BOQONNAA TOKKO: SEENSA

1.1.1.1.1. Hiika Diinagdee fi Diinagdee Qonnaa

 Diinagdee: Saayinsii hawaasummaa yoo ta’u , adeemsa

meeshaalee fi tajaajiloota oomishuuf, waljijjiiruu fi fayyadamuu
keessatti fayyadamtoonni, oomishtoonni fi hawaasni itti
fayyadama filannoo qabeenya hanqina qabu keessaa akkamitti
akka filatan kan ilaallatudha. yookaan

 Fedhii fayyadamtootaa daangaa hin qabne guutuuf qabeenyi

hanqina qabu akkamitti akka ramadamu qorachuudha

 Diinagdee qonnaa: It saayinsii hawaasummaa yoo ta’u, itti

fayyadama filannoo dorgomaa oomisha, qopheessuu, raabsaa
fi fayyadama nyaataa fi faayibara keessatti argaman gidduutti
qabeenya hanqina qabu ramaduu kan ilaallatu dha.
 Ctd...

– Jechi “qabeenya” jedhu waan kamiyyuu oomisha

meeshaalee fi tajaajiloota keessatti fayyadamuu danda’u
ibsa.
Fkn Qamadii, sibiilli ejersaa, hamburgers, bishaan, humna
namaa, qilleensa qulqulluu.

– Qabeenyi hundinuu baay’ee xiqqaadha, jechuunis argamuun

qabeenyi hundi
fayyadamtoota isaa ta’uu danda’an hunda quubsuuf gahaa
miti.

 Qorannoon dinagdee bu’uuraalee sadii irratti hundaa’a:

– Fedhii Daangaa Hin Qabne
– Hanqina
– Filannoo
 Ctd...

 Osoo hanqinni hin jiraatin sirni ramaddii hin barbaachisu ture.

 Filannoon barbaachisaa dha, sababni isaas filannoo malee

murtoon kennamu hin jiru.

 Dantaan ofii fayyadamaan “wantoota ” baay’ee gatii gadi

aanaadhaan akka barbaadu kan kakaasudha.

– Fedhii : wantoota bu’uuraa namni tokko jiraachuuf

qabaachuu qabuudha
Fkn nyaata, bishaan, ho’a, bakka jireenyaa fi uffata

– Fedhii : fedhii namoonni qabaachuu barbaadaniidha

Fkn mana gurguddaa, konkolaataa ammayyaa fi kkf.
 Dameelee Diinagdee

 Xiinxala Diinagdee irratti hundaa’uun: Diinagdeen akka armaan

gadiitti ramadamuu danda’a:
– Diinagdee xiqqaa
– Diinagdee maakroo

 Yaada Diinagdee irratti hundaa’uun: Diinagdeen akka armaan

gadiitti ramadamuu danda’a:
– Qajeelaa
– Diinagdee noormaatif
 Ctd...

 Diinagdee xiqqaa: 1.1.

 Damee dinagdee kan amala fi murtii yuunitii xixiqqoo akka

namoota dhuunfaa fi daldalaa ilaaludha.

– Humnoota sadarkaa dhuunfaatti hojjetan irratti wiirtuu

– fedhii, fedhii fi amala bittaa fayyadamaa dhuunfaa

irratti xiyyeeffata

Fkn Firm ' s deebii fedhii oomisha isaa dabaluu irratti kenne
Hojjetaan tokko sababa mindaa gadi aanaa ta’een xiqqaa akka
hojjetu murteessuu
 Ctd...
 Diinagdee maakroo

 Damee dinagdee kan ti’oorii dinagdee fi murtii dinagdee

qaamolee gurguddoo akka mootummaa ilaaludha.
– Waliigala kutaalee maaykiroo hunda
– Waliigala (walitti qabama ykn waliigala) gabaa
dhuunfaa ilaala

 Naannoowwan qo’annoo gurguddoo afran: 1.1.

– Guddina (oomisha waliigalaa dabaluu) .
– Sadarkaa gatii (qaala'iinsa jireenyaa) .
– Gabaa Hojii (hojii dhabdummaa) .
– Hafnaan damee alaa (al-ergii/galtee, sharafa alaa) .
 Ctd...

Fkn Fedhiin waliigalaa dabaluu irraa kan ka’e dhiibbaa dhaabbilee

dinagdee keessa jiran hunda irratti dhufu qorachuu

Seera mootummaa dhaabbilee hundaaf bu’aa irratti gibira dabaluu

kaayyeffate

Dhiibbaa oomisha waliigalaa dinagdee keessatti sababa

gibiraatiin

Sa’aatii hojii waliigalaa (fi hojii dhabdummaa) .

 Ctd...

 Diinagdee/ibsa Pozaatiivii

 Rakkoon dinagdee hawaasa tokko mudatu qabatamaan

akkamitti akka furamu kan ilaallatudha.
– Addatti, seera saayinsii sababaafi bu’aa gaaffilee “maaltu?” ykn
“maal ture?” akkasumas “maal ta’a?” ykn “osoo maaltu ta’a?”

 Dhugaa ykn qorannoo dabalataatti gargaaramuudhaan

mirkanaa’uu ykn mormuu kan danda’u

 Ibsa tilmaamaafi akeekkachiisa irraa bilisa ta’e

 Dhugaawwan mirkanaa’uu ykn diduu danda’an irratti

hundaa’uun

Fkn Gatiin bunaa dachaa lama ta'ee gatiin shaayii yoo gadi bu'e
namoonni buna xiqqeessuu fi shaayii baay'ee bitatu.
 Ctd...
 Diinagdee/Ibsa Noormaatiivii
 Murtii gatii qorannoo ykn qorannootti gargaaramuudhaan
mirkanaa’uu hin dandeenye of keessaa qaba
 Ibsitoonni kan mataa ofii (falmisiisaa) fi loogii kan qabani dha
– mirkanaa’uus ta’ee mormuu hin danda’an
 Akkaataa galmi hawaasaa caalaatti gahumsaan dhugoomu
danda’u irratti yaada dhiyeessuun kan ilaallatudha .
 Gaaffii “maaltu ta’uu qaba” ykn “maal ta’uu qaba” jedhu of
keessatti qabata.
Fkn Hoji dhabdummaan amma Itoophiyaa keessatti ol’aanaa ta’e
hir’achuu qaba/qabachuu qaba
maatii daa’imman shanii galiin isaanii birrii kuma 10 gadi ta’e
waggaatti gibira galii irraa bilisa ta’uu qaba
 Yaadota Diinagdee Bu’uuraa

 Qabeenya Diinagdee

 Qabeenyi sababoota oomishaa oomisha oomishuuf itti

fayyadamaniidha.

 Bu’aan kun meeshaalee ykn tajaajiloota ta’uu danda’u.

– Meeshaaleen qabatamaadha (fkn, kophee, daabboo) .

– tajaajiloonni kan hin qabamne (fkn, barnoota,

bashannana).

 Namoonni meeshaalee fi tajaajiloota kanneen fedhii isaanii

guutuuf itti fayyadamu.
 Ctd...

 Hanqina

 Fedhii namootaa dhuma hin qabne guutuu keessatti qabeenya

daangeffame (lafa, humna namaa, kaappitaalaa fi abbootii
qabeenyaa) qabaachuu irraa kan ka’e fedhii garmalee.

 Hawaasaaf rakkoo addunyaa maraati – biyyoota hiyyeeyyii qofa

irratti kan daangeffame miti.

 Ogeessa dinagdee biratti meeshaaleen fi tajaajiloonni gatii

qaban hundinuu baay’ee xiqqaadha. Kana jechuun fedhii
namoonni isaaniif qabaniin wal bira qabamee yoo ilaalamu
hanqina qabu jechuudha .
 Ctd...
 Qabxiilee Omishaa
 Lafa
- qabeenya uumamaa oomishaaf argamu
- qabeenya haaromfamuu danda’u: kanneen guutan
- qabeenya hin haaromfamne: bakka buufamuu hin danda’u
 Da'umsa
- carraaqqii qaamaa fi sammuu namoota oomisha keessatti
fayyadaman
 Magaalaa guddicha
- qabeenya uumamaa hin taane (kan oomishame) oomishaalee
biroo uumuu fi oomishuuf itti fayyadaman hunda
 Intarpiraayizii (Abbootii Qabeenyaa) .
- bulchiinsa, gurmaa’inaafi karoora wantoota oomishaa sadan
biroo agarsiisa
 Ctd...

 Kaffaltii sababoota Omishaa

Qabxiilee Omishaa

Intarpiraayizii/
Abbootii
Lafa Da'umsa Magaalaa
qabeenyaa
guddicha

Kiraa Kaffaltii Fedhii Bu'aa

GALII
 Ctd...
 Baasii Carraa
 Baasii ibsame gama filannoo itti aanu isa gaarii wareegame
 Baasii dhugaa murtee kennuu akka ilaallu nu gargaara
 Filannoo adda addaatiif gatii kennuu kan agarsiisudha
 Filannoo
 Erga, fedhiin namaa daangaa kan hin qabnee fi qabeenyi
daangaa waan qabuuf filannoon godhamuu qaba.
 Namoonni galii daangaa hin qabne hin qaban, yeroo
meeshaalee fi tajaajila bitatan hunda filannoo gochuu qabu.
 Namoonni qabeenya maallaqaa isaanii isa daangeffame
akkamitti akka ramadan murteessuu qabu jechuunis yeroo
hunda filannoowwan filannoo keessaa filachuun
barbaachisaadha.
 Ctd...

 Rakkoo Diinagdee

 Bu’uurri sochii dinagdee hundaa kan ka’u hanqinni qabeenya

oomishaa fedhii dhala namaa guutuuf.

 Rakkooleen dinagdee gurguddoon:

– Maal oomishuuf?

– Akkamitti oomishuuf?

– Meeqa oomishuuf?

– Yoom oomishuuf?

– Eenyuuf oomishuuf?
 Ctd...
 Waan oomishuuf qabnu : .
 Qabiyyee oomisha waliigalaa dinagdee waliin walqabatee
ramaddii qabeenya hanqina qabu ilaallata.
 Hawaasni waa’ee walmakaa meeshaalee fi tajaajiloota
oomishuuf qabuu fi yeroon booda meeshaalee fi tajaajiloota
kana hammam akka oomishuuf murteessuu qaba.
Fkn Qamadii, boqqolloo ykn barbaree ykn lamaan isaanii
oomishuuf murteessuu.
 Akkaataa itti oomishuuf : .
 Yaaddoo walnyaatinsa galtee fi tooftaalee oomishaa adda
addaa irratti.
 Sirni dinagdee kamiyyuu baasii xiqqaa ta’een sadarkaa
oomishaa barbaadamu oomishuuf walnyaatinsaafi teeknika
akkamii akka fayyadamu filata.
 Ctd...

 Eenyuf akka oomishuuf : .

 Diinagdee keessatti maaltu oomishame keessaa eenyu akka

argatu rakkoo kan agarsiisudha.

 Oomisha waliigalaa biyyaalessaa dinagdee keessatti namoota

dhuunfaa adda addaa gidduutti akkamitti raabsamuu qaba?
 Ctd...
 Kaarviiwwan Carraa Omishaa (Frontier) kan PPF jedhamuunis
beekamu
 Omisha – oomisha meeshaalee fi tajaajiloota
 Carraa – hanga ol’aanaa galma ga’uu danda’u
 Daangaa – daangaa ykn daangaa
 qabeenya hamma murtaa’een waan danda’amu irratti
oomishamuu danda’an agarsiisa
– Qabxiin kamiyyuu kaarvii keessa jiru – qabeenyi
gahumsaan itti fayyadamaa akka hin jirre agarsiisa
(Qabxii B Fakkii 1) .
– Qabxiin kamiyyuu kaarvii ala – sadarkaa qabeenya
amma jiruun qabxii hin dhaqqabne bakka bu’a (Qabxii
C fakkii 1 irratti) .
 Guddina dinagdee fi baasii carraa agarsiisuuf faayidaa qaba
 Ctd...
 Giraaphii PPF
Fakkii 1

Meeshaalee Kaappitaalaa

Y1 •C
QEENXEE

.
Yo

B. B

Xo X1 Meeshaalee Fayyadamtoo
 Ctd...

 Guddina dinagdee: It jechuun oomisha waliigalaa dinagdee

dabaluudha.

• Hawaasni tokko qabeenya haaraa yeroo horatu, ykn qabeenya

jirutti fayyadamee caalaatti oomishuuf yeroo baratu uuma.

• Maddoonni guddinaa gurguddoon baay’inaafi qulqullina

qabeenya dinagdee (lafa, humna namaa, kaappitaalaa fi

abbootii qabeenyaa) dabaluudha.

• Innis kan madaalamu oomisha waliigalaa biyyaalessaa

dinagdee tokko keessatti yeroo adda addaa lama keessatti

safaruudhaani.
 Ctd...
 Gosa Meeshaalee
 Dhiyeessii irratti hundaa’uun: Meeshaaleen ulaagaa dhiyeessii
irratti hundaa’uun meeshaalee dinagdee fi meeshaalee bilisaa
jedhamanii ramadamu
 Meeshaalee Bilisaa : meeshaalee uumamaan bilisaan
kennaman sana ,dhiyeessiin isaanii baay'ee waan ta'eef gatii
isaan eeguuf hin kaffalamiin .fkn qilleensa, bishaan, ifa aduu ,
kkf
• Kennaan uumamaa bilisaa hunduu meeshaalee bilisaa dha .
• Baasii hin qabu kanaaf filannoo hin qabu. Gabaa hin qabuu fi
gatii zeeroo.
 Meeshaalee Diinagdee: meeshaalee baay’ee xiqqaa ta’anidha .
• Isaan oomishuuf baasii kan bahu yoo ta’u, bitachuufis gatii kan
kaffalamu ta’a.
 Ctd...

 Fayyadama irratti hundaa’uun: Meeshaaleen Meeshaalee

Fayyadamtootaa fi Meeshaalee Oomishtootaa jedhamanii
ramadamuu danda’u.

• Meeshaaleen fayyadamaa: kanneen kallattiin itti quufinsa

argamsiisaniidha. Isaanis kallattiin fayyadamaan fedhii guutuuf
itti fayyadama.

Fakkeenyaaf: nyaata, uffata fi kkf.

• Meeshaalee oomishaa: meeshaalee meeshaalee biroo

oomishuuf nu gargaaraniidha. Meeshaalee biroo kan itti
quufinsa dhumaa argamsiisu oomishuun al-kallattiin itti
quufinsa kennu.
 Ctd...

 Turtii irratti hundaa’uun: Ulaagaaleen ramaddii kun maalummaa

meeshaalee fi itti fayyadama isaanii irratti cimsee kan ibsu ture.

• Meeshaaleen Yeroo Mono (Mono Period Goods) meeshaalee

adeemsa oomishaa fi fayyadama keessatti al tokko qofa
fayyadamuu danda’an jechuudha.

Fakkeenyaaf: Sanyii, Xaa’oo, nyaata fi kkf, .

• Meeshaaleen Yeroo Poly Period adeemsa oomishaa fi

fayyadama keessatti yeroo hedduudhaaf irra deddeebiin itti
fayyadamuu kan danda’anidha.

Fakkeenyaaf: firijii, maashinarii, meeshaalee fi kkf, .

 Ctd...
 Sirna Diinagdee Filannoo

SIRNA DINAGDEE

GABAA AJAJA MIXED

 Ctd...

 Diinagdee Karoorfame

• Yeroo tokko tokko ni jedhama

– Diinagdee giddugaleessaan karoorfame ykn
– Diinagdee ajajaa

• Murtoon akka maal oomishuu, akkamiin oomishuu, eenyuun

akka oomishu qaama giddu galeessaa jechuunis mootummaan
murtaa’a.

• Qabeenyi hundi hunduu waloodhaan kan qabame.

• Baay’inni murtii kennamuu qabu, daataa xiinxalamuu qabuu fi

sababoonni oomishaa ramadamuu qaban baay’ee guddaadha.
Kunis karoora giddugaleessaa baayyee rakkisaa taasisa.
 Ctd...
 Diinagdee Gabaa Bilisaa
• Yeroo tokko tokko akkas jedhama:
– Diinagdee dhaabbata dhuunfaa ykn
– Diinagdee kaappitaalistii

• Omishni hundi harka dhuunfaa keessa jira

• Caalmaa fi hanqina muraasni

(Yoo jijjiiramni akkaataa fedhii irratti mul’ate, sana booda
akkaataa fedhii haaraa guutuuf jecha jijjiiramni akkaataa
dhiyeessii ni jiraata)

• Sirna of sirreessuudha
 Ctd...

 Diinagdee Walmakaa

• Dhugaa jiru yoo ilaalle dinagdeen hundi dinagdee walmakaati

• Biyyoonni tokko tokko karooraa fi hirmaannaa mootummaa

dinagdee keessatti sadarkaa olaanaa qabu (Fkn Chaayinaa) .

• Gabaa bilisaa gidduu seenummaa malee akka hojjetu yoo hafe

balaawwan tokko tokko waan jiraniif hirmaannaan mootummaa
barbaachisaa ta’ee fudhatama.
 Boqonnaa 2: Fedhii, Dhiyeessii
2.1.1. Hiika, seeraa fi murteessitootni gaaffii
meeshaalee qonnaa

Gabaa jechuun bakka namoonni walitti dhufanii daldalan kamiyyuu

jechuudha.
Gabaa hundaaf gama lama : .
fedhii jedhamee waama gara
dhiyeessii jedhamee waama gara

Barbaaduu- isa fedhii fi dandeettii bitoonni yeroo murtaa'e keessatti

meeshaa tokko baay'ina adda addaa gatii
adda addaatiin bitachuuf qaban agarsiisa .
Innis tuuta guutuu walnyaatinsa gatii-baay’ina agarsiisa jechuunis, tuuta guutuu
hariiroo gatii fi baay’ina gidduu jiru agarsiisa

Fkn Obbo ' A' foon kg/ji'atti kg 15 birrii/kg 100n bitachuuf fedhii fi dandeettii kan qabu yoo
ta'u, ji'atti 10kg birrii/kg 150n bitachuuf fedhii fi dandeettii qaba.
 Ctd...
Seera Gaaffii

 Gatiin meeshaa tokkoo akkuma ol ka’aa deemuun baay’inni meeshaa

sanaa akka gadi bu’u, faallaa kanaatiin immoo ceteris paribus
(wantoota biroo dhaabbataa taasisuu ) akka ta’e ibsa.

 Baay’inni meeshaa ykn tajaajila tokko irraa barbaadamu gatii isaa

wajjin walitti dhufeenya hamaa akka qabu agarsiisa , ceteris paribus.

 Baay'inni gaafatame- it jechuun hanga fayyadamtoonni yeroo murtaa’e

tokkotti gatii murtaa’een bitachuuf fedhii fi dandeettii qabanidha.

Fkn namoonni dhuunfaa foon 2kg/torbanitti gatii birrii 150/kg bitachuuf

fedhii fi dandeettii qabu haa jennu.
 Ctd...
karaalee seera gaaffii bakka bu’an: 1.1.
 Jechoota keessatti- akkuma gatiin meeshaa tokkoo ol
ka'aa deemuun baay'inni gaafatame ni kufa fi faallaa
kanaatiin ceteris paribus

 Mallattoolee keessatti - ceteris paribus, .

 Ctd...
 Gabatee Fedhii keessatti- Innis bakka bu’iinsa lakkoofsaa seera
fedhii ti.

Fkn sagantaa gaaffii nama dhuunfaa burtukaanaaf

Gatii Baay'ina
0. 0. 250 irratti kan argamu
5. 5. 200 irratti kan argamu
10. 10. 150 irratti
15. 15. 100 irratti kan argamu
20. 20. 50. 50.
25. 25. 0. 0.
 Ctd...
 Akka Kaarvii Fedhii (giraafii)- bakka bu’iinsa giraafikii sagantaa
fedhii baay’ina gatii adda addaatiin gaafatame agarsiisudha,
ceteris paribus.
 Ctd...
Murteessitootni fedhii meeshaalee qonnaa
 Qabxiilee ykn jijjiiramoota fedhii irratti dhiibbaa geessisan:

 Galii
 Bakka Bu’ootaa fi Dabalata
 Filannoo
 Gatii meeshaalee walqabatan
 Baay’ina bitattootaa
 Gatii gara fuula duraa irraa eegamu
 Kanneen biroo (Waa'ee galii, amantii...)
 Ctd...
 Galii- Galiin nama tokkoo akkuma jijjiiramu (dabala ykn
hir’achaa deemuun) fedhiin inni meeshaa murtaa’e tokkoof
qabu ol ka’uu, gadi bu’uu ykn dhaabbataa ta’ee turuu danda’a.

• Meeshaan idilee- akkuma galiin ol ka’aa deemuun fedhiin

meeshaa sanaa ol ka’a, galiin akkuma gadi bu’een fedhiin
meeshaa sanaa ni kufa.

• Gaarii giddu galeessa - akkuma galiin ol ka'aa ykn gadi

bu'u fedhiin gaarii sanaa hin jijjiiramu

• Meeshaan gadi aanaa- akkuma galiin ol ka’aa deemuun

fedhiin waan gaarii ni kufa, galiin akkuma gadi bu’een
fedhiin meeshaa sanaa ni dabala.
 Ctd...

 Meeshaalee bakka bu’aa – Gatiin tokkoo akkuma dabalaa

deemuun fedhiin isa kaaniis dabalaa deema.
Fkn Faantaa ananas fi Mirinda jedhaman ananas jedhamu .

 Meeshaalee dabalataa- Gatiin tokkoo akkuma dabalaa

deemuun fedhiin isa kaanii ni hir’ata.
Fkn Ifa harkaa fi baatirii
Shaayii fi sukkaara

 Filannoo- Filannoon namootaa hamma meeshaa gatii

murtaa'een bitachuuf fedhii qaban irratti dhiibbaa qaba.
Fkn . Qamadii Vs Boqqolloo
 Gatii meeshaalee walqabatan
 Ctd...

 Baay’ina bitootaa- Fedhiin meeshaa naannoo gabaa murtaa’e

tokkoo baay’ina bitoota naannoo sanaa wajjin wal qabata:

– Bitamtoota baay’ee- fedhiin ol’aanaa

– Bitamtoota xiqqaa- fedhiin gadi aanaa
 Gatii gara fuula duraa irraa eegamu

– Bitamtoonni gatiin meeshaa tokkoo ji’a dhufu olka’a jedhanii

eegatan amma meeshaa sana bitachuu danda’u- fedhii
amma jiru ni dabala.

– Bitamtoonni gatiin meeshaa tokkoo ji’a dhufu gadi bu’a

jedhanii eegatan meeshaa kana bitachuuf hanga ji’a dhufutti
eeguu danda’u- fedhii amma jiru hir’isuun.
 Ctd...

Sochii fi Jijjiirraa Karaa Fedhii irratti

 Sochii karaa Demand Curve

Isa jijjiirama baay'ina meeshaa tokko irraa

barbaadamu sababa jijjiirama gatii meeshaa sanaa
ceteris paribus agarsiisa .

Sochiin/jijjiiramni akkasii fayyadamaa qabxii tokko

irraa gara qabxii biraa kaarvii fedhii walfakkaataa
irratti geessisa.
Ctd...
 Ctd...

 Jijjiirama kaarvii fedhii keessatti

 Innis jijjiirama murteessitootni fedhii gatii ofii irraa kan hafe

tokko (gatii meeshaa ofii isaa) irraa kan ka’e jijjiirama gara alaa
ykn gara keessaatti qaxxaamuraa fedhii agarsiisa.

 Dabalaan fedhii kan agarsiifamu gara alaatti jijjiirama kaarvii

fedhiitiin yoo ta’u, gara keessaatti jijjiiramni kaarvii fedhii hir’ina
fedhii bakka bu’a.
Ctd...
 2.2.2.2.2. Hiika, seeraa fi murteessitootni dhiyeessii
Meeshaalee qonnaa
Dhiyeessii
 Fedhii fi dandeettii oomishtoonni yeroo murtaa’e keessatti meeshaa tokko
baay’ina adda addaa gatii adda addaatiin oomishanii gurguruuf dhiyeessuu
agarsiisa .
 Innis tuuta guutuu hariiroo gatii-baay’ina ibsa
 Baay’inni dhihaate- it jechuun baay’ina yuunitii oomishtoonni gatii
murtaa’een oomishanii gurguruuf dhiyeessuuf fedhii fi dandeettii qaban
jechuudha
 Seera Dhiyeessii
 Gatiin meeshaa tokkoo akkuma dabalaa deemuun baay’inni meeshaa sanaa
akka ol ka’u, faallaa kanaatiin ammoo ceteris paribus akka ol ka’u ibsa.
 Ctd...
 Sagantaa dhiyeessii- Tarree gabatee kan dhiyeessii meeshaalee
gatii adda addaatiin agarsiisudha, ceteris paribus .

Fkn
Gatii 5. 5. 10. 10. 15. 15. 20. 20. 25. 25.

Baay'ina 10. 10. 20. 20. 30. 30. 40. 40. 50. 50.

– Kaarviin dhiyeessii dhuunfaa walnyaatinsa gatii-baay’ina

gurguraa tokkoof bakka bu’a.
– Kaarviin dhiyeessii gabaa baay’ina gatii- walnyaatinsa
gurgurtoota meeshaa murtaa’e hundaaf bakka bu’a.
– Kaarviin dhiyeessii gabaa kaarviiwwan dhiyeessii dhuunfaa
“dabalachuun” argamuu danda’a.
 Ctd...
Murteessitootni dhiyeessii meeshaalee qonnaa
 Wantoonni dhiyeessii jijjiiruu danda’an kanneen akka
 Gatii qabeenya dhimmi ilaallatu
 Teeknooloojii
 Gatii meeshaalee biroo
 Baay'ina gurgurtootaa
 Gatii gara fuula duraa irraa eegamu
 Gibiraa fi deeggarsa
 Daangaa mootummaa
 Waqtii (seasonality) ta’uu
Maalummaa oomishaa
 Ctd...
 Gatiin qabeenya barbaachisaa- humna namaa, meeshaalee jallisii, kiraa fi
anniisaa oomisha oomishtootaa fi dhuma irratti dhiyeessii irratti dhiibbaa
uumuu danda’a. Baasii akkasii dabaluu isaatiin baay’ina xiqqaa
oomishamuu fi kanaanis baay’ina xiqqaa dhiyeessuu fi faallaa kanaatiin
ta’uu danda’a
 Jijjiirama teeknooloojii- Teeknooloojiin sadarkaa olaanaa qabu baay’ina
baay’ee fi baasii xiqqaadhaan argamsiisuu danda’a. Kunis oomishtoonni
meeshaalee baay’inaan dhiyeessuuf fedhii akka qabaatan taasisuu
danda’a

 Gatii meeshaalee biroo- Qonnaan bulaa qamadii oomishaa jiru yaadi;

Akka tasaa, gatiin midhaan biroo yoo jedhan, boqqolloo qamadii wajjin
wal bira qabamee yoo ilaalamu, qonnaan bulaan qamadii irraa gara
oomisha boqqollootti ce’uu danda’a.
 Ctd...
 Baay’ina oomishtoota gabaa keessa jiran- Yoo oomishtoonni ykn
gurgurtoonni meeshaalee gurguruuf fedhii qaban baay’inaan yoo
jiraatan dhiyeessiin meeshaa ni dabala faallaa kanaatiin.

 Gatiin gara fuulduraatti eegamu- Gara fuulduraatti gatiin

meeshaalee ni gadi bu’a jedhamee eegamuun oomisha
oomishtootaa hir’isuu fi kanaanis dhiyeessii hir’isuu fi faallaa
kanaatiin ykn oomishni sun yoo hin taane oomisha har’aa tokko
tokko duubatti deebisuu danda’a kan badu.

 Gibira ykn deeggarsa- Oomishtoonni baasii xiqqeessuu fi bu’aa

babal’isuuf waan kaayyeffateef, gibirri dabaluu baasii waliigalaa
ni dabala, kanaanis dhiyeessii ni hir’isa. Haaluma walfakkaatuun
deeggarsi oomishaa bu’aa isaa guddisuuf jecha meeshaa sana
caalaa akka dhiyeessu kakaasuu danda’a.
 Ctd...
 Daangaa Mootummaa- Yeroo tokko tokko, mootummaan
dhiyeessii hir'isuuf socho'a karaa akka kootaa galtee , ykn
daangeffama baay'inaan meeshaalee biyya alaa, dhiyeessii
hir'isa.

– Kaarvii dhiyeessii gara bitaatti/gara keessaatti jijjiira.

– Kootaan galtee dhabamsiisuudhaan dhiyeessichi gara
mirgaatti/alaatti akka ce’u taasisa.

 Yeroo- yeroo sassaabbii dhiyeessiin dabaluu fi faallaa kanaatiin.

 Maalummaa oomishaa
 Ctd...
Sochii fi jijjiirraa Dhiyeessii irratti

 Sochii karaa Supply Curve- it kan ta’u sababa jijjiirama gatii

meeshaa it self ceteris paribus fi bu’aan isaa jijjiirama baay’ina
dhihaate.
 Ctd...
 Jijjiirama kaarvii Dhiyeessii- kan ta’u jijjiirama sababoota
dhiyeessii gatii meeshaa irraa kan hafe irraa kan ka’edha

 Fkn- gatiin sababa tokkoo yookiin meeshaa walqabatee yoo

dabale kaarviin dhiyeessii ni jijjiirama. Haaluma walfakkaatuun
jijjiiramni teeknooloojii fi meeshaalee Kaarviin
mootummaa dhiyeessii
kanakka
akka
fakkii irratti mul’atutti gara
gibiraa fi deeggarsa (supply curve) jijjiiruu
mirgaabarbaada
ykn bitaatti ce’uu
danda’a.

•Jijjiirama gara bitaatti

jechuunis S irraa gara S1-
10tti. dhiyeessiin waan gaarii
hir’achuu agarsiisa.

•Gara mirgaatti jechuunis S

irraa gara S3- tti jijjiiramuun
dhiyeessiin waan gaarii
 2.3. Madaallii Gabaa
 Sirna gabaa bilisaa keessatti gatii fi sadarkaan oomishaa humnoota
fedhii fi dhiyeessiitiin murtaa’a.

 Madaallii gabaa –Walnyaatinsa gatii fi baay’ina walnyaatinsa

kaarvoota dhiyeessii fi fedhii irraa kan maddu yoo ta’u, gatii kenname
irratti baay’inni gaafatame baay’ina dhihaate waliin walqixa ta’a .

 Dhiyeessiin ykn fedhiin yoo jijjiirame malee gabaan qabxii sana irratti
qubata.

 Dabalataanis gabaan bakka walmadaalummaa irra hin jirre gara qabxii

sanaatti socho’a.
 Ctd...

 gatii walmadaalaa fi baay’ina walmadaalummaa bakka bu’u fi

qabxiin hammi gurgurame maallaqa bitamee wajjin walqixa ta’e
tokko akka hin taane hubachuun barbaachisaadha .

 Baay'inni bitamee fi baay'inni gurgurame yeroo hunda walqixa .

 Fedhiin garmalee gatii irratti dhiibbaa olka’aa fida. Akka kanaan

gatiin gara gatii walmadaalummaatti walitti qabama.

 Dhiyeessiin garmalee gatii irratti dhiibbaa gadi bu’aa fida. Haala

kanaan gatiin daandii gara walmadaalummaatti geessu hordofa.
 Ctd...
Mala Lakkoofsaa Madaallii
 Bakka walmadaalummaa irratti, faankishiniin fedhii faankishinii dhiyeessii
wajjin sirriitti walqixa.

 Mee dalagaaleen fedhii fi dhiyeessii gabaa murtaa’e tokko keessatti akka

armaan gadiitti kennaman haa jennu:

Qd = 100- 2p fi Qs= 10+ 4p ta’a

Walmadaalummaa irratti Q d = Q s

100-2p = 10+4p ta’uu isaati

Irra deebiin qindeessuun 6p = 90 p = 15

Madaalliin Gatiin, kanaaf, P = 15 dha .

Baay’inni walmadaalummaa bakka bu’iinsaan argama.

Qd = 100- 2(15) = 70 = Qs
 Ctd...

Dhiibbaa Jijjiiramni Fedhii Irratti Argamu

 Haalli ceteris paribus (gatii meeshaalee biroo, galii

fayyadamtootaa, mi’aan, baay’ina ummataa, eegamuu fi kkf)
yeroo jijjiiramu, jijjiiramni kaarvii fedhii ni jiraata. Jijjiiramni
(jijjiiramni) fedhii akkasii jijjiirama bakka walmadaalummaa fida.
 Ctd...
 Fedhiin akkanaa dabaluu, dhiyeessiin dhaabbataa ta’ee, gatii
walmadaalummaa jalqabaa irratti hanqina kan uumu yoo ta’u, bitoonni itti
hin quufne gatii ol kaasuuf caalbaasii godhu.

 Kunis baay’inni guddaan akka oomishamu taasisa, kanarraa ka’uun

walmadaalummaa haaraa irratti, baay’een gatii ol’aanaadhaan bitamee
gurgurama.

 Jijjiiramni kun, dhiyeessiin akkuma jirutti hafee, bakka

walmadaalummaa e 0 irraa gara e 1 tti jijjiira . Gatiin
walmadaalummaa P 0 irraa gara P 1tti ol ka’a fi baay'inni
walmadaalummaa Q 0 irraa gara Q 1 tti ol ka'a .

 Kana jechuun fayyadamtoonni amma gatii hundaan meeshaa kana kan

duraanii caalaa baay’inaan gaafachaa jiru.
 Ctd...
 Gama biraatiin fedhiin gadi bu’uun, ceteris paribus , caalmaa uuma,
gurgurtoonni hin milkoofne immoo caalbaasii qulqulleessuuf gatii gadi
bu’u.

 Kanarraa kan ka’e meeshaan oomishamee gurgurtaaf dhiyaatu

xiqqaadha. Madaallii e haaraa irratti gatii fi baay’inni bitamee fi
gurgurame lamaan isaanii iyyuu kan jalqaba turan irraa gadi aanaadha.

 Kufaatiin fedhii akkasii gara bitaatti (gara gadiitti) jijjiirama kaarvii

fedhiitiin kan bakka bu’u yoo ta’u, bakki
walmadaalummaa e 0 irraa gara e 2 tti akka ce’u taasisa . Haaluma
kanaan gatiin walmadaalaa P 0 irraa gara P 2tti kan gadi bu’u yoo ta’u,
baay’inni walmadaalummaa ammoo Q 0 irraa gara Q 2 tti gadi bu’a .

 Jijjiirama fedhii ilaalchisee gatiin walmadaalaa fi baay’inni kallattii

tokkoon jijjiirama.
 Ctd...
Dhiibbaa Jijjiiramni Dhiyeessii Irratti Argamu
 Jijjiiramni kaarvii dhiyeessii jijjiirama murteessitootni dhiyeessii irraa kan ka’e jijjiirama bakka
walmadaalummaa (qabxii) fida.

 Dhiyeessiin dabaluu isaatiin kaarvii dhiyeessii gara mirgaatti s 0

irraa gara s 1tti ni jijjiira ( fedhiin walfakkaataa ta’ee akka turu
gochuudhaan), kunis jijjiirama qabxii walmadaalummaa e 0 irraa
gara e 1 tti fida .

 Haaluma kanaan jijjiiramni gatii fi baay’ina walmadaalummaa ni jiraata.

 Bu’aan jijjiirama dhiyeessii akkasii gatii walmadaalaa gadi bu’uu ta’a sababiin isaas daballiin
dhiyeessii gatii irratti dhiibbaa gadi bu’aa waan fiduuf, akkasumas baay’ina walmadaalummaa
dabaluu ta’a sababiin isaas amma dhiyeessiin waliigalaa tokkoon tokkoon gatii irratti haala
jalqabaa wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu ol’aanaa ta’a.
Ctd...
 Ctd...
 Haaluma kanaan gatii fi baay’inni walmadaalaa P 0 irraa gara P 1 fi
Q 0 irraa jijjiirama gara Q 1tti akkaataa walduraa duubaan.

 Yoo gama biraatiin, dhiyeessiin akka jijjiirama bitaatti kaarvii

dhiyeessii S 0 irraa gara S 2 tti kenname hir’ate, jijjiiramni qabxii walmadaalummaa e 0
irraa gara e 2 tti dhufu ni jiraata .

 Bu’aan jijjiirama dhiyeessii akkasii gatii walmadaalaa dabaluu fi baay’ina

walmadaalummaa gadi bu’uudha sababiin isaas fedhiin akkuma jirutti
waan tureef oomishtoonni gatii tokkoon tokkoon isaanii irratti baay’ina
gadi aanaa gurguruuf fedhii qabu.

 Gatiin walmadaalaa fi baay’inni akkaataa walduraa duubaan P 0

irraa gara P 2 fi Q 0 irraa gara Q 2 tti jijjiirama .
 Ctd...
Yaad-rimee Elastiiksii
 Elasticity- safartuu deebii jijjiiramaa tokkoo (jijjiirama hirkataa)
jijjiirama jijjiiramoota biroo (jijjiirama of danda’e) irratti
mul’atudha. Jijjiiramaan hirkataa (Y) akka dalagaa jijjiiramoota
of danda’anii (X i ) akka armaan gadiitti ibsamuu danda’a :
Y = f(X 1 , X 2 , X 3 ,..., X n ) .
 Faankishinii kana keessatti Y akka faankishinii jijjiiramoota n
kan kennamu yoo ta’u jijjiiramoonni kana keessaa tokko (X i )
akkuma jijjiirameen jijjiiramni bu’aa gatii Y ni jiraata .

 Foormulaan elastiiksii shallaguuf jijjiirama dhibbeentaa

jijjiiramaa hirkataa jijjiirama dhibbeentaa jijjiiramaa of danda’e
addaa bu’aan isaa qoratamaa jiruun hiramuudha
 Ctd...
Elastiiksii Fedhii

 Elasticity of demand- safartuu deebii kennuu baay’ina

barbaadamuun sababa jijjiirama murteessitootni isaa keessaa
tokko irraa kan ka’e, sababoota biroo hunda dhaabbataa ta’ee
qabachuudha.

 Elastiiksii fedhii hamma murteessitootni isaa baay’eedha. Isaan

keessaa kanneen barbaachisoo ta’an:

– Elastiiksii Gatii Fedhii, .

– Elastiiksii Galii Fedhii , fi
– Elastiiksii Gatii Qaxxaamuraa Fedhii.
.
 Ctd...
 Gatii Elastiiksii Fedhii- it jijjiirama gatii oomishaa irratti deebii
baay’inni gaafatame ni safara, ceteris paribus.

 Akka armaan gadiitti shallagamuu danda’a:

Yookaan ΔQ /
ΔP * P/Q

Mallattoon elastiiksii fedhii akka waliigalaatti negaatiivii dha,

sababiin isaas kaarvoonni fedhii yeroo hunda qaxxaamuraa
negaatiivii waan qabaniif.
gatii absoluutii koofiishinoota ilaalla .
 Ctd...
Digrii Gatii Elastiiksii Fedhii

Ogeeyyiin dinagdee sadarkaa elastiiksii fedhii adda addaa bakka shanitti
qoodaniiru.


Fedhii guutummaatti inelastikii hin taane (Ed =0 ) : Baay’inni meeshaa
tokkoo irraa barbaadamu gara jijjiirama gatii kamiyyuutti tasumaa yeroo hin
jijjiiramne, fedhiin sun guutummaatti inelastikii miti ykn elastiiksii fedhii
zeeroo ta’a jedhama .

 Fedhii guutuu elastikii: Kaarviin fedhii guutuu elastikii sarara qajeelaa yoo
ta’u kunis baay’inni gaafatame gatiidhaaf garmalee (daangaa hin qabne)
deebii akka qabu agarsiisa.

 Gatiin xiqqoo dabaluunis baay’ina meeshaa tokko irraa barbaadamu gara

zeerootti gadi buusa. Kaarviin daangaa hin qabne elastikii dha. Elastiiksii
fedhii kun akka kanaatti dhuma hin qabne waliin walqixa.
 Ctd...
 Fedhii elastikii tokkummaa(Ed=1): Baay’inni meeshaa tokko
irraa gaafatamu sirritti dhibbeentaa gatii wajjin yeroo jijjiiramu
fedhiin sun elastikii yuunitii ta’a jedhama.

 Fedhii elastikii(Ed>1): Jijjiiramni gatii madaalawaa kenname

jijjiirama walmadaalaa baay’ina meeshaa tokko irraa
barbaadamu irratti fide.

 Fedhii elastikii hin taane(Ed<1): Jijjiiramni gatii walmadaalu

kenname fedhii baay’ina irratti jijjiirama walmadaalu xiqqaa ta’e
yeroo fidu.
 Ctd...
Fkn : gatiin meeshaa tokkoo guyyaa tokkotti yuunitii tokkoof Birrii 10 irraa gara
Birrii 9tti gadi bu’a haa jennu. Gatiin gadi bu’uun baay’inni meeshaa gaafatame
guyyaatti yuunitii 125 irraa gara yuunitii 150tti akka ol guddatu taasisa, The price
elasticity using the simplified formula will be:

 = ΔQ / ΔP * P / Q irraa kan fudhatame

P

Δ Q = 150 - 125 = 25 ta’a ΔP = 9 - 10 = - 1 ta’ee jira

Baay’ina jalqabaa = 125 Gatii jalqabaa = 10

 = 25 / -1 x 10 / 125 = -2 ta’a. Kunis

P

koofiishiin elastiiksii tokkoo ol ta’uu agarsiisa. Kanaaf fedhiin meeshaa sanaa

gatii elastikii dha.
 Ctd...

 Shaakala: Mee, gatii fi baay’inni meeshaa 'X' gaafatamu birrii 7 fi

120 kg ta'a jennee haa fudhannu. Guyyoota muraasa booda gatii
fi baay’inni gaafatamu birrii 6 fi kg 150 ta’a.

qeenxee. Elastiiksii gatii fedhii maali?

b. sadarkaan elastiiksii gatii fedhii meeshaa sanaa maali?

 Ctd...

Wantoota Elastiiksii Gatii Fedhii Murteessan: 1.1.

 Sadarkaa barbaachisummaa: Fayyadamni meeshaa sanaa
yookiin barbaachisaa fi barbaachisaa yoo ta’e fedhiin meeshaa
sanaa haalaan hin elastikii ta’a jedhama.

 Bakka bu’oota argachuu : Meeshaan tokko bakka bu’oota

dhiyoo gabaa irratti argaman baay’ee yoo qabaate fedhiin
meeshaa sanaa baay’ee elastikii ta’a.

 Pirooppoorshinii galii meeshaa sana irratti bahu: Galii bittaa

meeshaa tokkoof bahu baay’ee xiqqaa yoo ta’e fedhiin
meeshaa akkasii kan hin elastikii ta’a.
 Ctd...
– Fakkeenyaaf, gatiin soogidda %50 yoo dabale fedhii
fayyadamtoonni meeshaa sanaaf dhiibbaa hin geessisu.
Gama biraatiin gatiin konkolaataa yoo ol ka'e galii
fayyadamtootaa keessaa harka guddaa yoo fudhate fedhiin
isaa ni kufa ture.

 Yeroo: Yeroo gabaabaa keessatti fayyadamni meeshaa tokkoo

yeroo biraatti dabarfamuu hin dandeenyetti fedhiin isaa elastikii
xiqqaa ta’a. Yeroo dheeraa keessatti daballiin gatii yoo itti fufe
namoonni mala fayyadama meeshaalee hir’isan ni argatu.
 Ctd...
Income Elasticity of Demand: Safartuu deebii baay’ina meeshaan tokko irraa
barbaadamu jijjiirama galii fayyadamaa tokkootiif kennuudha.

 Sadarkaa galii fayyadamaa tokkoo irratti jijjiiramni yeroo dhufu, jijjiiramni baay’ina
meeshaa tokko irraa barbaadamu ni mul’ata, wantootni biroo akkuma duraaniitti hafu.
 Akka armaan gadiitti shallagamuu danda’a:  I = ΔQ / ΔI * I / Q

 Elastiiksii galii fedhii safaruu keessatti mallattoon koofiishinichaa maalummaa

oomishaalee waan agarsiisuuf mallattoon koofiishinii elastiiksii barbaachisaa dha;
oomishoonni idilee yookiin gadi aanaa ta'uu isaanii .
– Yoo elastiiksii galii meeshaa sanaa 1 ol ta’e meeshaa qananiin jedhama.
– Yoo elastiiksii galii meeshaa sanaa 1 fi 0 gidduutti ta’e gaarii barbaachisaa
jedhama
 Ctd...
Fakkeenyaaf: galiin nama tokkoo ji’atti Birrii 4000 yoo ta’u, ji’atti foon isaa
ji’atti 6kg yoo ta’e yoo fudhanne galiin ji’aa isaa gara Birrii 6000tti ol
guddachuu fi baay’inni foon ji’atti gaafatamu ji’atti gara 8kg akka ol ka’u
haa fudhannu.

qeenxee. elastiiksii fedhii foon shallaguu?

b. fayyadamaaf gosa meeshaa akkamii?
Furmaata:
qeenxee. Δ Q = 8 - 6 = 2 ta’a Δ I = 6000 - 4000 = 2000 ta’a
Baay’ina jalqabaa gaafatame = 6 Galii jalqabaa 4000
 = ΔQ / ΔI x I / Q = 2 / 200 x 4000 /
I

6 = 0.66 ta’a
Elastiiksii galii 0.66 yoo ta’u kunis tokkoo gadi ta’a.
b. Fayyadamaadhaaf foon gaarii idilee fi barbaachisummaa gaarii dha.
 Ctd...
Cross Elasticity of Demand: Safartuuwwan deebii baay’inni meeshaa
tokkoof barbaadamu jijjiirama gatii meeshaalee biroo, ceteris paribus, irratti
agarsiisudha.

Fedhiin meeshaa kenname tokkoo gatii meeshaa sanaa qofaan osoo hin
taane gatii meeshaalee biroo kanaan walqabataniin murtaa’a.

Yoo Q = f(P , P ), foormulaan elastiiksii

X X Y

qaxxaamuraa:

 Mallattoon elastiiksii gatii qaxxaamuraa fedhii yoo X fi Y meeshaalee

dabalataa yoo ta'an negaatiivii yoo ta'u X fi Y bakka bu'oota yoo ta'an
pozaatiivii dha .
 Ctd...
 Yoo meeshaaleen lamaan X fi Y walitti hin qabanne ta’e,
elastiiksii gatii qaxxaamuraa fedhii zeeroo dha .

 Gatiin elastiiksii gatii qaxxaamuraa hamma olka’u , sadarkaan

bakka bu’ummaa ykn dabalataan meeshaalee lamaan, X fi Y
cimaa ta’a.

 Fakkeenyaaf: Gatii Y Baay’ina X

Birrii 5 50 yuunitii
Birrii 10 25 yuunitii
 Elastiiksii fannoo fedhii barbaaduu fi hariiroo meeshaalee
gidduu jiru ibsuu?
 Ctd...

Furmaata

 XY = ΔQX / ΔPY * PY/ QX jedhamuun beekama

ΔQX = 25- 50 = -25 fi ΔPY = 10- 5 = 5 ta’a

Baay’inni jalqabaa gaafatame X = 50 Gatiin jalqabaa Y birrii 5.

 XY = ΔQX / ΔPY * PY/ QX = -25/5 * 5/50 = -0.5 irratti kan argamu

ta’uu ibsameera
Kanaafuu meeshaaleen lamaan kun oomishaalee waldabalaniidha .
 Ctd...
Elastiiksii Dhiyeessii: Innis safartuu deebii kennuu baay’ina
dhihaate sababa jijjiirama murteessitootni isaa keessaa tokko
kan ta’e ceteris paribus irratti uumamuudha.

 Elastiiksii gatii Dhiyeessii: safartuu deebii baay’inni dhihaate

jijjiirama gatii, ceteris paribus .

 Akka armaan gadiitti shallagamuu danda’a:  s = ΔQ / ΔP * P/ Q

 Ctd...
 Dhiyeessiin elastiiksii digrii shan qaba

 Dhiyeessii guutummaatti elastikii: Elastiiksii dhiyeessii daangaa

hin qabu.

 Dhiyeessii mudaa hin qabne kan hin elastikii: Dhiyeessiin

guutummaatti hin elastikii ta’e haala gurgurtoonni meeshaa
gurgurtaaf baay’ina murtaa’e itti dhiyeessan bakka bu’a.
Baay’inni dhihaatu jijjiirama gatii guutummaatti deebii kan hin
kenninedha. Kaarviin dhiyeessii dhaabbataa dha (Es = 0).

 Dhiyeessii elastikii yuunitii: Dhiyeessii elastikii yuunitii yoo ta’e,

jijjiiramni dhibbeentaa gatii baay’ina dhiyeessii meeshaa tokkoo
irratti jijjiirama dhibbeentaa walfakkaatu fida (Es =1).
 Ctd...
 Dhiyeessii elastikii: Yeroo dhibbeentaan daballiin gatii meeshaa
tokkoo fidu, dhiyeessiin meeshaa tokkoo dhibbeentaa guddaan
dabaluu, dhiyeessiin meeshaa tokkoo elastikii jedhame (Es >1).
Kaarviin dhiyeessii qaxxaamuraa diriiraa qaba.

 Dhiyeessii inelastikii: Jijjiiramni dhibbeentaa gatii meeshaa

tokkoo baay’ina dhiyeessii dhibbeentaa xiqqaa ta’e yeroo fidu
dhiyeessichi inelastikii ta’a (Es < 1) jedhama. Kaarviin dhiyeessii
akka malee qaxxaamuree jira
 Ctd...
Murteessitootni Elastiiksii Gatii Dhiyeessii: 1.1.
Yeroo: waan hunda caalaa guddaa ta’ee fi elastiiksii dhiyeessii
irratti dhiibbaa uumudha.
–Gatiin meeshaa tokkoo yoo ol ka’ee fi oomishtoonni sadarkaa oomishaa irratti
sirreeffama gochuuf yeroo gahaa yoo qabaatan elastiiksii dhiyeessii caalaatti
elastikii ta’a. Yeroon gabaabaa yoo ta’ee fi daballii gatii booda dhiyeessichi
babal’achuu yoo hin dandeenye dhiyeessichi haala wal madaaluun inelastikii ta’a.
Dandeettii oomisha kuusuu: Meeshaaleen nagaan kuufamuu
danda’an meeshaalee manca’anii fi bakka kuusaa hin qabne
irratti dhiyeessii elastikii qabu.
Sochii sababoota: Qabxiileen oomishaa salphaatti itti
fayyadama tokko irraa gara itti fayyadama biraatti socho’uu yoo
danda’an elastiiksii dhiyeessii irratti dhiibbaa ni qabaata.
Sochiin sababoota hamma olka’u, elastiiksii dhiyeessii gaarii fi
faallaa kanaatiin guddaa ta’a
 Ctd...
Dhiyeessii garmalee: Dandeettiin garmalee yoo jiraatee fi oomishtoonni gatii dabalaa jirutti
fayyadamuuf salphaatti oomisha guddisuu kan danda’u yoo ta’e dhiyeessichi caalaatti elastikii
ta’a. Yoo oomishni duraanuu qabeenya jiru irraa hanga ol’aanaatti yoo ta’e, gatiin dabaluu yeroo
gabaabaa keessatti dhiyeessii irratti dhiibbaa hin geessisu. Dhiyeessiin caalaatti inelastic ta'a.

Argamuu mijaa’ina bu’uuraalee misoomaa: Gatiin dabaluu isaatiin oomisha meeshaa addaa
babal’isuuf mijaa’inni bu’uuraalee misoomaa yoo jiraate, elastiiksii dhiyeessii haalaan elastikii
ta’a.

Oomisha qonnaa ykn industirii: Qonna keessatti gatii meeshaalee dabaluudhaaf deebii
kennuudhaan oomisha guddisuuf yeroon barbaachisa. Dhiyeessiin meeshaalee qonnaa hamma
tokko kan hin elastikii dha. Dhiyeessiin meeshaalee fayyadamaa oomishaman yoo ta’u, yeroo
gabaabaa keessatti oomisha guddisuun wal bira qabamee yoo ilaalamu salphaadha. Kanaafuu,
dhiyeessiin meeshaalee fayyadamaa haalaan elastikii dha.
 3. Tiyoorii amala fayyadamaa fi faayidaa
Tiyoorii Amala Fayyadamtootaa
Fayyadamaan nama dhuunfaa ykn maatii meeshaalee fi tajaajiloota
dhumaa fayyadamu/fayyadamu yoo ta’u kaayyoon isaa inni jalqabaa
faayidaa guddisuudha .

Amala fayyadamtootaa xiinxaluuf tokkoon tokkoon fayyadamaa

odeeffannoo murtii fayyadama isaa wajjin walqabatu hunda irratti
beekumsa sirrii fi guutuu (guutuu) akka qabu tilmaama barbaachisaa
gochuu qabna:
–Beekumsa meeshaalee fi tajaajiloota jiran.
–Fedhii isaa guutuuf dandeettii teeknikaa isaanii beekuu.
–Beekumsa gatii gabaa.
–Beekumsa galii maallaqaa isaa.
 Ctd...

 Tiyoorii amala fayyadamtootaa ibsa akkaataa fayyadamtoonni

galii meeshaalee fi tajaajiloota adda addaa gidduutti
ramaduudhaan fayyaa isaanii guddisuuf kan ibsudha.

 Gaaffii: “Fayyadamaan galii muraasa qabu tokko faayidaa

isaanii guddisuuf kaayyoo qabaatee meeshaalee fi tajaajiloota
kam akka bitu akkamitti murteessuu danda’a?”

 Yaadni amala fayyadamaa qorachuuf sababni yaada fedhiitif

bu’uura ta’uu isaati.
 Ctd...

Hiika Faayidaa

 Faayidaa: It sadarkaa itti quufinsa/gammachuu fayyadamaan

meeshaalee fi tajaajiloota fayyadamuu irraa ykn hojii murtaa’e
tokko raawwachuudhaan argachuu danda’u jedhamee ibsama.

 Fedhii dhala namaa murtaa’e tokko guutuuf humna meeshaan

ykn tajaajila tokkooti.
 Ctd...
Amaloota Faayidaa : 1 .
 Faayidaan subjective dha: Faayidaan nama irraa gara namatti
garaagarummaa qaba.
 Faayidaan kaayyoodhaan garaagarummaa qaba : Fakkeenyaaf Zayitiin
qamadii akka zayita kookii ykn zayita rifeensaatti ykn akka dibataatti
fayyadama.
 Faayidaan yeroo wajjin garaagarummaa qaba : Intensity fedhii namni
tokko meeshaa tokkoof qabu yeroo adda addaatti adda adda.

 Faayidaan abbummaa wajjin garaagarummaa qaba : Abbummaan

meeshaa tokkoo yeroo qacarame caalaa meeshaa tokko irraa faayidaa
guddaa uuma.
 Ctd...
Gosa ykn gosoota faayidaa
 Faayidaa Unkaa : Jijjiiramni unkaa bifa isaa isa jalqabaa caalaa
faayidaa guddaa gaariidhaaf kenna. Fakkeenyaaf: Daakuu
qamadii gara daabbootti jijjiiruu.

 Faayidaa Bakka : Faayidaan sochii iddoo meeshaaleetiin

argamu faayidaa iddoo jedhamee waama. Gargaarsa geejjibaa
in place utility jechuunis, karaa meeshaalee naannoo oomishaa
caalmaa irraa gara naannoo hanqina ykn laaftuutti dabarsuu.
 Ctd...

 Faayidaa yeroo: Meeshaa yeroo oomisha caalmaa kuusuu fi

yeroo hanqinaatti akka argaman gochuun faayidaa yeroo uuma.
Kuusaan akkaataa fedhii fayyadamtootaatiin yeroo yeroon ala
ta’etti oomishaalee waqtii dhiyeessuudhaan faayidaa yeroo
uumuuf gargaara.

 Faayidaa Qabeenyaa (Possession Utility): Faayidaan sababa

meeshaa sana qabachuu ykn dabarsuu abbummaatiin argamu
faayidaa qabachuu jedhama. Bituu fi gurguruun faayidaa
qabiyyee uuma. Fakkeenyaaf lafti qonnaa lafa tokkoof riil
isteetiitti gurgurame faayidaa lafa walfakkaataaf ni dabala.
 Ctd...

Malawwan Faayidaa Safaruu fi Walbira Qabsiisuu

 Faayidaa madaaluuf malawwan bu’uuraa lamatu jiru. Isaanis:
– Mala Kaardinaal
– Akkaataa Ordinaal.

 Tiyoorii Faayidaa Kaardinaal

 Akka mala kanaatti, faayidaan yuunitii maallaqaatiin
madaalamuu danda’a, jechuunis, hamma maallaqa
fayyadamaan yuunitii meeshaa meeshaa tokkoof aarsaa
gochuuf fedhii qabuun.

 Akkasumas yuunitiiwwan safartuu subjective Utils jedhamu .

 Ctd...
Tilmaama Bu’uuraa Ti’oorii faayidaa kaardinaalii
 Rationality of Consumers: fayyadamaan faayidaa isaa guddisuuf kan yaalu
danqaawwan keessa jiran jalatti.

 Safaramuu Faayidaa: Faayidaan meeshaa tokkoon tokkoon isaanii

safaramuu danda’a. Yuunitiiwwan faayidaa safaruuf itti fayyadaman utils
dha . Akkasumas gatii fayyadamaan yuunitii meeshaa sanaa kan biraa
kaffaluuf fedhii qabuun madaalamuu danda’a.
 Faayidaa Marginal Yeroo Dhaabbataa Maallaqa : . yuunitiin maallaqaa akka
safartuu faayidaatti yoo itti fayyadame barbaachisaa dha.
 Faayidaa Marginal Meeshaalee Hir’isuu : . Seerri kun akka jedhutti namni
tokko yuunitii meeshaa tokkoo baay’ee fayyadamuudhaan akkuma itti fufetti
faayidaan meeshaa sanaa yeroo muraasaaf akka dabalu fi sana booda akka
hir’atu ibsa.
 Ctd...

 Faayidaan Dabalaati : Faayidaan waliigalaa (TU) fayyadamaan

tokko meeshaalee batch fayyadamuu irraa argatu dalagaa
baay’ina meeshaalee fi tajaajiloota fayyadamee ti.

– Faayidaan safaramuu danda’a jennee yoo fudhanne,

faayidaan waliigalaa walitti qabama faayidaa meeshaalee fi
tajaajiloota guutuu irraa argamuuti. Fayyadamaan tokko
meeshaalee fi tajaajiloota lakkoofsa n yeroo fayyadamu ,
faayidaan waliigalaa:
U = f (x 1 , x 2 ..., x n ) .
 Ctd...
Faayidaa Waliigalaa fi Faayidaa Marginal

Faayidaa waliigalaa: It jechuun hanga itti quufinsa waliigalaa

fayyadamtoonni meeshaalee meeshaalee fayyadamuu irraa
argataniidha.

Faayidaan safaramuu kan danda’u waan ta’eef, walitti qabama

faayidaa fayyadama tokkoon tokkoon yuunitii meeshaa
fayyadame irraa argamanii ta’ee kennama.

Faayidaan waliigalaa akkuma baay’inni meeshaa fayyadame

jijjiiramu jijjiirama.

Faayidaa marginal: Hamma itti quufinsa yuunitii fayyadama

dabalataatiin argamudha.
 Ctd...
Akkasitti shallagamuu danda’a:
TU
MU 
Q
Seera Faayidaa marginal hir’achaa jiru (LDMU): Baay’inni
meeshaa tokkoo yuunitii yeroo tokkotti fayyadamu akkuma
dabalaa deemuun faayidaan tokkoon tokkoon yuunitii walduraa
duubaan irraa argamu hir’achaa akka deemu, fayyadamni
meeshaalee biroo hunda dhaabbataa ta’ee akka hafu ni ibsa.
Fakkeenya:
Baay’ina fayyadame 0. 4.
1. 1. 2. 2. 3. 3. 5. 5. 6. 6.
0. 4.
TU 0. 10. 16. 20. 22. 22. 20. 20.
0. 10. 16. 20. 22. 22.
MU 0. 10. 6. 6. 4. 4. 2. 2. 0. 0. -2
Ctd...
 Ctd...
Hubadhaa:
 Faayidaan waliigalaa saffisa dabalaa dhufuun faayidaan
marginal dabalaa deema.

 Faayidaan waliigalaa saffisa hir’achaa dhufeen akkuma dabalaa

deemuun faayidaan marginal hir’achuu jalqaba.

 Faayidaan waliigalaa ol’aanaa isaa akkuma ga’een faayidaan

marginal Zeeroo dha.

 Akkuma fakkii armaan olii irratti mul’atutti, Kaarviin faayidaa

waliigalaa qabxii filannoo isaa (Qabxii guutuu) tuqaa A irratti ga’a .
Tuqaan B bakka kaarviin MU qabxii ol’aanaa isaa irra ga’u qabxii
inflexion ykn qabxii Diminishing Marginal Utility jedhama.
 Ctd...

Shaakala:

Yoo TU=15X+7X 2 -(1/3)X 3 ta’e

Argachuu
a. Faankishiniin faayidaa marginal(MU) .
b. Qabxiin MU hir'achuu
c. Qabxiin ol’aanaa TU
 Ctd...
Mala Idilee

 Akka mala kanaatiin faayidaan kan madaalamu osoo hin taane

sadarkaa kaa’uun ni danda’ama.

 Kana jechuun, fayyadamaan gatiiwwan kaardinaalii ramaduu

caalaa itti quufinsa isaa haala sirna qabuun kaa’uu danda’a.

 Fayyadamaan salphaatti faayidaa adda addaa ykn itti quufinsa

sadarkaa itti quufinsa tokko kan biraa wajjin walqixa, gadi
aanaa ykn ol’aanaa ta’uu isaatiin walbira qabuu danda’a.
 Ctd...
Tilmaama Tiyoorii faayidaa tartiiba
Rationalality: Fayyadamaan galii isaa fi gatii gabaa ilaalcha keessa
galchuun faayidaa isaa akka guddatu gochuuf kaayyeffata.

Faayidaan Ordinal dha: Fayyadamaan akkaataa itti quufinsa tokkoon

tokkoon baaskitiitiin filannoo isaa sadarkaa kaa’uu akka danda’u akka
aksiyoomaatikii dhugaatti fudhatama.

Diminishing Marginal Rate of Substitution(MRS): Saffisa meeshaan

tokko kan biraatiin bakka bu’uudha. Qaxxaamurri kaarvoota indifference
rate of substitution meeshaalee jedhama.
 Number of units of Y given Yookaan
up MU
MRS X ,Y
 MRS X ,Y

MU
X

Number of units of X gained Y

 Ctd...
 Faayidaan Waliigalaa Fayyadamaa Baay’ina Meeshaa Fayyadame irratti hundaa’a: U =
f(X1, X2, ..., Xn ) .

 Walsimannaa fi Ce’umsa Filannoo: Fayyadamaan filannoo isaa keessatti

walfakkaataadha jedhamee fudhatama, jechuunis yeroo tokko keessatti B irra
baandaa A yoo filate, yeroo biraa keessatti A irratti B hin fayyadamu yoo lamaan
isaanii iyyuu ta’e bundle isaaf/isheef ni argamu, haala walfakkaatuun.

– Haaluma walfakkaatuun, filannoowwan fayyadamaa ce’umsaan kan amala

qaban ta’ee tilmaamameera: yoo baandaan A B caalaa filatamaa fi B C caalaa
filatamaa ta’e , baandaan A C caalaa filatama .

– Fakkeenyaaf: Yoo A > B fi B > C ta’e, A > C.

 Ctd...
Qarqara dhimma hin qabne: It bakka qabxiilee sadarkaa itti quufinsa walfakkaatu kan
meeshaalee lamaa fi isaa ol walitti makuun argamuu danda’u calaqqisiisaniidha.

Innis walitti makamuu meeshaalee agarsiisa, isaan gidduutti fayyadamaan dhimma hin
qabu.

 Qarqara dhimma hin qabne tokkoon ol ykn

gadi socho’uun sadarkaa itti quufinsa irratti dhiibbaa hin qabu. Jijjiiramni jiru
pirooppoorshinii meeshaalee fayyadamamuu qaban qofa.

Kaarvii indifference irratti ol socho’uun fayyadamaan meeshaa baay’ee akka bitatu kan
taasisu yoo ta’u, kunis Y-axis irratti kan argamu yoo ta’u, gaariin X-axis keessa jiru garuu
hir’achaa jira.
Ctd...
 Ctd...
 Kaartaa dhimma hin qabne: It tuuta kaarvoota dhimma hin qabne
tokkoon tokkoon isaanii sadarkaa itti quufinsa adda addaa
fayyadamtootaaf walsimudha.

 Kaarboonni dhimma hin qabne kaartaa dhimma hin qabne keessatti

filannoo fayyadamaa sadarkaa kaa’u.

 Walnyaatinsi meeshaalee kaarvii indifference irratti argaman faayidaa

walfakkaataa argamsiisu.

 Walnyaatinsi meeshaalee kaarvii indifference ol’aanaa irratti ciisan

sadarkaa itti quufinsa olaanaa kan argamsiisu yoo ta’u filatamaadha.
Ctd...
 Ctd...

Amaloota Kaarvoota Dhimma Hin Qabne

 An indifference curve has negative slope : Kun kan agarsiisu

yoo baay’inni meeshaa tokkoo (Y) hir’ate, baay’inni meeshaa isa
kaanii (X) dabaluu akka qabu, fayyadamtoonni sadarkaa itti
quufinsa walfakkaataa irratti akka turaniif.

 Kaarvoonni indifference ol’aanaa ta’an kanneen gadi aanaa

caalaa filatamaadha: meeshaaleen baandaa kaarvii
indifference ol’aanaa irratti argaman fayyadamaa sammuu
qabuun filatamaadha.
 Ctd...

 Kaarvoonni indifference wal hin qaxxaamuran: Yoo wal

qaxxaamuran qabxiin walqaxxaamuraa isaanii sadarkaa itti
quufinsa adda addaa lama agarsiisa, kunis hin danda’amu.
Kana jechuun yoo kaarvoonni dhimma hin qabne walitti
qaxxaamuran tilmaama ce’umsaa fi walsimannaa ni cabsu.

 Kaarvoonni indifference gara ka’umsaatti konveeksii dha :

Qaxxaamurri kaarvoota indifference hir’ata (jechoota
absoluutiitiin) akkuma kaarvii bitaa irraa gara gadiitti gara
mirgaatti sochoonu. Kunis saffisi marginal bakka bu’iinsa
meeshaa X meeshaa Y (= MRSx,y ) hir’achaa akka jiru agarsiisa
• Giraaphii faankishinii fedhii sketch godhi
P = -2 Q + 50 fi
Gatii P murteessuu
Yeroo Q = 9 ta’u
S. S yeroo P = 10 ta’u

• Hojiin fedhii fi dhiyeessii meeshaa tokkoo kan kennamu

P = -2 Q + 50 ta’a
D

P = 1/2 Q + 25 ta’a
S

Bakka P , Q fi Q gatii, baay’ina barbaadamu fi baay’ina dhihaate agarsiisanitti.

D S

Gatii fi baay’ina walmadaalummaa murteessuu.

Mootummaan meeshaa tokkoon tokkoon isaanii irratti gibira dhaabbataa birrii
5 akka kaa’uuf yoo murteesse dhiibbaa walmadaalummaa gabaa irratti
qabu murteessuu.
Qabxii walmadaalummaa(gibira duraa fi booda) giraafii keessatti agarsiisi

• Hojiin fedhii fi dhiyeessii meeshaa tokkoo kan kennamu

Q = 30-1/4P ta’uu isaati
D

P = 1/3 Q S + 29 ta’a
Bakka P , Q fi Q gatii, baay’ina barbaadamu fi baay’ina dhihaate agarsiisanitti.
D S

Gatii fi baay’ina walmadaalummaa shallagi.

Meeshaa tokkoof gibira dhaabbataa birrii 13 erga kaa’amee booda gatii fi
baay’ina walmadaalummaa haaraa shallagi
 BOQONNAA 4
TIYOORII OMISHAA FI BAASII
Tiyoorii oomishaa
 Omisha : Fedhii baay’ee guutuuf jecha galteewwan (factors of
production) gara oomishaatti jijjiiruudha.
 Galteewwan ta’uu danda’u:
–Dhaabbataa
–Jijjiiramaa Galteewwan
 Galtee Dhaabbataa: galtee yeroo murtaa`e keessatti hamma
jijjiiramuu hin dandeenyedha
 Galtee Jijjiiramaa: galtee yeroo murtaa'e keessatti waliin
garaagarummaa qabaachuu danda'uudha.
 Bu’aa: gaarii/tajaajila adeemsa oomishaa keessaa ba’u
kamiyyuu dha
 Dhaabbileen galtee gara oomishaatti jijjiiru.
101
 Ctd...

Amaloota Addaa Omisha Qonnaa

 Oomishaaleen Qonnaa akka armaan gadiitti kan amala qaban:
Meeshaa jallisii ijoo industirii
Bulky fi kan badu
Garaagarummaa qulqullinaa olaanaa
Dhiyeessii sirnaan
Jijjiirama waggaa oomishaa
Uumama irratti hirkataa ta’uu
Yeroo oomishaa (seasonality) oomishaa
Rakkoon oomisha haala jijjiiramaa jiruun sirreessuu

102
 Ctd...
Hojii Omishaa

 Faankishinii hariiroo teeknikaa galtee fi oomisha gidduu

jiru jechoota fiizikaalaatiin agarsiisudha .

 Hariiroo teeknooloojii galtee fi ba’aa gidduu jiru ibsa. jechuunis

haala teeknooloojii jiruun sadarkaa galtee kenname irraa
oomisha guddaa oomishamuu danda’u agarsiisa.

 Akka armaan gadiitti ibsamuu danda’a:

– Gabatee kan qabu

– Giraafiksii
– Aljebrii

103
 Ctd...

 Dhiyeessii gabatee dalagaa oomishaa

Fkn Omishaa fi itti fayyadama naayitiroojiinii

Kiiloogiraama Omisha, Kuntaal

Naayitiroojiinii Hektaara tokkoof
(N) Hektaara Tokkotti
0. 0. 15. 15.
30. 30. 25. 25.
60. 60. 45. 45.
90. 90. 70. 70.
120 irratti 85. 85.
150 irratti 85. 85.
180 irratti 75. 75. 104
 Ctd...
 Dhiyeessii giraafikii dalagaa oomishaa

105
 Ctd...

Unka Aljebraa : Aljebraan faankishiniin oomishaa akka

Y= f(X) 10. .
Bakka , Y jijjiiramaa hirkataa jechuun oomisha (oomisha midhaanii,
dhaabbata beeyladaa) fi X jijjiiramaa of danda’e jechuunis galtee
(sanyii, xaa’oo, xaa’oo fi kkf) bakka bu’a.

106
 Ctd...
Yeroo oomishaa

 Yeroo qabeenyi tokko gara oomishaatti jijjiiramuuf barbaachisu.

 Qabeenyi tokko tokko yeroo gabaabaa keessatti (kan akka
sanyii, nyaata...) kaan immoo yeroo dheeraa keessatti
(maashinii, gamoo fi kkf) gara oomishaatti jijjiirama .
 Walumaagalatti, xiinxala oomishaa keessatti yeroon oomishaa
lama fayyadamu: 1.1.
 Yeroo gabaabaa- Yeroo oomishaa kan Qabxiileen Tokko tokko
dhaabbataa ta’anii fi gariin Jijjiiramaa ta’aniidha.
 Yeroo dheeraa- It yeroo oomishaa kan wantootni hundi
jijjiiramaa ta’aniidha.
107
 Ctd...

Omishni yeroo gabaabaa keessatti

 Yeroon gabaabaan yeroo gabaabaa baay’inni wantoota

oomishaa tokko tokkoo kan akka meeshaalee fi gamoo
garaagarummaa qabaachuu hin dandeenyedha.

 qabxiilee dhaabbataa jedhamu .

 Qabxiileen oomishaa yeroo gabaabaa keessatti baay'inni isaanii

garaagarummaa qabaachuu danda'u sababoota jijjiiramaa
jedhamu .

 Akkuma galteen jijjiiramaa jijjiirame, firii (Q) ni jijjiirama.

108
 Ctd...

 Faankishiniin oomishaa yeroo gabaabaa bifa ni qabaata

K fi teeknooloojiin dhaabbataa ykn dhaabbataa ta’ee qabama

 Jijjiiramni galtee ykn teeknooloojii dhaabbataa kamiyyuu irratti

taasifamu dalagaa oomisha yeroo gabaabaa ni jijjiira .

 Yeroo gabaabaa keessatti hariiroon galtee fi oomisha

fiizikaalaa gidduu jiru ilaalcha hedduu irraa ibsamuu danda’a.

 Hariiroon kun oomisha waliigalaa (TP) , oomisha yuunitii galtee

tokkoof (oomisha giddugaleessaa, AP) ykn jijjiirama oomishaa
jijjiirama galtee jijjiiramaatiin walqabatee dhufu (oomisha
marginal, MP) jedhamee ibsamuu danda’a . 109
 Ctd...
 Omisha waliigalaa (oomisha fiizikaalaa waliigalaa) = hamma waliigalaa oomisha oomishame,
yuunitii fiizikaalaatiin

 Omisha giddu galeessaa (AP) – Innis reeshiyoo oomisha waliigalaa fi baay’ina galtee baay’ina
oomisha sana oomishuuf itti fayyadamaniidha.

 Akka armaan gadiitti shallagamuu danda’a: AP= Y/X bakka, Y baay’ina oomishaa, X baay’ina
galtee fayyadame.

 Bu’aa marginal – Innis baay’ina oomishaa dabalataa yuunitii galtee dabalataa fayyadame irraa
argamudha.

 Akka armaan gadiitti shallagamuu danda’a: Δ Y/ Δ X ykn dTP / dX bakka Y fi X akka armaan
olitti ibsametti fi Δ jijjiirama bakka bu’a.

110
 Ctd...
 Elastiiksii Omishaa (Ep ) = % Δ oomisha/ % Δ galtee= % Δ Y/ % Δ X
oomisha waliigalaa fi marginal gidduu jiru
 Yeroo Total Product dabalaa jirutti Marginal Product positive ta’a.
 Yeroo Omishni Waliigalaa dhaabbataa ta'u, Omishni Marginal zeeroo ta'a.
 Yeroo Total Product hir’atu, Marginal Product negaatiivii ta’a.
 Hanga Omishni Marginal dabalatutti, Omishni Waliigalaa saffisa dabalaa
dhufeen dabalaa deema.
 Yeroo Omishni Marginal dhaabbataa ta’u, Omishni Waliigalaa saffisa
dhaabbataa ta’een dabalaa deema.

111
 Ctd...

 Yeroo Omishni Marginal gadi bu’u Omishni Waliigalaa saffisa hir’achaa dhufeen
dabalaa deema.

 Yeroo Omishni Marginal zeeroo ta'u, Omishni Waliigalaa ol'aanaadha.

 Yeroo oomishni marginal zeeroo (negaatiivii) gadi ta’u, oomishni fiizikaalaa

waliigalaa saffisa dabalaa dhufeen hir’ata.

 Yoo yuunitiiwwan "baay'een" galtee jijjiiramaa galtee dhaabbataa irratti

dabalaman, TP ni hir'ata, kunis gara MP negaatiiviitti geessisa

NB: Seerri bu’aa hir’achaa jiru : Akkas jedha, oomishni dabalataa galtee jijjiiramaa
dabaluu irraa argamu dhuma irratti galteen jijjiiramaa baay’een galtee
dhaabbataa wajjin waan fayyadamuuf ni hir’ata .

112
 Ctd...
 Omisha Waliigalaa, Marginal fi Giddugaleessaa

113
 Ctd...
Sadarkaalee oomishaa
Faankishiniin oomishaa sadarkaa sadii qaba:
 Sadarkaa 1ffaa: ka’umsa irraa kaasee hanga qabxii ol’aanaa oomisha
giddugaleessaa(AP)tti babal’ata. Sadarkaa kana keessatti hanga sadarkaa olaanaa
MPtti TPn saffisa dabalaa dhufeen dabalaa deema. Sadarkaan kun sadarkaa
deebi’uu dabalaa dhufedha.

 Sadarkaa 2ffaa : Bakka APn ol’aanaa ta’e irraa eegalee hanga bakka MP zeeroo ta’ee
fi dhaabbati rational sadarkaa kana keessatti hojjetutti jalqaba. Kana malees, seerri
bu’aa marginal hir’achaa jiru ni jira.

 Sadarkaa 3ffaa : Bakka TPn ol’aanaa fi MP zeeroo ta’e irraa jalqaba. MPn negaatiivii
ta’a sababiin isaas baay’inni sababoota jijjiiramaa sababoota dhaabbataa wajjin
walqabatee garmalee guddaa waan ta’uuf.

114
Ctd...

115
 Ctd...

Hariiroo Omisha Marginal(MP) fi Omisha Giddugaleessaa (AP)

gidduu jiru .

 Yeroo MP AP caalu, sana booda AP ni dabala.

 Yeroo MP AP wajjin walqixa ta'u, sana booda AP Maximum dha.

 Yeroo MP AP gadi ta'u, sana booda AP ni hir'ata.

 AP yeroo hunda negaatiivii hin taane, garuu MP qabxii oomisha

guddisuu bira darbee negaatiivii dha .

116
 Ctd...
Baasii Omishaa
 Baasii: Waan oomisha tokko oomishuuf dhiifamu hunda
 Gatii: Hanga meeshaan tokko gabaa irratti gurguramuu/kennuu danda’u.
 Baasii oomishaa: walitti qabama kaffaltii hunda galteewwan oomisha kenname
oomishuuf godhame.
 Baasii oomishaa murtii oomishaa abbootii qabeenyaa kaayyoon isaa inni
guddaan bu'aa guddaa argachuu ta'e murteessa .
 Baasii dalagaa sababoota adda addaati. Akka fakkeenyaatti, faankishiniin
baasii akka armaan gadiitti ibsamuu danda’a:
C = f (Q, T, P f ) .
Bakka, C baasii waliigalaa oomishaa, Q oomisha, T teeknooloojii, fi P f gatiiwwan
sababoota oomishaati.

117
 Ctd...
Baasii ifa ta’ee fi dhokataa ta’e
 Baasii ifa ta’e: 1.1.
– Kaffaltii dhaabbati tokko dhiyeessitoota galtee alaatif godhudha.
– Baasii kaffalame ta'uu isaati.
– Baasii qabatamaa dhaabbatichi galteewwan oomisha keessatti
barbaadu qacaruuf, kireeffachuuf ykn bitachuuf baasudha.
– Baasii galmee herregaa dhaabbatichaa keessatti mul’atudha.
Isaan keessaa : 1.1.
– Mindaa hojjettootaaf kaffalamu
– Kiraan manaa kanfalame
– Kaffaltii herrega hir’ina gatii
– Kaffaltii meeshaalee jallisiif raawwataman
– Kaffaltii gara inshuraansii ibiddaa, hannaa fi kkf kaffalamu.

118
 Ctd...
 Baasii implicit: baasii qabeenya ofiin of bulchuu fi ofiin of bulchuuti.
 Isaan keessaa:
– Kiraa qabeenyaa abbootii qabeenyaa qabeenya oomishaa
– Dhala maallaqa abbootii qabeenyaa irratti
– Mindaa abbootii qabeenyaa labor
– Badhaasa abbaan qabeenyaa dhaabbatichaa dandeettii balaa fudhachuuf kennu
 Baasii kun galmee herregaa dhaabbatichaa keessatti hin mul’atu.
 Baasii kunniin yeroo baay’ee baasii oomishaa tokkoo yeroo shallagamu tuffatamu.
 Walitti qabaan baasii ifa ta'ee fi ifa ta'e baasii Diinagdee jedhamuun beekama . Bakka akka,
baasii qabatamaa dhaabbatichaa, ykn baasii ifa ta’e baasii herregaa jedhamuun beekama .

119
 Ctd...
Baasii Omishaa Yeroo Gabaabaa
 Galtee dhaabbataa fi jijjiiramaa wajjin walsimuun yeroo oomishaa yeroo gabaabaa keessatti
baasii dhaabbataa fi jijjiiramaa ta’es ni jira.
 Baasii dhaabbataa : baasii sadarkaa oomishaa wajjin garaagarummaa hin qabneedha.
 Baasii kun kan bahu yoo dhaabbatichi oomishuu baatellee, erga meeshaan kaappitaalaa
dhaabamee & oomishni jalqabee booda.
 Akkasumas baasii ol’aanaa/al-kallatti/dabalata jedhamuun beekama.
 Baasii jijjiiramaa: baasii sadarkaa oomishaa wajjin garaagarummaa qabani dha. Isaan baasii
kallattii/prime dha.
NB: Walumaagalatti, yeroo gabaabaa keessatti dhaabbati tokko oomisha isaa itti fufuu kan
danda’u baasii jalqabaa yoo uwwise qofa yoo ta’u yeroo dheeraa keessatti ammoo baasii hunda
(baasii jijjiiramaa fi dhaabbataa) uwwisuu danda’uu qaba.

120
 Ctd...
 Baasii dhaabbataa baasii:
• Mindaa fi baasii biroo hojjettoota bulchiinsaa
• Mindaan hojjettoota kallattiin oomisha keessatti hirmaatan, garuu yeroo
murtaa’een
• Uffannaa fi ciccituu maashinarii (standard depreciation allowances) .
• Baasii suphaa gamoo
 Baasii jijjiiramaa baasii:
• Hojii kallatti, kan oomishaa wajjin garaagarummaa qabu.
• Meeshaalee jallisii; fi
• Baasii hojii maashinarii.
 Walitti qabama Waliigala Baasii dhaabbataa (TFC) fi Baasii jijjiiramaa
waliigalaa (TVC) baasii waliigalaa oomishaa ta’a. Fakkeenyaaf: 1.1.
TC = TFC + TVC jedhamuun beekama

121
 Ctd...
Safartuuwwan Baasii Adda Addaa
Baasii Waliigalaa (TC) .
 Innis baasii waliigalaa oomishaa tokkoof sadarkaa oomishaa
adda addaatiif bahu yoo ta’u, walitti qabama baasii dhaabbataa
waliigalaa fi baasii jijjiiramaa waliigalaa ti, jechuunis, .
TC = TFC+TVC jedhamuun beekama
 Giraafichi baasii waliigalaa oomishaa agarsiisa.

122
 Ctd...
Giddugaleessa Baasii Dhaabbataa (AFC) .
 Innis reeshiyoo baasii dhaabbataa waliigalaa fi oomisha
waliigalaa ti. Innis baasii yuunitii tokkoof qabxiilee dhaabbataa
irratti. Akka fakkeenyaatti;
AFC =TFC/TQ jedhamuun beekama
Bakka, TQ oomisha waliigalaa ti. Kaarviin baasii giddugaleessaa
akka armaan gadiitti agarsiifameera:

123
 Ctd...
 Baasii Jijjiiramaa Giddugaleessaa (AVC) .
 Innis reeshiyoo baasii jijjiiramaa waliigalaa fi yuunitii waliigalaa
oomishaati, jechuunis baasii yuunitii tokkoof galtee
jijjiiramootaati. Fakkeenyaaf, .
AVC =TVC/TQ jedhamuun beekama
 Akkuma giraafii armaan gadii irratti mul’atutti jalqaba irratti
kufee yeroo warshaan sun haala gaariin hojjetamu gadi bu’ee
erga qabxiin dandeettii idilee irra ga’ee booda ol ka’a.

124
 Ctd...
Baasii Waliigalaa Giddugaleessaa (ATC) .
 Innis baasii yuunitii tokkoof galtee dhaabbataa fi jijjiiramaa ti.
 Akkasumas reeshiyoo baasii waliigalaa fi yuunitii oomishaati,
jechuunis, .
ATC =TC/TQ ykn
ATC =(TFC + TVC)/TQ ykn
ATC= AFC + AVC jedhamuun beekama
 Akkuma giraafii armaan gadii irratti mul’atutti, Kaarviin baasii
waliigalaa Giddugaleessaa boca kan AVC wajjin walfakkaatu
qaba, jechuunis boca U qaba.

125
 Ctd...
Baasii Marginal
 Innis baasii dabalataa baasii waliigalaa bu’aa daballii yuunitii
(yunitii tokko) irraa kan ka’e dha. Akkasitti ibsama:
MC N = TC N – TC N–1 Bakka, N lakkoofsa yuunitii oomishaati.
Akka filannootti, akka armaan gadiitti ibsamuu danda’a :
MC = Δ TC/ Δ Q irraa kan fudhatame
Bakka, ΔTC jijjiirama baasii waliigalaa yoo ta’u ΔQ ammoo
jijjiirama oomishaati.
 Innis salphaatti qaxxaamuraa kaarvii baasii waliigalaa ti.
 Akkuma giraafii armaan gadii irratti mul’atutti jalqaba ni kufa,
gara xiqqaatti deema achiis akka malee ol ka’a.
 Giraafiin isaa boca U qaba.

126
 Ctd...
 Gabatee armaan gadii walitti dhufeenya baasii dhaabbataa,
jijjiiramaa, waliigalaa, giddugaleessaa fi marginal gidduu jiru
agarsiisa.
Bu’aa TFC TVC TC AFC AVC ATC MC
0.0 10.0
0. 0. 10. 10. ta’e irratti -. -. -. -.
14.0 10.0 14.0
1. 1. 10. 10. 4.0.0 irratti irratti 4.0.0 irratti 4. 4.
8.8.8.
2. 2. 10. 10. 7.5.5 17.5 5.0.0 3.8.8 8 3.5.5
3.3.3. 3.3.3.
3. 3. 10. 10. 10.8 20.8 3 3.6 6.9.9 3
4. 4. 10. 10. 13.8.8 23.8.8 2.5.5 3.5.5 6.0.0 3. 3.
17.0 27.0
5. 5. 10. 10. irratti irratti 2.0.0 3.4.4 5.4.4 3.2.2 127
6. 6. 10. 10. 20.5 30.5.5 1.7 3.4.4 5.1.1 3.5.5
 Ctd...
Akka giraafikiitiin, .

128
 Ctd...
 Hariiroo AC fi MC gidduu jiru
 Baasii giddu galeessaa oomisha dabaluu wajjin yeroo gadi
bu’u baasii marginal baasii giddugaleessaa irraa gadi ta’a
(qabxii P dura).
 Yeroo baasii giddu galeessaa ol ka’u baasii marginal baasii
giddugaleessaa caalaa guddaadha (qabxii P booda).

 Kaarviin baasii marginal kaarvii baasii giddugaleessaa qabxii

isaa isa xiqqaa irratti ni mura (qabxiin xiqqaan kaarvii baasii
giddugaleessaa irrattis qabxii dandeettii gaarii ti) jechuunis,
qabxii dandeettii gaarii irratti, MC = AC (tuqaa P irratti).

 Hariiroon AC fi MC gidduu jiru kun giraafii armaan gadii

keessatti agarsiifameera.

129
 Ctd...
 Akka giraafikiitiin, .

130
 Ctd...
 Hariiroo kaarvoota oomishaa fi baasii gidduu jiru
 Walumaagalatti, kaarvoonni baasii faallaa kaarvoota
oomishaati.
Fakkeenyaaf: yeroo AP dabalaa jiru AVC hir’achaa jira.

131
 Ctd...

 Bu’aa guddisuu
 Galmi dinagdee dhaabbatichaa bu’aa guddaa argachuu yoo ta’u
kunis galii waliigalaa dhaabbatichaa erga baasii hunda kaffalee
booda argatu yoo ta’u akka armaan gadiitti shallagamuu
danda’a:
Bu’aa ( Π ) = Galii Waliigalaa (TR) - Baasii Waliigalaa (TC) .
 Galii Waliigalaa
 Innis maallaqa dhaabbati tokko gurgurtaa oomisha isaatiif
argatu yoo ta’u, akka armaan gadiitti shallagamuu danda’a:
TR=PxQ bakka, P gatii oomishaa fi Q oomisha 132
 Ctd..

 Galii Marginal Revenue (MR): Innis reeshiyoo jijjiirama TR fi

jijjiirama oomishaati. jechuunis Δ TR/ Δ Q
 Baasii Waliigalaa
 Innis baasii waliigalaa dhaabbati tokko oomisha tokko
oomishuuf galtee bitachuuf baasudha.
NB: Dhaabbatichi bu’aa guddaa kan argatu yeroo MR = MC .
Yookiin yeroo bu’aan jalqabaa faankishinii bu’aa zeeroo wajjin
walqixa ta’u.

133
 Ctd..

Fakkeenyaaf: faankishiniiwwan baasii fi galii akka armaan gadiitti

kennaman haa jennu:

– TC= 100+3Q 2 fi

– R= 110Q -2Q 2 , akkaataa walduraa duubaan.

a. Bu’aa guddaa barbaadi

b. Sadarkaa oomishaa bu’aa guddisuu?

134
 BOQONNAA 5- CAASAA GABAA

 Gabaa: iddoo ykn haala bitattoonni fi gurgurtoonni walitti dhufanii

meeshaalee fi tajaajiloota gatii irratti waliigalamaniin wal jijjiiraniidha.

 Caasaa gabaa: It kan jedhu: .

– Lakkoofsi fi guddina dhaabbilee industirii tokko keessatti argaman

– Amaloota gabaa amala fi walqunnamtii bitootaa fi gurgurtootaa

irratti dhiibbaa guddaa geessisan.

 Raabsa baay’inaafi guddina gurgurtootaa fi bitattootaa,

garaagarummaa oomishaa fi haala seensaa fi ba’uutiin kan adda
baafamuu danda’u ta’uu danda’a

6/18/2023 135
 Ctd...

 Baay’ina gurgurtootaa fi sadarkaa dorgommii irratti hundaa’uun

caasaan gabaa bal’inaan akka armaan gadiitti ramadama:

– Dorgommii mudaa hin qabne (Gabaa dorgommii), fi

– Gabaa mudaa hin qabne (Gabaa dorgommii hin qabne). Kunis

kanneen armaan gadii dabalata:

• Dorgommii monopolistic

• Oligopoly jedhamuun beekama

• Monopoly jedhamuun beekama

136
6/18/2023
 Ctd...
 Gosoota caasaa gabaa

137
6/18/2023
 Ctd...
 Caasaa Gabaa
 Akkuma fakkii armaan gadii irratti mul’atutti:
• Sochiin mirgaa gara bitaatti godhamu caasaa gabaa dorgommii
guddaa ykn sadarkaa mudaa hin qabne xiqqaa fi
• Sochiin bitaa gara mirgaatti godhamu caasaa gabaa dorgommii
xiqqaa ykn sadarkaa mudaa hin qabne guddaa fida

6/18/2023 138
 Ctd...

6/18/2023 139
 Ctd...

Dorgommii Mudaa Hin Qabne

 Gabaa akkasii keessatti humnoonni gabaa (fedhii fi dhiyeessii) gatii fi

oomisha murteessuuf humna guutuu akka qabaataniif bituu ykn
gurgurataan dhuunfaa kamiyyuu gabaa irratti dhiibbaa tokkollee hin qabu.

 Dhaabbatichi gatii fudhatu jechuunis gurguraa gatii gabaa oomisha

gurguru irratti to’annoo hin qabnedha.

 Innis caasaa gabaa ti’oorii dhaabbati tokko gatii dorgommii ol yoo kaa’e
maamiltoota tasumaa kan hin qabneedha.

Fkn Gabaa qonnaa dorgommii mudaa hin qabne tilmaamu

danda'a .

140
6/18/2023
 Ctd...

Amaloota dorgommii mudaa hin qabne

Bituu fi gurgurtoonni baay’inaan jiru

–Garuu, bitaa fi gurgurtoonni baay’inaan jiraatanis, bitaa fi
gurgurtoonni gatii gabaa irratti dhiibbaa kan hin qabnee fi
tokkoon tokkoon dhaabbataa guddina gabaa guutuu wajjin
walqabatee xiqqaadha.
Oomishaaleen walfakkaataa dha
–Tilmaamni kun garaagarummaa qulqullina beeksisa isaan
gidduu jiruun oomishtoota gidduutti dorgommii uumamuu
danda’u hambisuu keessatti barbaachisaa dha.

–Yoo oomishni tokko walfakkaataa ta’e, bitoonni gurguraa

kam irraa akka bitatan dhimma hin qaban.
6/18/2023 141
 Ctd...
Bilisummaan seenuu fi bahuu ni jira
– Kana jechuun, dhaabbilee haaraa gabaatti makamuuf gufuun
(kan akka paatentii, hayyama, ykn hayyama fi kkf) hin jiru.
– Akkasumas dhaabbilee jiraniif gabaa murtaa’e keessatti
oomisha dhaabuuf gufuuwwan dhorkan hin jiran.
 Qabxiileen oomishaa guutummaatti socho’oo dha
–Galteen oomishaa kamiyyuu gatiidhaaf deebii kennuudhaan
gabaa keessa seenuu ykn bahuu danda’a ture.
Bitamtoonnis ta’e gurgurtoonni beekumsa guutuu qabu
–Fayyadamtoonni, oomishtoonni fi abbootiin qabeenyaa
waa’ee gabaa tokkoo waan hunda beekuu qabu.
Dambiin mootummaa hin jiru
–Akkasumas taarifa, deeggarsa fi haaromsi oomishaa akka hin
jirre tilmaamameera.
142
6/18/2023
 Ctd...

Dhaabbata tokkoof kaarvii fedhii

6/18/2023 143
 Ctd...

 Madaallii dhaabbatichaa gabaa dorgommii guutuu qabu

keessatti

 Dhaabbanni dorgomaa guutuu ta’e akka gatii fudhatuutti waan

hojjetuuf fedhiin dhaabbata dhuunfaa kan wal-qixa ta’ee fi
fedhii oomisha sanaaf guutummaatti elastikii ta’een kan amala
qabu yoo ta’u jechuunis dhaabbatichi gatii isaa saantima
tokkoon ol kaasuuf yoo yaale bitu kamiyyuu oomisha isaa hin
bitu ture.

 Akkasumas dhaabbatichi gatii isaa gadi buusuuf kaka’umsi

akka hin jirre hubatamuu qaba sababiin isaas, yoo akkas godhe,
dhaabbatichi gatii gabaa amma jiruun waan barbaade hunda
gurguruu waan danda’uuf, galii gatii gabaa caalaa xiqqaa
argata ture.
6/18/2023 144
 Ctd...

 Dhaabbatichi gatii isaa irratti to’annoo waan hin qabneef

jijjiiramni dhiibbaa tokkollee irratti qabu baay’ina oomisha
oomishuuf qofa.

 Baay’inni kun haala bu’aa guddaa argamsiisuun oomishama.

 Ogeeyyiin dinagdee sadarkaa oomishaa bu’aa guddaa

argamsiisu murteessuuf xiinxala marginal fayyadamu.

 Kunis odeeffannoo galii marginal fi caasaa baasii marginal

dhaabbatichaa fayyadamuu kan dabalatudha.

6/18/2023 145
 Ctd...
 Kaarvoonni fedhii fi galii marginal walfakkaata jechuun MR = P
= MC
 Dhaabbanni sadarkaa oomishaa galiin marginal cost marginal
cost waliin walqixa ta’e oomishuuf bu’aa guddaa argamsiisa.
Ulaagaa fayyadamnu sadarkaa oomishaa MR = MC ta’e
oomishuuf.
 Akkuma fakkii armaan gadii irratti mul’atutti, oomishni bu’aa
guddisu qabxii MC=MR jechuunis qabxii A ti

 Kaarviin MR sarara qajeelaa qajeelaa yoo ta’u gatii gabaa P*

wajjin walqixa. Sadarkaan oomishaa bakka MR MC itti
qaxxaamuru (qabxii A ) q* irratti argama.
 Bal’inni reektangulaaraa P*ABC uwwisu hanga bu’aa guddaa
bakka bu’a. Kunis bu’aan argamu galii waliigalaa baasii
6/18/2023 146
waliigalaa caalu jedhamee waan ibsamuuf.
 Ctd...

Yeroo MR > MC dabaluu Q

Yeroo MR < MC hir’atu Q
Yeroo MR = MC Bu’aan guddaa ta’u.
Dhaabbatichi
6/18/2023
hanga MR=MC ta’etti oomisha 147
 Ctd...

 Haalli gabaa jijjiiramuu kan danda’u fedhii gabaa kufaatii gatii

gabaa hir’isuu fi MR dhaabbatichaa gadi bu’uu fiduu danda’a.

 Kun ammoo, dhaabbata dorgomaa guutuu ta’e yeroo gabaabaa

keessatti kasaaraa akka fidu taasisuu danda’a. Garuu
dhaabbata kasaaraa mudachaa jiruuf seera cufamuu maali?

 Dhaabbaticha yeroo gabaabaa keessatti cufuu yoo kasaarri

bakka MR = MCtti uumamu kasaaraa yoo dhaabbatichi cufe
(kan baasii dhaabbataa wajjin walqixa) ta’e caale qofa .

 Daldala keessa turuu yoo TR > TVC. Kunis P > AVC ta’uu
agarsiisa.

 Yoo P < AVC ta'e cufi.

6/18/2023 148
 Ctd...

 Guddinni kasaaraa CABP* tiin agarsiifama.

6/18/2023 149
 Ctd...

Shaakala
1. Dhaabbata bu’aa guddisu haala dorgommii guutuu ta’een hojjetu
ilaali. Gatiin gabaa birrii 50 ta’ee dhaabbatichi faankishinii baasii
waliigalaa TC = 10 + 5Q2 kan isa mudate haa jennu, sadarkaa
oomishaa bu’aa guddisuu fi bu’aa guddaa danda’amu barbaadi.

2. Dhaabbanni indaastirii dorgommii guutuu qabu tokko baay’ina

bu’aa guddaa argamsiisuun yuunitii 50 oomishaa jira. Gatiin
indaastirichaa Birrii 2 yoo ta’u, giddu galeessaan baasii
waliigalaa dhaabbatichaa sadarkaa bu’aa guddisuu irratti Birrii
1.50 dha. Bu’aa dinagdee dhaabbatichaa barbaadi.

6/18/2023 150
 Ctd...
Dorgommii Monopolistic
Innis gosa caasaa gabaa dhaabbileen oomisha adda addaa
oomishaa jiran hedduudha.
Caasaan gabaa kun yeroo tokko tokko dorgommii baay’ee
gidduutti jedhama.
Amaloota dorgommii monopolii: 1.1.
–Gurgurtoota Hedduu
–Garaagarummaa Omishaa (jechuunis tokkoon tokkoon
dhaabbataa oomisha walfakkaataa, garuu walfakkaataa miti) .
–Industirii kana keessaa seenuu fi bahuun haalaan
salphaadha
–Dhaabbatichi gatii kan tolchu yoo ta’u, fedhiin gara gadiitti
kan qaxxaamuru isa mudata.
6/18/2023 151
 Ctd...

 Demand curve dhaabbata monopolistically dorgomaa qabu

mudate

6/18/2023 152
 Ctd...
 Industirii monopolii dorgomaa ta’e keessatti walmadaalummaa yeroo
gabaabaa

 Bu’aan dinagdee yeroo gabaabaa dhaabbileen haaraan gabaa akka

seenan jajjabeessa. Kana:

– Lakkoofsa oomishaalee dhiyaatan ni dabala.

– Fedhii dhaabbilee duraan gabaa keessa jiran mudatu ni hir’isa.

– Dhaabbileen amma jiran kaarvoonni gara bitaatti akka jijjiiraman

gaafatu.

– Fedhiin oomishaalee dhaabbilee amma jiran ni hir’ata, bu’aan

isaaniis ni hir’ata.

6/18/2023 153
 Ctd...

6/18/2023 154
 Ctd...
OLIGOPOLY jedhamuun beekama

Isa caasaa gabaa kan oomishtoota gurguddoo muraasa oomisha

walfakkaataa ykn adda ta’een ol’aantummaa qabuudha.

Murteessaa kan ta’e, dhaabbileen muraasni kun dorgommii fi wal-

irratti hirkattummaa isaanii kan hubatan yoo ta’u, tarkaanfiin gama
isaaniitiin fudhatamu kamiyyuu dorgomtoota isaaniitiin tarkaanfii
faallaa kakaasuu akka hin oolle guutummaatti beeku.

Kunis tooftaalee fi tooftaalee farra hirmaattoota gabaa gidduutti akka

ilaallu nu taasisa.

Duopoly: haala addaa oligopoly kan dhaabbileen lama qofti industirii

keessatti argamaniidha.
6/18/2023 155
 Ctd...
Amaloota bu’uuraa oligopoly: 1.1.
 Dhaabbileen gurguddoon muraasni guutummaa indaastiricha irratti

ol’aantummaa qaban

 Yookaan oomishaalee walfakkaataa yookaan adda ta’an

 Wal-irratti hirkattummaa dhaabbilee - murtiin dhaabbata tokkoo murtii

dhaabbilee biroo irratti dhiibbaa qaba – waliigaltee ykn dorgommii

uumuu danda’a

 Gufuuwwan gurguddoon seensaa: dinagdee guddinaa, paatentii,

walitti makamuu, qabeenya argachuu fi kkf irraa kan ka’e ta’uu danda’a.
 Gatiin oligopoly keessatti 'sticky' ykn rigid ta'uu danda'a
6/18/2023 156
 Ctd...
Monopoly jedhamuun beekama
 Isa oomisha bakka bu’aan dhiyoo hin jirre gurguraa tokko ta’uu isaati.
 Industirii dhaabbati tokko qofti keessa jiruudha.
 Caasaan gabaa kun dorgommii mudaa hin qabne irraa faallaa daangaa irra
jira
 Amaloonni bu’uuraa monopolii:
– Gurguraa tokko: Industirii tokko keessatti gurgurataan tokko kan jiru yoo
ta’u, kanarraa kan ka’e, namni monopoliin gatii kan baasudha.
– Meeshaa ykn tajaajila addaa: Meeshaa ykn tajaajila monopolist
oomishuuf bakka bu’oonni dhiyoo hin jiran.
– Gufuuwwan seensaa: Tilmaamni bilisaan gara industirii seenuu hojiirra
ooluu hin qabu, jechuunis seenuun ni uggurama.

6/18/2023 157
 Ctd...

NB: Sababni bu’uuraa monopolii danqaawwan seensaati.

Gufuuwwan seensaaf sababa ta’u
Paatentii, Mirga garagalchuu fi Mallattoo Daldalaa

–Paatentii: Eegumsa seeraa kalaqawwan jalqabaa akka hin

waraabamne kan dhorku yoo ta’u, paatentiin erga kennamee
booda yeroodhaaf seeraan eegumsa argata.

–Mirga garagalchuu: It hojii barreeffamaa kan akka tapha,

kitaabota, muuziqaa, fi fiilmii kanneen hundi isaanii seera
mirga waraabbiitiin waraabamuu irraa eegamu ni eega.

–Mallattoo daldalaa: Maqaa asxaa, yeroo tokko tokko

immoo boca ta’uu danda’a.
Fkn Qaruuraa Kookaa Koolaa, Nike...
6/18/2023 158
 Ctd...

 Monopolies Uumamaa

– Dhaabbanni tokko meeshaalee ykn tajaajila tokko gabaa

guutuuf baasii xiqqaa dhaabbileen lamaa fi isaa ol ta’an
dhiyeessuu danda’u caalaa kan uumamudha.

– Fedhiin gabaa dhaabbilee hedduu deeggaruuf baayyee

xiqqaadha

– Yeroo dinagdeen guddinaa oomisha bal’aa irratti jiru

– Dhaabbanni guddaan yeroo hunda baasii dhaabbata xiqqaa

ta’e caalaa xiqqaadhaan oomisha oomishuuf ni danda’a.
6/18/2023 159
 Ctd...

 Hayyama Mootummaa

 Walitti Makamuu fi Fudhachuu

 Guddina Keessaa

 Tooftaa Aggaammii

 To’annoo Qabxiilee Ijoo Omishaa

6/18/2023 160
 Ctd...

 Saagiinsa gatii monopolii

– Dhaabbata monopolii tokkoof gatii fi sadarkaan oomishaa

bu’aa guddaa argamsiisu adda ta’etu jira.

– Sadarkaa oomishaa MR = MC ta’etti oomishuuf fi sadarkaa

oomishaa kana irratti gatii kaarviin fedhiitiin kenname
kaffaluun gaarii dha.

– Gatii ol’aanaa (ykn gadi aanaa) kaffaluun bu’aa gadi aanaa

argamsiisa.

6/18/2023 161
 Ctd...

 Loogii gatii

– Baasii oomishaa maamiltoota lamaan walfakkaata ta’us,

meeshaa tokko gatii adda addaatiin maamiltoota adda
addaatti gurguruun gocha daldalaa monopolist dha.

 Haal-duree barbaachisoo loogii gatii

– Dhaabbatichi nama gatii fudhatu ta’uu hin qabu
– Dhaabbileen maamiltoota elastiiksii fedhii isaaniitiin addaan
baasuu danda’uu qabu
– Irra deebiin gurguruun kan danda’amu ta’uu hin qabu

6/18/2023 162
 Boqonnaa 6: Herrega Galii Biyyaalessaa

5.1.1. Hiikaa fi yaad-rimee

 Galii biyyaalessaa : Gatii waliigalaa meeshaalee fi tajaajiloota waggaatti
biyya tokko keessatti oomishamaniidha.
– Innis hanga galii waliigala sochii diinagdee irraa yeroo waggaa
tokko keessatti biyya tokko argattudha.
– Kaffaltii qabeenya hundaaf bifa mindaa, dhala, kiraa fi bu’aatiin
raawwatamu of keessatti qabata.

 Herrega Galii Biyyaalessaa: Adeemsa galmee sochii dinagdee waliigalaa

biyya murtaa’e tokkoo agarsiisa.

– Meeshaalee fi tajaajiloota bara baajataa tokko keessatti biyya tokko

keessatti oomishaman kan hammatudha.
 Ctd...
Yaadota galii biyyaalessaa ilaallatan
 Omisha Waliigalaa Biyya Keessaa (GDP): It jechuun " gatii meeshaalee fi
tajaajiloota dhumaa hunda daangaa biyya tokkoo keessatti yeroo
murtaa'e keessatti (yeroo baay'ee waggaa tokko) keessatti oomishaman”
jedhamee kan hiikamu yoo ta'u, safartuu oomisha biyyaalessaa
baay'inaan caqasamuudha

 Omisha Waliigalaa Biyyaalessaa (GNP): It jechuun "gatii gabaa

meeshaalee fi tajaajiloota humna namaa fi qabeenya jiraattota biyya
tokkootiin waggaa tokko keessatti oomishaman hunda" jedhamee
hiikama.

 Oomisha Biyya Keessaa Qulqulluu(NDP): It "oomisha waliigalaa biyya

keessaa (GDP) hir'ina gatii kaappitaalaa irraa hir'isuun" jedhamee ibsama,
NNP wajjin wal fakkaata.

 GDP per capita : Innis gatii giddugaleessaa oomisha nama tokkoof

oomishamuu yoo ta’u, kunis galii giddugaleessaati.
 Ctd...

 Moodeela yaa’a geengoo

 Mee dinagdee galtee tokko irraa, humna namaa, meeshaa
tokko, buddeena, oomishuuf yaadi.
 Fakkiin armaan gadii kun daldala dinagdee maatii fi dhaabbilee
dinagdee kana keessatti raawwataman hunda agarsiisa.
 Looppiin keessaa dhangala’aa buddeenaa fi hojii humnaa bakka
bu’a. Maatiin humna namaa isaanii dhaabbileetti gurguru.
 Dhaabbileen kunneen humna hojjettoota isaaniitti fayyadamuun
daabboo oomishuuf dhaabbileen kun dabaree isaaniitiin
maatiitti gurguru.
 Kanaaf, humni namaa mana keessaa gara dhaabbataatti,
daabboon immoo dhaabbata irraa gara manaatti yaa’a.
Ctd...
 Ctd...

 Looppiin alaa dhangala’aa doolaaraa walgitu bakka bu’a.

 Maatiin kun dhaabbilee irraa daabboo bitu.

 Dhaabbileen galii gurgurtaa kana irraa argatan keessaa muraasa

mindaa hojjettoota isaanii kaffaluuf kan itti fayyadaman yoo ta’u,
kan hafe ammoo bu’aa abbootii qabeenyaa dhaabbilee (kanneen
ofii isaanii qaama damee manaa ta’an) ta’a.

 Kanarraa ka’uun baasii daabboo irratti bahu maatii irraa gara

dhaabbataatti kan yaa’u yoo ta’u, galiin bifa mindaa fi bu’aan
dhaabbata irraa gara maatiitti kan yaa’udha.
 Ctd...
 GDPn dhangala’aa doolaaraa dinagdee kana keessatti safara.

 Karaa lama shallaguu dandeenya.

 GDP jechuun galii waliigalaa oomisha daabboo irraa argamu yoo ta’u ,
kunis walitti qabama mindaa fi bu’aa wajjin walqixa—walakkaa ol aanaa
dhangala’aa geengoo doolaaraa.

 GDPn baasii waliigalaa bittaa daabboo irrattis bahudha —walakkaa gadii

dhangala’aa geengoo doolaaraa.

 GDP shallaguuf yookaan dhangala’aa doolaaraa dhaabbilee irraa gara

maatiitti yookaan dhangala’aa doolaaraa maatii irraa gara dhaabbataatti
dhufu ilaaluu dandeenya.
 Ctd...

 GDP safaruu

 Diinagdee tokkoof akka waliigalaatti galiin baasii wajjin walqixa ta’uu

qaba .

 Galiin dinagdee tokkoo baasii isaa wajjin tokko waan ta’eef daldalli hundi
qaama lama qaba: bitaa fi gurguraa.
 Birriin bittaa tokko tokko baasu hundi gurguraa tokko tokkoof Birrii galiiti.
Walumaagalatti, GDP safaruuf mala 3tu jira:
– Mala gatii dabalataa
– Mala galii
– Mala baasii
 Ctd...
 Safartuu GDP Keessatti Yaadannoowwan

 Meeshaalee Fayyadamaa: GDPn gatii meeshaalee fi tajaajiloota yeroo

ammaa oomishaman kan safaru yoo ta’u gurgurtaan meeshaalee itti
fayyadaman garuu akka qaama GDPtti hin hammatamu.

 Meeshaalee Giddugaleessaa fi Gatii Dabalataa: meeshaaleen jallisii

dhaabbata tokkoon gara meeshaalee gidduugaleessaatti kan
hojjetaman yoo ta’u, sana booda dhaabbata biraatti gurguramanii akka
xumuraatti kan hojjetamanidha. Haala akkasii keessatti GDPn gatii
meeshaalee dhumaa qofa of keessatti qabata.

Fkn qonnaan bulaan tokko qamadii warshaa daakuutti Birrii 500n

kuntaala tokkoof gurgura, achiis warshaan daakuu daakuu qamadii
mana daabbootti Birrii 1000 gurguree warshaan daabboo tokko
ammoo daabboo kg 100 Birrii 1500 sitti gurgura haa jennu.GDPn
gatiiwwan hunda hammachuu qabaa qamadii, daakuu fi daabboo
(waliigala Birrii 3000), moo daabboo qofa (Birr 1500)? Deebiin isaa
gatii dhumaa jechuun Birrii 1500 dha
 Ctd...
 GDP akka gatii dabalataatti

Karaan GDP itti safaran tokko gatii oomisha dhaabbileen gurguraman

safaruudha.

GDPn kan madaalamu gatiiwwan sadarkaa tokkoon tokkoon isaaniitti

dabalaman dabaluudhaani

Gatiin dabalataa sadarkaa oomishaa tokkoon tokkoon isaa irratti

garaagarummaa gatii oomisha gurguramee fi baasii galtee bitamee gidduu
jiruun madaalamuu danda’a.

Yookiin Gatii dabalataa=gatii oomishaa gatii meeshaalee gidduugaleessaa

oomisha keessatti fayyadaman irraa hir’isuun.
 Ctd...

 Fakkeenyaaf qamadii 'kuntaala' tokko fudhadhaa, qonna

keessatti Birrii 200 baasisa. Adeemsa midhaan qamadii irraa
saanduqa hojjechuu keessatti sadarkaa tokkoon tokkoon
isaanii irratti kanneen armaan gadii galmaa’uu qabu:
 Ctd...

 Qamadichi waggaa tokko dura yoo oomishame GDP bara sanaa

(bara darbee) keessatti galmaa'a ture, kanaaf galiin bara sanaa
ykn GDP Birrii 330 qofa hammata.

 Kunis, gatii qamadii qonna irratti (birrii 200) GDP bara darbee
keessatti galmaa’uu waan qabuuf ni hambifna.

 Galmeen akkanaa meeshaalee dameelee biyyattii adda addaa

keessatti oomishaman hundaaf taasifamuu qaba.
 Ctd...

 Sadarkaa hundatti waan hunda galmeessuun rakkisaa akka ta’u

cimsinee ibsamuu qaba.

 Kana jechuun malli kun yeroo yerootti of eeggannoodhaan

waraabbii walitti fufiinsa qabu waan of keessaa qabuuf
tarkaanfiiwwan baay’ee walxaxaa ta’an of keessaa qaba. Gatiin
meeshaa yeroo hedduu galmaa’uu waan qabuuf (sadarkaa
adda addaa adeemsa oomishaa irratti), malan kun dogoggora
galmee dachaa baay’ee saaxilamaadha.

 Sababa mudaa kanaan malli kun yeroo baay’ee hin fayyadamu.

 Ctd...
 GDP akka baasiitti

 Mala baasiitiin oomishni waliigalaa biyya keessaa (GDP) walitti

qabama baasii dameelee biyyattii hunda keessatti
raawwatamuun madaalama.

 Baasii dameelee dinagdee adda addaa hunduu GDP beekuuf itti

dabalama.

 Tilmaamni bu’uuraa baasii galii safaruu keessatti fayyadamuu

baasii damee tokkoo ykn nama tokkoo galii isa kaanii
(fudhattoota maallaqa sana dameewwan birootiin baasan)
ta’uu isaati.
 Ctd...
 Haala kanaan eenyummaan galii biyyaalessaa akka armaan gadiitti
kennama: Meeshaalee fi tajaajiloonni dhumaa biyya keessaa
oomishaman fayyadamtoota, dhaabbilee (bifa baasii invastimantii),
mootummaa, ykn lammiilee biyya alaatiin (al-ergii) bitamuu danda’u.

 Haala kanaan GDP akka armaan gadiitti safaruu dandeenya:

GDP (Y) = C + I + G + NX

Bakka, GDP (Y)= Galii/oomisha waliigalaa biyya keessaa

C= Baasii fayyadama dhuunfaa
I= Baasii waliigalaa invastimantii dhuunfaa biyya keessaa
G= Baasii mootummaa (ittisa, bu’uuraalee misoomaa fi kkf) .
NX= al-ergii qulqulluu kan ta’e = Al-ergii (X) – Galchuu (M) .
 Ctd...

Al-ergii (X): Baasii biyya alaa meeshaalee fi tajaajiloota irratti

bahu kan galii biyyaalessaa keenya irratti dabalamuu qabu bakka
bu’a.

Galtee (M): Baasii meeshaalee fi tajaajiloota biyya alaa irratti

bahu kan oomisha keenya galii biyyaalessaa irraa hir’ifamuuf
garmalee ibsu bakka bu’a.

Baasii fayyadama dhuunfaa (C): Baasii meeshaalee dhumaa,

meeshaalee yeroo dheeraa turuu fi meeshaalee fayyadama yeroo
dheeraa hin turre dabalatee GDP keessaa qooda guddaa qaba.
 Ctd...

 Baasii invastimantii dhuunfaa biyya keessaa (I): Bittaa

meeshaalee gara fuulduraatti meeshaalee fi tajaajiloota
dabalataa oomishuuf itti fayyadaman yoo ta’u kunis lafa, humna
namaa, maashinoota, gamoo, inventaarii meeshaalee hin
gurguramne (daldaltootaaf) fi kkf of keessatti qabata.

HB: Hubadhaa, maashinoota durii bakka buusuun galii

biyyaalessaa keessatti gatii negaatiivii bakka bu’a sababiin
isaas hir’ina gatii malee homaa waan hin taaneef.

 Baasii mootummaa (G): Baasii meeshaalee fi tajaajiloota

mootummaan saba bakka bu’ee bahu hunda bakka bu’a.

 Fakkeenyaaf mootummaan lammiileef meeshaalee dhuunfaan

gabaaf hin dhiyaanne kan akka nageenyaa ni kenna.
 Ctd...
Fkn: Odeeffannoo gabaabduu armaan gadii waa’ee gatiiwwan oomisha biyyaalessaa
kennameefiin gatii oomisha waliigalaa (GDP) biyyattii akka armaan gadiitti shallaguu
dandeenya:
Qaamolee Birrii
Baasii fayyadama dhuunfaa (C)---------------------------------11,400
Invastimantii waliigalaa dhuunfaa biyya keessaa (I) ---------------------------------6,500
Baasii mootummaa (G) --------------------------------------------7,300
Al-ergii (X) ---------------------------------------------- . ---------------------900 ta'a
Galtee (M) ---------------------------------------------- . ------------------(1,100) .
Baasii Waliigalaa (GDP)= 25,000

jechuunis GDP (Y) = C + I + G + X – M

= 11,400 + 6,500 + 7,300 + 900 – 1,100 = GDP = 25,000 ta’a

 Ctd...
GDP akka galiitti
Dhaabbileen galiin gurgurtaa oomishaa irraa argatan harki caalaan
isaanii, bifa mindaa, dhala, kiraa, ykn bu’aatiin maatiidhaaf deebi’anii
raabsama.
Malli kun galii dhaabbileen sababoota oomishaa qacaraniif
maatiidhaaf kaffalan walitti qabuun GDP safara.
Haala kanaan eenyummaan galii biyyaalessaa hariiroo armaan
gadiitiin kennama.

GDP (Y)= W + R + I + Π + IT – D
bakka, GDP (Y)= Omisha Waliigalaa Biyya Keessaa
W = Mindaa hojjettoota hundaa (beenyaa hojjettootaa) .
R = Kiraa manaa abbootii qabeenyaatiif kaffalamu (badhaasa tajaajilaaf)
.
I = Dhala kaappitaala liqeeffame irratti
Π = Bu’aa dhaabbilee daldalaa
IT = Gibira daldalaa al-kallatti
D = Hir’ina gatii (Qajeelfama fayyadama kaappitaalaa) .
 Ctd...

 Bu’aan (Π) bu’aa qoodame fi galii qabame dhaabbilee

dhaabbilee kan hammatudha; galii abbootii qabeenyaa fi kkf.

 Gibirri al-kallatti (IT) fayyadamtoonni al-kallattiin waan

kaffalaniif al-kallattidha jedhama. Oomisha biyyaalessaa
waliigalaa ykn GDP ykn GNP yeroo shallagnu gibira adda addaa
akkuma galii mootummaa ta’etti pozaatiivii fudhanna.

 Fakkeenya : odeeffannoo armaan gadii waa’ee gatii herrega

galii biyyaalessaa tokko tokkoo yoo kennameef, adeemsa
herrega galii biyyaalessaa mala galii fayyadamuun, GDP akka
armaan gadiitti shallagamuu danda’a.
 Ctd...

 Gatiin armaan olii gatiiwwan armaan olitti kennaman hunda

walitti qabuun shallagamu, hir’ina gatii waliigalaa irraa hir’ifame
irraa kan hafe.
GDP = Y = W + R + I + II + IT – D
= 14,750 + 2,180 + 1,090 + 2,180 + (2,040 + 1800 + 1720 + 1670 +
2500) – 2750 ta’a
GDP = 25,000 (Birrii miliyoonaan) = Birrii biiliyoona 25
 Ctd...

 GDP fi GNP waliin wal bira qabamee yoo ilaalamu

 GDP: gatii gabaa meeshaalee fi tajaajiloota dhumaa yeroo

murtaa’e keessatti biyya tokko keessatti oomishaman hundaati.

 GNP: gatii gabaa oomishaalee fi tajaajiloota humna namaa fi

qabeenya jiraattota biyya tokkootiin waggaa tokko keessatti
oomishaman hundaati. jechuunis GDP dabalataan galii
lammiileen isaa argatan (galii warra biyya alaa jiran dabalatee),
galii jiraattota hin taane biyya sana keessatti argaman irraa
hir’isuudhaan walqixa.
 Ctd...
 GDP dhugaa fi maqaa
 GDP maqaa: It kan madaalamu "gatii ammaa" fi qaala'iinsa
jireenyaaf kan hin sirreeffamne .

–Waggaa waggaan gatii meeshaalee fi tajaajiloota amma jiruun

kan madaalamudha.

–Sababa baay’inni oomisha oomishame dabaluu ykn sadarkaa

gatii waliigalaa dabaluu irraa kan ka’e dabaluu danda’a.

 GDP dhugaa: gama biraatiin, safartuu bu’aa qaala’iinsa jireenyaatiin

sirreeffamuudha.
–Bara bu'uuraa kenname irraa doolaaraan kan ibsamu yoo ta'u, "
doolaara dhaabbataa" tiin ibsama jedhama.
 Ctd...

– GDP dhugaa waggaa waggaadhaan garaagarummaa

kan qabu yoo baay’inni oomishame garaagarummaa
qabaate qofa.

– Sana booda meeshaaleen fi tajaajiloonni gatiiwwan

waggaa bu’uuraa kana fayyadamuun walitti
makamuun meeshaalee adda addaa waggoota
lamaan keessatti argaman gatii itti kennu.

– Kanaafuu, Real GDPn safartuu fayyaa dinagdee

Nominal GDP caalaa fooyya’aa ta’e kenna
 Ctd...
Fkn Diinagdee meeshaalee sadii qofa qabu ilaali. Gatiin fi baay’inni isaa
kanneen armaan gadiiti:

 Bara 2011 akka bara bu’uuraatti eeruun GDP maqaa waggoota lamaan
fi GDP dhugaa waggoota lamaan maali?
• GDP maqaa bara 2011 = 15000*10+100*10000+50*100 = 1 155 000
• GDP maqaa bara 2012 = 16000*15+125*10500+70*104 = 1 559 780
• GDP dhugaa bara 2011 = 15000*10+100*10000+50*100 = 1 155 000
• GDP dhugaa bara 2012 = 16000*10+125*10000+70*100 = 1 417 000
Boqonnaa 6: Rakkoolee fi Imaammata Diinagdee
Maakroo
 Macroeconomics: Qo’annoo dinagdee akka waliigalaatti jechuunis amala walitti
qabama dinagdee qorata:

– kan akka hojii waliigalaa, galii biyyaalessaa, invastimantii

waliigalaa, fayyadama waliigalaa, qusannoo waliigalaa, dhiyeessii waliigalaa,
fedhii waliigalaa fi sadarkaa gatii waliigalaa fi sadarkaa mindaa
 Amala waliigalaa : Amala maatii fi dhaabbilee hunda waliin qaban agarsiisa.

 Galmi isaas jijjiirama dinagdee maatii, dhaabbilee fi gabaa hedduu yeroo tokkotti
dhiibbaa geessisu ibsuudha.

 Ogeeyyiin dinagdee maakroo taateewwan dinagdee ibsuufi imaammata raawwii

dinagdee fooyyessuu danda’u baasuuf yaalu.
 Ctd...
 Yaaddoowwan gurguddoon dinagdee maakroo:
– Gatiin qarshii gadi bu'uu
– Guddina dinagdee
– Hoji dhabdummaa
 Qaala’iinsa jireenyaa: Bara bu’uuraa wajjin wal bira qabamee
yoo ilaalamu sadarkaa gatii waliigalaa itti fufiinsaan/itti
fufiinsa qabuudha.
– Jijjiiramni dhibbeentaa sadarkaa gatii waliigalaa irratti dhufu
saffisa qaala’iinsa jireenyaa jedhama.

– Qaala'iinsi jireenyaa ji'atti %50 ol ta'e, kunis guyyaatti %1 ol

xiqqoo ta'e Hyperinflation jedhama.
 Deflation: Innis sadarkaa gatii waliigalaa hir’achuudha.
– Yeroo dheeraaf qaala’iinsi jireenyaa akkuma qaala’iinsi
jireenyaa itti fufiinsa qabu dinagdee irratti miidhaa geessisuu
 Ctd...
 Qaala'iinsi jireenyaa kanneen armaan gadii irratti hundaa'a:
 Qaala’iinsa jireenyaa eegamu: Dhaabbileen sadarkaa gatii ykn
qaala’iinsa jireenyaa ol’aanaa yeroo eegan baasii oomishaa ol’aanaa
eegu, gatii ol’aanaa kaffalu kunis qaala’iinsa jireenyaa fida.
– Kunis kan ta’eef hojjettoonnis yeroo qaala’iinsi jireenyaa ni uuma
jedhanii eegan hundatti mindaa ol’aanaa waan gaafataniif.
 Sadarkaan hoji dhabdummaa: Yeroo hoji dhabdummaan baayyee gadi
aanaa ta’e ykn sadarkaa uumamaa gadi bu’u jechuunis namni hundi
hojii qaba waan ta’eef galii ol’aanaa qaba.
– Galiin olaanaan fedhii waliigalaa ol’aanaa kan fidu yoo ta’u kunis
dabaree isaatiin sadarkaa gatii ol dhiibee qaala’iinsa jireenyaa fida.
 Shookii dhiyeessii (hanqina dhiyeessii): Shookiin dhiyeessii hanqina
sababoota oomishaa kan baasii oomishaa ol’aanaa fi hanqina
oomishaa fidu agarsiisa.
 Ctd...
 Gosoota Qaala'iinsa jireenyaa
 Fedhii harkisuu: Gosa qaala’iinsa jireenyaa sababa Fedhii waliigalaa
garmaleetiin uumamu yoo ta’u kunis gatii ol harkisa
 Cost-push: Gosa qaala’iinsa jireenyaa kan biraa sababa baasii factor
dabaluutiin kan uumamu yoo ta’u kunis baasii oomishaa akka dabalu
kan taasisu yoo ta’u bu’aan kun gatii ol kaasa
Gosa sadii: 1.1.
– Wage-price spiral- Mindaan dabaluu dhaabbileen gatii akka dabalan
dirqisiisa.
– Qaala'iinsa jireenyaa bu'aa-dhiibuu- bu'aa isaanii eeguuf gatii ol
kaasuu.
– Rifannoota gama dhiyeessii- Gatiin meeshaalee ijoo, kan akka
boba’aa ykn walumaa galatti anniisaa haala ajaa’ibaa fi hin
eegamneen dabaluu.
 Ctd...
Safartuu qaala’iinsa jireenyaa

 Innis kan
madaalamu: .
–Indeeksii gatii fayyadamaa (CPI) .
–Indeeksii gatii oomishtootaa (PPI) .
–GDP Deflator

CPI : Safartuu jijjiirama sadarkaa gatii baaskitii gabaa

meeshaalee fayyadamaa fi tajaajiloota maatiin bitamaniiti.

–Gatiin isaa tilmaama istaatiksii gatiiwwan saamuda

meeshaalee bakka bu’oota gatiin isaanii yeroo yeroon
walitti qabamu fayyadamuun ijaarameedha.
 Ctd...

–CPI = Gatii baaskitii gabaa isa dhiyoo bara murtaa’e tokko keessatti

Tilmaama gatii baaskitii gabaa walfakkaataa bara bu’uuraa keessatti

–Sadarkaa qaala’iinsa jireenyaa = (CPI bara ammaa – CPI bara

darbee)*100%

(CPI bara darbee)

Fkn Bara 1972 hanga 1982tti indeeksii gatii fayyadamaa 125.3 irraa
gara 289.1tti ol guddateera

% daballii CPI ykn qaala’iinsa jireenyaa = (289.1 – 125.3) *100%

 Ctd...

Fkn.2. gatii giddugaleessaa madaalamaa meeshaalee fi

tajaajiloota baaskitii tokkoo biyya murtaa’e tokko keessatti bara
2013 25.6 fi gatii giddugaleessaa madaalawaa baaskitii
meeshaalee fi tajaajiloota walfakkaataa bara 2015 26.05 akka
ta’e tilmaamu. Indeeksii Gatii Fayyadamtootaa bara 2013
shallagame 1.00 ture. CPI fi qaala'iinsa jireenyaa shallaguu?

Furmaata:
Foormulaa armaan olitti kenname fayyadamuudhaan:

CPI=26.05 /25.6=1.0176 fi kun CPI ammaa ti

Sana booda, qaala'iinsa jireenyaa=(1.0176-1)/1*100= 1.76%

 Ctd...
HB: Gatiin giddugaleessa madaalawaa kan shallagamu gatii
meeshaalee fi tajaajiloota kenname pirooppoorshinii galii
fayyadamaan meeshaalee fi tajaajiloota addaa sanaaf baaseen
baay’isuun dhumarratti gatii hunda walitti qabuun ta’a.

Fkn: Mee haa jennu:

Baaskitii Pirooppoorshi Gatii Gatii Giddugaleessa Giddugaleessa

Meeshaal nii galii bara 2015 ulfaataa ulfaataa
ee fi Baase 2013 gatii (2013) gatii (2015)
Tajaajila (Ulfaatina) .
Omisha A 35% . 15. 17.
15. 17. 0.35*17+0.25*
Omisha B. 25% . 18. 19.
0.35*15+0.25*1 19+0.05*72+0.
Omisha B 18. 19.
Omisha C 5% . 76. 72. 8+0.05*76+0.2* 2*25+0.15*45=
76. 72.
 Ctd...
 Guddina dinagdee
 Omishni meeshaalee fi tajaajiloota saba tokko keessatti yeroon dabaluu dha.

 Marsaa daldalaa fi kaarvii carraa oomishaa fayyadamuun kan ibsamu gaarii dha .

Marsaa daldalaa: Marsaa olka’iinsaa fi gadi bu’iinsa yeroo gabaabaa dinagdee keessatti mul’atudha.
– Safartuun/agarsiiftuun inni guddaan dinagdeen tokko akkamitti akka jiru kan agarsiisu oomisha waliigalaa dha.
 Bu’aa waliigalaa: Baay’ina waliigalaa meeshaalee fi tajaajiloota dinagdee tokko keessatti yeroo murtaa’e
keessatti oomishamaniidha.
 Ctd...
– Babal’ina/Boom: yeroo marsaa daldalaa keessatti oomishni
waliigalaa fi qaxarrii itti ol ka’ee fi trough irraa kaasee hanga
olka’iinsaatti kan uwwisu dha.
– Kufaatii/Kufaatii ykn Kufaatii: yeroo oomishni waliigalaa itti
hir’atu yoo ta’u, olka’iinsa irraa gara gadiitti kan uwwisu yoo
ta’u, yeroo sanatti oomishni fi hojiin itti kufa.
 Kufaatiin yeroo dheeraa fi gadi fagoon dhiphina sammuu ta'a .
 Ctd...
Kaarvii carraa oomishaa: Qabxiileen jiran guutummaatti yoo itti
fayyadaman walnyaatinsa meeshaalee adda addaa dinagdeen
oomishuuf danda’u agarsiisudha.
– Baay’ina meeshaalee kaappitaalaa fi meeshaalee
fayyadamaa L fi K guutummaatti yoo qacaramanii
oomishamuu danda’an agarsiisa.

• Dabalaan oomisha dinagdee

kan agarsiisu jijjiirama gara
alaa t he production
possibility curve keessatti.
 Ctd...
 Guddinni dinagdee kan madaalamu saffisa guddinaa yeroo lama gidduutti
shallaguudhaani.

– Sadarkaa guddinaa(GR) = GDP 2 – GDP 1 * 100

GDP 1 .
Fkn bara 2009 GDP Itoophiyaa birrii biliyoona 400 yoo ta'u bara 2010tti GDP
Itoophiyaa birrii biliyoona 408 ta'a jennee haa fudhannu.

Kanaafuu, GR = 408 - 400 *100 = 8 * 100 = 2% .

400 400 ta’a

– Kana jechuun bara 2010tti GDPn biyyoota keenyaa %2 dabaleera.

 Ctd...

 Hoji dhabdummaa

 Haala namni dhuunfaa umrii hojii keessa jiru hojii argachuu

dadhabee garuu hojii yeroo guutuu(actively seeking
employment) keessa jiraachuu barbaadu jedhamee hiikama.

– Rakkoo dinagdee maakroo kallattiin fi haalaan namoota

miidhudha.

 Hoji dhabdummaan gosa sadii qaba: 1.1.

– Hoji dhabdummaa wal-nyaatinsaa

– Hoji dhabdummaa caasaa
– Hoji dhabdummaa marsaa
 Ctd...
 Hoji dhabdummaa wal-nyaatinsaa: It hoji dhabdummaa amala
hojjettootaa fi dhaabbilee fooyyessuu irraa kan ka’edha.
– Dhaabbatichi nama tokko ogummaa hojii sana irratti hojjechuu
waan hin qabneef hojiirraa yoo ari’e, inni/isheen hojii dhabdummaa
wal-dhabdee (frictionally unemployed) ta’a.
– Hoji dhabdummaan waldhabdee bu’uuraan humna hojii keessatti
walsimsiisaa badaa irraa kan maddudha.
– Diinagdeedhaaf gaarii fi barbaachisaa dha.
– Hojiin sun hamma walsimsiisu adeemsi oomishaa bu’a qabeessa
ta’a.
– Ummatoonni yeroo fudhatanii hojii ogummaa isaaniif mijatu waan
argataniif dinagdee tokko keessatti yeroo hunda hoji
dhabdummaan waldhabdee tokko tokko jiraachuu hin oolu.
 Ctd...
 Hoji dhabdummaa Caasaa: Hojii dhabdummaa kan uumamu
yeroo hojiin dinagdee keessatti jiraatus namoonni dandeettii
guutuu hin qabnedha. Yookaan jijjiirama caasaa diinagdee
irraa kan ka’e kan uumamu hoji dhabdummaadha.

– Kana jechuun hojii dhabeeyyiin ogummaa kana booda

dinagdeef hin barbaachifne qabu.

– Diinagdeen yeroon kan guddatu faayidaa wal bira

qabamee ilaalamu jijjiiramaa irraa kan ka’edha.

– Kanarraa kan ka’e yeroo adda addaatti dandeettiiwwan

adda addaa ni barbaachisu.
 Ctd...

– Hoji dhabdummaan caasaa ogummaa hojiiwwan jiran

waliin walsimu ramaduuf gargaaruuf barbaachisaa dha.

– Hoji dhabdummaan wal-nyaatinsaa fi caasaa gosoota hoji

dhabdummaa gahumsa qabanidha.

– Walitti qabama hoji dhabdummaa wal-nyaatinsaa fi caasaa,

'saffisa uumamaa hoji dhabdummaa' jennee waamna.

– Kana jechuun, hoji dhabdummaan tokko tokko kan gaarii

dha (hoji dhabdummaan zeeroo galma imaammataa ta’uu
hin qabu).
 Ctd...
 Hoji dhabdummaa marsaa: Hoji dhabdummaa yoo ta’u, namoonni
fedhii fi dandeettii mindaa jiruun hojjechuu qaban garuu hojiin hin
jirredha.
– Yeroo kufaatii fi dhiphina sammuu ni uuma.
– Dhaabbileen fedhii oomishaa qabu, garuu fedhiin oomisha kana
deeggaru gahaa miti.
– Kun gosa hoji dhabdummaa ogeeyyiin dinagdee ilaallatudha.
– Sadarkaan hoji dhabdummaa hoji dhabdummaa marsaa
oomishaa wajjin walitti dhufeenya guddaa qaba.
– Yeroo oomishni waliigalaa gadi aanaa ta’u, fedhiin gadi aanaa
ta’a, dhaabbileen hojjettoota hojiirraa ari’uu qabu (ykn hojjettoota
xiqqaa qacaruu qabu) jechuunis yeroo oomishni waliigalaa gadi
aanaa ta’etti sadarkaan hoji dhabdummaa ol ka’a.
 Ctd...
 Safartuu hoji dhabdummaa

– Qaxaramaa: nama dhuunfaa umurii hojii keessa jiru

kamiyyuu kan kaffaltii malee ykn kaffaltii malee dhaabbata
maatii keessatti hojjetu.

– Hojii dhabeessa: nama dhuunfaa umurii hojii keessa jiru

kamiyyuu kan hin hojjenne garuu hojiif kan argamu fi hojii
argachuuf carraaqqii addaa kan godhe.

– Humna hojjetaa: Walitti qabama namoota qacaramanii fi

hojii dhabeeyyii umurii hojii keessa jiran.

– Baay’ina ummataa = Humna hojjetaa + humna hojjetaa

 Ctd...
 Sadarkaa hoji dhabdummaa (UR): Innis reeshiyoo baay’ina namoota hojii
dhabeeyyii fi lakkoofsa waliigalaa namoota humna hojjetaa keessa jiranii ti.

– Innis the is the dhibbeentaa humna hojjetaa hojii dhabeedha.

– Agarsiiftuu ijoo fayyaa dinagdeeti.

Fkn Itoophiyaan bara kana namoota hojii dhabeeyyii 150,000

qabdi jennee haa fudhannu, humni hojjetaa biyyattii keessatti walumaa
galatti namoota miliyoona 5 dha.

UR = Hojii dhabeeyyii * 100% = 150,000 * 100% = 3%

Humna hojjetaa miliyoona 5

 Kunis kan argisiisu miseensoota humna hojjetaa

Itoophiyaa 100 ta’an kanneen dammaqinaan hojii barbaadan keessaa 3 qofti
hojii argachuu kan hin dandeenye ta’uu isaati.
 Ctd...
 Mootummaa dinagdee Maakroo keessatti

 Imaammanni mootummaan dinagdee maakroo irratti dhiibbaa

uumuuf itti fayyadamuu danda’u gosa sadii qaba:
– Imaammata faayinaansii
– Imaammata maallaqaa
– Imaammata guddinaa ykn gama dhiyeessiitiin

 Imaammata faayinaansii: It imaammata mootummaa gibiraa fi

baasii ilaallatu agarsiisa.

 Imaammata maallaqaa: Meeshaalee rizaarviin federaalaa

baay’ina maallaqaa dinagdee keessatti argamu to’achuuf itti
fayyadamu of keessaa qaba.

 Imaammata guddinaa: imaammata mootummaa fedhii

waliigalaa osoo hin taane dhiyeessii waliigalaa kakaasuu irratti
 Ctd...

 Imaammata maallaqaa fi faayinaansii

 Imaammata maallaqaa: Meeshaalee to’annoo baankii

giddugaleessaa jala jiran fayyadamuun tasgabbii gatii (
qaala’iinsa gatii ykn qaala’iinsa jireenyaa hambisuuf) argama,
baasii fi itti fayyadama maallaqaa fi liqii to’achuuf fayyadamuu
agarsiisa.

• Meeshaaleen kun- dhiyeessii maallaqaa, dhala fi kkf.

• Jecha baankii fi dinagdeetiin dhiyeessiin maallaqaa sadarkaa

(stock) maallaqa seera qabeessa dinagdee keessatti argamu
agarsiisa.
 Ctd...
 Imaammata faayinaansii: Galii mootummaa walitti qabuu fi
baasii mootummaa baasuu ilaallata.

– Galii argamsiisuu fi baasii baasuuf mootummaan

imaammata imaammata baajata ykn faayinaansii
jedhamu ni baasa.
– Guddinaa fi akkaataa dhangala’aa baasii mootummaa
irraa gara dinagdee fi dinagdee irraa gara
mootummaatti ta’u murteessa.
 Meeshaalee imaammata faayinaansii
– Baasii mootummaa
– Imaammata gibiraa
– Liqaa mootummaa
– Faayinaansii hanqina