaan yoo taan invastimentiin tokko kutaa pirojektii kamiyyuu irratti invast gochuu dandaa
jechuudha. Haala akkasii keessatti qoqqoodinsa pirojektii filannoo pirojektoota hunda caalan kallattiin
kan raawwatamudha. Innis pirojektii indeeksii buaa olaanaa qabu irraa eegalee kaappitaala jiru
ramaduudha (pirojektii NPV olaanaa qabu tauun dirqama miti) . Pirojektii Jalqabaa out NPV PI Ranking A
200,000 280,000 2.4 1ffaa B 200,000 260,000 2.3 2ffaa C 600,000 420,000 1.7 3ffaa Walumaagalatti
1,000,000 960,000 Hubachiisa: - pirojektiin C guutummaatti hin fudhatamne. Kunis pirojektiin A fi B erga
fudhatamee booda maallaqni hafe Birrii kuma 600 qofa yoo tau pirojektiin C garuu Birrii kuma 800 waan
barbaaduuf. Haala kanaan maallaqni jiru qofti, kan Br 600.000 tae pirojektii C irratti invast godhama
kunis waliigala keessaa %75 taa. NPVn hanga invastimantii C keessatti argamuun walmadaala jedhamee
eegama kanaaf Br 560,000 keessaa %75 taa. ( Hojii Hiikni jecha raashina kaappitaalaa jedhu maali?
_____________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________ Sababoonni
beekamoo taan tokko tokko dhaabbata tokko keessatti kaappitaala raashinii waliin taasifamuu dandau
maali?
_____________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________ Malli
filatamaa maalihanqina kaappitaalaa jalatti pirojektoota hin qoodamin keessaa filachuuf? Maaliif ibsi?
_____________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________ Cuunfaa
Boqonnaan kun invastimantii kaappitaalaa fi xiinxala dhangalaaa maallaqaa irratti kan xiyyeeffate ture.
Qabxiin ijoo boqonnaa kanaa akka armaan gadiiti. Baajata kaappitaalaa adeemsa invastimantii
kaappitaalaa karoorsuu, xiinxaluu, filachuu fi bulchuudha. Murtoon baajata kaappitaalaa yeroo baayyee
baasii guddaa kan of keessaa qabu, raawwii hojii irratti dhiibbaa yeroo dheeraa kan qabuu fi erga
jalqabamee booda salphaatti kan hin deebine waan taeef, dandeettii dhaabbileen tokko kaayyoo
faayinaansii isaa galmaan gauuf murteessoo waan taaniif nageenya dhaabbilee tokkoof murteessaadha.
Adeemsi baajata kaappitaalaa piropozaalota pirojektii adda baasuu, dhangalaaa maallaqaa pirojektii
tilmaamuun, pirojektoota madaaluu, filachuu, hojiirra oolchuu, fi buaa raawwii hojii hordofuu gaafata.
Xiinxalli baajata kaappitaalaa dhangalaaa maallaqaa gibiraa booda pirojektoota dabalataa qofa
fayyadama. Maallaqni pirojektoota fudhachuu irraa argamu kallattiin (gatii bittaa meeshaalee fi baasii
dhaabbii) fi al-kallattiin (jijjiirama kaappitaala hojii qulqulluu, baasii carraa. Dhangalaaan maallaqaa
pirojektoota ilaallatu qaamolee sadii of keessaa qaba: invastimantii jalqabaa, dhangalaaa maallaqaa
hojii, fi maallaqa tarminaalii yaa'uu. Hoggantoonni faayinaansii tokkoon tokkoon malli waaee
pirojektichaa odeeffannoo dabalataa waan kennuuf hawwata dinagdee invastimantii kaappitaalaa
hojjechuu madaaluuf tooftaalee adda addaa hedduu fayyadamu. Malli dhangalaaa maallaqaa hirifame
(DCF) (NPV, PI, IRR fi MIRR) mala kaffaltii deebisuu (PBP, DPB) caalaa kan caalu yoo tau, sababiin isaas
tooftaaleen boodaa seera gatii maallaqaa yeroo fayyadamuun dhangalaaa maallaqaa pirojektii hunda
hirisuu fi tilmaama pirojektii deebiee argamuun darbe dhiyeessu kan tilmaama jalqabaa. Pirojektoota
tokkicha, of dandaanii fi dhangalaaa maallaqaa barame qabaniif, maloonni DCF afran yeroo dhaabbileen
danqaa kaappitaalaa hin mudanne mallattoo fudhachuu-diduu walfakkaatu kennu. Pirojektoota wal-
irraa adda taan invastimantii jalqabaa (guddina ykn iskeelii) fi akkaataa dhangalaaa maallaqaa adda
addaa qaban yeroo walbira qaban malawwan DCF gidduutti sadarkaan wal-faallaa tae uumamuu
dandaa. Akkasumas sababa garaagarummaa guddinaa ykn yerootiin waldhabdeen yeroo uumamu, NPVn
mala sadarkaa filatamaadha sababiin isaas hoggansi kaayyoo gatii dhaabbilee fi kanaaf, qabeenya
abbootii aksiyoonaa guddisuuf invastimantii wal-irraa adda tae keessaa filachuu waan dandeessisuufi.
Raashiniin kaappitaalaa, sababa danqaa gabaa ykn hoggansi kaaeen, dhaabbati tokko pirojektoota
fudhatama qaban hunda akka hojjetu hayyamuu dhiisuu dandaa. Yeroo pirojektoonni hin qoodamne,
qabeenya abbootii aksiyoonaa guddisuuf mala filatamaa tae, walnyaatinsa pirojektoota NPV olaanaa
dhiyeessan sana daangaa danqaan kaaame keessatti filachuudha. Gaaffiiwwan Qormaata Moodeela
Gaaffiiwwan Filannoo Dachaa 1. Baasii kaappitaalaa %14 yoo tae NPV pirojektichaa maallaqa armaan
gadii waliin barbaadi. 0. 0. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. 6. 6. 7. 7. 8. 8. $ - 1,100 ta'a $ 500 ta'a $ 0 $0 $ 200
ta'a $ 100 ta'a $ 400 ta'a $ 400 ta'a $ 400 ta'a A) $528.82 B) $537.81 C) $540.35 D) $549.972 2. Yeroo
Kaffaltii Pirojektichaa maallaqa armaan gadii waliin barbaadi. 0. 0. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. $ - 1,500 ta'a $ 500
ta'a $ 100 ta'a $100 $ 900 ta'a A) Waggaa 3.53 B) Waggaa 3.89 C) Waggaa 5.11 D) Waggaa 6.35 3. IRR
pirojektichaa maallaqa armaan gadii waliin barbaadi. 0. 0. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. 6. 6. 7. 7. $ - 1,500
ta'a $ 0 $40 0. $0 $0 $ 0 $ 0 $ 1200 ta'a A) %1.13 B) %3.96 C) %6.12 D) %8.16 4. Warshaan Limu Cofeee
maashinii humna namaa qusachuu haaraa gatii Br10 baasu ilaalaa jira jennee haa fudhannu;
000.maashinichi waggaa waggaan akka gabatee armaan gadii irratti mulatutti baasii qusachuu ni dandaa
jedhamee eegama. 0. 0. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Birrii kuma 10 Br 2000 irratti kan ibsame Birrii 2,500 ta'a
Birrii 3,000 ta'a Birrii 3,500 ta'a Bir 4000 ta'a Yoo dhaabbileen buaan barbaadan %12 tae, kanneen
armaan gadii keessaa kamtu dhugaa miti? A) Yeroon kaffaltii deebiuu waggaa3.7143 dha B) Yeroon
kaffaltii hirifame waggaa 3.7143 dha C) MIRR baasii kaappitaalaa caalaa guddaadha. D) NPV>0 5. Gaaffii
armaan olii ilaali indeeksii buaa maal taa? A) Tokko ol B) tokkoo gadi C) tokkoo wajjin walqixa D) A fi B
Gaaffiiwwan Sochii qaamaa MATADORE Associates maashinii haaraa Birrii 300, 000n bitachuuf yaadaa
kan jiran yoo ta'u, maashinii isaanii durii Birrii 60, 000n gurguruuf karoorfatanii jiru.Maashinni durii kun
waggaa 3 dura kan bitame yoo ta'u gatii kitaabaa isaa Birrii 46,200 dha. Maashiniiwwan lamaan umurii
hirina gatii waggaa 5 qabu. Qaqqabsiisuubaasii Birrii 6000, baasii dhaabuu ammoo Birrii 10, 000. Galii
idileedhaaf gibira %34 fayyadamuun baasii jalqabaa meeshaa haaraa bitachuuf bahu shallagi. Sara and
Associates galii dhala fi gibira duraa (EBIT) dhaabbata isaanii haalawwan lama jalatti akka armaan gadiitti
tilmaamaniiru Waggaa EBIT waliin EBIT haaraa waliin Meeshaalee durii Meeshaalee 1 Birrii kuma 150
Birrii kuma 210 2 190, 00 290,000 tauu ibsameera 3 340,000 380,000 taa 4 450,000 490.000 taa 5
550,000 710,000 taa Meeshaan durii kun waggaa 2 dura Birrii 500,000. Meeshaaleen lamaan umurii
hir'ina gatii waggaa 5 qabu. Safartuu gibiraa %34 fayyadamuun maallaqa dabalataa meeshaalee durii
bakka buusuun shallaguudhaan argannoo kee jecha keetiin ibsi. 3. Dhaabbanni Konistiraakshinii
Sunshine invastimantii kaappitaalaa kan baasii jalqabaa Birrii 20, 000 tae ilaalaa jira.Maallaqni
qulqulluun waggaa (gibira dura) waggaa 10f Birrii 4, 000 akka tau tilmaama. Hirinni gatii sarara qajeelaa
fayyadamuu qaba, tilmaama gatii baraarsaa zeeroo taeen. Gibira galii tuffachuu. Shallaggii kan Yeroo
kaffaltii deebisuu (PBP) . Sadarkaa Buaa Herregaa (ARR) . Gatii Ammaa Qulqulluu (NPV) baasii
kaappitaalaa (gibira dura) dhibbeentaa 12 taa jennee yoo fudhanne; fi Sadarkaa buaa keessoo 4. Xiinxala
faayinaansii Dhaabbata Dire Electronics Company ti. Daarektarri baajata kaappitaalaa invastimantii
kaappitaalaa yaadaman lama pirojektoota X fi Y akka xiinxaltan isin gaafateera.Tokkoon tokkoon
pirojektii baasii Birrii kuma 10 kan qabu yoo tau, baasii kaappitaalaa pirojektii tokkoon tokkoon isaaniif
bahu dhibbeentaa 12 dha. Pirojektoonni maallaqni qulqulluun eegamu akka armaan gadiitti ibsameera
Dhangalaaa maallaqaa qulqulluu eegamu Pirojektii bara X Pirojektii y 0 Birrii kuma 10 Birrii kuma 10 1
6,500 3,500 taa 2 3,000 3,500 taa 3 3,000 3,500 taa 4 1,000 3,500 taa Tokkoon tokkoon pirojektootaa
yeroo kaffaltii duubatti deebiuu (PBP), Gatii ammaa qulqulluu (NPV), Sadarkaa buaa keessoo (IRR) fi
saffisa buaa keessoo fooyyae (MIRR) shallagi . Pirojektoonni ykn pirojektoonni of dandaan yoo taan
fudhatama argachuu qabu kamfai? Yoo wal-irraa fagaatan pirojektii kamtu fudhatama argachuu qaba?
Jijjiiramni baasii kaappitaalaa sadarkaa NPV fi IRR pirojektoota lamaan kanaa gidduutti akkamitti
waldhabdee uumuu dandaa? Waldhabdeen kun osoo %5 ta'ee ni jiraata . Way waldhabdeen jiraa?
Deebii Gaaffii Qormaata Moodeela Gaaffiiwwan Filannoo Dachaa 1. B 2. B 3. A 4. B 5. A Gaaffiiwwan
Sochii qaamaa Furmaata 1.1 Baasii meeshaalee (haaraa) ------------------------- Birrii 300, 000 Baasii
Geejjibaa ----------------------------------- Birrii 6,000 Dhaabbii ---------------------------------------------Br 10, 000
Gurgurtaa maashinii durii --------------------------------------Br (60,000) . Gibira gurgurtaa maashinii
dulloomaa Br 4, 692 Baasii meeshaa haaraa kana bitachuuf Br260, 000 Gibira = Hirina gatii deebiee
qabame %34 fi Hirina gatii deebiee qabame = Gatii kitaabaa gatii gurgurtaa: = Br 60, 000 46, 200 = Br 13,
800. Kanaafuu, gibirri gurgurtaa maashinii dulloomaa irratti kaffalamu %34 X 13, 800 = Br 4, 692 irratti
kan ibsame. Furmaata 2.1 Bara Haaraa deprecation Durii Dabalata Dabalata Hirina gatii Hirina gatii
Faayidaa Gibiraa %34 . 1 Birrii kuma 142 Birrii. 95.000 Birrii 47.000 Birrii15, 980 2 227,000 75,000 152,
200 51,748 tauu ibsameera 3 134,900 70,000 64,900 22,066 tauu ibsameera 4 106,500 0 106,500 36,210
tauu ibsameera 5 99,400 0 99,400 33,796 tauu ibsameera Dhangalaaa maallaqaa dabalataa = EBIT
dabalataa + Faayidaa gibiraa dabalataa Waggaa Dhangalaaa maallaqaa dabalataa 1 Birrii 75,980 ta'a 2
151,748 taan 3 62,066 taeera 4 76,210 taan 5 193,796 taan Hubachiisa: - Shallaggiin kun foormulaa
dhangalaaa maallaqaa dabalataa shallaguuf itti fayyadamnu waliin wal fakkaata Furmaata 3 QEENXEE).
dhangalaaan maallaqaa walfakkaata waan taeef (bifa annuity) sana booda yeroo kaffaltii (PBP) =
Invastimantii jalqabaa = Br 20, 000 Maallaqni waggaa Br, 4,000 (PBP = waggaa 5 B) Sadarkaa buaa
herregaa (ARR) = Galii qulqulluu Invastimantii jalqabaa Hirina gatii = Birrii 20, 000 = Birrii 2, 000/ waggaa
Waggaa 10 ARR = (Br 4,000 Birrii 2,000/waggaa = 0.10 taa Br 20, 000 ta'a t C) Gatii dhibbeentaa
qulqulluu (NPV) = ( CFt/ (1+K) t -ICo kana jechuun NPV = PV maallaqa galii (baasii kaappitaalaan hirifame
(%12) . NPV = - Ikoo NPV = 4,000 + 4,000 + 4,000 + --------------------- 4,000 Birrii. 20,000 ta'a (1.12)1 (1.12)
2 (1.12) 3 (1.12) 10. Afaan Oromoo fi Jechoota Dinqisiiso Afaan Oromoo = Birrii 4,000 * (PVI F12 % 10)
Birrii 20,000 = Birrii 4,000 (5.6502) Birrii 20, 000 = Br 2, 600.80 taa (D) Safartuu buaa keessoo (IRR)
jechuun safartuu maallaqa invastimantii gatii ammaa dhangalaaa maallaqaa pirojektichaan maddisiisu
waliin walqixxeessudha: Birrii 20, 000 = Birrii 44, 000 (PVIFAr 10) . Foormulaa karaa gabaabaa
fayyadamuun Br 4, 000 15% fi 16% . LRPV- SRPV *(HR LR) jechuun kan beekamu. IRR = LR + LRPV HRPV
jedhamuun beekama = %15 + (5.0188 5.00 taa 5.0188 4. 8332 * (%16%- 15%) = %15 + 0.0188 X %1 .
0.1856 tae = 15% + 0.101 % = 15.101% . Furmaata 4. A) Yeroo kaffaltii deebiuu murteessuuf dhangalaaa
maallaqaa kuufamaa pirojektii tokkoon tokkoo ijaaruu. Pirojektii Dhangalaaa maallaqaa kuufamaa 0. 0.
1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. Pirojektii X (Br 10, 000) . (3,500) (500) . 2,500 taa 3,500 taa pirojektii Y (Br 10, 000) .
(6,5000) (3,000) . 5,00 taa 4,000 taa PBPx = 2 + Br 500 = waggaa 2.17 PBPy = 2 + Br 3,000 = waggaa 2.86
Birrii 3000 Birrii 3,500 NPY x = CF1/ (1+k) 1 + CF2/ (1+k) 2+ CF3/ (1+k) 3 + CF4/ (1+k) 4 - ICo Birrii 6,500 +
3,000 + 3,000 + 1,000 ta'a (1.12)1 (1.12)2 (1.12) 3 (1.12)4 - Birrii 190,000 NPVY = (Br 3,500 + Birrii 3,500 +
3, 500 + 3500 - Birrii 10,000 (1.12)1 (1.12)2 (1.12) 3 (1.12) 4. Afaan Oromoo fi Jechoota Dinqisiiso Afaan
Oromoo = Birrii 630.72 taa MIRR: - Tokkoon tokkoon pirojektootaa IRR furuuf, reetii hirina kan tokkoon
tokkoon NPV Zeeroo wajjin walqixxeesse barbaadi IRR x = 18.0% ta'a. IRry = 15.0% ta'a. MIR:- tokkoon
tokkoon pirojektoota argachuuf MIRR tokkoon tokkoon pirojektii gatii tarminaalii (FVCF) dhangalaaa
maallaqaa argachuudhaan jalqaba TVx = Birrii6, 500 (1.12)3 + Birrii 3,000 (1.12)2 + Birrii 3,000 ( 1.12)1 +
Birrii 1,000 ( 1.12)0 = Birrii. 17,255.23 taeera = = 14.61% ta'a. TVy (FVCFy) = Birrii 3,500 (1.12)3 Birrii
3500 (1.12)2 2 + Birrii 3500 (1.12)1 + 3500 taa = Bir 16, 727.65 taa MIRRy = = %13.73 taa. B. Gabatee
armaan gadii sadarkaa pirojektii mala tokkoon tokkoon isaaniitiin gabaabsee ibsa Pirojektii Kan Sadarkaa
olaanaa qaba Deebisee kaffalu X NPV X IRR X MIRRAA X Hubadhu maloonni hundi pirojektii X pirojektii
irra sadarkaa kaa'u. Dabalataanis pirojektoonni lamaan ulaagaa NPV, IRR, fi MIRR jalatti fudhatama
qabu. Haala kanaan pirojektoonni lamaan yoo of dandaan fudhatama argachuu qabu. (C) Haala kana
keessatti pirojektii NPV olaanaa qabu K =- 12% ykn pirojektii X filanna (D) Yoo baasii kaappitaalaa
dhaabbilee %6 gadi tae waldhabdeen ni jira sababiin isaas NPVy >NPVx, garuu IRRx >IRRy. Kanaafuu
yeroo K = 5% MIRRx = 10.64% fi MIRRy 10.83 kana irraa kauun IRR fooyyae (MIRR) pirojektoota sirritti
sadarkaa kaaa yoo k gara lest of the over point taellee. (e) Sababni buuuraa waldhabdee kanaa tilmaama
reetii deebiee invastimantii NPV fi IRR gidduutti garaagarummaa qabaachuu isaati. NPVn caws lows
baasii kaappitaalaan deebiee invast gochuun akka dandaamu kan fudhatu yoo tau IRR ammoo re
investment at the (Walumaagalatti) IRR olaanaa irratti kan fudhatu yoo tau, dhangalaaa maallaqaa
jalqabaa keessumaa gatii guddaa akka qabaatu taasisa kanarraa kauun pirojektoonni yeroo gabaabaa
IRR jalatti fooyyaoo fakkaatu BOQONNAA JAHA FAAYINAANSII YEROO DHEERAA Kaayyoo Kutaa Seensa
Qabiyyee 6.1.1. Boondii 6.1.1.1.1. Gosa Boondii 6.1.2.2. Faayidaa fi Miidhaa Boondii 6.2.2. Istookii
6.2.1.1. Istookii Filatamaa 6.2.1.1.1.1.1. Amaloota Istookii Filatamaa 6.2.1.2.2.1.2. Faayidaa fi Miidhaa
Istookii Filatamaa 6.2.2.2.2. Istookii Waliigalaa 6.2.2.1.1. Amaloota Istookii Waliigalaa 6.2.2.2.2.2.2.
Faayidaa fi Miidhaa Istookii Waliigalaa 6.2.3. Gosoota Istookii Biroo 6.2.4.4. Istookii Kennuu 6.3.3.
Baankii Invastimantii 6.3.1.1. Hojiiwwan Baankii Invastimantii 6.4.4. Liqii Yeroo Cuunfaa kutaa
Gaaffiiwwan Qormaata Moodeela Kaayyoowwan Kutaa Kutaan kun dhimmoota meeshaalee faayinaansii
yeroo dheeraa ilaallatan irratti mariata. Kan adda addaas ni dhiheessameeshaalee akka: boondii,
aksiyoonaa, baankii invastimantii fi liqii yeroof kennamu. Barattoonni kutaa kana erga baratanii booda:
Gosoota hidhoo adda addaa adda baasuu Gosoota buuuraa istookii adda baasuu Faayidaa fi miidhaa
aksiyoonaa filatamaa fi waliigalaa addaan baasuu Baankii invastimantii ni ibsu Hojiiwwan baankii
invastimantii ni ibsu Yeroo liqii ibsi Seensa Daldala hundeessuuf, bulchuuf fi babalisuuf kaappitaalli
murteessaadha. Haala kanaan, qormaanni guddaan abbootiin qabeenyaa irra caalaan isaanii mudatu
tokko, balinni hojii isaanii jiraatus, gaaffii madda kaappitaalaa ti. Dhaabbileen hojii tokko jalqabuuf
sadarkaa hojii isaanii adda addaa irratti kaappitaala barbaadu; babalina; guddinaaf; fi kkf. Qormaanni
kun kan caalaatti mulatu abbootiin qabeenyaa daldalaa kaappitaala qofa kan isaan barbaachisu osoo hin
taane, sadarkaa balaa kaappitaala walitti qabuun walqabatee jiru, akkasumas toannoo daldala isaanii
eeguu wajjin walqabatees kan isaan yaaddessu tauu isaati. Madda kaappitaalaa filachuu keessatti,
abbootiin qabeenyaa mala balaa lamaan faayinaansii faayinaansii kaappitaalaa ykn faayinaansii liqaa
keessaa kamiyyuu filachuu ni dandau. Abbootiin qabeenyaa kaappitaala karaa faayinaansii
kaappitaalaatiin madda godhachuu yoo filate balaa dhala olaanaa hin fudhatu malee namoota biroo
toannoo daldala isaa keessatti hirmaachisuu qaba ture. Yoo faayinaansii liqaa filate, abbootiin
qabeenyaa daldala sana toachuu dandaus, kaappitaala irraa dhala kaffaluuf itti gaafatamummaa qaba.
Kana jechuun abbootiin qabeenyaa murtoo faayinaansii odeeffannoo irratti hundaae kennuu isaanii dura
balaa faayinaansii liqaa keessatti argamu gaaffii toannoo daldala isaa waliin walqabatee of
eeggannoodhaan madaaluu fi madaaluu qaba. 6.1.1. Boondii Kabajamtoota barattoota! Boondiin maali
jettu? Gosoonni Boondii adda addaa maali? Faayidaa fi miidhaa boondii baasuu maali? Boondiin
waraqaa waadaa yeroo dheeraa yoo tau, hanga yeroon isaa gautti waggaa waggaan dhala dursee
murtaaee fi murtaae abbaa boondiidhaaf akka kaffalu waadaa seenudha. Boondiin kan kennamu kutaa
daldalaa ykn mootummaatiin yoo tau; waliigaltee liqeessaan tokko kaffaltii dhalaa fi ijoo, guyyoota
murtaae irratti, abbaa boondii sanaaf akka raawwatu walii galuudha. Dhimmi boondii akka waliigalaatti
beeksifama, ummata balaaf kan dhiyaatu yoo tau, akkaataa idileetti invastaroota adda addaa hedduutti
gurgurama. Jaallatamoo barattootaa! boqonnaa afur keessatti jechoota buuuraa boondii argiteetta.
Amma gosoota hidhoo adda addaa haa ilaallu. 6.1.1.1.1. Gosa Boondii Kabajamtoota barattoota!
Gosoonni boondii gurguddoon maali? A. Deebiin (Debentures) jedhu Debenture jechuun salphaatti
sanada yookaan liqaa uumu yookaan beekamtii kennudha. Jechi kun meeshaa yeroo giddu galeessaa
hanga dheeraa dhaabbileen galmaaan bifa hundaan maallaqa liqeessuuf itti fayyadamaniif kan ooludha.
Debenture-holders liqeessitoota dhaabbatichaa waan taaniif, miseensa dhaabbatichaa miti. Murtii
dhaabbatichaa ilaalchisee mirga sagalee kennuu kan hin qabnee fi dhala dhaabbatichi isaaniif kaffalu
ibsa faayinaansii dhaabbatichaa keessatti buaa irraa kan kae himannaa taa. Debenture jechuun gosa
qabeenya dhuunfaa yoo tau abbaan qabeenyaa bilisaan dabarsuu ni dandaa. Akka meeshaa baattuutti
namni isa qabu kamiyyuu kaffaltii gaafachuu ni dandaa. Debentures kaffaltii dhaabbataa yookiin kan
lolaeen wabii tauu dandaa, yookiin wabii kan hin qabne tauu dandaa. Debentures fixed charged tiin
wabii tae gosoota debenture biroo caalaa dursa qaba; itti aansuunis debentures kan floating chargen
wabii tae; abbaan liqii wabii hin qabne ammoo akka abbaa liqaa idilee eegumsa addaa hin qabneetti taa.
Haa tau malee, yeroo baayee liqiin wabii hin qabne dhala olaanaa hawwata. B. Boondii Galii: Boondiin
galii kaffaltii dhala kan barbaadu yoo argate qofa yoo tau, kaffaltii dhala kana guutuu dhabuun gara
kiisaatti geessuu hin dandau. Miira kanaan boondii galii boondii caalaa aksiyoonaa filatamaa fakkaata.
Akka waliigalaatti yeroo dhaabbatichi rakkoo maallaqaa mudatu irra deebiin gurmaautti kan
kennamanidha. Yeroo baayee bilchina boondii galii kan boondii biroo caalaa baayee kan caalu yoo tau,
kunis dhiibbaa kaffaltii ijoo kaffalamuu wajjin walqabatee dhufu salphisuuf kan gargaarudha. Kaffaltiin
dhala darbuu kan dandau taus, dhala hin kaffalamiin akka waliigalaatti yeroo tokkoof akka kuufamu kan
hayyamamu yoo tau, kaffaltiin buaa aksiyoonaa waliigalaa kamiyyuu osoo hin kaffalamiin dura
kaffalamuu qaba. C. Boondii Mana Jireenyaa: Boondiin liqii manaa jechuun boondii qabeenya hin
sochoone irratti qabiyyeedhaan wabii taeedha. Akkaataa idileetti gatii qabeenya hin sochoone kan
boondii liqii manaa bae caalaa guddaadha. Kunis abbootii boondii liqii manaa yoo tae gatii gabaa
qabeenya wabii qabuuf margin of safety ni kennagadi bua. D. Junk Bonds: Junk bonds jechuun boondii
dhaabbilee seenaa faayinaansii sirrii qaban kanneen rakkoo faayinaansii cimaa mudachaa turan fi
sadarkaa liqii gaarii hin qabneen rakkachaa turaniin kan baani dha. Hirmaattonni gurguddoon gabaa
kanaa dhaabbilee haaraa galmee raawwii hojii hundeeffame hin qabneedha. E. Boondii Kuuppoonii
Zeeroo fi Baayee Gadi aanaa: boondii dhaabbatichi boondii baasee gatii fuula isaa irraa hirina
guddaadhaan kuuppoonii zeeroo ykn baayee gadi aanaa taeen akka baasu kan taasisu dha. Investaraan
buaa dinqisiifannaa boondii irraa argamu keessaa harka guddaa (ykn hunda boondii kuuppaniin zeeroo
irratti) argata. 6.1.2.2. Faayidaa fi Miidhaa Boondii Faayidaa Boondiin akka waliigalaatti bifa faayinaansii
biroo caalaa baasii xiqqaa qaba sababiin isaas (a) invastaroota liqaa akka filannoo invastimantii nageenya
qabuutti ilaaluu fi buaa gadi aanaa barbaadu (b) baasii dhala gibirri irraa hirifama. Abbootiin boondii
buaa addaa irratti hin hirmaatan; kaffaltiin dhala qofaan daangeffama. Abbootiin boondii mirga sagalee
kennuu hin qaban. Baasii dhangalaaa boondii irratti bahu akka waliigalaatti kan aksiyoonaa waliigalaa
irratti gadi aanaadha. Miidhaa isaa Boondiin (boondii galiitiin alatti) kaffaltii dhala kan yoo hin guutamne
dhaabbaticha gara kiisaatti dirqisiisuu dandaa. Liqiin (boondii galii malee) kaffaltii dhaabbataa kan uumu
yoo tau, kunis leverage faayinaansii dhaabbatichaa ni dabala. Kun dhaabbilee hundaaf miidhaa ta'uu
baatus' dhaabbilee tokko tokkoof yaa'a galii tasgabbaa'aa hin taane qabaniif akka ta'e beekamaadha.
Liqiin yeroo bilchinaa kaffalamuu qaba kanaaf yeroo tokko tokko maallaqa guddaa bahu of keessaa
qaba. Akkaataa idileetti kakuuwwan indenture daangeessuu tauun isaanii dhaabbatichi gara fuula
duraatti daddabbii faayinaansii daangessuu dandaa. ( Gocha 6.1 1. Boondiin maali? Dhaabbileen ykn
mootummaan maaliif boondii baasu?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ 2. Gosoonni boondii
gurguddoon maali?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ 3. Faayidaa fi miidhaa
boondii baasuu maali?
_____________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________ 6.2.2. Istookii
Kabajamtoota Barattoota! Aksiyooniin maali maaliif akka bahu? Haala faayinaansii kee, sadarkaa mijataa
balaa kee, fi galma invastimantii kee irratti hundaauun gosoota aksiyoonaa adda addaa baayeedha. Gosa
kam irratti akka invast gootu murteessuuf jalqaba aksiyoonichi maal akka siif godhu barbaaddu
murteessuu qabda. Nageenya kana yeroo dheeraaf qabachuuf karoorfattaniittuu moo daldalaa guyyaa
ti? Invastimantii keessan keessatti buaa kaappitaalaa barbaadaa jirtuu moo galiin kaayyoo keessan inni
guddaan? Gaaffilee kana akkamitti akka deebistan gosa aksiyoonaa kam akka portfolio keessaniif ilaaluu
akka qabdan yaada gaarii siif kenna. Dhiyeessiin aksiyoonaa dhaabbata tokkoo akka waliigalaatti gosoota
lama keessaa tokkotti qoodama: aksiyoonaa waliigalaa ykn aksiyoonaa filatamaa. 6.2.1.1. Istookii
Filatamaa Wabii amala boondii fi aksiyoonaa waliigalaa kan qabuu fi yeroo baayyee wabii
"hybrid"jedhamee kan waamamu dha. Aksiyooniin filatamaa guyyaa bilchinaa murtaae kan hin qabne
tauu isaatiin, kaffaltiin buaa (dividend) kaffalamuu dhabuun kiisa hin fidu , fi buaan qoodame gibiraaf
kan hin hirifamne tauu isaatiin aksiyoonaa idilee wajjin wal fakkaata. Gama biraatiin, aksiyooniin
filatamaa (preferred stock) boondii wajjin kan walfakkaatu yoo tau, buaan qoodame hanga
daangeffamaadha. Buaan aksiyoonaa filatamaa irratti argamu yeroo baayee gatii walqixaa ykn fuula irraa
dhibbeentaa murtaaeedha. Haala kanaan, akkuma boondii, aksiyooniin jijjiirama dhalaaf miira qaba.
Gatiin yeroo dhala gadi bu'u ol ka'a, faallaa kanaatiin immoo. Dividends filatamaa dirqama waliigaltee
nama kenne miti, haa tau malee. Haa tau malee, buaa aksiyoonaa idilee dura kan kaffalamu yoo taellee,
galiin dhaabbataa gadi aanaa yoo taee fi kan kenne yoo bankrupt tae guutummaatti darbuun ni
dandaama. 6.2.1.1.1.1.1. Amaloota Istookii Filatamaa Tokkoon tokkoon maxxansa aksiyoonaa filatamaa
adda taus, amala hedduun dhimma hunda jechuun ni dandaama. Amaloonni kun dandeettii gita dachaa
aksiyoonaa filatamaa baasuu, qabeenyaafi galii irratti himannaa, fi amala kuufamaa fi eegumsaa kan
dabalatudha. Gitoota Dachaa Dhaabbanni tokko yoo barbaade, gita tokkoo ol kan tae aksiyoonaa
filatamaa baasuu kan dandau yoo tau, gita tokkoon tokkoon isaa amala adda addaa qabaachuu dandaa.
Dhugaa dubbachuuf, dhaabbileen aksiyoonaa filatamaa kennan gita tokkoo ol baasuun baayee baramaa
dha.Aksiyooniin filatamaa daran adda baafamuu kan dandau tokko tokko gara aksiyoona waliigalaa kan
jijjiiramuu dandau yoo tau kaan immoo akka hin taane, akkasumas haalawwan kiisaa qabeenya
ilaalchisee sadarkaa dursa kennuu adda addaa qabaachuu isaaniiti. Himannaa Qabeenyaa fi Galii irratti
Haala kiisa qabeenya irratti himannaa ilaalchisee aksiyooniin filatamaa aksiyoonaa idilee caalaa dursa
qaba. Himannaan aksiyoonaa filatamaa boondii boodaa fi kan aksiyoonaa waliigalaa dura kabajama.
Aksiyooniin filatamaa galii aksiyoonaa idilee duras himannaa qaba. Kunis, dhaabbatichi buaa aksiyoonaa
idilee osoo hin kaffaliin dura buaa aksiyoonaa filatamaa isaa kaffaluu qaba. Haala kanaan gama balaatiin,
aksiyooniin filatamaan qabeenyaafi galii irratti gaaffii dursaa waan qabuuf aksiyoona idilee caalaa
nageenya qaba. Haa tau malee, qabeenyaafi galii irratti gaaffiin isaa kan boondii booda waan dhufuuf
liqaa yeroo dheeraa caalaa balaa qaba. Amala Kuufamaa Irra caalaan aksiyoonaa filatamaa amala
kuufamaa kan qabu yoo tau, buaan aksiyoonaa waliigalaa kamiyyuu osoo hin labsiin dura buaan
aksiyoonaa filatamaa darbe kan hin kaffalamiin hundi akka kaffalamu kan gaafatudha. Kaayyoon isaas
abbootii aksiyoonaa aksiyoonaa filatamaa taaniif eegumsa hamma tokko kennuudha. Osoo amala
kuufamaa hin jiraatin sababni buaan aksiyoonaa filatamaa yeroo buaan aksiyoonaa waliigalaa darbu hin
hafu ykn hin darbine hin jiraatu ture. Aksiyooniin filatamaa humna dantaa boondii irraa argamu
raawwachiisummaa buaa qoodame waan hin qabneef, mirga abbootii aksiyoonaa filatamaa eeguuf
amala kuufamaa barbaachisaa dha. 6.2.1.2.2.1.2. Faayidaa fi Miidhaa Aksiyooniin filatamaa boondii fi
aksiyoonaa waliigalaa walmakaa waan taeef, boondii fi aksiyoonaa waliigalaa wajjin wal bira qabamee
yoo ilaalamu dhaabbatichaaf faayidaa fi miidhaa hedduu ni kenna. Faayidaa Aksiyooniin filatamaan
balaa durtii kennuudhaaf balaa hin qabu. Kunis, kaffaltiin buaa qoodame (dividends) kaffalamuu
dhabuun dhaabbaticha akka kiisaatti akka seenu hin dirqisiisu, akkuma dhala liqaa kaffaluu dhabuun.
Abbootiin aksiyoonaa filatamoo taan yoo rakkoo maallaqaa mudate malee mirga sagalee kennuu hin
qaban. Kanaafuu, aksiyoona filatamaa kennuunis abbootii qabeenyaa dhaabbatichaaf qormaata hin
uumu. Kaffaltiin buaa qoodame akka waliigalaatti maallaqa ibsame qofaan daangeffama. Aksiyooniin
filatamaa galii dabalataa keessatti hin hirmaatu, akkuma aksiyooniin idilee. Aksiyooniin filatamaa
bilchina murtaae kan hin qabne taus, hammatamuun amaloota bilbilaa fi fandii liqimfamuun yoo dhala
gadi bue dhimmicha bakka buusuuf dandeettii ni kenna. Miidhaa isaa Aksiyooniin filatamaa boondii
caalaa balaa waan qabuuf fi qoodni isaa gibirri waan hin hirisneef baasii isaa kan boondii caalaa
olaanaadha. Buaan aksiyoonaa filatamaa dhiifamuu dandaus, kuufamni isaanii kaffaltiin isaanii dirqama
jechuun ni dandaama. 6.2.2.2.2. Istookii Waliigalaa Aksiyooniin waliigalaa abbummaa korporeeshinii
tokko keessatti qabaachuu kan dabalatudha. Akka dhugaatti, abbootiin boondii fi abbootiin aksiyoonaa
filatamoo akka liqeessitootaatti ilaalamuu kan dandaan yoo tau, abbootiin aksiyoonaa waliigalaa ammoo
abbootii qabeenyaa dhugaa dhaabbatichaati. Aksiyooniin idilee guyyaa bilchinaa hin qabu, garuu hanga
dhaabbatichi qabutti jira. Akkasumas aksiyooniin waliigalaa kaffaltii buaa qoodame irratti daangaa
olaanaa hin qabu. Kaffaltiin buaa qoodame osoo hin baiin dura boordii daayirektaroota
dhaabbatichaatiin labsamuu qaba. Yoo kiisa tae abbootiin aksiyoonaa waliigalaa akka abbootii
qabeenyaa korporeeshinichaatti hanga abbootiin boondii fi abbootiin aksiyoonaa filatamoo taan
guutanitti qabeenya irratti himannaa raawwachuu hin dandaan. 6.2.2.1.1. Amaloota Istookii Waliigalaa
Himannaa Galii irratti Akka abbootii qabeenyaa korporeeshinichaatti abbootiin aksiyoonaa waliigalaa
abbootiin aksiyoonaa fi abbootii aksiyoonaa filatamoo erga kaffalamanii booda galii haftee argachuuf
mirga qabu. Galiin kun kallattiin abbootii aksiyoonaa bifa buaa qoodamuutiin kaffalamuu ykn qabamee
dhaabbaticha keessatti deebiee invast gochuu ni dandaa. Himannaa Qabeenya irratti Akkuma
aksiyooniin waliigalaa galii irratti gaaffii haftee qabu, yoo qulqulleessu qabeenya irrattis himannaa haftee
qaba. Himannaan abbootii liqaa fi abbootii aksiyoonaa filatamaa erga guutamee booda qofa gaaffiin
abbootii aksiyoonaa waliigalaa xiyyeeffannoo argata. Kan nama dhibu, yeroo kiisaan uumamu,
himannaan abbootii aksiyoonaa waliigalaa akka waliigalaatti hin guutamu. Akka dhugaatti, himannaan
haftee qabeenya irratti argamu kun balaa aksiyoonaa waliigalaa irratti dabalata. Mirga Sagalee Kennuu
Abbootiin aksiyoonaa waliigalaa boordii daayirektaroota filachuuf mirga kan qaban yoo tau, akka
waliigalaatti abbootii qabeenyaa wabii sagalee kennameef qofa. Abbootiin aksiyoonaa waliigalaa mirga
boordii daayirektarootaa filachuu qofa osoo hin taane, jijjiirama chaartara dhaabbatichaa kamiyyuu
raggaasisuu qabu. Itti Gaafatamummaa Daangeffame Abbootiin aksiyoonaa waliigalaa abbootii
qabeenyaa qabatamaa taaniskorporeeshinicha yoo tae, itti gaafatamummaa isaanii yoo kiisa tae hanga
invastimantii isaanii qofaan daangeffama. Faayidaan isaas, invastaroota osoo akkas taee maallaqa isaanii
dhaabbaticha keessatti invast gochuu dhiisuu dandaan akkas gochuuf fedhii qabaachuu isaaniiti. Amalli
itti gaafatamummaa daangeffame kun dhaabbatichi maallaqa walitti qabuuf gargaara. 6.2.2.2.2.2.2.
Faayidaa fi Miidhaa Istookii Waliigalaa Faayidaa Dhaabbatichi seeraan dirqama buaa aksiyoonaa
waliigalaa kaffaluuf hin qabu. Haala kanaan, yeroo rakkoo maallaqaa, maallaqni bahu aksiyoonaa
waliigalaa wajjin walqabatee jiraachuu hin barbaachisu, boondii wajjin garuu jiraachuu qaba. Aksiyooniin
idilee guyyaa bilchinaa waan hin qabneef dhaabbatichi maallaqa bau kan furuu isaa wajjin walqabatu hin
qabu. Dhaabbatichi aksiyoona waliigalaa baasuudhaan buuura faayinaansii isaa fi kanaanis dandeettii
liqii gara fuula duraa isaa ni dabala. Faallaa kanaatiin liqaa baasuun buuura faayinaansii dhaabbatichaa
kan dabalu yoo tau, dandeettii liqii dhaabbatichaa garuu ni hirisa. Miidhaa isaa Dividends akkuma
kaffaltii dhala gibirri hin hirifamne, fi baasii flotation kan equity irratti kan liqaa caalaa guddaa waan
taeef, common stock baasii liqaa caalaa olaanaa qaba. Aksiyoonaa waliigalaa haaraa baasuun
abbummaa fi toannoo dhaabbatichaa irratti jijjiirama fiduu dandaa. Abbootiin qabeenyaa toannoo
madaalawaa isaanii qabachuuf mirga dursaa qabaatanis, maallaqa kana gochuuf barbaachisu qabaachuu
dhiisuu dandau. Yoo kun tae abbootiin qabeenyaa jalqabaa toannoo isaanii istookii haaraa baasuudhaan
akka laaffisu arguu dandau. 6.2.3. Gosoota Istookii Biroo ( Kabajamtoota Barattoota! Gosoonni istookii
biroo istookii waliigalaa fi filatamaa taeen alatti maal faa? Gosoota aksiyoonaa hedduu kanneen gabaa
sekuritiiwwanii keessatti yeroo baayee daldalaman armaan gaditti tarreeffamaniiru: Istookii Biluu Chiip:
aksiyoona dhaabbilee hundeeffamanii fi galii tasgabbaaaa fi itti gaafatamummaa balaa hin qabnee dha.
Isaan buaa idilee kaffaluun seenaa kan qaban yoo tau, invastaroota nageenyaafi tasgabbii walqabataa
barbaadaniin gatii guddaa qabu. Istookii Galii: buaa isaanii irra caalaan buaa qoodamuun kan maddisiisu
yoo tau, buaan-buaa aksiyoonaa filatamaa ykn kaffaltii dhala boondii irraa adda taee-yeroo baayee,
galiin dhaabbilee guddachaa dhufuun waggaa waggaadhaan walitti fufiinsaan ni guddata. Dhaabbileen
kunneen reeshiyoo kaffaltii buaa qoodame olaanaa kan qaban yoo tau, maallaqa kana daldala keessatti
invast gochuuf carraan buaa olaanaa qabeenya abbootii aksiyoonaa irratti argamsiisu muraasa waan
taeef. Kanarraa kauun, dhaabbileen kun hedduun isaanii duraanuu baayee gurguddoodha, akkasumas
dhaabbilee blue-chip taanii ilaalamu, kan akka General Electric. Istookii Guddinaa: aksiyoona dhaabbilee
galii isaanii harka caalu daldala isaaniitti deebianii invast godhaniidha, sababiin isaas buaa olaanaa
qabeenya abbootii aksiyoonaa irraa argamsiisuu dandaa, dhumarratti immoo, buaa olaanaa abbootii
aksiyoonaa irraa argamsiisuu dandaa, bifa buaa kaappitaalaatiin, osoo maallaqni sun taee caalaa akka
buaa qoodametti kaffalame. Akkaataa idileetti, dhaabbileen kunneen reeshiyoo P/E olaanaa kan qaban
yoo tau, invastaroota yeroo dhiyootti guddina olaanaa waan eeganiif. Haa tau malee, istookiin guddinaa
balaa akka qabu hubadhu. Dhaabbanni guddina irratti xiyyeeffate tokko akka eegametti saffisaan yoo hin
guddanne, invastaroota abdii gara fuula duraa gadi buusuun gatiin isaa ni gadi bu'a bu'aan isaas
reeshiyoon P/E gadi bu'a. Kanaafuu galiin tasgabbaa'aa yoo ta'ellee gatiin aksiyoonaa ni gadi bu'a.
Istookii Tilmaama: aksiyoona dhaabbilee galii xiqqaa ykn homaa hin qabne, ykn galii balinaan
garaagarummaa qabu, garuu gabaa haaraa waan taphataniif, hoggansa haaraa jalatti sochoaa jiraniif,
ykn oomisha baayee buaa guddaa argamsiisuu dandau kan yoo dhaabbatichi milkaae gatiin aksiyoonaa
akka ol guddatu gochuu dandaa. Istookii Teeknooloojii: istookii dhaabbilee teeknooloojii yoo taan,
isaanis meeshaalee kompiitaraa, meeshaalee qunnamtii fi meeshaalee teeknooloojii biroo hojjetanidha.
Aksiyooniin dhaabbilee teeknooloojii irra caalaan isaanii akka istookii guddinaa yookaan istookii
tilmaamaatti ilaalama; tokko tokko akka blue-chip tti ilaalamu, kan akka Intel ykn Microsoft. Haa tau
malee, carraaqqiin qorannoo fi misoomaa madaaluun rakkisaa waan taeef, teeknooloojiin itti fufiinsaan
guddachaa waan jiruuf, keessumaa oomishoonni durii oomisha haaraatiin yeroo buqqaan, carraa
dhaabbilee hedduu dafee jijjiiruu dandaa. 6.2.4.4. Istookii Kennuu Dhaabbileen gabaa dhuunfaa irraa
gara gabaa mootummaatti ceuu sababoota hedduudhaan murteessuu dandau. Dhaabbanni tokko yeroo
"ummataaf bahu"dhiyeessiin aksiyoonaa inni jalqabaa Dhiyeessii Uummataa Jalqabaa ykn IPO jedhama.
Dhaabbanni tokko erga ummataaf ifa taee booda aksiyoona dabalataa baasuufis murteessuu dandaa.
Istookiin gabaa lama of keessaa qaba: sadarkaa tokkoffaa fi sadarkaa lammaffaa. Gabaa jalqabaa -
akkasumas"gabaa kennuu"jedhama - kan jalqaba wabiin itti kennamudha. Dhaabbileen kaappitaala
walitti qabuuf gabaa jalqabaa fayyadamu. Sekuritiiwwan baasuudhaan baasii kaappitaalaa gurguddoo
yuunitii xixiqqootti qooduun ni dandaama. Dhaabbanni tokko kaappitaala yeroo gabaabaa ykn dheeraa
walitti qabuuf jecha sekuritiiwwan baasuuf yoo murteesse, akka nama baasutti gabaa maallaqaa ykn
kaappitaalaa seena. Dhaabbileen sekuritiiwwan gosa adda addaa: aksiyoona, boondii, warraantii fi kkf
baasuu ni dandau. Tarkaanfii jalqabaatiin sekuritiiwwan akka aksiyoonaa fi boondii kallattiin invastaroota
bira ykn al-kallattiin karaa baankota jalqaba irratti hirmaannaa burjaajjii aksiyoonaa hin qabneen
kaaamu. Gosti ramaddii inni guddaan fi inni baayee beekamaa tae dhimmicha baankii ykn garee
baankiitiin firm-deal underwriting dha. Gabaa Lammaffaa Gabaa sadarkaa lammaffaa gabaa
sekuritiiwwan gabaa aksiyoonaa irratti itti daldalamaniidha. Gabaa sadarkaa lammaffaa keessatti
dhaabbileen kaappitaala barbaaduu miti; kanaa mannaa, ati akka invastaraatti bitootaa fi gurgurtoota
sekuritiiwwan biroo wajjin hojjetta. Kunis bakka daldalli jijjiirraa aksiyoonaa qabatamaan itti
raawwatamudha. Sekuritiiwwan daldalaman hundi ummataaf kan dhiyaatan yoo tau, nama hundaaf kan
dhiyaatan tauu ibsameera. ( Gocha 6.2 Gosoonni gurguddoon istookii maali?
_____________________________________________________________________________________
______________________________________________________ 1000 . Amalli aksiyoonaa waliigalaa fi
filatamaa maal faa?
_____________________________________________________________________________________
______________________________________________________ 1000 . Aksiyooniin filatamaa gosa
faayinaansii yeroo dheeraa walmakaa akka tae himama. Sababni isaa irratti mari'adhaa
_____________________________________________________________________________________
______________________________________________________ 1000 . Baankii Invastimantii
Kabajamtoota barattoota! Baankii invastimantii jechuun maali? Hojiiwwan buuuraa maali Baankii
invastimantii? Baankii invastimantii ogeessa faayinaansii akka giddu-galeessaatti daldala sekuritiiwwanii
irratti hirmaatudha. Qusannoon kutaalee dinagdee invastimantii barbaadan sana irraa gara yuunitii
maallaqa walitti qabuu barbaadanitti akka dhangala'u haala mijeessuudhaan akka "nama giddu
galeessaa"ta'ee hojjeta. Jecha baankii invastimantii jedhu nama dhuunfaa kennamee fi dhaabbata namni
akkasii itti hojjetu, kan adda addaa dhaabbata baankii invastimantii ykn mana baankii invastimantii
jedhamuun beekamu agarsiisuuf fayyadamna. Dhaabbileen kunneen baankota invastimantii jedhamanis,
hojii kuusaa ykn liqii hin raawwatan. Sochiin baankii daldalaa fi baankii invastimantii seera baankii bara
1933 baheen adda baafameera. 6.3.1.1. Hojiiwwan Baankii Invastimantii Baankiin invastimantii
hojiiwwan buuuraa sadii hojjeta: (1) wabii, (2) raabsuu fi (3) gorsuu. A. Underwriting: Jechi underwriting
jedhu damee inshuraansii irraa kan liqeeffamedha. "Balaa fudhachuu"jechuudha. Baankii invastimantii
balaa dhimma wabii gatii quubsaa taeen gurguruu mirkaneessa. Gatiin quubsaa tae kan mana baankii
invastimantii buaa argamsiisudha. Adeemsi ni deema Baankiin invastimantii fi sindikeetiin isaa dhimma
wabii kana korporeeshinicha irraa maallaqa barbaachisuun ni bitu. Sindikeetiin kun garee baankota
invastimantii biroo kanneen dhimmicha bitachuu fi gurguruu akka gargaaran affeeramaniidha. Manni
bulchiinsaa dhaabbata baankii invastimantii maamiltoonni dhaabbataa isaa maallaqa alaa walitti qabuuf
waan murteesseef daldala kana kan qindeessedha. Guyyaa murtaae tokkotti dhaabbati kaappitaala
walitti qabuuf seekyuuritii bae duuba jiru jijjiiruuf cheekiin dhiyaata. Yeroo kanatti sindikeetii dhaabbata
baankii invastimantii sekuritiiwwan kana qaba. Korporeeshinichi maallaqa isaa waan qabuuf itti
fayyadamuuf itti fufuu dandaa. Dhaabbatichi amma gabaan nageenyaa dhadhaa ta'uu mala jedhu irraa
bilisa ta'eera. Gatiin sekuritiiwwan haaraa baanii kan siindikeetiin dhaabbatichaaf kaffale gadi yoo tae
sindikeetichi kasaaraa ni mudata. Siindikeetiin kun, haalli faallaa kanaa akka dhufu abdii akka qabu
beekamaadha. Kaayyoon isaas dhimma haaraa kana ummata invastimantiidhaaf gatii wabii tokkoof
baasii isaa caaluun gurguruudha. B. Raabsuu: sindikeetiin erga sekuritiiwwan sana qabaatee booda
harka invastaroota dhumaa galchuu qaba. Kunis dalagaa raabsaa ykn gurgurtaa baankii invastimantii ti.
Sindikeetiin akka daldalaa jumlaa nageenyaa sirnaan ilaalamuu kan dandau yoo tau, dhaabbati daldalaa
akka daldalaa nageenyaa taee ilaalamuu dandaa. C. Gorsa: Baankii invastimantii kan taeogeessa
kenniinsa fi gabaa sekuritiiwwanii tauu isaati. Manni baankii invastimantii sirrii tae haala gabaa jiru kan
beeku yoo tau, haalawwan sana wabii gosa addaa yeroo murtaaetti gurguramuu qabuun walqabsiisuu ni
dandaa. Haalli daldalaa gara fuulduraatti dhala dabaluu agarsiisaa jiraachuu mala. Baankii invastimantii
dhaabbatichi buaa olaanaa dhufu irraa of eeguuf boondii isaa yeroon akka baasu gorsuu dandaa.
Baankichi caasaa kaappitaalaa dhaabbatichaa xiinxalee maddi kaappitaalaa waliigalaa akkamii akka bahu
yaada kennuu ni dandaa. Yeroo baayyee dhaabbatichi baankii invastimantii isaa boordii daayirektaroota
keessa akka taau ni afeera. Kunis baankii sochii dhaabbataa ilaaluu fi yeroo yeroon yaada akka kennu isa
dandeessisa. Mala Raabsaa Korporeeshinichi dhiyeessii wabii haaraa harka invastaroota dhumaa keessa
galchuuf maloonni hedduun jiru. Tokkoon tokkoon isaanii keessatti gaheen baankii invastimantii adda
adda. Bittaa Waliigaltee Waraabbii wabii mariin taasifame keessatti dhaabbati maallaqa barbaadu
baankii invastimantii waliin wal qunnamtii kan godhu yoo tau, dhimma haaraa kana ilaalchisee mariin ni
jalqaba. Yoo wanti hundi gaarii tae, gatii baankii invastimantii fi sindikeetii sekuritiiwwan kanaaf kaffalan
murteessuuf mala tokko irratti mariatama. Fakkeenyaaf, waliigaltichi guyyaa dhiyeessii aksiyoona
haaraan itti dhiyaatu duratti gatii cufiinsa aksiyoonaa waliigalaa dhaabbatichaa irraa birrii 2 gadi akka
kaffalu ibsuu dandaa. Bittaa mariin raawwatamu mala raabsa sekuritiiwwanii damee dhuunfaa keessatti
baayinaan mulatudha. Akka waliigalaatti hanga baankota invastimantii ilaalchisee tooftaa buaa guddaa
argamsiisu jedhamee yaadama. Bittaa Caalbaasii Dorgomaa Malli gareen wabii ittiin murtaau bittaa
caalbaasii dorgommii bittaa mariin raawwatame irraa adda baasa. Wabii dorgommii keessatti
gareewwan wabii hedduun mirga maxxansa haaraa kana korporeeshinii maallaqa walitti qabaa jiru irraa
bitachuuf dorgomu. Dhaabbatichi kallattiin baankii invastimantii hin filatu. Baankii invastimantii
dhimmicha mallatteessee raabsu adeemsa caalbaasiitiin filatama. Sindikeetiin wabii haaraa tokkoof birrii
guddaa kaffaluuf fedhii qabu caalbaasii dorgommii ni taasifama. Komishinii ykn Best- Buuura Tattaaffii
Asitti baankii invastimantii adeemsa raabsaa keessatti akka muummee osoo hin taane akka bakka buaa
taee hojjeta. Sekuritiiwwan kun wabii hin qaban. Baankii invastimantii tokkoon tokkoon sekuritiiwwan
qabatamaan gurguraman irratti komishinii murtaae argachuuf dhimmicha gurguruuf yaala.
Sekuritiiwwan hin gurguramne gara korporeeshinichaatti deebiu. Waliigalteen kun akkaataa idileetti
dhimmoota tilmaama caalaaf kan ooludha. Dhaabbanni baankii kennu baankii invastimantii caalaa
xiqqaa ykn hundeeffame xiqqaa tauu dandaa, malli raabsaa kun bittaa caalbaasii mariin ykn
dorgommiidhaan raawwatame caalaa baasii xiqqaa qaba. Gama biraatiin, baankii invastimantii
"carraaqqii hunda caalu"qofa itti gochuu qaba. Maallaqa Maallaqa Mirgaa Qabu Darbee darbee
dhaabbatichi sekuritiiwwan haaraa isaaf gabaan adda tae duraanuu akka jiru itti dhagaamuu dandaa.
Dhimmi haaraan tokko garee invastaroota murtaaaa fi filatamoo taaniif yeroo gabaaf dhiyaatu, maallaqa
mirgaa (privileged subscription) jedhama. Gabaawwan xiyyeeffannoo sadii akkaataa idileetti hirmaatu:
(1) abbootii aksiyoonaa ammaa, (2) hojjettoota, ykn (3) maamiltoota. Kanneen keessaa raabsiin
kallattiin, abbootii aksiyoonaa ammaa baayinaan kan mulatudha. Maallaqa maallaqaa mirgaa keessatti,
baankii invastimantii akka bakka buaa gurgurtaa qofaatti hojjechuu ni dandaa. Dhaabbanni baankii
kennu fi baankii invastimantii waliigaltee eeggannaa mallatteessuun ni dandaama, kunis baankii
invastimantii sekuritiiwwan invastaroota mirga qabaniin fudhatama hin qabne akka mallatteessuuf
dirqama taa. 5. Gurgurtaa Kallatti Gurgurtaa kallatti keessatti dhaabbati sekuritiiwwan kennu baankii
invastimantii osoo hin hirmaachisin kallattiin ummata invastimantiidhaaf sekuritiiwwan gurgura.
Dhaabbilee gurguddoo hundeeffaman birattillee adeemsi kun baayee xiqqaadha. Liqii Yeroo Hanga
ammaatti boondii, aksiyoonaa, meeshaalee faayinaansii yeroo dheeraa kanneen invastaroota hedduutti
karaa dhiyeessii ummataatiin gurguramuu dandaan waliin hojjechaa turre. Liqiin yeroof kennamu liqaa
yeroo dheeraa yoo tau, liqeessitoonni kallattiin dhaabbilee faayinaansii wajjin kan mariatan fakkeenyaaf
baankota, dhaabbata inshuraansii, ykn fandii sooramaa. Kanaafuu, gosti faayinaansii kun faayinaansii
kallattii jedhama. Liqiin yeroof waliigaltee liqeessaan tokko kaffaltii dhalaa fi ijoo, guyyoota murtaae
irratti, liqeessaaf akka raawwatu walii galuudha. Yeroon liqii yeroof kennamu garaagarummaa qabaatus,
irra caalaankan taan yeroowwan waggaa 3 hanga 15 gidduu jiraniif. Liqiin yeroof kennamu sekuritiiwwan
mootummaan kennaman irratti faayidaa buuuraa sadii qaba: Saffisa, haala jijjiiramuu dandauu fi baasii
kennuu gadi aanaa. Kallattiin liqeessaa fi liqeessaa gidduutti waan mariataniif sanadoonni idilee
xiqqaata. Tumaaleen ijoo liqii yeroof kennamu kanneen dhimma ummataaf taan caalaa baayee saffisaan
hojjetamuu kan dandaan yoo tau liqiin yeroo hojimaata galmee SEC keessa darbuun barbaachisaa miti.
Faayidaan liqii yeroof kennamu dabalataan wabiiwwan liqaa mootummaan qabaman irratti qabu, haala
jijjiiramaa dabalataa wajjin wal qabata: dhimmi boondii abbootii boondii adda addaa hedduudhaan yoo
qabame, haala dinagdee haaraa taus, haala waliigaltee sanaa jijjiiruuf hayyama argachuun hin
dandaamu jechuun ni dandaama jijjiirama akkasii akka barbaadamu gochuu dandaa. Liqii yeroof
kennamu waliin, liqeessaan akka waliigalaatti liqeessaa waliin taaee fooyyaiinsa waliigaltee irratti
waliigaltee irratti hundaae hojjechuu dandaa. ( Gocha 6.3 Hojiiwwan buuuraa baankii invastimantii
maali?
_____________________________________________________________________________________
_____________________________________________________________ Malli invastaroota
dhumaatiif sekuritiiwwan dhiyeessuu maal faa?
_____________________________________________________________________________________
_____________________________________________________________ Cuunfaa Boqonnaa
Boqonnaan kun meeshaalee faayinaansii yeroo dheeraa kanneen akka boondii, aksiyoonaa, baankii
invastimantii fi liqii yeroo kan ilaallatudha. Boondii fi aksiyooniin sekuritiiwwan ummata balaaf
kennaman yoo taan, liqiin yeroo fi baankii invastimantii kanneen fandii barbaadanii fi fandii invast
gochuu barbaadan dhaabbilee faayinaansiitiin walitti fida. Gaaffiiwwan Qormaata Moodeela Gaaffilee
Marii Gosoota hidhoo adda addaa irratti mariadhaa Faayidaa fi miidhaa gurguddoo boondii irratti
mariachuu? Garaagarummaan guddaan boondii fi aksiyoonaa filatamaa gidduu jiru maali? Gabaa
nageenyaa gosa lamaan ni ibsi? Garaagarummaan liqii yeroo fi boondii gidduu jiru maali? Baankii
invastimantii ibsi Gaaffiiwwan Filannoo Dachaa Gosa boondii kan kaffaltiin isaa none bankruptcy hin
geessisne dha Debentures C. Boondii jalaa Boondii galii D. Boondii liqii manaa Faayidaan boondii baasuu
kam miti? Baasii lolaaa xiqqaa C. Buaan kaffaltii kaffaltii dhaabbataa Mirgi sagalee kennuu dhabuu D.
buaa addaa keessatti abbootiin boondii hirmaachuu dhabuu Amalli waliigalaa sekuritiiwwan makaa
boondii waliin qooddatan kanneen armaan gadii keessaa isa kami? Guyyaan bilchinaa murtaae jiraachuu
dhabuu Dividends kaffaluu dhabuun bankruptcy hin fidu Dividends gibirri hin hirifamu Dividends hanga
daangeffamaadha Aksiyooniin dhaabbilee galii hin qabne ykn xiqqaa qaban: Istookii guddinaa C. Istookii
teeknooloojii Istookii tilmaama D. Istookii galii Mala raabsaa baankii invastimantii kan hin taane isa
kami? Bittaa mariin C. Maallaqa maallaqaa mirgaa Bittaa caalbaasii dorgommii D. Underwriting Gabaa
jalqaba sekuritiiwwan itti baan tauu isaati Gabaa sadarkaa tokkoffaa C. Gabaa sadarkaa lammaffaa
Gabaa kenniinsa D. A fi B lamaan isaanii iyyuu deebii dha Deebii Gaaffii Qormaata Moodeela Gaaffilee
Marii Kutaa 6.1.1 ilaali 4. Kutaa 6.2.4 ilaali Kutaa 6.1.2 ilaali 5. Kutaa 6.4 ilaali Kutaa 6.2.1 ilaali 6. Kutaa
6.3 ilaali Gaaffiiwwan filannoo dachaa 1. B 2. C 3. D 4. B 5. D 6. D Wabiiwwan Antoonii G. Puuksii, J.
Kooliin, Riichaard M.S. Wiilsan; Bulchiinsa Faayinaansii: Malaa fi hiika. Block &Hurt, 1989.Buuura
Bulchiinsa Faayinaansii. 5ffaa maxxansa. Bodil Dickerson, 1998. Seensa Bulchiinsa Faayinaansii. 4ffaa
maxxansa. USA: Dhaabbata tulluu McGraw Co. Dayananda, Ridard Irons, steve Harrison, John Herb
Ohan, fi Patrick Rowland, Baajata Kaappitaalaa. Eugene F. Brigham, Louis C.Gapenski, 1993. Bulchiinsa
Faayinaansii Giddugaleessaa. Maxxansa 4ffaa. Dhiibbaa goggogduu. Gallagher H. fi Andrew M.,
Hoggansa Faayinaansii; Dudhaalee fi Hojiirra Oolmaa; Maxxansa 4ffaa. Harold K. fi Gary E., Bulchiinsa
Faayinaansii Hubachuu: qajeelfama qabatamaa. Jae K., Joel G. Shaums tarreeffama; tioorii fi rakkoolee,
maxxansa lammaffaa. James C.Van horne, 1998.Hoggansa Faayinaansii fi Imaammata. 11ffaa maxxansa.
Yuunivarsiitii Istaanfoord. Keown &Martin, 1995. Bulchiinsa Faayinaansii Buuuraa. 6ffaa maxxansa.
Yuunivarsiitii Fiiniks. Peterson, Pamela P. fi Frank J. Fabozzi, Adeemsa baajata kaappitaalaa: Hojii
faayinaansii fibarumsa. Scott smart, William L. Megginson, Seensa Faayinaansii Dhaabbataa, maxxansa
7ffaa. Yaregal Abegaz, 2007, Buuuraalee Bulchiinsa Faayinaansii. 1ffaa maxxansa. Addis Ababa: Waldaa
Herregaa Itoophiyaa Press.