HAALA DHIHEENYAA ODDEEFFANNOO BU’UURA GODHATEE

MAQAA GAREE:-

1.GIRMAA ABDIISAA

2.GEETAHUUN QABEESSAA

3.RAABIYAA SHARAFUU

4.TAADELEECH

KAN DHIHAATUUF:-TAAYYEE GUDDATAA (PHD)

KOORSII OGBARRUU AFAAN OROMOO BARSIISUU

KEESSAATTI(OLLT506)

SAGANTAA IDILEEN DIGIRII LAMMAFFAAN KAN QOPHAA’E

YUUNIVAARSITII JIMMAA KOOLLEEJJII SAAYINSII HAWAASAAFI

NAMOOMAA DAMEE BARNOOTA AFAAN OROMOOFI OGBARRUU

AMAJJII,2015

JIMMAA OROMIYAA
Seensa

Ogbarruun hojii kalaqa ilma namaa dhugaa hawaasa keessa jiru bu’ureeffachuun
akkaataa miidhagina qabuun haala aartiin kan dhiyaatuudha. Haaluma kanaan haala
odeeffa nnoo bu’uura godhate irraatti hunda’uun haala oddeeffannoo bu’uura
godhateen ogbarruu gargaramuun afaan barsiisuu,hojiilee mala odeeffannoo gidduu
galeeffateefi faayidaa haala dhiheenyaa odeeffannoo kan argamanii dha.Haalli
odeeffannoo bu’uura godhate irratti hundaa’uún ogbarruun hojii kalaqaa kamiyyuu
keessatti yoo dhimma hojii sanaa isa gooroo waan hojjetamuu bu’aa dhabeessa ta’a.
Haala Dhiyeenyaa Odeeffannoo Bu’uuraa Godhate Gargaaramuun Afaan
Barsiisuu (Information Based Approach)

Haalleen dhiyeenyaafi ogbarruu gargaaramuu,hojiiwwan ogbarruu barsiisotaan

akkaata itti dhiyaataniifi ilaalaman kan ilaalatudha.Seenaa dagaagina haala
dhiyeenyaa ogbarruu barsiisuuf oolan irratti hundaa’un, haalleen dhiyeenyaawwan
giddu gala xiyyeeffannoo ogbarruurra akka gosa barumsaatti (as asubject matter)
barsiisuurraa gara ogbarruu akka meeshaatti gargaaramuun afaan ittiin barsiisuutti kan
guddatanidha jedhamuuf nidanda’a.

Daree barnoota Afaanii keessatti ogbarruutti gargaaramuun Afaan barsiisuuf

barsiisonni haalleen dhiyeenyaa garaa garaa filatanii itti dhimma bahu.Akka Rosli
(1995) jedhutti haalleen dhiyyeenyaa barsiisonni Afaan ogbarruu gargaaraman walii
galan ja’atu jiru. malawwan haala dhihheenyyaa keessatti Xiinxalli ragaa ilaalcha
daree irraa argame mala barsiisuu yeroo ammaamanneen barnootaa sadarkaa
tokkoffaa keessatti argaman mala Odeeffannoo irratti hundaa’ee fi malawwan
ogbarruu barsiisuu keessatti malawwan baay’ee jaallataman keessaa mala haala
dhiheenyaa oddeeffannoo bu’uura godhateen barsiisaa turan. Icha

Qorannoon kun mala odeeffannoo irratti hundaa’e barattoonni akka horatan waan
mirkaneessuuf barsiisota biratti baay’ee jaallatamaadha beekumsaa fi odeeffannoo
gahaa barreeffama ogbarruu irratti qoratamee hubannoo isaanii bal’isee irrattiirraatti
kan mari’atuudha. Barsiisonni qabiyyee barreeffamichaa dareedhaaf ni ibsu,
akkasumas barattootaaf seenaa duubbee ni kennu

malawwan biroo barsiisuu ogbarruu keessatti kutaa barattoota mirkaneessuuf jecha

hubachuu fi adeemsa barsiisuu daree keessatti yaada gaarii kennuu, barsiisonni irra
deebi’anii himaa turan barreeffamicha barattootaaf kutaa ogbarruu hubachuuf akka
isaan gargaaru, akkasumas jechoota salphaa fayyadamuun ibsuufseenaan kun
barattootaaf maal akka ta’e. Malli lamaan kun barsiisa keessatti baay’ee jaallataman
keessaa argamedha.

1. Haala dhiyyeenyaa odeeffannoo bu’uureffate (Information Based Approach)

Haalli dhiyeenyaa odeeffannoo bu’uureffate daandii itti beekumsa waa’ee hojiilee
ogbarruu barsiisan yommuu ta’u, hojiileen ogbarruu odeeffannoo barattootaaf
kennuuf akka giddu galeessaatti ilaalamuu (Carter,1988). Barsiisaan haala dhiyeenyaa
kanatti fayyadamu gochaalee kanneen akka ibsaa (lecture) fayyadamuun waa’ee
hojiilee ogbarruufi jechootarratti ibsa kenna.

Akkasumas, yaadannooleefi qeeqota kitaabichaa keessatti yookiin barreessaan

dhiyaatan dubbisa. Haalli dhiyeenyaa kun barsiisaarraa ciicata guddaa kan
barbaaduufi haalaan miidhagee akka ogummaa harkaatti tolfamee beekumsa humna
qabeessaan falaasama, aadaa, naamuusaafi namummaan kan badhaadheedha
(Ganakumaran,2003).

Haalli dhiyeenyaa kun ga’umsa barattootaa gama afaaniin dabaluu keessatti amma
tokko bu’a qabeessa miti.Sababiin isaas haalli dhiyeenyaa kun kan inni irratti bu’uuru
ilaalcha ogbarruufi barsiisuu bara duriiti(Carter and McRae,1996).

1.1.Hojiileen Mala Odeeffannoorratti Hundaa’e Keessatti Hojjetaman

Malli odeeffannoo irratti hundaa’e barattootaaf beekumsaafi odeeffannoo kenna

(Thunnithet, 2011). Barsiisaa giddugaleessa kan godhate yoo ta’u qabiyyee
barreeffama ogbarruu adda addaa akka seenaa, siyaasaa, aadaafi hawaasummaa irratti
barattootaaf kennuu keessatti galtee barsiisaa hedduu kan gaafatuudha. Mala kanaan
barattoonni seera ogbarruufi afaan meetaa barsiisuufi dandeettii barattoonni
jechootaafi yaadota kana waa’ee dubbiifi ogbarruu barreessuu keessatti fayyadamuu
isaanii guddisuun barbaachisaadha.

1.2.Malawwan Ogbarruu Barsiisuu Keessatti

Moodelootni adda addaa mala adda ta’e qabu. Malli Anthony (1963) yaada dhiyeesse
akka jedhutti walitti qabama tilmaama hundee afaanii akkasumas barsiisuu fi
barachuuti. Brown fi Lee bara 2015tti kan dabalame mala tokko yaada afaan akka ta’e
hundee barumsa afaaniitti dhiyoodha. Haalli kun barattoonni barreeffama tokko
sirnaan argachuufi malaan akkuma moodla afaanii yaada Carter fi Long’s keessatti
akka qophaa’etti barattoonni dandeettii afaanii isaanii akka fooyyessuuf gargaaruu,
ogbarruun mala kana keessatti fayyadaman ni kaafna.
Joornaalii Idil-addunyaa Qorannoo Akkaadaamii Tarkaanfataafi Guddina Jildii.
9,Lakk. 2, 2020, E-ISSN:2226-6348 c 2020 HRMARS 325 irratti kan ibsame akka
gaariitti barattoonni beekumsa afaanichaa gahaa ta’e kennuudhaan xumuruun ni
danda’ama. Gama afaanichaatiin gadifageenyaan wal quunnamsiisa. Kanaafuu,
makaanikaalatti ogbarruu yaada hojiiwwan daree keessatti hojjetaman kanneen akka
barreeffama kalaqaa, barreeffama ibsituu, Sketchfi kanneen biro hedduu (Maley and
Duuff, 2007). Ogbarruu keessatti, daree keessatti,xiyyeeffannaan barattootaa,
adeemsa dubbisuufi beekumsa irratti ture kan afaanichaa (Too, 2007). Haala kanaan
filannoo qorataan kan mala afaan irratti hundaa’e fayyadamuun barattoonni ogbarruu
akka baratan hawwachuuf jabaafi qabatamaa ta’uu danda’a.

Barreeffama ogbarruu asoosama gabaabaa qabxiilee faayidaa adda addaa karaa

baruufi barsiisuu argachuun nidanda’ama. Asoosama gabaaboo, keessumaa daree
afaanii keessatti.

Barreeffamoota ogbarruu hedduu kan akka asoosama gabaaboo ogummaa Ingiliffaa

baruufi barachuu akka fooyyessu ni gargaara.

Beekumsa aadaa, beekumsa afaaniifi wwaan hedduu guddisuuf ta’a. Akka Richaard fi
Rodgers (2001) akka barreessetti, barsiisonni asoosama gaggabaaboo tokko tokko
tumaa waliin sirriitti yoo fayyadaman meeshaalee barreeffama qulqullina qaban
shaakala daree keessatti, gumaacha guddaa gochuu danda’a. Sadarkaa dandeettii
barattootaa guddisa. Akka Youn (1996) jedhutti, daree keessatti asoosama gabaaboo
fayyadamuun faayidaa lama qaba.

Barattoonni qeeqxota ta’uu barbaadan:

1.Hirmaachuufi baay’ina yaaddoo barattootaa hir’isuu, idilee kan barameefi kan nama
gammachiisu ta’uuufi

2.Dhimmoota yaada qeeqa haala ta’een walitti makuu salphaatti yaadatama.

Asoosamni gabaaboon barattoonni akka dubbisaniifi dhimmoota mirgaan akka furan

waan kakaasuuf malaafi walduraa duubaan gochaalee afaanii hawwataa ta’an (Erkaya,
2005), barattoonni hin argatan salphaatti waan aaraniif, ogbarruu barachuuf fedhii
guddaa qabu.
Akka Hismanogolu 92005)tti faayidaa peedaagoojii asoosama gabaaboo irraa kan
caqasan yoo ta’u, faayidaa ijoo saddeet (8) tu jira. Isaanis:

1.Gabaabaafi salphaa waan ta’eef hojii dubbisuu salphisa.

2.Barattoonni ilaalcha waliigalaa akkaataa jireenya hawaasa biroof qaban ni kenna.

3.Xiyyeeffannoo dabalataa gaafatu.

4.Addunyaa hawwataa ta’e dhuyeessu.

5.Barattoota gara kalaqaafi kalaqaatti fiduuf gargaara.

6.Hubannoo aadaa biroo guddisuuf.

7.Yaaddoo barattootaa hambisa.

8.Sababa afaan isaa isa waliigalaatiin bakka aadaa hedduudhaaf kan fayyaduudha.

1.3.Faayidaa Ogbarruu Sirna Barnootaa Keessatti

A.Dandeettii Gabbisuuf

Ogbarruun sirna barnootaa keessatti hammatamuun isaa dandeettiiwwan afaanii arfan

(dhaggeeffachuu, dubbachuu, dubbisuu fi barreessuu) gabbisuuf gargaara.

-Faayidaan hojii ogbarruu tokko hojichi waa’ee dhimmoota bu’uuraa namootaarratti

gama odeeffannoo dhiyeessuutiin madaalama.

Odeeffannoo hojii ogbarruu irraa argamu jijjiiramaafi yeroof osoo hin taane yeroo
dheeraaf kan turuudha. Tiyaatir Sheekispiir kan jaarraa 17ffaa keessa barreeffame
har’allee odeeffannoon waa’ee amala bu’uuraanamootaa irratti kennu olaanaadha.
Baraafi aadaanis isa hin daangessu haala aadaa baruu keessatti barreeffamerraa darbee
jaalala, jagnummaa, doqnummaafi kan kana fakkaatan amala bu’uuraa namootaafi
jijjiirama gaarii fi hamaa jireenyasaa keessatti mudatan agarsiisa.

Namoonni afaaniin yoo waliigalan dhimmi bu’uura darbu ergaadha. Barreessaan kan
barreessu waa’ee jireenyaati. Ammoo gochaa qofaan osoo hin taane itti fayyadama
afaaniitiinis ni ibsama. Kanaafuu ogbarruun meeshaalee ittiin barsiisuuf qophaa’aniif
faayida-qabeessa waan ta’eef guddoo deggersa kenna.

-Ogbarruun itti fayyadama afaaniifi aadaarratti badhaadhdd waan ta’eef qabeenya,

aadaa saba tokkoo, miiraafi yaada, uffannaafi haala soorannaa, jagnummaafi
dabeessummaa, gammachuufi gadda dubbataa ni agarsiisa. Ogbarruun dubbisaadhaaf
fakkii sirrii hawaasa waa’eensaa barreeffameef namaa fida. Kanamalees, bara
yookaan jaarraa darbe tokko keessatti namoonni haala itti jiraatan akka beekan
taasisa. Kun ammo afaan barachuuf haala mijaawaa uuma yeroo hedduu hojiiwwan
ogbarruu dubbisuu dandeettii jechootaa cimsa. Dandeettiin jechootaa dandeettii
waliigaltee gabbisa. Dimshaashumatti ogbarruun itti fayyadama afaanii bal’ina qabu
dhiyeessuudha.

* Jechootaaf haala mijaa’aa uumuudhaan hiikni galumsaafi jechootaa akka hin

dagatamne godha.

* Uunkaawwan barreeffamaa adda addaa afaaniin akka ibsamu karaa saaqa.

* Caasaa afaanichaa eeyyamuu agarsiisa.

- Ogbaruun hirmaannaa dhuunfaa kan guddisu waan ta’eef ogbarruu barnoota afaanii
keessatti faayida-qabeessa kan taasisu qabxiin inni biroon barattoonni ofiisaanii
hirmaattota gocha tokko taasisanii akka of ilaalanu taasisa.

Barreeffamoota dhugaa ta’an dubbisuun jechoota, hubannoo dubbisuu, dandeettii

dubbisuufi guddina afaanii fooyyessuu danda’a. Kanamalees, barumsi ogbarruurratti
hundaa’e reefu waan ta’eef.

-Madda dhugaa ykn odeeffannoo waa’ee aadaa xiyyeeffannoo tokkooti.

-Beekumsa waa’ee ogbarruu barsiisuuti.

-Seenaa duubee qorachuu ta’a.

Qorannoowwan Darban

Akka fakkeenyaatti biyya Maaleziyaatti ogbarruu barsiisuuf mala kalaqaa baayyee

barbaachisaafi jechoota karaa Brown fi Lee (2005) irratti hundaa’uudha.

Ogbarruun qajeelfama shaakala kalaqaa walitti makaniin kalaqa ta’uu danda’a kunis
shaakala daree keessatti. Kanamalees, ilaalchaafi gochi barattoonni ogbarruurratti
qaban akka Mercer fi Candlin (2001) ogarruun barachuun milkaa’uufi kufaa ta’uu
isaa ni murteessu.

Mala afaan irratti hundaa’e daree ogbarruu keessatti walitti makuu keessatti
barreeffama. Sabaabni isaas ogbarruun daree afaanii keessatti dhiyaatu marii
barattoota gidduutti taasifamu waan ofiitti hawwatee siissi’eessuuf hirmaannaa isaanii
ni guddisa.

malawwan haala dhihheenyyaa keessatti Xiinxalli ragaa ilaalcha daree irraa argame
mala barsiisuu yeroo ammaamanneen barnootaa sadarkaa tokkoffaa keessatti
argaman mala Odeeffannoo irratti hundaa’ee fi malawwan ogbarruu barsiisuu
keessatti malawwan baay’ee jaallataman keessaa mala haala dhiheenyaa
oddeeffannoo bu’uura godhateen barsiisaa turan.

Qorannoon kun mala odeeffannoo irratti hundaa’e barattoonni akka horatan waan
mirkaneessuuf barsiisota biratti baay’ee jaallatamaadha beekumsaa fi odeeffannoo
gahaa barreeffama ogbarruu irratti qoratamee hubannoo isaanii bal’isee irrattiirraatti
kan mari’atuudha. Barsiisonni qabiyyee barreeffamichaa dareedhaaf ni ibsu,
akkasumas barattootaaf seenaa duubbee ni kennu

malawwan biroo barsiisuu ogbarruu keessatti kutaa barattoota mirkaneessuuf jecha

hubachuu fi adeemsa barsiisuu daree keessatti yaada gaarii kennuu, barsiisonni irra
deebi’anii himaa turan barreeffamicha barattootaaf kutaa ogbarruu hubachuuf akka
isaan gargaaru, akkasumas jechoota salphaa fayyadamuun ibsuufseenaan kun
barattootaaf maal akka ta’e. Malli lamaan kun barsiisa keessatti baay’ee jaallataman
keessaa argamedha.

Moodeela Odeeffannoo haala oddeeffannoo irraatti hunda’aan.

Barreeffama dhihaate kanaa keessatti qorannoon kan dhiyaate yoo ta’u, moodeela
odeeffannoo irratti hundaa’ee fi gama beekumsaa ifa ta’ee fi dhokataa ta’e sirnaan
qabachuuf kan kaayyeffate qopheessuu fi hojiirra oolmaa irratti kan xiyyeeffate dha.

Moodeelli odeeffannoo irratti hundaa’e bakka sadii qoodnee ibsina.

A. Ejjennoo odeeffannoo xiinxala beekumsa hawaasummaa miseensonni aadaa

keenyaa waliin qooddatan keessatti.

B. Barbaachisummaa ejjennoo odeeffannoo artiifaaktii waliinii xiinxaluu keessatti

agarsiisa – unkaa qaama yaadannoo jaarmiyaa dhaabbata omishaa guddaa keessatti.