Seera deemsa falmii yakkaa

Boqonnaa Tokko
- Seerri qabiyyee seera sirrii fi dirqama of keessaa qaba . Karaa seera adeemsaatiin hojiirra oola
.
- Kanaafuu seera yakkaa hojiirra kan oolu ykn hojiirra kan oolu mala seera deemsa falmii
yakkaatiin( cpl ) .
- CPL seera adeemsa yakkaa jalqabbii irraa eegalee hanga adabbii fi adeemsa murtii boodaatti
bulchudha . jechuunis dhiifama fi dhiifama
- kanaafis qooda fudhattoonni mootummaa adda addaa hirmaachuutu irraa eegama . jechuunis
poolisii , abbaa alangaa mootummaa, mana murtii fi waajjira bulchiinsa mana sirreessaa
- It is the core of the criminal justice system , mootummaan aangoo poolisii yoo qabaatu aangoo
poolisii akkasii seera kanaan daangeffamaadha.
- Qajeeltoowwan bu’uuraa tokkoon tokkoon seera adeemsa yakkaa irratti sababa ta’an heera
FDRE keessatti, seera deemsa falmii yakkaa( cpc ) keessatti argamu. Gariin isaanii seerota
hojimaata addaa farra malaammaltummaa fi farra shororkeessummaa keessattis ni argamu
 Itti fufa..
 Barbaachisummaan fi kaayyoon cpl kaayyoo seera yakkaa irraa adda
baafamee ilaalamuu hin danda’u, jechuunis nagaa fi nageenya mootummaa
mirkaneessuuf
 seera deemsa falmii yakkaa drft ( dcpc ) kwt. 3, kaayyoo cpl
 Cpl seera bulchaa yakkoonni itti qorataman, himatamanii, itti murtaa’anii fi
itti adabaman of keessaa qaba .
 Yeroo ammayyaa kana keessatti seerotni ta’uu qabu:
A, haala qabatamaatiin haqa qabeessa (adeemsa sirrii qabatamaa): inni kan
walqabatu
qabiyyee seeraa.
B, haala haqa qabeessa ta’een hojiirra oolaa( procedural due process) .
 Uumamaa fi dev't kan cpl
 Yakki yeroo durii akka dogoggora ummataatti hin ilaalamu. Hawaasni
jalqabaa qoricha of gargaarsaa guddiseera. Akka haaloo bahuu
 Sirni akkasii beenyaa miidhamaa yakkichaatiin bakka bu’a. Sadarkaa kana
irratti miseensonni hawaasaa adeemsa haqaa keessatti gahee cimaa fudhatu.
 Yeroo ammayyaa yakki akka dogoggora ummataatti ilaalama . Seera yakkaa
mootummaa cabsuudha. Kanaaf yakkaaf deebii kennuun itti gaafatamummaa
mootummaati. “Abbootii qabeenyaa seera qabeessa yakkichaa” kan
hambisudha.
sirna seeraa seera siviilii vs sirna seeraa seera waliigalaa
eenyutu ragaa walitti qabee madaala?
adeemsa yakkaa sadarkaa kamtu dhugaa qabatamaa murteessa?
sirni jury jiraachuu isaa? kkf
Madda seera deemsa falmii yakkaa
 Duudhaan seera waliigalaa cpl ammayyaatiif gumaacha qaba ture .
Addumaan
- Gochaalee paarlaamaa Ingilaandi
-nuti murtii mana murtii olaanaa federaalaa namoota beekamoo
 Miranda vs. Arizona Akeekkachiisa Miranda = nu murtii mana murtii
olaanaa - seera bu'uuraa dhaddacha haqa qabeessa
dhimmi kun waa’ee maalii ilaala?
 Heerri aangoo murtii adda addaa madda ijoo cpl. Mirgoota
bu'uuraa dhuunfaa mirga lubbuun jiraachuu, dhuunfaa,
bilisummaa, mirga himatamaa kan cpl waliin hariiroo kallatti
qaban fi yeroo hidhaa, sakatta'iinsa, gaaffii fi deebii fi
himannaa irratti hojimaata tokko tokko akka bitaman ykn
hordofan kaa'a.....
Madda cpl Itoophiyaa keessatti
 Adeemsa yakkaa Itoophiyaatiif cpl ammayyaa haaraa dha. Bara 1942
dura( Negarit Gazeta osoo hin hundeeffamin dura) heera bara 1931 fi seera
adabbii bara 1930 dabalatee seera muraasatu ture , isaan keessaa seera
adeemsa yakkaa kan kennan miti.
-Dhimma siviilii fi yakkaa gidduutti garaagarummaan hin turre .
- Dhimmi hundi miidhamtuun himatamaa ture
- hojii raawwachiiftuu fi qaamni haqaa wal makaa turan
 Bara 1942 booda – labsiin haqaa mana murtii olaanaa impaayera, mana murtii
awe raja, woreda fi mana murtii hawaasaa hundeessa . Seerri kun bulchiinsa
sirna haqaa yakkaa keessatti hojimaata bu'uuraa kaa'a . Akkasumas bara
koodii (codification) seera deemsa falmii yakkaa bara 1961 labsame.
 Guyyaa har'aa kana heerri mootummaa FDRE, heera naannoo, farra
daddarbaa , farra malaammaltummaa fi farra shororkeessummaa labsii
hojimaata addaa fi labsii addaa daldala namaa maddoota cpl Habashaa
muraasni.
Moodeelota sirna haqaa yakkaa( cjs ) .
 Moodeelotni cjs baay’inaan beekaman :
A, moodeela adeemsa sirrii B, moodeela to’annoo yakka
-dudhaalee bilisaa( dantaa dhuunfaa) ni guddisa -dantaa hawaasaa irratti xiyyeeffata
- aangoo gov't -poolisii to'annoo fi hordoffii irratti daangeffamni jira
barbaachisaa miti
- yeroo qorannootti mirgi himatamaa ni kabajama - mirga himatamaatiif hiika kan hin qabne
- qulqullummaa fudhachuu - yakkamaa ta'uu isaa fudhachuu
-kaayyoon cjs mirga dhuunfaa kabajuudha - kaayyoon to'annoo yakka
 kun kan uumaman sababa cjs kan kaayyoo lama qabuuf . Gama tokkoon
eegumsi ummata miidhaa yakkaa irraa gama biraatiin eegumsi mirga
himatamaa ni jira.
 Qeeqni moodeela kanaa maali?
Sirnoota adeemsa falmii yakkaa
 Adeemsi murtii akkaataa idileetti kan mormituu yookaan kan gaaffii fi deebii ta’a
A, mormituu
-duudhaa seera waliigalaa, marsaan dhaddachaa yakkamaa qabatamaa murteessa, .
abbootiin murtii akka abbaa murtii gahee xiqqaa qabu, yakka seera qabeessa ta'e jira
B, inquisitorial jedhamuun beekama
-duudhaa seera siviilii, marsaan sakatta'iinsaa yakkamaa qabatamaa murteessa, abbootiin murtii
qaban
gahee guddaa ragaa eeguu hanga ragaalee qorachuutti, jira
qabatamaan yakkamaa ta’uu isaati.
 Garaagarummaan yakkamaa seeraa fi yakkamaa qabatamaa gidduu jiru maali?
 Ejjennoon cpl Habashaa maali ?

Walitti dhufeenya sirnootaa: amma guyyoota tokkoon tokkoon biyyaa seenaa mataa isaanii irratti
hundaa’uun cpc mataa isaanii guddifatu. Kanaafuu, ramaddiin in to adversarial and inquisitorial
garaagarummaa guddaa osoo hin taane dhimma akkaataa fi seenaa ti.
Qajeeltoowwan bu’uuraa cpl
 Kun pls gatii heera mootummaa qaba. Isaanis pple walqixxummaa, jiraachuu dhaddachi
haqa qabeessa, qulqullummaa fudhachuu, murtii harka caalu, pple dhaddacha
ummataa, dhaddacha ariifataa, dhugaa barbaaduu fi kkf dha
 Karaa tokkoon ykn karaa biraatiin pples beekamtii qaban akkasii wixinee koodii
hojimaataa keenya keessatti hammatamaniiru
qorannoo yakkaa Itoophiyaa keessatti gaggeeffamaa ture
 Qorannoo yakkaa gosoota beekamoo sadii turan . Isaanis:
A,lebashay : dargaggeessa machaa'e( lebashay ) shakkamaa adda baasuuf itti
fayyadama
yakka hannaa raawwateef
B, Aferseta : miseensonni hawaasaa hundi walitti qabamanii adda baasuu turan
yakkamaa ta’e
C, Eegduu gabaa ykn eegduu dhoksaa: akkuma poolisii magaalota keessattuu Adiss
keessatti argaman
Boqonnaa Lama : haqaa sochii keessa galchuu
 Yakka addaa himatame tokko ilaalchisee maashinariin haqaa hojjeta
jechuudha
 Odeeffannoo waa’ee raawwachuu yakka murtaa’e tokkoo fudhachuudhaan
jalqaba
 Odeeffannoon akkasii himannaa, walsimannaa fi ilaalcha dhuunfaatiin
argamuu ni danda’a
 Himannaan odeeffannoo yakka tokko ilaalchisee poolisiif kennamudha.
Keewwata 10 keessatti ibsameera. 11 cpc “namni kamiyyuu yakka kamiyyuu
gabaasuuf mirga qaba...” akkasumas cpc kwt 39(1) jalatti “...gabaasuu
dhabuun yakka hin ta’u itti gaafatamummaas hin fidu...”
 Akka ala ta’etti dhimmoota murtaa’an keessatti yakka gabaasuun dirqama ta’a
fakkeenyaaf, kwt. 443 seera yakkaa FDRE akka jedhutti
“ sababa gaarii malee raawwatamuu yakkaa fi eenyummaa nama yakka raawwate beekuudhaan
Du’aan ykn hidhaa cimaa umurii guutuu kan adabsiisu yoo ta’u, yakka akkanaa gabaasuu dhabuun adabbii
maallaqaa ykn hidhaa salphaan adabama..”
Itti fufa....
 Kan eegu: gaaffii sirnaa namni miidhame dhiheessedha
 Keewwata 10 jalatti ibsameera. 13 of cpc –yakkoota adabamuu danda’an up
on compliant
 Akka seeraatti yakkoonni yakkaa akka adeemsa ummataatti kan ilaalaman
yoo ta’u, dhimmoota seerri ifatti haala biraatiin hin kaa’amne hunda
keessatti abbaa alangaa mootummaatiin kan hundeeffamudha.
 Dambii kanaan ala seerri haala daangeffameen yakkoonni tokko tokko kan
ajajaman irratti akka adabaman tumameera.
- yakkoonni kun baay’inaan kan dhuunfaa ta’uu isaaniiti
-Nagaa fi nageenya mootummaa walii galaa balaadhaaf hin saaxilu
- bu'aan isaa nama dhuunfaa bira darbee hin babal'atu
- kutaan addaa seera yakkaa keewwata “...is punishable up on compliant” jedhu tuma.
fkn reebicha qaamaa, maqaa balleessii, ejja
- yeroon himannaa itti dhiyaatu ji'a 3 yoo ta'u kunis kwt. 223 seera yakkaa.
Itti fufa....
 Sababni seerri yakkoota murtaa'aniif hojimaata walsimannaa (compliant
procedure) tumameef maali ?
 Yakka ifa ta’e keessattillee yakkamaan jalqaba ajaja kan raawwate yoo
ta’e malee ajaja malee to’annoo jala ooluu hin danda’u.
 Yakki ifa ta’e kwt. 19, 20, of the cpc , yakki ifa ta’e kan raawwatamu
yakkamaan yakka raawwachaa yoo argame, yakka raawwachuuf yaaluun
ykn reefuu yakka raawwachuu isaatiin yoo ta’e
 Aangoo murtii biroo keessatti yakkoonni ifa ta’an maqaa adda addaa qabu.
fakkeenyaaf, biyya Ingilizii keessatti “next day justice” jedhanii waamu,
Faransaayitti real time dispatch (RTD) jedhu.
 Yakka seera kabajuuf haal-duree keewwata 44 cpc jalatti tumameen
himannaan dhuunfaa ni hayyamama .
 Adeemsa yakkaa sadarkaa kam irratti erga ajajamuu raawwatamee booda
ofirraa baasuun ni danda’ama ? Mee art.220, 221 kan cpc ilaali
 Qorannoo yakka(CI) .
 Dhimma yakkaa keessatti adeemsa dhugaa barbaaduudha
 Poolisiin yeroo tokko tokko ammoo abbaa alangaa mootummaatiin kan
raawwatamudha
 Poolisiin hojiiwwan ijoo 3 qaba. Kunis yakka ittisuu, yakka qorachuu fi yakka
galmeessuu dha
 Kanaaf poolisiin dirqama qorannoo jala jira. Kunis art,9 of cpc keessatti ibsameera .
 CI hojiiwwan adda addaa of keessaa qaba. jechuunis sakatta’iinsa, hidhuu, gaaffii fi
deebii, qorannoo ragaa fi tokkoon tokkoon hojiiwwan kun mirga nama shakkame
irratti dhiibbaa qaba.
 CI dantaa lama kan waldhaban fakkaatanii madaala: Mul’achuu dhugaa vs kabaja
dhuunfaa
 Qorannoon jala jiru karaa lama fudhata
A, qorannoo hidhaa duraa: galmee himannaa, sakatta’iinsaa fi qabachuu, .
qorannoo ragaa, .
B, qorannoo hidhaa boodaa: sakatta’iinsa nama
 Hidhamuu
 Namni sun yakkaan shakkame jechuun mirga bilisummaa irratti daangeessuu
yoo ta’u, qorannoon akka hidhamu gaafata.
 Himatamaan akka argamuuf kan raawwatamudha.
 Taasifamuu danda’a: waamichaan, ajaja mana murtiitiin fi ajaja malee.
 Bu’uura heera mootummaa keewwata. 17 kan FDRE consn
“namni kamiyyuu seeraa fi nama kamiinuu malee bilisummaa isaa irraa
mulqamuu hin qabu
fedhii malee hidhamuu ni danda’a”
 Keewwata 25 cpc jalatti poolisiin shakkamaan yakka raawwachuu isaa
“sababni itti amane” yoo ta’e, waamicha barreeffamaatiin namni akkasii
akka dhiyaatu gaafachuu ni danda’a. Adeemsa tola ooltummaati.
 Keewwata 54 cpc jalatti ajajni hidhaa bakka haalli lama guututti kennama
1, barbaachisummaa guutuu fi 2, filannoo biraa dhabuu
Itti fufa....
 Manni murtii addaa kamtu ajaja akkasii kenna? Dhimma kana irratti agarsiifni ifa
ta’e hin jiru dubbisa kuufamaa aartii. 33(1) fi 54 jalatti manni murtii kamiyyuu
ajaja akkasii kennuu ni danda’a.
 Keewwata 50 fi 51 jalatti yakka ifa ta’ee fi haal-duree keewwata 51 keessatti
tumameef ajaja malee hidhuun ni hayyamama
 Bu’aan hidhaa seeraan alaa fidu:
- seera addaan baasuu: ragaan seeraan ala hidhamuun argamu kamiyyuu fudhatama hin
qabu
- waajjirri seera kabachiisu itti gaafatamummaa siviilii fi yakkaa jala galchuu ni danda’a
sakatta’uu fi qabachuu
 Mirga dhuunfaa irratti daangeessuudha.
 Mirga kana daangessuuf haalli dirqisiisaan jiraachuu qaba
 Barbaacha bakka lamatti qooduun ni danda’ama:
A, sakatta'iinsa nama(keewwata.32(1) & 34 cpc ) B, sakatta'iinsa bakka(keewwata.32(2) &33
cpc )
 Itti fufa....
 Ajajni sakatta’iinsaa mana murtii kamiinuu ni kennama (keewwata 33). Akkasumas
ajajni sakatta’iinsaa kennamu hundi qabeenya sakatta’amuu qabu ibsuu qaba.
Poolisiin tokko sanadoota sobaa ajaja sakatta'iinsaa keessatti bahan sakatta'aa osoo jiruu
qawwee hayyama hin qabne yoo isa mudate qabachuu danda'aa?
Ajajni sakatta’iinsaa shakkamaa qofa irratti qajeelfamuu danda’a. Qaama 3 ffaa
irratti
hojjetamuu danda'aa ?
 Sakatta’iinsi ajaja malee raawwatamuu ni danda’a(keewwata.32 (2) a & b) .
- yakka ifa ta’e yoo raawwatame
-bakka ragaan jiru ilaalchisee odeeffannoon poolisiif kennamu
Himaachuu fi Gaaffii fi Deebii
 Gaaffii fi deebii: waa’ee raawwachuu yakkichaa poolisii qorataa shakkamaa
gaafachuudha. Keewwata 10 keessatti ibsameera. 27 cpc ta’e
 Heerri FDRE keewwata. 18 fi 19 “ namoonni hidhaman haala gara jabeessa fi
namummaa hin qabne irraa mirga ykn eegumsa kan qaban yoo ta’u, himachuuf
dirqamuu hin qabu.”
 Itti fufa....
 Yeroo gaaffii fi deebii shakkamaa kanaaf wabiiwwan adda addaa kaa’aman
jiru. Gaaffii fi deebii dura qondaalli qorannoo beeksisuu qaba
-mirga callisuu qaba
-mirga of –yakkachuu irratti
-wakkaa himachuuf dirqisiifamuu hin danda'u ( dirqisiisuu qaamaa ykn xiinsammuu) .
-ibsi inni kennuuf deemu kamiyyuu mana murtii duratti akka ragaatti itti fayyadamuu ni danda'a
NB ulaagaaleen kunniin kuufamaan guutamuu qabu.
 Himaachuu : ibsa balleessaa amanuuti. Karaa lama galmeessuun ni danda’ama
1) poolisiin bu’uura gaaffii fi deebii (art.27 cpc ) .
2) mana murtiin bu’uura galmee ibsa himannaa ( kwt.35) .
 The “fruit of poisonous tree doctrine”:- akka ragaa sakatta’iinsaa fi hidhaa seeraan alaa
karaa gaaffii fi deebii seeraan alaatiin argame guutummaatti fudhatama hin qabu
 Boqonnaa Sadii : hojimaata hidhaa duraa
 Namni tokko erga hidhamee booda hojimaatni gurguddoon wabii, hidhaa fi habeas
corpus dha. Wabii fi yeroo tursiisaa saantima tokkoo gama lamaati.
Mirga wabii
 Adeemsa bilisummaa nama hidhame mirkaneessuu akkasumas mul'ata ppl heera
mootummaatiin qulqullummaa tilmaamudha .
 Namni shakkama mirga wabiitiin gadhiifame yeroo murtaa’etti waajjira poolisii
ykn mana murtiitti argamuuf dirqama qaba.
 Namoonni hidhaman mirga wabiitiin gad lakkifamuu qabu. Mirgi kun heera
mootummaa FDRE (keewwata 19(6) fi ICCPR (keewwata 9(3) keessatti kan
tumame dha. Akka seeraatti wabiin mirgaa fi haala adda ta’een dhorkamee
seeraan hundeeffame dha.
 Nama mirga wabiitiin gad lakkifamuun miidhaa nama hidhame irra gahu kan hin
suphamne akka hin geessisne taasisa
Isaanis : maatii fi hiriyoota isaa waliin wal qunnamtii isaa, hojii fi daldala irraa hafuu isaa ,
gocha amantii isaa fi kkf dha.
 Itti fufa....
 Kaayyoon mirga wabii : mirgi wabii ni tajaajila
-adabbiin dura adabbiin akka hin mudanne ittisuuf
-mirga himatamaa qulqullummaatti fudhachuu eeguuf gargaara
- himatamaan ittisa isaa akka qopheessu dandeessisa
-hanga danda'ametti osoo hin murtoofne dura qunnamtii isaa isa duraa eeguuf
 Sababoota mirga wabii dhorkuu
-himatamaan akka hin miliqneef
-himatamaan yakka dabalataa akka hin raawwanneef
-himatamaan ragaa ba’oota gidduu akka hin seenne gochuuf
 Bu’uura heera FDREtiin wabiin kan kennamu ykn kan dhorkamu mana murtii
qofaan ta’a. Haa ta'u malee keewwata 28 cpc irratti poolisiin haalawwan
murtaa'an keessatti shakkamaa wabii waliinis ta'e osoo hin qabaatin gadhiisuu ni
danda'a( yoo shakkisiisaa ta'e ykn hin taane adabbii cimaa kan of keessaa qabudha.
Heera mootummaa fi cpc gidduutti waldhabdeen kallattiin jiraa ?
 Itti fufa....
 Keewwata 63 (1) cpc irratti ulaagaaleen kuufamaa lama kan guutaman yoo ta’e wabiin seeraan
kan dhorkamu ta’uu ibsa
A, yakki himatame adabbii du’aa ykn cimaa waggaa 15 fi isaa ol kan ta’e yoo ta’e
B, namni yakki sun irratti raawwatame du’eera ykn du’uun isaa hin oolu.
federaalaa vol.9 irratti galmee lakk. 35695 fi jildii 1 irratti. 24 irratti galmee lakk.182266 irratti
dirqama kenna
murtii wabii dhorkuuf ulaagaaleen armaan olii lamaan guutamuu qabu jedhu
 Labsiin to’annoo daddarbaa 384/2004 keewwata 6(1) jalatti “namni sababa qabeessa ta’een
shakkame ykn baqataa ta’uun mirga wabiitiin gadhiifamuu hin qabu” jedha.
-heera mootummaati? Mirga mirga wabii akka seeraatti namni tokko yakka vagrancy jedhamuun
shakkame dhorkuu dandeenyaa?
 Ulaagaaleen keewwata 63(1) jalatti ibsaman guutuu ta’uu baatus shakkamaan
haala kwt.67 jalatti tumameen wabii dhorkamuu akka danda’u tumameera
- haal-duree wabii keessatti tumame kan hin kabajne yoo ta’e
-iyyataan yakka biroo raawwachuu kan malu yoo ta’e
-iyyataan ragaalee gidduu seenuun isaa hin oolu
Itti fufa....
 Mirgi wabii erga hayyamamee booda manni murtii haal-duree wabiin itti kennamu ni
murteessa (keewwata.68 cpc ) .
haalli kun gosa wabii manni murtii gaafachuu danda’u agarsiisa. Kan argamu
filannoowwan: -beekamtii dhuunfaa( waadaa himatamaa irratti hundaa’uun) .
-wabii( qaamni 3ffaan shakkamaan
dhiyaachuuf itti gaafatamummaa fudhata)
-maallaqa kuufama
 Aartii. 69 cpc madaallii maalummaa fi hanga wabii wabii(jechuunis cimina yakkichaa,
qabeenya himatamaa fi kkf ) keessatti madaallii fudhatamuu qabu ibsa.
 Ol’iyyannoo murtii wabii irratti dhiyaatu kwt. 75 of cpc jalatti “ bakka wabiin dhorkameetti
himatamaan mirga wabii akka kennu mana murtii ol’iyyannootti iyyachuu ni danda’a” jedha.
abbaan alangaa mootummaa hoo? ppn galfachuu danda'uu fi dhiisuu isaa tumaan hin jiru
ol’iyyannoo manni murtii mirga wabii itti kennu. Kaasshiniin federaalaa vol.18 irratti galmee
lakk.110969
murteessa “ tumaan abbaan alangaa mootummaa akka hin dhiheessine dhorku jira
ol’iyyannoo, kanarraa ka’uun abbaan alangaa mootummaa(pp) illee iyyachuu ni danda’a.”
 Hidhaa hidhaa
 Adeemsa qorannoo keessatti nama himatamaa to’annoo jala oole hayyamameef to’annoo jala
oolchuu.
 Himatamaa ragaa walitti qabuu fi qorannoo xumuruuf jecha gara mana hidhaatti deebisuu
jechuudha.
 Kanaafuu, kaayyoon tursiisaa qorannoon akka xumuramuuf haala mijeessuudha
 Bu’uura heera mootummaa qaba art. 19(4) FDRE consn “... dantaan haqaa kan barbaadu yoo
ta’e manni murtii namni qabame to’annaa jala akka turu yookiin yeroo gaafatame yeroo
cimsee barbaadamuuf akka deebi’u ajajuu ni danda’a qorannoo barbaachisaa ta’e akka
raawwatu.”
 Haaluma walfakkaatuun keewwata 59 cpc poolisiin qoratu qorannoon akka xumuramu
dandeessisuudhaaf hidhaa gaafachuu ni danda’a. Akkasumas tokkoon tokkoon yeroodhaaf
guyyoota 14 ol tursiin hin kennamu.
 Yeroon guddaan tokkoon tokkoon hidhaa guyyoota 14 dha. Remand yeroo meeqa kennamuu
qaba? Seerri qorannoon ittiin xumuramuu qabu hin tuma(fix). Manni murtichaa dhimmicha
ilaalchisee sarara qajeelfama ifa ta’e gahaa qaba. Sararri qajeelfamaa heera mootummaa ta’a
ture” .. Qorannoo barbaachisaa ta’e gaggeessuuf cimsee gaafatama.”
 Haa ta'u malee wixineen cpc kwt. 119 irratti “yeroo tursiisaa waliigalaa ji’a afur caalu hin
 Itti fufa....
 Sababoonni hidhaa maali? Yeroo baayyee sababoonni mirga wabii dhorkuu
sababa hidhaa ti.
 Qondaalli poolisii qorannoo qorannoo barbaachisaa ta’e gaggeessuuf hidhamaa
itti fufiinsa qabuuf sababa gahaa ta’e mana murtiitti agarsiisuu qaba.
 Shakkamaan hidhaa hidhaatti akka darbuuf hojii qorannoo gidduu seenuun ykn
gufachiisu ragaan prim facia jiraachuu qaba
Habeas korpus jedhamuun beekama
 I t hojimaata namni seeraan ala hidhame tokko hidhaa akkasiitiif gadhiifamuu
argachuu danda’uudha
 Furmaata siviilii ti