BOQONNAA 3.

OOMISHAA FI BULCHIINSA LOON FOON LOONII

3.1.1. Ka’umsa, Mana Jireenyaa, Baay’ina Uummataa fi Raabsa Loon Foon Loonii
Jechoota oomisha loon foon loonii keessatti
 Foon loonii - Foon loonii
 loonii -loon oomisha fooniif horsiifamudha
 Qonna foon loonii - horsiisa loon foon loonii ti

 Fattening : Shaakala nyaataa yoo ta’u sadarkaa xumuraa isaa keessatti

cooma loon foon loonii keessatti kuufamuu kaayyeffateedha.
 Feedlot: Bakka guddaa nyaata ciminaan nyaata qamadii qamadii furdisuuf
qalamuu dura itti kennanidha.
 Lairage : Bineensonni osoo hin qalamin dura sa’aatii 24 keessatti bakka itti
qabataniidha.
 Veal : Foon baayyee xiqqaa ( 3 umrii ji’aa) loon ykn foon re’ee irraa argamu
 Carcass: Qaama loonii, allaattii, hoolaa, re’ee, farda, harree ykn gaala
guutuu erga dhiigni ba’ee booda qalamee, evisceration fi mataa, funyaan fi
harma irraa buqqisuun allaattii irraa kan hafe, gogaa irraa buqqisuudha.
 Uffata: mataa, gogaa ykn gogaa keessaa, qaamolee saalaa, ujummoo
fincaanii fi miila hanga walqabsiisa kaarpalii fi tarsal fi harma bineensota
harma hoosisan balleessuu .
Baay’ina fi raabsa loon foon loonii
 Addunyaa irratti loon biiliyoona 1.1 ol kan jiran yoo ta’u,
baay’een isaanii hojiif ykn oomisha aannaniif kan oolu yoo ta’u
oomishni foon loonii dhimma cinaa faayidaa guddaa yaadame
qofa ta’a.
 aannani kennan hundi loon foon loonii ta’us loon foon loonii
hundi loon aannani miti.
 harki caalaan isaanii Ameerikaa Kaabaa fi Kibbaa, Awustiraaliyaa
fi Niwuu Ziilaanditti hidhamaniiru.
 Raabsiin baay’ina loonii addunyaa biyyoonni foon loonii
oomishanii adda duree ta’an kaappitaala tokkoof foon loonii
fayyadamtoota olaanaa ta’uun dirqama miti.
 Dhugaa dubbachuuf baay’ina loon Addunyaa keessaa %70
biyyoota 20 qofatu qabama.
 loonii garuu mata dureewwan irratti bakka biraa caalaa saffisaan
dabalaa kan jiru fakkaata .
Sababoonni garaagarummaa baay’ina ummataa guddaa kanaaf sababa
ta’an:
1. Amantii amantii fi aadaa biroo kan foon loonii nyaachuu dhorkan fkn
Hindiin biyya kamiyyuu caalaa dachaa 2 oomisha. Haa ta'u malee loon
kamiyyuu nyaachuun seeraan ala waan ta'eef qaluun bushaayee
daangeffamaadha. Kutaalee Afrikaa irra caalaan Loon sababa sirnaaf ni
qalama;
2. Biyyoonni tokko tokko bal’ina teessuma lafaa guddaa kan qaban yoo ta’u,
baay’ina ummataa baay’ina loonii wajjin reeshiyoo xiqqoo qabu fkn
Chaayinaa. Haala kana keessatti fayyadamni foon loonii kaappitaala tokkoof
kennamu xiqqaa fi daangeffamaadha.
3. Biyyoonni tokko tokko bal’ina teessuma lafaa xiqqaa kan qaban yoo ta’u,
baay’ina loonii fi baay’ina namootaa reeshiyoo ol’aanaa fkn Finfinnee.
Akkasitti bineensota tokko tokko biyya alaa ergu.
4. Biyyoonni tokko tokko foon loonii nyaatan hamma guddaa biyya alaatii
galchu fkn Siwiizarlaand.
5. Haala teessuma lafaa fi amantii irraa kan hafe haala qilleensaa kallatti fi al-
kallattiin bineensicha irratti dhiibbaa waan qabuuf raabsaa fi oomisha loon
keessatti waan barbaachisaa dha .
3.2.2. Sanyiiwwan loon foon loonii (Tropical & Temperate breeds) .
 Loon foon loonii adda durummaan oomisha fooniif kan horsiifamee fi
filatamaa ture.
 Sanyiiwwan foon loonii maashaa guddaa baatu keessumaa naannoo
mudhii fi duubaa bakka gatii maallaqaa guddaa qabutti .
Foon Loonii Biriteen : Kun sanyiiwwan madda isaanii Biriteen ta’anii fi
oomisha foon loonii qofaaf kan ooludha. Isaanis guddina qaamaa giddu
galeessa , dandeettii aannan baasuu gadi aanaa hanga giddu galeessaa , fi
reeshiyoo qamadii fi cooma gadi aanaa hanga giddu galeessaa ta’een kan
amala qabani dha.
 Fakkeenya : Angus, Hereford, Red Angus, fi Shorthorn.
Kontiinentaal : Sanyiiwwan Awurooppaa ardiilee kun oomisha foon
loonii qofaaf kan qophaa’an turan; isaanis qaama waan yeroo baay’ee
“Exotic ” jedhamuuti . They are average medium to very large size ,
giddu galeessaa lean-to-fat ratio fi yeroo baayyee akka terminal sires
fayyadamu.
 Fakkeenyaaf: Charolais , Chianina , Limousin .
Foon Loonii Biriteen
a) Angus
 Halluu gurraacha.

 Kootiin rifeensa sirrii ta'e qabaachuu fi polled

ta'u.
 keessatti raawwii gaarii raawwachuu .

 qulqullina olaanaa qabuu fi akka gaariitti

marbled ta’e reeffa barbaadamu oomishuuf .
 Angus hundi jechuun ni danda'ama jiinii polled
dominant ta'eef qulqulluudha .
 Yeroo walhormaata wal-qaxxaamuraa keessatti
fayyadaman, re’oonni hundi jechuun ni
danda’ama qorannoon ni gaggeeffamu. Angus
 Angus muraasni halluu diimaa kanaaf jiinii
duubatti deebi'u qabatu .
jedhamuun
 Yeroo tokko tokko , re'een diimaan warra beekama
gurraacha irraa dhalata. 5
 Re'een diimaan kun Waldaa Angus Ameerikaa
keessatti galmaa'uuf ulaagaa hin guutu .
b)Hereford
 Hereford , jalqaba Herefordshire, England irraa kan dhufan
yoo ta’u, sanyii naannoo qilleensa qabbanaawaa ta’etti
oomisha foon looniitiif bal’inaan itti fayyadamaniidha.
 Fuulli isaa inni hawwataan, baay'inaan adii ta'e, sarara
jalaa/Garaa fi miila isaa fi mallattoolee adii biroo qaama
diimaa irratti mallattoo daldalaa ("fuula adii" ykn "baldy")
oomishtoota loonii biratti ta'e.
 Is horned breed garuu polled strain Kanaadaa fi US keessatti
mutant irraa hojjetame.
 Uumamaan kan ajajamuu fi salphaatti kan qabamu
 Dandeettii nyaata barbaaduu, humnaafi jabina olaanaa qabu .
 Haala hamaa keessatti sanyiiwwan biroo hedduu caalaa 6

re’oota baay’ee horatu.

 Yeroo Herefords fannoo keessatti
fayyadaman, akkaataan halluu adii
ol’aantummaa qabaachuu barbaada.
 bilchaatan gara paawundii 1,840
(834kg ) ulfaatu.
 bilchaatan gara paawundii 1,200
(544kg) ulfaatu.
 Herefords dandeettii oomisha
waliigalaa isaaniitiin jaallatamaadha.
Hereford
jedhamuun
beekama

Hereford kan
Foon Loonii Kontiinentaal:
a) Chaaroolaayis
 Ka'umsi isaa Charolais , naannoo Charolles ,
Faransaayitti argamu.
 Halluu qorqorroo adii hanga salphaa gogaa bifa
pilaastikii qabu
 sanyii guddaa, maashaa baay’ee qabu.

 Re’oonni bilchaatan hanga paawundii 2,500

(1,100) ulfaatu kiiloo giraama) .
 Re'oonni bilchaatan hanga 2000pounds ulfaatu

 Irra caalaan isaanii uumamaan gaanfa kan

qabanidha .
 gahumsa nyaataa olaanaa qabaachuu .

 maashaan baay’ee kan qabu geengoo (foon loonii

jilbaa fi miila gadii gidduutti murame) fi mudhii
(foon cinaachaa fi dugda bineensa tokkoo irraa
murame lafee cinaachaa fi jilba gidduutti) .
 Naannoo hedduutti akka gaariitti kan madaqe. 8
 sagantaalee walhormaataa hedduu keessatti kan itti Charolais
fayyadamanidha. jedhamuun
b)Limooziinii
 Dhalataa kutaa giddu galeessa kibbaa
Faransaayiiti
 Rifeensa diimaa salphaa naannoo ijaa fi
afaanitti geengoo salphaa ta’e qabaachuu.
 sanyii qulqulluu Limousin diimaa ykn
gurraacha ta’uu danda’a.
 Dhiiga guutuu fi sanyii qulqulluu lamaan
isaanii iyyuu polled ykn horned gochuun ni
danda’ama.
 Mataan xiqqaa fi gabaabaa morma bal’aa
qaba.
 Mormi isaas gabaabaa dha.

 Re’oonni bilchaatan (907 hanga 998 kg)

ulfaataniiru.
 Re’oonni bilchaatan (544 hanga 635 kg)
ulfaataniiru.
9
 Loon limousine gahumsa nyaata isaanii, Limooziinii
reeffa isaanii hir’achuu fi bal’ina mudhii
isaanii guddaa ta’een beekamu .
c) Simmental
 Ka'umsi isaa Siwiizarlaand irraa yoo ta'u amma garuu
kutaalee Awurooppaa biroo keessatti jaallatamaadha.
 Sanyii kaayyoo lama qabuudha. Halluun isaa diimaa gadi
fagoo kan qabuu fi mataa, garaa, miila fi jijjiirraa funyaan
irratti mallattoo adii kan qabu dha.
 Walumaagalatti loon Simmental guddina bilchaataa guddaa
qabu, saffisaan guddatu fi sanyiiwwan xixiqqoo caalaa
umurii boodaatti cooma kaa’u akkasumas reeffa cooma
garmalee hin qabne ni uumu.
 Re’oonni bilchaatan (1,043 hanga 1,179 kg) ulfaataniiru.
 Re’oonni bilchaatan gara (658 hanga 816 kg) ulfaatu.
 sanyiiwwan kanaa re’oota sanyii aannani keessattuu
Ayrishire , Guernsey fi jersey waliin wal
qaxxaamuruudhaaf kan ooludha .
 Amaloonni isaanii yeroo jalqabaaf bilchaachuu isaanii
saffisa guddina sanyii isaanii re’oota suuta bilchaatan
keessaa kan fooyyessuu fi reeffa isaaniis reeshiyoo
maashaa fi lafee ol’aanaa qabaachuu barbaadu.
 Haa ta'u malee re'oonni fannoo kana keessaa tokko tokko
yeroo dhalatan guddaa dha .
10
 Simmentals guddina garmalee saffisaa kan taasisan yoo
ta’u, guyyaatti gara (1.4 kg) kan roughage irratti argatu. Simmental
 Haala qilleensaa bal’aa ta’een kan madaqanidha.
3.3.3. Sirna oomisha loon foon loonii
 Sirnoonni oomisha loon foon loonii naannoo tiroopikii
fi subtiroopikii keessatti baay’ee jalqabaa irraa kaasee
hanga sadarkaa olaanaatti garaagarummaa qaban
hedduutu jiru.
 Sirni oomisha foon loonii akkaataa

Walhormaata, .

Hooggansa,

Barmaatilee nyaataa , .

Qabeenya nyaataa jiru, .

Gabaa fi geejjibaa jiru Gahumsa oomishaa

umurii bineensonni kutaa oomishaa irraa maddan

itti gurguraman .
Sirni Omisha Foon Loonii bal’inaan akka armaan gadiitti
ramadama:- .
oomishaa aadaa (bal’aa) (Subsistence/semi- subsistence): .
I) Tiksee
II) Agro- pastoralim jedhamuun beekama ( qonna midhaanii
oomisha loonii bal’aa qabu) .
Walumaagalatti tiksee fi agro pastoralism lamaan isaanii iyyuu irra
caalaa:
 jiraachuu

 > %50 gurgurtaa gabaaf

 Kaappitaala + teknooloojiiwwan haaraa =bal’aa, humna

namaa = cimaa
B) Daldalaa
I)Horsiisa horii
 Raanching sirna oomisha beeyladaa daangaa irratti hundaa’ee
sirna tiksee wajjin walfakkaatu garuu paaraameetota oomishaa,
dalagaa beeyladaa fi bulchiinsa adda addaa qaba.
 Ranching akka sirna itti fayyadama lafaa ammayyaatti ilaalamuu
danda’a.
Sirna furdina fooyya'aa
 Walakkaa cimaa
 Cimaa
 Oomisha loon foon loonii daldalaa
Sirna Omishaa Bal’aa
 Kun bifa oomisha foon loonii isa salphaa fi adda hin taanedha.

 Sirna aadaa irra caalaan tropics keessatti argamudha.

 Bineensonni kun margaa fi baala fayyadamuun naannoo qofa irratti kan

oomishaman yoo ta’u yeroo baay’ee naannoo lafti gatii salphaa ta’ee fi
dheedhiin xiqqoo ykn homaa malee argamuu danda’u ykn lafti sababa tokkoon
ykn kan biraatiin oomisha qonnaa bu’aa argamsiisu bifa biraa kamiinuu itti hin
fayyadamne.
A) Sirna oomisha tiksee
 Loon adda durummaan maatiidhaaf aannan dhiyeessuuf kan qabaman yoo ta’u
Foon Loonii ammoo oomisha biraati
 Naannoo qabxiiwwan bishaanii irratti xiyyeeffata

 Maatii tokkoof baay’inni tuuta tuuta yeroo baay’ee guddaadha

 Loon yeroo tokko tokko yeroo gaarii dheedichaa uumamaa irratti furdifamu
(bineensota gabaaf qophaa’an) .
 Garuu, loon fageenya dheeraa imalu sababiin isaas gabaan fagoo waan ta'eef
bineensi furdate raawwii gaarii hin qabneen gurgurama .
14
 Yeroo hamaa loon lafa gadi fagoo yeroo muraasaaf kan furdatan yoo ta’u, yeroo
baay’ee haala gaarii hin taane keessatti gatii gadi aanaadhaan gurguramu.
1) Settled Pastoralsim -bineensota bakka tokkotti tursiisuu &nyaata
horii kennuu
2) Transhumance- imala idilee fi deebi’aa manaa irraa gara dheedichaa
3) Nomadic Pastoralsim – bineensota akkaataa dhaabbataa hin qabne
waliin socho’uu
B ) Sirna oomishaa agro-pastoralist: 1.1.
 Qaama godaansa tiksee walitti fufiinsa qabuu fi qonna qubsumaa ti.

 Isaanis sirna qonnaa jijjiirraa godaansaa lakkoofsaan murtaa’ee fi

sirna qonnaa jijjiirraa qonnaa tiksee ykn taa’umsaa baay’ee guddaa
ta’e of keessatti qabatu.
Sirna oomishaa agro-pastoralist yeroo baayyee qonna midhaanii
oomisha loonii bal’aa qabu jedhamee waama . Sirni kun kan amala
qabu:
 Agro-pastoralists lafa guddaa kan qaban yoo ta’u, oomisha
midhaanii-horii walitti makame ni hojjetu
 Hafteen midhaanii kan itti fayyadamu yeroo nyaanni hanqatudha
 Teeknooloojii fooyya’aa muraasa fudhachuu
Agro- pasoraliosm adda addaatu jira :
– qonnaa dheedichaa =omisha midhaanii +omisha beeyladaa
– Agro- Sylvo -sirna tiksee= oomisha midhaan+ muka+ beeyladaa
– Sylvo - sirna tiksee= oomisha muka + bineensotaa

Sirni furdina aadaa mala lamatu jira

 Forage irratti kan hundaa’e

 Oomisha cinaa irratti kan hundaa’e

Forage irratti kan hundaa’e

 cut & carry ” kennuudhaaf akka gaariitti mijata

 Karaa nyaata horii fayyadamuu hunda caalaa bu'a qabeessa ta'edha

 Qonnaan bultoonni itti fayyadama nyaata horii isaanii guutummaatti akka to’atan
taasisa
 Oomisha dheedhii ol’aanaa fi saffisa itti fayyadama olaanaa ta’een raawwii beeyladaa
ni dabala;
 Bineensonni karaa dhidhiita’uudhaan qisaasama fi manca’iinsa dheedhii irraa ni
hambisa;
 Rakkoo paraasitii keessoo, keessumaa bakka jiidha qabutti ni hir’isa;

 Garmalee dheeduudhaan dheedichaa miidhuu irraa of qusata; fi

 Dhiiga biyyee to’achuuf uwwisa biqiltootaa eeguuf gargaara

Oomisha cinaa irratti kan hundaa’e
Coomni oomisha cinaa irratti hundaa’e naannoowwan:- .
 Maddoota ijoo oomishaalee cinaa agro-industirii
(molasses, oomishaalee cinaa midhaan daaku fi nyaata
sanyii zayitaa)tti dhihoo dha;
 Lafti
dheedichaa guutummaatti jechuun ni danda’ama
kan hin argamne yoo ta’u hafteen midhaanii madda
qamadii guddaa qofa;
 Innisgabaa guddaa fi gatii olaanaa bineensota
xumurameef dhihoo yoo ta'u daandii guddaa deemsa
gara gabaa sanaatti geessu irratti argama
Sirna furdina fooyya'aa
 Galtee olaanaa & gabaa irratti kan xiyyeeffate ta'uun kan beekamudha

 Qonnaan bultoonni oomishtummaa fooyyessuuf teknooloojii

fooyya’aa fudhatu
Omishni kun kan of keessatti hammate
 Cimaa

 Walakkaa cimaa

 Oomisha loon foon loonii daldalaa

Sirna oomisha foon loonii cimaa

 Kun sirna jireenya isaanii guutuu loon dheedichaa fi midhaan
dheedhii biroo irratti dirree keessaa ba’anii horsiisu ykn furdisu ykn
jireenya isaanii keessatti sadarkaa tokkotti hidhaa jalatti, yeroo
baay’ee gamoo addatti ijaarame keessatti bulchuudha .
 Omisha foon loonii qaala'aa ta'e

 Foon loonii qulqullina qabu kan gatii olaanaadhaan gurguramuu

danda’u oomishuuf xiyyeeffannoo kennuu
Diinagdeen oomisha cimaa kanneen armaan gadii irratti
hundaa’a:
 Gosaa fi argama loon
 Baasii fi argama nyaata oomisha cinaa fi/ykn baasii
oomisha midhaan dheedichaa ykn dheedhii cimsuu
 Baasii bu’uuraalee misoomaa mijatoo ta’an
 Sadarkaa ogummaa hoggansa nyaata horii ykn
dheedichaa fi oomisha dheedhii.
 Gatii foon loonii fi fedhiin foon loonii qulqullina qabu
biyya keessaa ykn al-ergii jiraachuu fi dhiisuu isaa.
 Haalli dhukkuba bineensotaa .
Sirna furdina walakkaa cimaa
naannoo ho'aa keessatti guddifaman hunda of keessatti qabata . Sirni kun kan amala
qabu:
 Qabxiileen guddina xiqqaa ta’an.

 Loon adda durummaan kaayyoo hojiif itti fayyadamuu.

 Loon hojjetan durii fi re’oota aannan culled oomisha fooniif fayyadamuu.

 Xiyyeeffannaan itti fayyadama oomishaalee balfa qonnaa & industirii & misoome
browse akka nyaataatti osoo hin taane dheedichaa fi/range irratti

waliigalaa sirnichaa
 Loon kaayyoo sadii qaba

 Nyaachisuun yeroo baayyee akka tasaa ta'a & bulchiinsi gaarii miti

 Qonnaan bultoonni yeroo baay’ee gatii dheedichaa/dheedhii hin hubatan.

Oomisha Loon Foon Loonii Daldalaa

Bal’inaan 3tti ramadamuu danda’a
 Sagantaa Re'ee-Re'ee

 Sagantaa Stocker (grower) jedhamuun beekama

 Furdisa (sagantaa xumuruu ) .

Sagantaa/ marsaa re’ee-re’ee
 Re’oonni foon loonii irra caalaan isaanii hojii re’ee-re’ee irratti
dhalatan.
 Hojiin re’ee-re’ee re’ee re’ee ykn AI waliin horsiisuu, ulfaa’uu,
ulfaa’uu, dhalachuu re’ee fi yeroo harma hoosisuu hanga re’ee
irraa harma irraa kutuutti kan of keessatti hammatedha.
 Akkuma re’oonni umriin isaanii ji’a 6-12 ga’anitti harma irraa
kutamu.
 Erga harma irraa ciccitanii booda, re’oonni re’ee akkaataa
idileetti ni cicciramu.
 Re’oonni dhiiraa harma irraa cite (steers) hanga gara waggaa
tokkootti (yearlings) dheedachuu danda’u sana booda nama
nyaata horii ykn stooker/backgrounder kan bineensicha
bakka xumuraa/nyaataaf qopheessutti gurguramuu danda’u .
Sagantaa kuusaa / guddiftuu / marsaa
 Istookiin dargaggoota foon loonii erga harma irraa
cicciramee booda, guddinni sirna sanyii/jeneetikii
bineensotaa wajjin haala gaariin mijatu keessatti
raawwatama.
 irraa eegalee , re’oonni yeroo baay’ee hanga
tilmaamaan 750 hanga 800 lbs ulfaatanitti lafa margaa
irratti sooramu.
 lubbuu qaban yeroo loon stooker jedhaman.
 Qonna tokko tokko irratti, nyaata argamu irratti
hundaa’uun, re’oonni harma irraa kutaman kallattiin
bakka nyaata itti hidhaman guddachuu fi xumuruuf
kaa’amuu danda’u , marsaa margaa kana darbuun .
Marsaa furdisuu / Xumura
 Oomisha foon loonii keessatti sadarkaalee barbaachisoo
ta'an keessaa tokko 'xumura' barbaadamu bineensichaaf
argachuudha - jechuunis haala bineensichaa akka yeroo
qalmaatti dhiyaatutti.
 Re’oonni Stocker bakka nyaata itti hidhaman
tilmaamaan guyyoota 90 hanga 120tti kaa’amu.
 ji’oota 3-4 bakka nyaata itti nyaatan keessatti
paawundii 400 ( kg 180) dabalataa argachuu danda’a .
 Umuriin qalamaa idilee loon foon loonii gosa nyaataa,
sanyii fi saala irratti hundaa’uun .
3.4.4. Loon foon loonii nyaachisuu
 Kaayyoon inni guddaan indaastirii beeyladaa kamiyyuu nyaata,
kan namni hin nyaanne ykn caalmaa hatattamaan barbaachisu
gara oomisha bineensotaatti jijjiiruudha.
 Beeyladni gosa gurguddoo lamatti ramadamuu danda’a’
roughage fi concentrates
Nyaata qalla’aa Nyaata xiyyeeffannoo
 fiber baay’ee & TDN xiqqaa fiber xiqqaa & TDN baay’ee
nyaata
 18%CF ol yeroo gogu 18% CF gadi yeroo gogu
Gosa lama Concentrate
Nyaata midhaanii : boqqolloo , oats, barbaree, midhaan sorghum,
qamadii
dabalataa : nyaata pirootiinii, albuudaa fi vitaaminii of keessatti
qabata
Nyaata albuudaa : fedhii albuudaa bineensichaa guutuuf kan ooludha
 gosa lama qabu: Albuuda Maakroo fi Maaykiroo

Dabalata vitamin : raashinii keessatti vitaaminii barbaachisaa ta’e

kennuudhaaf ni argamu
Nyaata oomisha cinaa
 Milling & brewing irraa nyaata keessatti kan fayyadaman qamadii
bran, ruuzii bran, molasses, brewer's grain, beet pulp, malt sprouts,
whey, fi kkf dabalata.
 Walumaagalatti nyaanni beeyladaa qaamolee nyaataa
(Kaarboohayidireetii, lipiidota (cooma &zayitii), pirootiinii,
albuuda, vitaaminii fi bishaan) gahaa fi sirrii ta’e qabaachuu qaba .
Soorata Barbaachisu
 Soorata loon foon loonii barbaachisu umurii, saffisa bu’aa
guyyaa dhalchuu irraa eegamu fi haala re’ee irratti re’ee
hoosisuu fi dhiisuu isaanii irratti hundaa’a .
 Nyaanni re’oonni barbaachisu umurii fi hammam isaan
hormaataaf itti fayyadamaa jiran irratti hundaa’a.
 Nyaanni akka nyaata xumuraatti yaadame adda durummaan
qabiyyee kaarboohayidireetii fi daakuun waliigalaa isaaniitiin
murtaa’uu qaba.
 Akka seeraatti qabeenya nyaataa gosa/ gosa kamiiyyuu fi
qabiyyeen isaa loon foon loonii nyaata kunuunsa, guddina,
walhormaataa fi harma hoosisuu barbaadu
Boca raashinii
 Adeemsa wantootni nyaataa adda addaa sadarkaa oomishaa murtaa’e
tokkotti soorata barbaachisu hamma sirrii ta’een bineensichaaf kennuudhaaf
hamma barbaachisaa ta’een walitti makamuudha.
 ta’ee fi sadarkaa oomishaa baasii madaalawaadhaan dhiyeessuuf hamma
gahaa ta’een nyaatamu qopheessuu keessatti beekumsa waa’ee soorataa,
nyaataa fi beeyladaa barbaada.
 , akkasumas jeequmsa bullaa’insa nyaataa hamaa ykn dhiibbaa summii
bineensicha irratti hin fidu.
Raashinicha bocuuf odeeffannoowwan armaan gadii barbaachisa:
 Qabeenya nyaataa harkaan argamu (qabeenyi nyaataa naannootti argamu
ilaalamuu qaba) .
 Qabiyyee keemikaalaa nyaata (kun kan argamu xiinxala keemikaalaa
laaboraatoorii soorataa keessatti) .
 Ulfaatina, saala, sanyii, gosa, umrii, haala oomisha bineensichaa
 Kaayyoo nyaata beeyladaa (xumuruu, guddisuu, horsiisuu, horma hoosisuu
fi kkf ) .
 Soorata bineensichi barbaadu
3.5 Loon foon loonii keessatti walhormaata
3.5.1 Qaama walhormaataa dubartii
• Ujummoon walhormaataa re’ee qaawwa qaama saalaa fi garaa keessatti kan
argamu yoo ta’u , ovaarii lama kan of keessaa qabu yoo ta’u , . oviducts
(fallopian tubes jedhamus), gadameessa , hidhii gadameessaa , qaama
saalaa dubartii fi qaama saalaa dhiiraa .
a) Ovaarii
• Ovaariin seelii saala dubartootaa (hanqaaquu ykn ovaarii) dabalataan
istroojiinii fi piroojeestiroonii ni uuma .
• Tokkoon tokkoon hanqaaquu caasaa bishaan dhangala’aa fakkaatuun ovaarii
irratti kan uumamu yoo ta’u, fooliikilii jedhamu .
• Foolikula keessa seelonni istiroojinii oomishanii jiru.

• Istiroojiniin baay’achuun re’een akka “ho’a keessa akka dhuftu” taasisa .

(estrus) fi re’oota ykn re’oota birootiin yaabbachuuf dhaabbatu .
• Hanqaaquun foolikula keessaa erga gad lakkifamee booda, fooliikilichi gara
korpusluteum , ykn “qaama keellootti” jijjiirama.
• Korpus- luutiyeemiin piroojeestiroonii (“ulfa” hormoonii) kan uumu yoo ta’u,
28
kunis ulfi yoo uumamee fi ulfi itti fufuu yoo barbaade baay’ee
barbaachisaadha.
b)Oviducts
• Oviduct jechuun tuuboo lama naannoo ovaarii irraa gara gaanfa
gadameessaatti diriirudha.
• Hanqaaquun erga ovulation booda battaluma sanatti kutaa
oviduct “ funnel-like ” jedhamu qabamee karaa oviduct
geejjibamee isparmii dhiiraa waliin wal qunnama.
c)Gadameessa
 Gadameessi re'ee keessatti qaama fi gaanfa lama qaba.
 Qaamni kun naannoo qaama gadameessaatti argama.
 Sanyii dhiiraa yeroo AI asitti kuufama.
 Seelonni isparmii dhiiraa irraa dhufan qaama gadameessaa
irraa gara oviducts karaa gaanfa gadameessaatiin socho'u .
 Gaanfi gadameessaa yeroo ulfaa daa’ima guddachaa jiru kan 29of
keessaa qabudha.
c) Gadameessaa
• Gadameessaa qaama saalaa gadameessa waliin wal qunnamsiisa.
• Gadameessaa fi qaama saalaa gidduutti “karra” uuma .

• Yeroo ulfaa qaamni gadameessaa cimsee cufame ykn cufamee

yoo ta’u garuu yeroo estrus baay’ee banaa fi baay’ee jiidha.
d)Qaama saalaa
• Qaamni saalaa yeroo da’umsaa “ karaa dhalootaa ” dha .
• Bakka sanyii dhiiraa itti kuufamuudha yoo re'een sun re'een
tajaajilamte .
e)Vulva
• Vulva jechuun banaa ykn seensa alaa gara ujummoo
walhormaataa re'eeti.
• Yeroo estrus dhiita’ee jiidha.
• Akkasumas, vulvanis akkuma ilmoo (da’umsi) dhiyaateen 30

baay’ee dhiita’ee ni laaffata.

 Estrus, ( estrogen) ovulation, ( luteinize hormone ) fi ulfa(
progesterone) hormooniin to'atama.
 Estrus fi ovulation akka marsaa tokkootti uuma.
 Estrus yeroo re’een re’ee itti fudhattu yoo ta’u, akka
waliigalaatti gara sa’aatii 14 hanga 18 turti.
 Akka waliigalaatti ovulation kan uumamu ho’i erga
jalqabee gara sa’aatii 30 booda.
 Yoo ulfi hin uumamne marsaan kun gara guyyoota 21
keessatti irra deddeebi’a.
 Hanqaaquun walhormaataa ta’e kun akkuma oviducts gadi
godaanuun qoqqoodinsa seelii walduraa duubaan jalqaba.
 Yeroo ulfaa bakka soorata argatutti dallaa gaanfa
gadameessaa tokkootti maxxana. 31

 Yeroon ulfaa (ulfi) gara guyyoota 283 fudhata.

32
 Giddu- Hamma
galeessa garaagar
ummaa
Yeroo ho’aa (sa’aatii) 14 14-18 12-30
irratti irratti

Ovulation (ho’i erga jalqabee 30. 30. 18-48

sa’aatii muraasa booda) . irratti kan
argamu
Dheerinni marsaa ho’aa 21. 21. 17- 4
33

(guyyoota) . irratti
QORANNOO ARITIFIAL (AI) 1.1.
• Kuusaa sanyii : sanyii qorraan qabbanaa’e ampoolii (viiliiwwan
geejjibaa) ykn qodaa pilaastikii naayitiroojiinii dhangala’aa (-
320°F) keessatti eegamu keessatti kuufama.
• Pilaastikiin ykn qoree Faransaayii baay’inaan kan itti
fayyadamudha.
• Sanyii dhiiraa of eeggannoo fi saffisaan meeshaa tokko irraa gara
meeshaa biraatti dabarfamuu qaba; jijjiirraan sekondii 10 keessatti
xumuramuu qaba.
• Taankiin sanyii dhiiraa sadarkaan naayitiroojiinii dhangala’aa
sanyii sirnaan kuufamuu mirkaneessuuf gahaa ta’uu isaa adda
baasuuf yeroo yeroon sakatta’amuu qaba.
• Sanyii dhiiraa qabbanaa’uu : sanyii qorraan qabbanaa’e bishaan
ho’aa 95°F irratti yoo xiqqaate sekondii 15f dhiqachuu qaba.
• Ho'i bishaanii garmalee yoo ta'e isparmii ajjeesuu danda'a . 34
• Waggaa waggaan sirrii ta’uu safartuu ho’aa ho’a bishaanii
murteessuuf itti fayyadamnu sakatta’uun barbaachisaa dha.
 Adeemsa walhormaataa : sanyii erga qabbanaa’ee daqiiqaa 15
keessatti fayyadamuu.
 Sanyii dhiiraa erga qabbanaa’ee booda, qorqorroon sun bakka
bishaan itti dhiqatan keessaa baafamee waraqaadhaan sirriitti
gogfamuu qaba.
 Qawwee fe’uu keessatti gosa qawwee Faransaayii itti
fayyadamne irratti hundaa’uun qorichi muramuu qaba.
 Murannoon kofa sirrii qorqorrootti ykn daayaagoonaaliin ta’uu
qaba.
 Moodeelli qawwee Faransaay gosa qoloo fayyadamu murteessa.
 Sanyii bishaanii qabbanaa’e shookii ho’aa irraa eegamuu qaba,
yoo danda’ame immoo fiixee qawwee fuulduraa waraqaatiin
marsuudhaan.

35
 Kuufama sanyii dhiiraa : qaamni saalaa alaa erga haxaa’amee booda
uleen inseminating ujummoo walhormaataa keessa galfamuu danda’a.
 Qaamni gadameessaa ulee irratti hojjetamuu qaba malee faallaa
kanaatiin hojjetamuu akka hin qabne yaadachuun barbaachisaadha.
 Sanyii qaama gadameessaa keessatti sirnaan akka kaa'amu
mirkaneessuuf, fiixeen quba agarsiisaa teeknishaanichaa qarqara
fuulduraa qaama gadameessaa irra fiiguu qaba, kunis teeknishaanichi
fiixeen qawwee yeroo ba'u(Extend out in space) gara keessaatti akka
itti dhaga'amu gochuu qaba gadameessa.
 Garmalee gadameessa keessa kaa’uun foolii gadameessaa irratti
miidhaa geessisuu danda’a.
 Qaamni gadameessaa bakka sanyii itti kuufamu filatamaa ta'uu isaa
qorannoon ifatti agarsiiseera.
 Haa ta’u malee, tajaajila lammaffaa fi boodaa irratti sanyii
gadameessaa keessatti kuufamuu danda’a.
 Kunis yoo re'een ulfaa akka tasaa deebi'ee walhormaata ulfa jeequu 37
ittisuuf .
3.5.2 Walsimsiisaa estrus ( hormoonii piroostaglaandiin) .
 Walsimsiisuun ho’aa AI fayyadamuu fi yeroo ho’a adda
baasuu fi walhormaataa hir’isuu si dandeessisa.
 Walsimsiisuun marsaa estrous jijjiira akka re'oonni
biskileetii oofan hundi yeroo dursee murtaa'etti gara
ho'aatti dhufu , yeroo baay'ee jalqaba yeroo
walhormaataa.
 Re’oonni dursanii wal horanii fi ilmoo horatan re’oota
dullooman, ulfaatoo ta’an harma irraa kutuu fi yeroo
boqonnaa fi deebi’anii fayyadamuuf yeroo baay’ee kan
qaban yoo ta’u, ilmoolee hormaataa fi wal hormaata itti
aanu gidduutti.
38
 21 - hanga 25 -tti re’ee ykn re’ee qubsiisuuf carraa lama
qabaachuu dandeessa .
3.5.4 Walhormaata re’ee keessatti
 Qaamonni walhormaataa re'ee kanaa qaama saalaa lama , kanneen qaama
saalaa dhiiraa (scrotum) keessatti qabaman of keessatti qabatu.
 Seelonni saalaa dhiiraa (isparmii jedhaman) qaama saalaa dhiiraa
keessatti uumamu .
 Yeroo wal-qunnamtii saalaa raawwatan, isparmiin epididymis keessatti
kuufame isaanis testicle irraa karaa tuubii vas deferens jedhamu geejjiba.
 Vaas deferens gara ujummoo fincaanii kan sanyii fi fincaan lamaan
isaanii baasuuf tajaajilutti duwwaa ta’a.
 Qaamni saalaa dhiiraa akka karaa sanyii fi fincaan itti darbanitti kan
tajaajilu yoo ta'u, qaama walqunnamtii saalaa ti .
 Sanyii dhiiraa, dhangala’aan dhiira irraa bahu, seelii isparmii dhangala’aa
ujummoolee saalaa gargaaraa (testicles) irraa dhufu of keessaa qaba.
 Seelonni isparmii odeeffannoo jeneetikii dhiira irraa fudhachuun 39

hanqaaquu dubartii walhormaata.

40
Filannoo re'ee
 Filannoon re’ee murtoo barbaachisaa akka oomishtuu
re’ee-re’eetti murteessitu keessaa isa tokkodha.
 Re’een (ykn re’oonni) akka waliigalaatti “walakkaa tuuta”
jedhamee kan yaadamu sababni isaas, tokkoon tokkoon
midhaan re’eetiif walakkaa jeneetikii waan gumaachuuf.
 Haa ta’u malee, tuuta re’oonni bakka bu’an itti qabaman
keessatti, tilmaamaan dhibbeentaan 87.5 jeneetikii
tokkoon tokkoon re’ee re’oota sadan dhumaa itti
fayyadaman irraa argama.
 Kanaafuu, barbaachisummaan re’oota jeneetikiidhaan
opereshinii keessaniif mijatan filachuu garmalee cimsuu
41
hin danda’u.
Re'ee ajjeesuu
 Re’ee ajjeesuun jeneetiksii tuuta keessanii keessatti gahee
xiqqaa waan qabuuf ilaalcha dinagdee qofa irratti
hundaa’uu qaba.
 Sababoota re’ee ajjeesuu danda’an kanneen armaan
gadiiti:
 banaa, wal irraa hin cinne hiyyeeyyii ta’an (loon
dargaggoo→daa’imman waggaa 2 fi 3→ sadarkaa
re’oota umuriin isaanii guddaa ta’etti ga’umsa ni
qabaatu jedhamee eegamuu hin qabu), .
 mudaa caasaa, .

 dhukkuba.

 Haalli gabaa keessatti hin baratamne adeemsa ajjeechaa

42
idilee jijjiiruu danda’a, garuu re’oonni jaallataman
kanneen ga’umsa hin qabne qabamuu hin qaban.
3.5.5 Horsiisa loon loonii Mala
fooyya’iinsa jeneetikii
Filannoo fi Walhormaata
1) Filannoo: bineensi filatame tuuta hunda caalu irraa caalu qaba.
Malleen filannoo adda addaa ( amala tokkoo ol) .
A) Filannoo tandem
 sadarkaa fudhatama qabu irra ga’utti ilaalama itti aansuunis
amala lammaffaaf filatama
B) Of danda’ee ajjeesuu
 Sirnichi amala addaatiif sadarkaa giddu galeessaa (addaa)
hundeessa
C) Indeeksii filannoo
 Amala addaa ibsuu mannaa yeroo tokkotti amala lamaa fi isaa ol
walitti qabnee (ilaalchina). 43
Maddoota odeeffannoo filannoof ( amala tokkoof
Odeeffannoo sanyii
 Qormaata sanyii

 Qormaata raawwii hojii dhuunfaa

1) Odeeffannoo sanyii
 Odeeffannoo akaakayyuu bineensa irraa

 Bineensi amala raawwii ibsuu fi da’uu dura

barbaachisaa dha
 Amaloota umurii booda jireenya bineensotaa keessatti
ibsaman fkn Umrii dheeraa (Yeroo tajaajilaa) .
 Amaloonni saala tokko qofa keessatti ibsaman fkn
Omisha aannani 44
 Bineensi maal ta'uu qaba? (maatii )
2. Raawwii qorannoo Dhuunfaa
 Raawwii hojii dhuunfaa ( konfoormeeshinii bineensichaa )
ilaali .
 Amaloota saala lamaan keessatti ibsaman ilaali

 Anaatoomii fi konfoormeeshinii bineensichaa (phenotypic)

ilaali .
 Bineensa hundarra gaarii ta’ee fi bineensa hundarra gaarii ta’e
waliin wal hore ilaali
 Bineensi maal akka ta'e mul'ata

3) Qorannoo sanyii
 Bifa sanyiitiin jeenootaayipii tilmaami

 amala reeffaa fi amala saala daangeffameef (dandeettii

haadha ta’uu fi aannan baasuu) caalaatti sirrii fi faayidaa kan
45
qabu .
 Bineensi maali?
Sirna walhormaataa/walhormaataa
 Ol’aantummaa jeneetikii eeguu fi karaa walhormaataa humna
walmakaa uumuu
 Walumaagalatti (bal’aa) sirni walhormaataa lamatu jira:
walhormaata keessaa fi walhormaata alaa
-walhormaata bineensota walitti dhiyeenyaan walqabatan
Out breeding -walhormaata bineensota firooma xiqqaa qaban
ykn wal hin qabanne
Out breeding gosa adda addaa qaba jechuunis
1)Out crossing-mating bineensota un relating sanyii tokkoo
2) Sadarkaa ol kaasuu-yeroo tokko tokko akka gosa
walhormaataatti
3) Walhormaata-wal-hormaata sanyiiwwan qulqulluu adda addaa
lama 46

4) Gosoonni qaxxaamuraa-wal-hormaata gosoota adda addaa

1) Walhormaata wal-qaxxaamuraa
 Biyyoota baay’ee keessatti baay’ee hojiirra kan oolu sababa:
 Sanyii wal-dabalachuu

 Hetrosis / hybrid vigor argachuuf

 Sanyii wal-dabalachuu keessatti ciminni fi dadhabbiin wal-

dabala
 Fkn exotic –aannan baay’ee fi madaqfamuu xiqqaa; naannoo -
madaqfamuu olaanaa fi oomisha aannani gadi aanaa
 Heterosis - jijjiirama oomishtummaa sanyii wal-qaxxaamuraa
keessatti giddugaleessa sanyiiwwan fannoo keessatti
fayyadamanii wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamudha
 Fkn Hereford kan horsiisu qulqulluu=120kg fi, Angus =120kg
yeroo harma irraa citu
 Sanyii walqaxxaamuraa Hereford fi Angus = 125kg; ( 125-
47
120)*100 =%4.2 100 (125-120)*100 =%4.2.
120 irratti
Sadarkaa ol kaasuu
 Re’oonni sanyii qulqulluu dubartoota dhalootaan
jiraataniifi sanyii isaanii dubaraa irratti fayyadamuu
agarsiisa
 Dhaala olaanaa sanyii qulqulluu sire fayyadamuun
walfakkaatummaa, oomishtummaa fi qulqullina
guddisuu.
 Karaalee sadii sadarkaa ol kaasuu:
 Re’oota dandeettii walhormaataa olaanaa qaban

fayyadamuu
 Sanyii re’oota akkasii irraa

 Dubartoota biyya alaa galchuu

48
3. 7 . Loon loonii & oomishaalee foon loonii gabaa
Gabaa loon foon loonii
 Adeemsa loonii fi foon loonii lubbuu qaban oomishtoota irraa
gara fayyadamaatti sochoosuu keessatti hojiiwwan hirmaatan
hunda ni hammata
Gabaa loonii Itoophiyaa keessatti
 Gabaa sadarkaa tokkoffaa, sadarkaa lammaffaa fi tarminaalii
of keessaa qabu sadarkaa sadii irratti ni hojjeta
1) Gabaawwan sadarkaa duraa
 Gabaa sadarkaa gandaa dhiyeessii horii mataa 500
gadi/torbanitti kan qonnaan bultoonni fi tiksitoonni beeylada
xiqqaa daldaltoota xixiqqaa fi yeroo tokko tokko immoo
gara fayyadamtootaa fi foon qalan biyya keessaa .
49
 Gabaa beeyladaa Itoophiyaa keessaa harki guddaan kan
kanaati
2) Gabaa sadarkaa lammaffaa
 Gabaa daldalaa fi hamma tokko butcher ol’aantummaa
qabuu fi torbanitti giddu galeessaan ulfaatina mataa
500-1000 kan ta’u kan xumurame, hormaataa fi wixinee
istookii of keessaa qabu dha
 Magaalota gurguddoo naannoo keessatti kan argaman

3)Gabaa Tarminaala
 Giddugala magaalaa gurguddoo akka AA, Dire Dawa ,
Dessie , Nazreth , kkf keessatti kan argamu.
 Daldaltoonni fi foon qalan giddu galeessaa hanga
guddaa ol’aantummaa qabu
50
 Haalli loon 1000head/torban ol ta’uu danda’a
6.1 Sansalata gabaa
Dhangala’aan gabaa biyya keessaa gosa lama qaba isaanis:
 Dhangala’aan qindaa’e naannoo Addis Ababa, Dire Dawa fi
hamma xiqqaan gara Gondaritti giddu galeessa godhate , fi
 Lammaffaa, sochii babal’ataa kan horiin naannoolee caalmaa fi
hanqina itti aananii jiran gidduutti guutuu biyyattii keessatti
socho’u
 Sochiin beeyladaa karaa sansalata gabaa biyya keessaa ijoodhaan
deemsa miilaan (Imala miilaan) yoo ta’u al-ergiin galaanaa,
qilleensaa fi baaburaan akkasumas ni ba’a.
6.2 Fedhii
 Fedhiin foon yeroo ayyaana amantii, yeroo cidhaa fi yeroo
sassaabbii ni dabala .
 Yeroo sooma guddaa (soomaa) , yeroon fedhiin xiqqaan ni jira .
51
 Filannoon gosa foonii raabsa horii hordofa.

 Foon loonii naannoo hundatti jaallatamaadha , hoolaa olka’aa

6.3 Gabaa al-ergii
 Itoophiyaan gabaa al-ergii baayyee laafaa ta'us,
dandeettiin ishee guddaa ta'us (Unusually great).
 Hanga ammaatti gabaa al-ergii keessa seenuuf
carraaqqiin godhame baayyee gadi aanaa fi hin
milkoofne.
 Biyyoonni Baha Giddu Galeessaa bineensota lubbuu
qaban biyyoota fagoo kanneen akka Awustiraaliyaa,
Niwuu Ziilaand fi Arjentiinaa irraa kan galchan yoo
ta'u, Itoophiyaan ammoo fageenya baayyee dhihoo
jirtuu istookii ishee gurguruu hin dandeenye.

52
Beeylada akka qalaman (gabaa) gochuun sadarkaa
hedduu of keessaa qaba .
 erga fudhatamee booda gara warshaalee paakkii
geejjibamee qalamee akka qophaa’u taasifama.
 Loon of eeggannoodhaan fe’amee gara konkolaataa
konkolaachisaa miidhamuu fi dhiphina akka hin
uumamneef addatti qophaa’etti buufama.
 harki caalaan yeroo ammaa konkolaataa daandiitiin kan
raawwatamu yoo ta'ellee yeroo darbe daandii baaburaa
barbaachisaa ture.
 Qilleensaa baasuu barbaachisummaan baay’ee
barbaachisaa dha, keessumaa yeroo ho’a naannoo
ol’aanaa irratti istookii baatanii deeman.
3.8.8. Bulchiinsa Loon Foon Loonii
 Castration : dhiiraa fi dubaraa saala dhabuu yoo ta’u,
yeroo castration testis fi ovaries akkaataa wal duraa
duubaan baafamuu ni jira.
 Hoof trimming : jechuun yeroo guddinni isaa fi
uffannaan isaa yeroo tokkotti uumamuu fi naannoon
dhiibbaa irra ga’u qoonqoo buqqisuu.
 Budding fi Dehorning: 1.1.

 Disbudding jechuun adeemsa biqiltuu gaanfa re’oota

xixiqqoo irraa erga dhalatanii booda guyyoota 3-5
keessatti mataa irratti osoo hin maxxanin dura
buqqisuudha.
 Dehorning jechuun gaanfa erga mataa irratti maxxanee 54

booda re’oota dullooman keessatti buqqisuudha

1. Dehorning ykn Disbudding gochuu
 Re’oonni yeroo torban 2-4 ta’an gaanfa irraa baafamuu
akka qaban hojii waliigalaa dha .
Faayidaan dehorning kanneen armaan gadiiti:
 Ittisa madaa cimaa

 Loon nyaata mijataa fi salphaatti gidduu

seenummaa bineensota gurguddoo irraa xiqqaa
ta’een nyaatu
 Beeylada baay’ee konkolaataa fe’umsaatiin,
nyaachisuun, mana keessa galchuun ni danda’ama
 Troughs xiqqaa barbaachisa

 Miidhaan ujummoo, ijaa fi tajaajiltoota irratti gahu

xiqqaadha
Malawwan gaanfa irraa buqqisuu
a) Fayyadama keemikaalaa: 1.1. KOH ykn NaOH fayyadamuu of keessaa
qaba .
b) Fayyadama Saw fi Clippers: Saw bifa adda addaa kan shears fi clippers
kan ta’e gaanfa balleessuuf fayyadamu . Kun garuu mala hin barbaadamne
yoo ta’u kunis re’oota dullooman qofa kan ilaallatudha.
c) Fayyadama elektirikii dehorner ykn mala sibiilaa ho’aa : sibiilli ho’aa
elektirikiidhaan ho’ifame addatti qophaa’e biqiltuu gaanfa re’ee xiqqaa
irratti dibachuu of keessaa qaba. Re’oota umriin isaanii ji’a 5 gadi ta’e qofa
irratti fayyadamuu ni danda’ama .
d) The elastrator : meeshaa laastika addatti hojjetame gaanfa irratti akka
gaariitti gara sarara rifeensaatti gadi diriirsuu keessatti gargaarudha.
e) balleessuu : re’ee polled fayyadamuun mala uumamaa loon gaanfa hin
qabne mirkaneessuudha, sababiin isaas re’oota gaanfa hin qabne irra
caalaan isaanii waan argamsiisuuf .
Wal'aansa Dehorning booda
 Balaa risaa balleessuuf madaa irratti qoricha farra baakteeriyaa gaariin fkn
farra baakteeriyaa dibachuun barbaachisaa dha.
2. CASTRATION OF BULL CALVES
 Castration jechuun bineensi dalagaa qorannoo dhaabuun akka hin
hormaanne gochuudha.
Hojiiwwan
Bu’aan isaas guddina qaamaa caalaatti simeetarikii ta’e, keessumaa
madaallii fooyya’aa fuulduraa fi duubaa gidduutti uuma.
irraa ciccituu (castration) uwwisa, lallaafaa fi mi’aa foon loonii akka
fooyyessu amanama
Bineensi akka callisaa fi salphaatti akka qabamu taasisa , .
hin saaxilamne
Castrates kanneen castrates hin taane caalaa saffisaan cooma
kuufamu.
Castration amala saalqunnamtii sadarkaa lammaffaa hin
barbaadamne akkasii, miira aggaammii fi sochii saalqunnamtii ittisa.
guddinaa fi reeshiyoon jijjiirraa nyaataa re’oota waliin re’oota
caalaa gaarii dha.
 Re’oonni re’ee torban muraasaa hanga ji’a 8tti yeroo kamiyyuu
ciccituu ni danda’ama.
 ta’u malee yeroo re’oonni torban 4-10 ta’an , fi haala kamiinuu
osoo ji’a 4 hin guutin raawwatamuu gaarii dha.
 Yeroo baqaqsanii hodhuu bineensichi hamma dulloome rifachuu
fi balaan isaa guddaa ta’us bifaan dhiiraa fi saree guddachaa
deema.
MALA CASTRATION ITTI FUFIINSAA
An. Kan Dhiiga Hin Qabne castrator/ Burdizzo Pincers
 Funyoonni isparmaatikii fi ujummoon dhiigaa kanaan walqabatan
guutummaatti waan caccabdaniif ykn ciccitamanii waan jiraniif,
qaamni saalaa dhiiraa marsaa dhiigaa dhabuu irraa fagaatee
qisaasama.
 Hawaasa keenya keessatti mala qaama namaa balleessuudha

 Dhiiga xiqqaa mala

 Infeekshiniin hin jiru ykn xiqqaadha

ii. Cirracha Banaa (emasculator) .
 Kiisiin qaama saalaa dhiiraa (scrotal sac) irratti ciccitiinsi godhamee,
qaama saalaa dhiiraa (teste) funyoo isparmii irraa harkisuudhaan ni
baafama.
 Dhiigni garmalee bahuu waan danda’uuf funyoo isparmaatikii muruun
hin gorfamu. Funyoon sun hamma ciccitutti suuta suutaan cirracha
qara qabuun ni cirama.
iii . Gingilchaa Laastikaa ykn Elastrator
 Kunis, girgiddaa laastikaa addatti hojjetame tokko qaama saalaa
dhiiraa (scrotum) irratti diriirsuu of keessaa qaba.
 Re’oota xixiqqoo umriin isaanii ji’a 2 gadi ta’e qaama saalaa baasuuf
mala faayidaa qabuudha. Gingilchaan kun qaama saalaa dhiiraa
(scrotal) kutee marsaan dhiigaa qaama saalaa dhiiraa (testicular blood
circulation) dhaabbatee dhumarratti akka gadi bu’u taasisa.
 Akka seeraatti harki opereteraa fi meeshaa qulqullinaa fi hanga
danda’ametti sterile ta’uutti dhihoo ta’ee eegamuu qaba,
opereeshinoota gidduutti furmaata farra vaayirasii keessatti
cuuphuudhaan. Madaan kunis disinfected ta'uu qaba.
3. Maqaa (branding) ykn mallattoo fi adda baasuu
 Branding jechuun adeemsa seelii gogaa pigmentation (color
forming) kan rifeensa rifeensa irratti miidhaa geessisu
balleessuudha
 Bineensonni tuuta keessa jiran hundi mallattoo ykn mallattoo
tokko tokko kan tokkoon tokkoon isaanii haala gaariin adda
baafamuu danda’an qabaachuun isaanii baay’ee barbaachisaadha.
 Kun keessumaa tuuta sanyii qulqulluu keessatti waan ta'eef
sanyii ykn hidda dhalootaa hundeessuuf barbaachisaadha .
Branding gosa lama qaba:
 Hot iron branding : sibiilli ho'isuu malee hanga diimaa ta'ee gara
sekondii 5f jabeessanii qabamuutti miti. Fuulli maqaa qabu gara
ji’a 3 booda halluu adii guddata
 Freez branding: jechuun sibiilli sibiila diimaa alkoolii fi bubbee
goggogaa wajjin makamee gara sekondii 30f bineensota irratti
jabeessee qabame fayyadamuun maqaa dha’uudha .
biroon mallattoo gurraa, maqaa gaanfa, mallattoo gurraa,
sansalata mormaa ykn qaphxii fi tattoo kan dabalatudha.
Tartiiba maqaa (branding) kanneen armaan gadii irratti
hundaa’a:
Umurii Beeyladaa
Halluu dhoksi
Yeroo waggaa
Mala itti fayyadama
Miidhaan maqaa daldalaa (branding) : 1.1 .
-bu'aa jijjiiramaa
-gatii hir'isuu dhoksuu

Faayidaa maqaa (branding) - bineensa adda ta’e adda

baasuu
4. Bulchiinsa Fayyaa
 Taateewwan dhukkuboota loon foon loonii irratti mul’atan saffisa dhukkuba gosoota
beeyladaa barbaachisoo biroo wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu xiqqaadha.
Dhukkuboonni fooyya’uu danda’an oomisha loon foon loonii keessatti mul’atan
Anthrax, miila gurraacha , Brucellosis , dhukkuba miilaafi afaanii, Bovine
tuberculosis fi rabies dha.
Antrax jedhamu
 Dhukkuba baakteeriyaa baayyee hamaa bineensota manaa hundaaf kan dhufu fi kan
bay bacillus anthracis fide
Dabarsa
 Bineensi dhukkuba kanaan qabame baakteeriyaa dhiiga keessatti gadi lakkisa,
dhangalaasaa, baasa, qilleensaaf saaxilame
 saaxilamuun ispoorota faalama dheedichaa, madda bishaanii infekshinii uuma

Wantoota nama saaxilan

 Gogiinsa - yeroo gogiinsa bineensi dirqisiifame dheeduuf cufamuu lafa bakka
goggogaa qoree roughage kan abrade oral mucosa bineensotaa jirutti. Kunis
ispooronni biyyee keessa jiran akka salphaatti bineensota keessa akka galan taasisa
 Bakka bishaan itti bishaanii hawaasaa - bineensa dhukkuba kanaan qabame malee
dhukkuba kanaan qabamuuf salphaatti qaqqabummaa
 Harcaa, hantuuta, balali’aa fi kkf
Mallattoolee kilinikaa
- precut , acute, fi sub acute argateera
- Ho’a qaamaa >42 o C
-anorexia nyaata guutummaatti dhaabuu
-raafamuu ykn raafamuu fi du’a tasaa
-Dhiigni dukkanaa'aan qaawwa uumamaa irraa darbuu
-Dhibee garaachaa
Dhukkuba adda baasuu
 Mallattoolee kilinikaa fi laaboraatoorii

Wal’aansa : wal’aansa oksijiinii tetracycline fi pencilline jalqabaa

To’annoo fi ittisa
 Reeffa hin banin

 Reeffa awwaaluu ykn gubuu

 Talaallii bineensota dhukkubsataa beeyladaa osoo season of out

break dura yaalu
Miila gurraacha
 Innis dhukkuba baakteeriyaa cimaa loonii fi hoolaa kan
baakteeriyaa clostridium chauvoei jedhamu irraa
dhufudha
Mallattoo kilinikaa
 Dhaqna gubaa

 Laamsha'uu

 Mukaa'aa

 Maashaa ulfaataa irratti dhiita’uu kan tuqaan ol ka’u

 Qorannoo -mallattoo kilinikaa fi mana yaalaa

 Wal'aansa - pensiliin fi oksijiinii tetra cycline

 Tishuuwwan dhibee kanaan qabaman keessaa bishaan

bahuu fi facaasuun
Mana jireenyaa loon Foon Loonii
 hojii re’ee-re’ee fi kuusaa irratti argaman harki caalaan
isaanii ala guddifamu .
 Yeroo hamaa ( haala qilleensaa hamaa), gaaddisa bifa
tokko tokko kan akka mana kuusaa, sheedii, ykn qilleensa
ittisuu , fi bifa siree tokko tokko, re’ee fi re’ootaaf ni
kennama.
 Haala qilleensaa ho’i/ jiidhinni naannoo baay’ee ol’aanaa
ta’e keessatti gaaddidduu argachuun barbaachisaadha.
 Haala qilleensaa goggogaa keessatti sirni bishaan facaasu
yeroo ho'aa qabbanaa'uu fi to'annoo dafqaatti
fayyadamuun ni danda'ama .
 Bakki nyaataa gurguddoon nyaata horii fi saffisa
guddinaa guddisuuf loon qalama keessatti ni daangessu.
Hojimaata bulchiinsa waliigalaa fi meeshaalee qonnaa
 Meeshaalee

 Cattle crush : - bineensonni hojii adda addaa akka - talaallii,

biifamuu, jiidha, gaanfa irraa buqqisuu, inseminated, ulfa adda
baafamuu fi konkolaataa fe’umsaa irratti fe’uu akka hin hojjenne
dhorkuuf kan ooludha
Qalama adda baafamuu
 Qalama re’ee: saanduqa nyaataa, bakka marga itti kuufamu, fi
bakka bishaan itti obaasan qabaachuu qaba .
 Rump fe’uu fi buusuu : Namni loon kamiyyuu loading chute
barbaada. Chutes kun kan socho’an ykn gosa dhaabbataa ta’uu
danda’u.
 Nyaata keessaa: Nyaata gahaa qabachuuf, qodaa bal’inni isaa
seentimeetira 45-60 fi gad fageenya seentimeetira 30-45 kan qabu
yoo ta’u, gubbaan boollaa lafa irraa 60cm ta’uu qaba
 Bishaan karaa - yeroo tokkotti % 10 mooraa keessaa bakka
dhugaatii kennuudhaaf dheeraa ta’uu qaba .
3.8.8. Danqaalee oomisha loon foon loonii
• Walumaagalatti danqaaleen oomishtummaa beeyladaa gita gurguddoo
lamatti ramadamuu danda’u: Jeneetikii fi Jeneetikii hin taane.
Danqaalee Jeneetikii Hin Taane
I) Qabeenya nyaata beeyladaa argamuu
 Hanqinni kun daran kan hammaatu jijjiirama waqtii qulqullinaa fi
argama nyaataa irratti mul’achuun isaati.
 Haalli Itiyoophiyaa zoonii agro-ecological adda addaa gidduu
garaagarummaan jiraatus xiqqaa fi guddaan wal fakkaata.
II)Dhukkuba beeyladaa fi sirna kenniinsa fayyaa beeyladaa
Danqaalee kun kan of keessaa qabu
– Babal’ina ilbiisota keessaa & alaa (liver fluke, GI parasites, ticks,
mites, fi kkf ).
– Tatamsa’ina dhukkuboota daddarboo fi daddarboo hin taane.
– Tajaajila beeyladaa gahaa dhabuu (tajaajilli, qoricha & humna 67
namaa jiraachuu ) .
III) Danqaalee hawaas-dinagdee
 Hubannoo gaarii daayinamiksii sirna qonna midhaanii/ beeyladaa
(qonnaan bulaa & imaammata baastoota lamaaniin).
 Bu’uuraalee misoomaa gahaa dhabuu (fkn Gabaa, geejjibni gaarii
hin taane fi kkf).
IV)Dhidhaalee imaammataa: Beeyladni yeroo baayyee karoora
misooma biyyaalessaa fi/ykn naannoo irraa tuffatamuu fi
imaammata ifa ta’e horii ilaalchisee qabaachuu dhabuu

2 Danqaalee Jeneetikii
 Dandeettiin jeneetikii beeylada dhalootaan jiraatan gadi aanaa
ta’uun namoota hedduu biratti damee kana keessatti rakkoo
guddaa akka ta’etti ilaalama.
 Odeeffannoon bu'aa jeneetikii sanyiiwwan loonii biyyattii hunda
jechuun ni danda'ama irratti argamu hin jiru ykn xiqqaadha . 68
BOQONNAA AFUR: OMISHAA HOOLAA FI RE'EE
4 . Seensa
4 .1.1.1.1.1. Jechoota Waliigalaa Oomisha Hoolaa fi Re’ee keessatti
fayyadaman
 Ram: hoolaa dhiiraa bilchina saalaa horatee walhormaata
(walhormaata)f eege .
 Buqqee: re’ee dhiiraa bilchina saalaa horatee walhormaata
(walhormaata)f eegamu .
 Hoola: hoolaa dubaraa yoo xiqqaate tokko deesse

 Doe: re'ee dubaraa yoo xiqqaate tokko deesse

 Hoolaa: ilmoo hoolaa (saala yookaan) .

 Hoolaa Ram: hoolaa dhiiraa dargaggeessa

 Hoolaa hoolaa: hoolaa dubaraa dargaggeettii

 Mucaa: ilmoo re'ee (saala kamiyyuu) .

 Biilii: re'ee dhiiraa dargaggeessa 69

 Mucaa guddiftuu: re'ee dubaraa dargaggeettii

 Waggaa: hoolaa fi re’oota gara waggaa tokkoo ta’an
 Doelings / goatlings : re’oota dubaraa gara waggaa
tokkoo ta’an
 Wether : dhiira castrated ta'e

 Hoolaa: adeemsa ykn gocha da’umsa (da’umsa)

hoolaa
 Kidding: adeemsa ykn gocha da’umsa (parturition)
re’oota keessatti raawwatamu
 hoolaa : foon hoolaa

 Hoolaa: foon hoolaa xixiqqoo

 Chevon : foon re'ee

70
4.1.2 KA’UMSA, MANAA FI RAABSA HOOLAA FI RE’EE

 10,500 oliin dura kaaba Iraaq keessatti kan maddanii fi mana

keessa jiraatan turan .
 Re'oonni Kibba Dhiha Eeshiyaa keessatti , daangaa Iraan fi
Iraaq irratti naannoo bara 9000 hanga 7000 Dh.K.D.

Hoolonni kun irra caalaa mouflon s irraa akka bu’an yaadameera

 Moofloon Eeshiyaa ( Ovis orientalis ):gosa bosona ammallee
Eeshiyaa Xiqqoo fi Kibba Iraan keessatti argamu
 Moofloon Awurooppaa ( Ovis musimon ), jechuunis dhalataa
Awurooppaati
 Uriyaan Eeshiyaa ( Ovis vignei ) akaakayyuu hoolota manaa
ta’uu danda’a

71
Abbootiin bosona re'ee kanneen akka:
 Capra hircus (re'oonni dhugaa fi bezoar kan gosa kanaati) .
 Capra ibex (ibex kan gosa kanaati) .
 Capra caucassica ( ibex Ispeen) jedhamu .
 Capra falconeri ( Markhor kan Eeshiyaa) .
 Gosoota bosona kana keessaa akaakayyuun re’oota manaa ( Capra
hircus ) inni guddaan Bezoar kibba dhiha Eeshiyaa ti.
4.1.3 Baay’ina ummataa fi Raabsa hoolaa fi re’oota
 Akka gabaasa CSA ( 2018) tti Itoophiyaa keessatti baay’inni
hoolaa fi re’ee gara 31.30 akka ta’u tilmaamameera fi miiliyoona
32.24 , akkaataa wal duraa duubaan jiruun.
 Hoolonni gara % 70-75 fi re’oonni % 30 lafa olka’aa biyyattii
keessatti argamu.
 Naannoo tiroopikii fi subtiroopikii keessatti hoolonni %28.9 ,
72
re’oonni ammoo %20.2 beeylada qamadii waliigalaa keessaa
bakka bu’u.
 FACA’IINSA HOOLAA FI RE’EE TROPICS FI SUBTROPICS KEESSATTI
Naannoo Hoolaa Re'ee
Lakkoofsa Dhibbeenta Lakkoof Dhibbeenta
(miliyoona) . a sa a
(miliyoo
na) .
Afrikaa 171 irratti 36.0 irratti 144.7 41.3
irratti kan
ibsame
Ameerikaa Kibbaa 107.4 22.9.9 18.4 5.3.3
Eeshiyaa, Hindii Dhihaa 109.0 irratti 23.2.2 52.7 15.1.1
kan argamu
Eeshiyaa, baha Hindii 6.4.4 1.4.4 13.7 3.9.9
73

Hindii, Paakistaan fi 66. 66. 14.1.1.1 109.8 31.4

Baanglaadeesh (ardii xiqqaa
 Hoolonni bu’uuraan dheeduu waan ta’aniif biqiltoota gabaabaa
dheeduu filatu
 Bakka ho’aa goggogaa keessatti, re’oonni hoolota wajjin wal
bira qabamee yoo ilaalamu baay’inaan bakka bu’u.
 Kanarraa ka’uun, baay’inni re’oonni Afrikaa fi ardiilee xiqqaa
Hindii keessatti argamu.
 Biyyeen cirrachaa salphaan naannoo tiroopikii goggogaa
naannoo re’ootaaf filatamaa dha.
 Amaloota uumamaan qaban kan akka
Bishaan hir’achuu dandamachuu, .
Filannoo daawwachuu fi
Amalli nyaataa bal’aa , re’oonni naannoo rooba
mm 750 gadi argatan keessatti akka guddatan 74
taasisa .
4.1.4 . Faayidaa bineensota qamadii gurguddoo irra
 Dhala ol’aanaa qabu: Lamaan ykn dachaa da’uun da’uun ni mul’ata

 Yeroo dhalootaa gabaabaa qabaachuu - gara ji'a 18

 Yeroo hoolaa/kidding yeroo gabaabaa qabaachuu (ji’a 8tti bulchiinsa gaarii

jalatti ykn waggaa lama keessatti hoolaa / kidding sadii qabaachuun
waanuma jiruudha) -yeroo jireenyaa keessatti midhaan baay’isuu
 Omishni hoolaa fi re’ee invastimantii jalqabaa gadi aanaa barbaada: gatii
bittaa bineensotaa gadi aanaadha. Mana jireenyaaf bakki xiqqaan
barbaachisaadha
 Nyaanni barbaachisu xiqqaadha

 Balaa fi kasaaraa sababa hannaa fi bineensota adamsitootaatiin yoo mudate

abbaa qabeenyaa irratti balaa xiqqaa qabu.
 Oomishaalee (foon, aannan, gogaa fi faayibara ) hamma mijataa ta’e ni
oomishu .
 Haala naannoo hamaa keessatti lubbuun jiraachuu fi ga’umsa agarsiisuu
danda’u
75
 Isaanis bulchuuf salphaadha- hojii maatii barbaadu (ijoollee fi dubartoonni
danda’u ). Isaanis karaa salphaa galii maddisiisuudha.
4.2.2. Mala Ramaddii Hoolotaa fi Re’ee
4.2.1.1. Mala Ramaddii Sanyii Hoolotaa
 Yeroo baay’ee hoolonni irratti hundaa’uun ramadamu
 gosa funyaan, .

 haguuggii kootii fi

 dalagaa/itti fayyadama

1. Gosa funyaan
 Hoolota manaa keessatti gosootni funyaan gurguddoon afur adda
baafamaniiru:
 funyaan dheeraa kan qabu, .
 funyaan gabaabaa, .
 furdaa-funyaan fi
 fat- ramped ta’e.
An. Hoolonni funyaan dheeraa qaban ni hormaata
76
qeenxee. Funyaan haphii dheeraa kan qabu
b. Funyaan furdaa dheeraa kan qabu
qeenxee. Funyaan haphii dheeraa kan qabu
 Fkn . Merinos fi Rambouillet jedhaman

 Walumaagalatti suufii gaarii kan qaban yoo ta’u, baay’inaan

oomisha suufiidhaaf kan qabamanidha.
b. Funyaan furdaa dheeraa kan qabu
 Isaanis suufii gurguddaa ykn haguuggii kootii rifeensa qabu.

– Fkn Hoolota Sudaan Gammoojjii

ii. Sanyiiwwan funyaan gabaabaa qaban
 Isaanis baay’inaan sanyii suufii gurguddaa oomishaniidha

iii. Sanyiiwwan funyaan furdaa qaban

 Funyaan isaa akka bakka kuusaa cooma garmalee ta’ee kan
tajaajilu yoo ta’u kunis hoolonni yeroo dheeraaf walakkaa beela
akka dandamatan kan dandamatudha.
Fkn Sanyiiwwan Hoolota Itoophiyaa irra caalaa sirna qonna 77
walmakaa keessatti qabaman
2. Haguuggii Kootii
 Hoolonni garee gurguddaa sadiitti ramadamuu danda’u , hoolaa suufii,
rifeensaafi foon
An. Hoolota suufii
 Dabalataanis garee lamatti ramadamee fine wool & coarse wool sheep

Hoolota suufii gaarii qaban

 suufii gaarii uffataaf oolu argamsiisa
 irra caalaa hoolota funyaan haphii dheeraa qaban sanyiiwwan
qilleensa qabbanaawaa ta’aniidha
Hoolota suufii gurguddaa
– suufii gurguddaa kaarpeeti/mat hojjechuuf kan argamsiisan yoo
ta’u, baay’inaan sanyiiwwan hoolaa tropical fat-tailed ykn fat-ramped
ta’aniidha
ii . Hoolota rifeensa qaban
 Adda durummaan naannoo ho’aa keessatti argama.

 Haguuggiin kootii gatii daldalaa hin qabu jechuun ni danda’ama, .

78
 Gogaan kanaa sanyii hoolaa suufii caalaa gatii guddaa qaba sababiin

isaas gogaan isaa furdaa waan ta'eef .

iii. Hoolota foon hoolaa
 Hoolonni bilchaatan suufii gurguddaa kaarpeeti ykn matta’aa

hojjechuuf oolu ni uumu

 Hoolonni haaraan dhalatan gogaa isaanii kootii olka’aa fi mataa

uffachuu/godoo hojjechuuf beekamu.

Fkn . Hoolota Karakul kan Yukireen.

3. Hojii/Fayyadama jalqabaa
 Akka armaan gadiitti ramadama : .
 Foon hoolaa, .

 Rifeensa irraa kan hojjetame,

 Foon fi

 Gosoota aannan/aannani.
79
 4.2.2.2.2. MALA RAMADDII SANYII RE’EE
 Sanyiiwwan re’ee akkaataa:
 madda,

 Boca gurraa fi dheerina, .

 Faayidaa,

 Guddina qaamaa/ulfaatina qaamaa fi

 Olka’iinsi yeroo goge.

1. Ka’umsa
 Ka’umsa irratti hundaa’uun re’oonni akka madda Awurooppaa,
bahaa (Eeshiyaa) ykn Afrikaa ta’anii fudhatamuu danda’u.
Garuu ulaagaa sirrii ta’uu dhiisuu danda’a, sababiin isaas
sanyiiwwan tokko tokko sababa sochii re’oonni naannoo
gidduutti uumamaniin naannoo adda addaatti argamuu danda’u.
2. Boca gurraa fi dheerina
 Sanyiiwwan adda addaa gidduutti garaagarummaan boca gurraa 80

fi dheerinni isaa xiqqaa waan ta’eef hojiirra ooluu xiqqaadha.

3. Hojii
 Re’oonnihojiiwwan gurguddoo isaaniitiin foon,
aannan/aannaniifi gogaa ykn faayibara jedhamee
ramadamaniiru .
 keessa
jiran gama hojii isaaniitiin adda baasuuf
kaayyoo addaatiif gahaa ta’ee hin horsiifamne .
 Kanaafuu,ramaddiin dalagaa irratti hundaa’e
sanyiiwwan tokko tokko qofa irratti raawwatiinsa
qabaachuu danda’a sababiin isaas irra caalaan isaanii
bineensota kaayyoo hundaaf ( multi-purpose ) waan
ta’aniif.
4. Guddina/ulfaatina qaamaa 81

 Mala baay’inaan itti fayyadamnu kan sanyiiwwan

5. Olka’iinsa yeroo goge
Olka’iinsa yeroo goge + ulfaatina qaamaa + irratti hundaa’a
dalagaa, re’oonni garee gurguddoo sadiitti qoodamuu danda’u
i . Sanyiiwwan gurguddoo
 Olka’iinsi yeroo goge = > 65 cm
 Ulfaatina = 20-65 kg
 kaayyoo lama (fooniifi aannan) .
ii. Sanyiiwwan xixiqqoo
 Olka’iinsi yeroo goge = 51- 65 cm
 Ulfaatina = 19-37 kg .
 dalagaa isaaniitiin gosa foon yookaan aannaniiti
iii. Sanyiiwwan Dwarf
 Olka’iinsa gogiinsa = < 50 cm fi
 Ulfaatina = 18-25 kg 82

 a re foon gosa re'oota

4.2.2.1.1.2.2.1. FAKKEENYA FILATAME SANYII HOOLAA ITOOPHIYAA TOKKO
TOKKO

1. Hoolota Arsii -Baalee

 Lafa olka’aa bahaa fi kibba-
giddugaleessa Itiyoophiyaa keessatti,
Naannoo Oromiyaa zoonii Arsii ,
Baalee, Harargee fi Shewa Bahaa
keessatti kan faca’ee fi
 Kutaalee SNNPR hedduu keessatti

Amaloota : 1 .
 Hoolota gosa funyaan furdaa qaban

 Dhiironni gaanfa kan qaban yoo ta’u

dubartoonni garuu yookaan polled
yookaan gaanfa bu’uuraa qabaachuu
danda’u.
 Halluun bunni dukkanaa’aa irraa kaasee
hanga halluu diimaa kan qabu yoo ta’u,
tuqaa adii qaba 83
 irra caalaa fooniifi Gogaa oomishaaf
kan qabamu
2. Hoolota Affaar
 Baha Tigraay , naannoo Affaar Eth., Eritrea
fi Jibuutii, bahaan hanga Dire Dawaatti ,
kaabaan hanga magaalaa Baatiitti kan
babal’atudha

Amalli isaanii: 1.1.

 Fat- rumped ta’e gosa & bu’uurri funyaan
isaa bal’aa dha
 Polled garuu gurra lop dheeraa qaba
 Yeroo baay’ee halluu adii ykn diimaa qaba
 foon qulqullina olaanaa qabu oomishuuf
beekama
 hawaasa tiksee fi agro-pastoral tiin kan
eegamu
 sanyii xiqqaa ulfaatina bilchaataa= 30-35 kg
 Ulfaatinni hoolaa bilchaate gara kg 31.6 84

dha.

3. Hoolota Abisiiniyaa (Itophiyaa).
 Guutummaa naannoo olka'aa biyyattii keessatti argama

 Maddi isaa Biyya Arabaa irraa ta'uu danda'a

 Irra caalaa sirna qonna midhaanii-horii oomisha fooniifi gogaa

keessatti kan eegamu.
Amaloota armaan gadii qaba:
 Hoolota gosa funyaan furdaa qaban

 Dubartoonni yeroo baay’ee polled kan ta’an yoo ta’u, dhiironni

gosa gaanfa adda addaa qabu
 Ruff ykn mane (rifeensa dheeraa dugda mormaa fi garba) fi miila
dheeraa qabaachuu danda’a
 Guddina giddu galeessaa, giddu galeessaan ulfaatina 45-52kg fi
olka’iinsa 74cm qaba
 halluu kootii bunni kan qabu ta’us diimaa, gurraacha, adii ykn
walmakaa/citaa ta’uu danda’a
 Omishni aannani xiqqaadha, hoolaa qofaaf gahaadha
4 . Hoolota Somaalee Gurraacha
 Ogaden ykn Berber Black head sheep
jedhamuunis beekama naannoo Somaalee fi
gaanfa Afrikaa hunda keessatti raabsame
Amaloota armaan gadiitiin kan amala qaban:
 Hoolota gosa furdaa (kuufama cooma guddaa
rump irratti fi bu’uura funyaan/kutaa duubaa
irratti malee funyaan hoolaa irratti miti).
 Ulfaatina 30-45kg yoo ta’u olka’iinsa cm 60-
68 qaba
 Haguuggiin kootii rifeensa gabaabaa qaba

 Mataa gurraacha qaamaa fi miila adii qabu,

gaanfa hin qabne & naannoon gurraacha mataa
irraa hanga mormaatti kan uwwisu yoo ta’u
yeroo tokko tokko ammoo hanga garbaatti kan
ga’u qabaachuu
 Foon fi gogaadhaan kan beekamu Omisha
86
 gaariin kan madaqe, kanarraa ka’uun hawaasa
tiksee fi agro-pastoral tiin kan eegamu
5. Tukur hoolaa
 Irra caalaa naannoo Lastaa ( Wolloo fi Tigraay
jidduu ) keessatti argama .
 Irra caalaa sirna horsiisa beeyladaa midhaanii
keessatti kan qabamu/ Sirna qonna walmakaa oomisha
fooniifi gogaa garuu oomisha suufii gurguddaafis
fayyadamuu ni danda’a.
Amaloota armaan gadiitiin kan amala qabu
 Hoolota gosa funyaan furdaa qaban

 Guddinaan xiqqaadha

 Funyaan furdaa akka gaariitti guddate qaba.

 Halluun kootii adii bunni fi pied (walmakaa), haala

kamiinuu hoolaa rifeensa qabu .
6 . Horroo hoolaa
 Irra caalaa dhiha Itiyoophiyaa keessatti
kan raabsame yoo ta’u, naannoo dhiha
Shoa irraa kaasee hanga Wellega
Bahaa fi Dhihaa , Illuababoraa fi
Jimmaatti kan uwwisu dha
 Sirna qonna walmakaa keessatti kan
eegamu .

Amaloota
 furdaas ta’e furdaa hin qabu gosa,
kanaa mannaa gosa funyaan haphii
qabu
 halluu kootii bunni salphaan qabu

 Lamaan da'uudhaan beekama

88
 Foon fi oomishni gogaa
kaayyoowwan ijoo qabachuudha
7 . Menz Hoolota
 Naannoo Menz fi Selale Shewa & kutaalee tokko
tokko zoonii Wollo keessatti raabsame
 Sirna qonna walmakaa irratti kan madaqe

Amaloota
Hoolota gosa funyaan furdaa qaban
Dhiironni yeroo baayyee gaanfa kan qaban yoo
ta'u dubartoonni garuu polled ta'u
Guddinni giddu galeessaa, ulfaatinni 30-35kg, fi
olka’iinsi giddu galeessaa garba irratti korbeessa
hoolaa fi hoolaa ga’eessotaaf cm 64 fi 58cm dha
Gosa suufii, tarii hoolota naannoo sanaa beekaman
oomisha suufii gurguddaaf
Cirrachuun waggaatti al lama kan raawwatamu
yoo ta’u, oomisha suufii gurguddaa kg 1-1.6;
meeshaa suufii adda addaa hojjechuuf kan
ooludha.
89
Akkasumas oomisha fooniif kan qabamu.
Lamaan da’uun baay’inaan kan mul’atu yoo ta’u,
8 . Washera jedhamtu ( Dangla )
hoolaa
Baay'inaan naannoo Amaaraa naannoo
Gojam Lixaa fi Bahaa hanga kibba Haroo
Taanaatti babal'atu keessatti argama .
Amaloota
 Ulfaatinni gara kg 2.8, 13.8 fi 22.7
yeroo dhalatan, harma irraa kutuu fi
umurii ji’a jahaa.
 Saffisni guddinni erga harma irraa
ciccitee booda sanyiiwwan dhalootaan
jiraatan biroo tokko tokko caalaa wal
madaala, daran fooyya’aadha.
 Kunis sanyii kun gabaa biyya keessaa
fi al-ergiidhaaf oomisha foon hoolaa
daldalaaf akka oolu agarsiisa.
 Saffisa wal-lachuu olaanaa
4.2.2.2.2.2.2. SANYIIWWAN HOOLOTA BIYYA ALAA
FILATAMAN TOKKO TOKKO
1.Hampshire
 Bilchina dafee fi qulqullina reeffaatiin kan
beekamu
 suufii gaarii oomishuuf beekama

 Korbeessa hoolaa guutummaatti guddate

tokko gara kg 90 yoo ta’u, hoolaan tokko
ammoo kg 63 ulfaata.
 Hoolonni dhalatanii hanga ji'a 4tti guyyaatti
kg 0.45 ni dabalu
2. Kooriidaal
 ka’umsi isaa Niiw Ziilaand yoo ta’u, fannoo
Liinkan fi Meeriinoo gidduu jirudha
 Debreetti raabsuuf Menz waliin
qaxxaamuree Birhaan suufii giddu galeessaa
91
akkasumas reeffa qulqullina gaarii qabu
oomishuuf
3. Awaasii
 Hoolota funyaan furdaa qaban
 Foon fi suufii gurguddaa waliin kan
beekamu dandeettii aannani .
 Israa'el irraa kan galfame hoolota
Menz waliin Debreetti akka
qaxxaamuran Birhaan hoolaa horsiisaa

4. Dorper jedhamuun beekama

 foon Afrikaa Kibbaatti guddate
 sanyiiwwan Faarsi Dorset Horn fi
Blackhead gidduutti wal-
qaxxaamuraa .
 Saffisaan kan guddatu oomisha
92
fooniif konfoormeeshinii gaarii kan
qabu .
4.3.3. SANYIIWWAN RE'EE
4.3.1.1. FAKKEENYOTA FILATAMOO SANYIIWWAN RE’EE ITOOPHIYAA TOKKO TOKKOO

1. Re'oota Abergele
 Tigraay Kibbaa , akkasumas Wolloo Kaabaa
fi Sekotaa & Gonder bahaa cinaatti argama
 Naannoo lafa olka’aa keessatti, qonna
walmakaa fi sirna agro-pastoral keessatti
kan madaqfame
Amaloota
Konfoormeeshinii qaamaa kompaaktii fi
akka gaariitti ijaarame qabaachuu.
halluu diimaa bunni .
Dhiironni gaanfa isaanii gara duubatti
qajeelu qabu.
Ulfaatina kg 28-34 yoo ta’u olka’iinsi isaanii
cm 65-71 dha.
93
Isaanis tokko qofa dhalataniin beekamu .
oomisha aannan, foon, gogaa fi xaa’oodhaaf
kan qabamu
2. Re'ee Affaar
 Itiyoophiyaa gammoojjii Rift, depression
Danakil fi kaabaa fi dhiha Harargee keessatti
kan raabsame , .
 Bakka goggogaa fi walakkaa goggogaa ta’etti
kan madaqe yoo ta’u, irra caalaa tiksitootaa fi
tiksitoota qonnaatiin kan qabamu.
Amaloota
 Miila dheeraa kan qabaniifi gaanfa dheeraa
haphii gara oliitti kan akeeku, .
 Halluu kootii wal makaa qabu , .

 Gurra ciccitaa & fuula dhiphoo/xiqqaa

qabaachuu .
 Ulfaatina isaanii kg 24-31 fi olka’iinsi isaanii
cm 61-65 ta’uu danda’a.
 Aannani , foon fi gogaa fi hojii hawaasummaaf
kan eegamu, jechuunis cidha fi fayyitoota
aadaa/ amantii irratti gatii misirroo kaffaluuf 94
kan oolu .
 Tiksitoonni aarsaa qaluuf re'oota adii ykn
3. Re'ee Arsii -Baalee
 Guutummaa naannoo Arsii fi Baalee keessatti kan
argamu, hanga olka’iinsa m 4000. akkasumas olka'iinsa
olka'aa Sidaamaa fi dhiha Harargee keessatti argama .
 jiidha qabuu fi jiidha hin qabneef kan madaqudha .

 Garuu gariin ammallee naannoo walakkaa goggogaa

Arsii , Baalee fi Sidamoo keessatti qabamaniiru
tiksitoota qonnaatiin
 sirna qonna walmakaa (lafa olka’aa fi lafa gadi fagoo)
keessatti kan eegamu .
Amaloota
 Re’oonni lafa olka’aa keessatti argaman yeroo baay’ee
rifeensa kan qaban yoo ta’u kanneen lafa gadi fagoo
keessa jiran garuu rifeensa gabaabaa, miila dheeraa fi
gurra dheeraa qabu (kunniin konfoormeeshinii qaamaa
re’oota lafa gadi aanaa irra caalaan isaaniiti).
 Halluun kootii adii, gurraacha fi bunni itti makame
patchy patter dha
 Ulfaatinni qaamaa kg 30 hanga 42 fi dheerinni isaa cm
66 hanga 75 ta'a 95
 Lamaan ykn dachaa dhaloota isaaniitiin beekamu .

 Aannani, foon, gogaa fi xaa’oodhaaf kan eegamu

4. Begayit ( Barka ) Re'ee
 Ertiraa keessatti Barka
jedhamuunis kan beekaman gosa
re'ee Nubiyaa irraa kan
dhufanidha
 Tigraay & kibba-lixa Eertiraa
keessatti kan raabsame
 Olka’iinsi garba irratti = 74.3
±7.2cm fi 67.9±4.3 cm bucks fi
does ga’eessotaaf, akkaataa wal
duraa duubaan
 Uffata guddaa kan qaban yoo
ta’u, aannan kan qabanidha

96
5. Giddugaleessa Haayilaandi G oats
 Guutummaa lafa olka’aa giddu galeessaa,
gammoojjii Rift ( Tigray , Wollo , Gonder fi
Shewa ) irraa gara dhihaatti kan raabsame, .
 jiidha qabuu fi walakkaa jiidha qabuuf kan
madaqu ( Dega fi Weynadega ) .
 Sirna qonna walmakaa keessatti tuuta xixiqqoo
keessatti kan eegamu
Amaloota:
 Fuula bal’aa fi gaanfa furdaa kan qaban yoo
ta’u, halluun isaanii diimaa kan ta’ee fi
dhiironni baay’een isaanii qeensaa fi ruff kan
qabani dha.
 Foon, aannan, gogaa fi xaa’oodhaaf kan eegamu

 olka’iinsi garba irratti = 76.3 ± 5.0cm fi

67.9±3.2 cm bucks fi does ga’eessotaaf,
akkaataa wal duraa duubaan
97
 Gosoota Haayilaandii dhihaa fi Keffaa wajjin
kan walqabatani dha
6. Kaffa G oats
 Lafa olka'aa fi lafa gadi fagoo Keffaa fi kibba
Shewaa Keembataa fi Haddiyaatti kan raabsame , .
 jiidha hin qabnee fi lafa gadi fagoo walakkaa
goggogaa ta’etti kan madaqe, sirna qonna walmakaa
keessatti tuuta xixiqqoo keessatti kan eegamu
Amaloota:
 Halluun kootii diimaa ykn gurraacha, qoonqoo
gabaabaa gurra xixiqqoo fi piroofaayilii fuula
qajeelaa qabu.
 Dhiironni gaanfa gara duubaatti akeeku qabu.
Haguuggii kootii rifeensa gurguddaa qabaadhu.
 Qeensaa fi ruff dhiirota baay’ee irratti kan mul’atu
yoo ta’u, wattles dhiiraa fi dubara muraasa irratti ni
mul’ata.
 Ulfaatinni qaamaa kg 28 hanga 41 yoo ta’u,
dheerinni isaanii seentimeetira 67 hanga 76 ta’a
98
 Foon, aannan, gogaa fi xaa’oodhaaf kan eegamu

 Re’oota Western Highland wajjin kan walqabatu

7. Re'ee Somaalee
Gurra Gabaabaa Somaalee
 Naannoo kaabaa fi bahaa Ogaaden fi Jijigaa ,
akkasumas Degehabuor fi Wardier , .
 Bakka goggogaa fi Walakkaa goggogaa ta’etti
kan madaqe, baay’inaan namoota tikseetiin kan
qabamu
Amaloota
 halluu adii kan qabu rifeensa gabaabaa,
piroofaayilii fuula qajeelaa
 Gosoota re’ee Somaalee gurra dheeraa qaban
caalaa guddinaan xiqqaadha.
 Gaanfa gara oliitti akeeku qabu. Dhiironni
baay’een isaanii fi dubartoonni muraasni qeensa
qabu. Wattles dhiiraa fi dubara muraasa irratti
mul’ata.
 Ulfaatinni qaamaa kg 28 hanga32 yoo ta'u,
dheerinni isaa 61 hanga 66cm ta'a. 99
 Aannani, dhadhaa, foon, gogaa fi
hojiiwwan/dirqama hawaasummaaf kan qabamu
Re'oota Somaalee Gurra Dheeraa qaban
 Guutummaa Ogaadeen , fi lafa gadi fagoo Baalee, Booranaa fi kibba
Sidaamaa keessatti kan raabsame , .
 Bakka goggogaa fi walakkaa goggogaa ta’etti kan madaqe,
baay’inaan namoota tikseetiin kan eegamu
Amaloota
 Halluun kootii irra caalaa adii, piroofaayilii fuula qajeelaa qabu.

 Gaanfa qaxxaamuraa fi duubatti deebi’u, gurra dheeraa qabaachuu

 muraasni ruff qaban garuu dhiironni baay’een fi dubartoonni muraasni

qeensa qabu.
 Ulfaatinni qaamaa kg 32 hanga 42 yoo ta'u, dheerinni isaa cm 69
hanga 76 ta'a
 Irra caalaa aannan, foon, dhiigaa fi dirqama/hojii hawaasummaaf kan
qabamu
Fkn Dhiirri Somaalee yoo fuudhuu fedhe re'ee haala gaarii irra jirtu
abbaa intala gurbaan fuudhuu fedhutti geessa. Abbaan re’ee yoo fudhatu
fuudhaa fi heerumaaf walii galuu isaa ni hubatama.
8. Re'ee Harargee Gadaa
 Guutummaa lafa olka’aa bahaa fi lixa Harargee
keessatti kan raabsame , jiidha su b naannoo
jiidha qabuu fi jiidha qabu walakkaa goggogaa,
sirna qonnaa walmakaa keessatti kan eegamu
 Re'oota Somaalee gurra gabaabaa qaban irraa
kan argame

Amaloota:
 Have white, brown, black or mixed coat color ,
irra caalaa polled, qajeelaa ykn konkave facial
profile fi rifeensa gabaabaa.
 Qeensi dhiirota baay’ee irratti kan mul’atu yoo
ta’u dubartoota irratti garuu hin mul’atu. Wattles
dhiirota tokko tokko irratti ni mul’ata
 Ulfaatinni qaamaa kg 29 hanga 42 yoo ta’u,
olka’iinsi qaamaa cm 63-72 ta’a 101
 Aannani, foon, gogaa fi hojii hawaasummaaf
kan eegamu .
9. G oats Lafa Olka'aa Dhihaa ( Agew Goats) .
 Lafa olka'aa kibba Gonder , Gojjam , Wollega fi lixa
Shewaatti kan raabsame , .
 Naannoo olka’aa/jiidhina hanga jiidha jalaatti kan
madaqfamee fi sirna qonna walmakaa keessatti kan
eegamu
Amaloota
 Profaayilii fuula qaxxaamuraa qabaachuu, haguuggii
kootii gurguddaa garuu dheeraa (rifeensa), halluun
kootii halluuwwan biroo wajjin walqabatee adii dha .
 Re’oonni baay’een isaanii gaanfa qajeelaa gara
duubatti akeeku qabu.
 Qeensaa fi ruff dhiirota tokko tokko irratti ni
mul’ata.
 Wattles re'oota tokko tokko keessatti (dubartii fi
dhiira) ni mul'ata .
 Madda maallaqaa, fooniifi gogaa ta'ee kan eegamu.

 Saffisa da'umsa lamaan (36 %) ol'aanaa ta'een

beekama .
10. Re’oota Lafa Gadii Dhihaa
 Lafa gadi fagoo dhihaa Sudaan daangessu ( Metekel ,
Assosa fi Gambella ) keessatti kan raabsame
 jiidha qabuu fi jiidha gadi aanaa ta’etti kan madaqu,
irra caalaa agro-pastoralists tiin kan eegamu
Amaloota:
 have a straight facial profile, mainly white with some
black and grey colors , gaanfi qajeelaan gara
duubaatti kan akeeku, qeensaa fi ruff dhiirota baay’ee
irratti kan mul’atu yoo ta’u wattles dhiirota muraasa
irratti ni mul’ata
 Ulfaatinni isaa 34-36kg fi olka’iinsi isaa 64-67 cm
dha
 Foon, aannaniifi gogaadhaaf kan eegamu.

 Giddugaleessaa fi Dhiha Highland wajjin kan

walqabatu . 103
 Re’oonni naannoo tiksee fi agro-pastoral keessatti aannan ni
kennama.
11. Re'ee Wolyto-Gujii
 Naannoo kaabaa fi kibba Oomoo , Kibba Sidaamaa fi
kutaalee Wolaytaatti kan raabsame
 Baay’inaan naannoo goggogaa fi walakkaa goggogaa
keessatti kan argamu yoo ta’u, tiksitootaan kan qabamu
yoo ta’u, sirna qonna walmakaa keessatti muraasa

Amaloota
 Brown, black or red in patchy pattern color , kootii sirri
calaqqisu wajjin.
 Mataa xiqqaa dugda, jalaa ykn miila fuulduraa irratti
sarara gurraacha ykn bunni qabu qabaadhu.
 Gaanfa qajeelaa ykn qaxxaamuraa qabu. Dhiironni
baay’een isaanii wattles, beard fi ruff ni qabaatu.
 Ulfaatinni kg 29 hanga 39 fi olka’iinsi cm 66 hanga 73
ta’a
 Aannani , dhadhaa, foon , gogaa, bilchaataa fi hojii
104
hawaasummaa tokko tokkoof kan eegamu
 Gosoota Arsii -Baalee wajjin wal qabata
12. Re'ee Nubiyaa
 Wegera ) naannoo lafa gadi fagoo keessatti argama , daangaa
Sudaan waliin
 Zoonii goggogaa fi walakkaa goggogaa keessatti kan jiraatu
waan ta’eef baay’inaan hawaasa tiksee fi agro-pastoral tiin kan
eegamu

Amaloota
 Dheeraa, gurra dheeraa fi rifeensa dheeraa kan qaban.

 Irra caalaa halluu gurraacha ykn bunni ykn halluu diimaa qaba .

 Ulfaatinni qaamaa kg 30-34 yoo ta’u, yeroo gogetti olka’iinsi

isaa cm 70-74 ta’a
 Mainly kept for milk production , foon oomisha sadarkaa
lammaffaati.
 Re'oota aannani barbaachisoo Afrikaa keessatti argaman keessaa
tokko (re'oota aannani Afrikaa keessatti beekamtii argatan qofa ).
4.3.2.2. FAKKEENYA FILATAME SANYII RE’EE BIYYAA BIYYAA TOKKO TOKKO DS

1. Saanen
 Sanyiiwwan aannaniin beekaman Siwiizarlaanditti
guddatan
 Omishni aannani guyyoota aannan 250-300
keessatti kg 500-900 gidduutti argama
 gosoota re'ee Affaar fi Haayilaandii waliin
Saanen ce'uuf yaaliin godhamaa ture , garuu hin
milkoofne.
2. Afaan Anglo Nubian
 Qaxxaamuraa Jamnapari (Indian) fi Zaraiby
(Egypt) kan guddate sanyii Nubiyaa fi Damaasqoo
wajjin wal hormaata .
 Kaayyoo lama qabu wal hormaata
 Oomisha aannaniif re'oota Harargee Highland
fooyyessuuf karaa FARM-Africa gara
Itoophiyaatti kan dhiyaate . 106
3.Toggenburg jedhamtu
 Sanyii re'ee aannani kan madde
gammoojjii Toggenburg
Siwiizarlaanditti argamu
 Karaa qaxxaamuraa re'oota Appenzel
Chamoisee waliin taasifameen kan
guddate .
 Re'oota Somaalee waliin wal-
qaxxaamuruudhaan re'oota aannani
sadarkaa qaban oomishuuf
qaxxaamuruudhaaf gara Itoophiyaatti
kan dhiyaate .
4. Re'ee biitaalaa
 Sanyii Jamnapari irraa kan guddatan
yoo ta'u, kutaalee Punjab , Haryana fi
kutaalee Hindii biroo keessatti argamu.
 ji'a 6tti aannan gara liitira 195 kennuu . 107
 Daa’imni dachaa akkaataa idileetti %
60n kan uumamudha .
5. Re’oota Boer
 Sanyii fooniiti garuu aannaniifi
gogaan oomisha barbaachisoodha
 Sanyii kun konfoormeeshinii foon
gaarii qaba
 Omishni reeffa 48–60% gidduutti
argama.
 Akkasumas dhala qabaachuun kan
beekamu yoo ta'u daa'imman hanga
%50 lamaan ta'u .
 sanyiin re'ee Boer fayyadamuun
re'oota biyya keessaa fooyyessuuf
hojiin duraa tokko tokko
hojjetameera . 108
6. Re'ee Damaasqoo ykn Shami
 re’ee aannaniin beekaman biyyoota baha Meditiraaniyaanii fi
Iraaq.
 Kan garee Nubiyaa ti

 Daa’imman dachaa gara %70 keessatti dhalatu

 guyyoota 155 hanga 300 gidduutti oomishni aannani kg 250–

558 gidduutti argama.

109
7. Re'oota Jamnapari
 Sanyii Hindii

 sanyiiwwan re’ee Boer fi Anglo-Nubian guddisuu keessatti kan

itti fayyadaman
 Haala qonnaan bulaa jalatti gara %30 dachaa dachaa
qabaachuu.
 guyyoota 190tti aannan gara liitira 200 oomishuu .

110
4 .4.4. SIRNA OMISHAA HOOLAA FI RE'EE
 Akkaataan namoonni hoolaa fi re’ee itti kunuunsan
biyyaa biyyatti, biyya tokko keessatti illee bakka
bakkatti garaagarummaa qaba.
 Itiyoophiyaa keessatti sirna oomisha hoolaa fi re’ee
tibbana ramaddiin kenname ulaagaalee kanneen akka:
 Sadarkaa oomisha midhaanii waliin walitti makamuu
fi gumaacha jireenyaa, .
 Sadarkaa galtee fi cimina oomishaa, .

 agro-ecology , dheerina yeroo guddinaa fi hariiroo

lafaa fi gosa meeshaa oomishamuu qabuu .
 hundaa’uunsirni oomisha hoolaa fi re’ee cimaa, 111

walakkaa cimaa fi bal’aa jedhamee ramadama.

Sirna Omishaa Bal’aa
Sirna oomisha gadi aanaa galtee xiqqaa qabu. Akka armaan gadiitti
qoodamu:- .
Sirna tiksee, .
Sirna namaa qaxxaamuree, .
Sirna qonna walmakaa , .
Sirna Qonna Midhaanii keessatti Ida’amuu fi
Sirna hidhuu
A) Sirna tiksee
 Sochii walitti fufiinsa qabu tuuta guutuu fi abbootii qabeenyaa

hirmaachisu
 Tuutni kun umurii, saala ykn sadarkaa marsaa walhormaataatiin hin

qoodamu. Nyaata dabalataa kennuudhaaf baayyee rakkisaadha

B)Sirna nama biraa (transhumant system).
 Tuutni waggaa waggaadhaan gartokkoon isaa bakka bu’uura gandaa
112
dhaabbataa tokko bira ga’amutti dheeduudhaan dabarsu, waggaa kan hafe
immoo dheedichaa fagoo irratti, yeroo baay’ee naannoo ikoloojii adda ta’e
Naannoo tiksee fi agro-pastoral keessatti sirni pastoral
& Transhumant kan amala qabu:- .
 Tuuta baay’inni isaanii gosoota biroo wajjin makamee
kan eegamu
 Foon, aannaniifi gogaa (kaayyoo hedduudhaaf)
gurgurtaa beeyladaa waliin kan qabamu
 Nyaata yeroo yeroon argamu (qulqullinaafi
baay’inaan) .
 Du’a olaanaa ijoollee/hoolaa kan (hanga 30%).
 Yeroo dheeraa hoolaa fi qoosaa
 Taateewwan dhukkubaa olaanaa (kan du’a %90 ol fiduu
113
danda’u) .
C) Sirna qonna walmakaa
 Bakka oomisha midhaaniif xiyyeeffannoon guddaan itti

kennamu
 Lafa marginal irratti dheeduu fi haftee midhaanii

sooratu
 Hojii maatii kaffaltii hin qabne sadarkaa baayyee gadi

aanaadhaan kan eegamu, kan akka daa’immanii

 Bulchiinsa xiqqaa kan akka: nyaata dabalataa, kunuunsa

fayyaa, qulqullinaa fi mana jireenyaa

114
D) Sirna Qonna Midhaanii keessatti walitti makamuu
 Hoolotaa fi re’oota dhaabbata biqiltuu kanneen akka
muka firii fi laastikaa fi dhaabbilee qamadii waliin
walitti makuu kan of keessatti hammate dha.
 Maalummaa fi bal’inni walitti makamuu gosa midhaan
biqilaa jiruu fi barbaachisummaa hoolaa fi re’ee irratti
hundaa’a.
Of eeggannoodhaan bulchuu reetii kuusaa barbaada
Faayidaa
 Dhala lafaa ni dabala
 marga dhaabbii jala jiru qulqulleessuuf baasii humna

namaa ni qusata 115

 Fayyadama xaa’oo ni hir’isa
 Bu’aa dinagdee guddaa fida
E) Sirna hidhuu
Funyoodhaan dhuunfaadhaan ykn garee xixiqqoodhaan
hidhuu.
 Guyyaa guyyaan bakka hidhaa jijjiiruun barbaachisaa dha

 Carraan ukkaamfamuu akka hin dandeenye of eeggannoo

gochuu qabna.
 Darbee darbee dabalataan ni kennama

Faayidaa
 Bineensonni bineensota nama nyaataniifi hanna irraa itti
dhiyeenyaan to’achuun ni danda’ama
 Midhaan fi naannoo irratti miidhaa daangeffame
 Isaan kunuunsuuf baasii humna namaa ni qusata
 Fayyadama nyaataa cinaa daandii fi lafa hin barbaadamne
116
marginal irratti argamu haala gaariin fayyadamuu
2 Sirna Omisha Hoolaa fi Re’ee Walakkaa cimaa
 Gara tokkoon sirna oomishaa cimaa fi gartokkoon bal’aa dha
 lafti dheedichaa fi humna namaa jiraachuu isaatiin kan
murtaa’u:- .
 yeroo lafti dheedichaa gahaa ta’e bal’aa ta’us yoo lafti hanqate
garuu cimaadha.
 sirna oomisha cimaaf humni namaa yeroo daangeffame bal'aa dha .
3 . Sirna Cimaa Omisha Hoolaa fi Re’ee
 Sirna galtee olaanaa qabuu fi oomisha olaanaa dha
 Yookaan midhaan dheedhii ykn dheedichaa misoome baay’ee
ol’aanaa ta’een dheeduu, ykn dheedi zeeroo kan of keessatti
hammatedha .
 Irracaalaa mana jireenyaa walitti fufiinsa qabu jira &
nyaachisuun sirna muraa fi baachuu wajjin, dabalata
concentrate wajjin .
 Sirni
cimaan baay’inaan sanyiiwwan adda ta’aniif kan
oolu yoo ta’u, naannoo jiidha qabuu fi jiidha hin qabne
keessatti kan shaakalamu yoo ta’u:- .
 Dhiibbaan ummataa olaanaadha
 Fedhiin beeyladaa fi oomisha beeyladaa gaariin jira
 Bakka naannoon bineensota oomisha olaanaa qabaniif
mijataa ta’etti
Faayidaa
 Qabeenya nyaataa gahumsaan itti fayyadamuu
 Nyaata garmalee kunuunsuuf carraa ni kenna
 Bineensota bineensota adamsitootaa fi hanna irraa
to’achuun salphaadha 118

 Miidhaa midhaanii fi naannoo irra gahu ni hir’isa

Sirna oomisha hoolaa fi re’ee magaalaa fi naannoo magaalaa
(lafa hin qabne).
 Sirni kun magaalota keessaa fi naannoo magaalotaatti hoolotaa fi
re’oota oomishuuf kan of keessatti hammatedha.
 Qabeenyi nyaataa yeroo baay’ee balfa manaa, balfa naannoo
gabaa, hafe warshaa, oomishaalee cinaa fi dheedichaa karaa
cinaa (keessattuu sirna naannoo magaalaa keessatti ) dha.
 Kana malees, magaalota guddachaa jiran hedduu keessatti
hoolota xixiqqaa furdisuun sochii dinagdee ta’ee mul’achaa jira.
 Sirna galtee olaanaa / oomisha olaanaa ykn galtee gadi aanaa /
oomisha gadi aanaa ta’uu danda’a.
 Yeroo baay’ee gosti hoolaa fi re’oonni sirna kana irraa argaman
nyaata biyya keessaaf kan yaadaman yoo ta’u, bineensota akka
gaariitti xumuraman, furdaa gabaa Itoophiyaa biyya keessaatiin
barbaadamu ta’uu isaaniiti.
Ranching jedhamuun beekama
 Raanching sirna oomisha beeyladaa daangaa irratti hundaa’ee sirna
tiksee wajjin walfakkaatu garuu paaraameetota oomishaa, dalagaa
beeyladaa fi bulchiinsa adda addaa qaba.
 Ranching akka sirna itti fayyadama lafaa ammayyaatti ilaalamuu
danda’a . Sirna humna namaa bal’aa ta’ee fi meeshaalee gabaadhaaf
dhiyaatan gosa filatamoo tokko ykn lama irraa oomishuuf
xiyyeeffateedha.
 Kunis irra caalaa bifa beeylada qalma lubbuu qaban fooniif oomishuun
ta’a. Hojiin sirnichaa inni guddaan galii maallaqaa maddisiisuudha.
 Bulchiinsi beeyladaa daangaa murtaa’e keessatti dheeduudhaan kan
amala qabu yoo ta’u, sirna qabiyyee dhuunfaa carraa nyaataa fi bishaan
obaasuu bineensotaa cimsuu danda’uun kan beekamudha.
 Bifa abbummaa horsiisa horii keessatti parastatal , waldaa hojii gamtaa
ykn dhuunfaa (dhaabbata ykn namoota dhuunfaa) ta’uu danda’a.
4.5 . NYAATA HOOLAA FI RE'EE
 Hoolotaa fi re’oonni nyaata adda addaa guddaa nyaachuuf kan
madaqanidha.
 Hoolonni dheedan waan ta’aniif marga gabaabaa filatu. Garuu re'oonni
biraawzaroota waan ta'aniif nyaata adda addaa nyaachuu filatu.
 Re’oonni hoolota caalaa filannoo fi baay’ee daawwatu, keessumaa haala
bal’aa keessatti.
 Nyaata waliigalaa isaan itti fayyadaman irra caalaan isaanii haala
mijataa ta’een gosoota gurguddoo lamatti ramadamuu danda’u:
Roughages fi kan walitti qabaman .
 Roughages meeshaalee gurguddoo qabiyyee faayibaraa olaanaa fi
dhangala’aan soorataa xiqqaa qabani dha. Akka gareetti daran
qoodamanii d ry roughages fi succulents jedhamanii ramadamuu
danda’u.
 Roughages raashina hoolaa fi re’ee waggaa harka caalu keessatti harka
caalu ta’a. 121
 konsantreettiin , faayibara jal’aa xiqqaa fi dhangala’aa soorataa
ol’aanaa kan qabu yoo ta’u, roughages caalaa.
Sirna bullaa'insa nyaataa hoolaa fi re'ee (Ruminants) .
 Ujummoon bullaa’insa nyaataa (ujummoon garaachaa ) bineensa
qamadii akka tuubii qola walitti fufiinsa qabuutti fudhatamuu danda’a-
fiixee lamaan banaa-qaamni naannoo isaa ijaarame. Kutaalee gurguddoo
shan of keessaa qaba: afaan, ujummoo nyaataa, garaacha kutaa
kutaadhaan qoodame, garaacha xiqqaa fi garaacha guddaa.
 xixiqqoo garaa guddaa kutaa kutaadhaan qoodame (rumen, reticulum,
omasum fi abomasums ) qabu.
 Kutaan sirna bullaa'insa nyaataa akkasii bineensota qamadii nyaataniif
faayidaa soorataa jalqabaa lama kenna :
 Bakka dabalataa : soorata isaanii dhiyeessuuf nyaata horii guddaa
baay’ee qopheessuuf bakka barbaachisaa qabu.
 Maayikiroo-orgaanizimoota dabalataa: kutaan garaachaa isa guddaa
ta’e rumen, baay’ina maaykiroo-orgaanizimoota baay’ee ta’eef naannoo
baay’ee barbaadamu ta’e kenna. Baakteeriyaa, pirootozowaa, fangasii fi
damma nyaata liqimfame dammaqu of keessaa qaba.
 Kanarraa ka'uun akka qaruuraa dammaatti hojjeta .
Maayikiroo-orgaanizimoonni kun hojiiwwan barbaachisoo
lama tajaajilu:
I. Isaanis qamadii qamadii akka roughage fayyadamuu danda’an-
fiber achi keessa jiru daakuuf. Isaanis seeliiloosii fi heemiiseeloosa
nyaataa gara asiidota orgaanikii fayyadamuu danda’anitti caccabsu,
isaanis baay’inaan asiidota aseetikii, piroopiyoonii fi buutiiriik
yeroo baay’ee asiidota coomaa jijjiiramaa (VFA) jedhaman . VFAn
kunniin baay’inaan karaa dallaa rumen kan xuuxaman yoo ta’u,
anniisaa barbaachisu keessaa %60 hanga 80 kan kennan.
II. Mirga mana rumen-housing isaaniif jijjiirraa, maaykiroobii
soorata keessummeessituu isaaniif walnyaatu, gosa hariiroo
walnyaatinsaa dhugaa ta’een. Maaykiroobii Rumen vitaaminoota
kompileeksii B hunda fi amiinoo asiidota barbaachisoo ta’an hunda
ni uumu. Dhumarratti MOn kaffaltii nyaataa fi bakka jireenyaaf
lubbuu isaanii keessummeessituu isaaniif kennu
Rumination jedhamuun beekama
 Ruminants keessatti nyaata, keessumaa roughages, gara
xixiqqootti caccabsuun daaku mijeessuuf adeemsa rumination
tiin raawwatama .
 Rumination adeemsa marsaa kan ta’ee fi regurgitation ,
mastication (daakuun), haaromsuu fi deebi’ee liqimsuu bolus .
 Rumination akka bu'aa sochii rumen ingesta afaan keessatti
makaanikaalatti akka manca'u taasisa .

Soorata hoolaa fi re’ootaaf barbaachisu

Soorata barbaachisan: 1.1.
 Suphaa

 Oomisha

 Walhormaata

 Sochii dabalataa
Soorata barbaachisan
 Kaayyoon nyaata horii dhiyeessuu fi nyaata qopheessuu
bineensotaaf soorata isaan barbaadan dhiyeessuudha.
 kunniin gosoota shan keessaa tokkotti qoodamu: anniisaa,
pirootiinii, albuuda, vitaaminii a ykn bishaan.
 Bishaan soorata barbaachisoo geejjibaa soorataa, to’annoo ho’a
qaamaa fi kkf barbaachisan keessaa isa tokko yoo ta’u.Bishaan
barbaachisu dhiibbaa kan geessisuu danda’u:
 Nyaata fudhachuu

 Ho’a qilleensaa

 Sadarkaa Ulfaa

 Harma hoosisuu

 Gosa nyaata

 Irra deddeebiin bishaan obaasuu

Bulchiinsa nyaata hoolaa fi re’oota
 Nyaanni hoolaa fi re’ee raawwii hojii irratti dhiibbaa kan uumu isa
barbaachisaa dha.
 gaarii hin taane saffisa oomishaa gadi aanaa kan fidu yoo ta’u, yeroo
baay’ee guddinaa fi walhormaataan kan ibsamudha.
 Akkasumas sirna ittisa qaamaa fi dandeettii bineensi dhukkuba ittisuu
irratti dhiibbaa qaba
 Haala hanqina nyaataa garmalee hamaa ta’e keessatti duuti uumamuu
danda’a.
 Gama dinagdeetiin baasii nyaataa baasii waliigalaa oomisha beeyladaa
keessaa gara %70 ta’a.
 Kanaafuu , dandeettiin dhaabbilee beeyladaa dalagaa gosa sirna
nyaataa fi nyaataati .
Raawwii hojii fooyyessuu karaa soorata fooyya’aa ta’e yaada walqabatan
sadiitiin murtaa’a : 1 .
• Argamuu soorata
• Gosa sirna nyaataa; fi
• Sadarkaa bulchiinsa nyaataa
Madda nyaata Hoolaa fi Re’ee
An. Dheenya Uumamaa
ii. dheedichaa Fooyya’e
iii. Midhaan dheedichaa ykn midhaan dheedhii misoome
 Midhaan qabachuu : yeroo lafti ogummaa biraatiin itti hin
fayyadamne keessatti guddachuu
 cabsuu : kanneen oomisha midhaan itti aanan fooyyessuudhaan
dhala biyyee fooyyessuu ykn raammoo fi dhukkuba hir’isuu
 Intercrops : tarree midhaan biraa gidduutti kan biqilu yoo ta’u,
kunis dhala biyyee fooyyessuu, gaaddisa kennuu ykn dhiqannaa
to’achuu danda’a.
iv. Nyaata horii kunuunfame (hay, silage) .
V. Haftee midhaanii
Vi. Oomishaalee cinaa agro-industrial 127
Nyaata dabalataa barbaachisa:
1. Yeroo gogiinsa yeroo hanqinni nyaataa uumamu
2. Yeroo walhormaataa, keessumaa erga harma irraa ciccitee booda
jalqaba (mul’achuu) estrus jajjabeessuuf. Kunis walhormaata
(fertility) fooyyessa. Gosti shaakala nyaataa akkasii kan marsaa
estrus jajjabeessuuf kaayyeffate, flushing and steaming up
jedhamee waama.
3. Torban 4-6 dhumaa ulfaa keessatti, ulfaatina dhalootaa akka
dabalu kakaasuuf, du’a hoolaa/ijoollee hir’isuu.
4. Yeroo harma hoosisuu aannan dabalataa dargaggootaa fi
namaaf oolu oomishuuf .

128
4 .6 . HOOLAA FI RE'EE HOORUU
4.6.1 . Walhormaata
 Orgaanizimoonni yeroo baay'atan, ykn sanyii horatan,
Walhormaata jedhama
 Walhormaata saalaa kan jalqabu walhormaata dhiiraa fi dubaraa
irraati. Kunis wal-qunnamtii saalaa (copulation) jedhama.
 Walhormaanni kan uumamu yeroo isparmiin seelii hanqaaquu
keessa seenudha.
4.6.1.1.1.1.1. Qaama Walhormaataa dubartii keessatti
 Sirni walhormaataa dubartii ovaarii, oviduct, gadameessa,
cervices, qaama saalaa, vulva fi clitoris irraa ijaarama.
 Ovaries : Kunneen qaamolee barbaachisoo yoo ta’an, fooliikilii
waan of keessaa qabuuf qaamolee jalqabaa ta’uun himama.
129
 Qaamolee walhormaataa dubartii keessaa ovaariin qaamolee
walhormaataa barbaachisoodha.
 Ovaariin hojii sadii qaba: seelii walhormaataa dubartootaa
(hanqaaquu ykn oovaa) uumuu, hormoonii saalaa dubartootaa
(estrogen fi progesterone) dhangalaasuu fi corpora lutea uumuu .
 Ovaariin foolikula baay’ee kan qabu yoo ta’u isaanis guddinaan
xiqqaa hanga guddaatti adda adda
Oviduct
 Tuuboonni ykn daaktoonni xixiqqoo, baay’ee qaxxaamuroo, kan
cilia-lined ta’an kun ovaarii irraa gara gaanfa gadameessaatti
geessu.
 Tuuboonni kun ovaariitti kan hin maxxanne yoo ta’u, garuu baay’ee
itti dhihoo waan ta’aniif hanqaaquu gadhiifame qabachuu dadhabuu
danda’u.
 Yoo wal-hormaanni uumame, walitti makamuun isparmii fi 130
hanqaaquu yeroo baay’ee sadaffaa gubbaa oviduct keessatti
raawwatama.
Gadameessa
 Innis kiisha maashaa yoo ta’u, oviduct fi vagina kan wal
qunnamsiisu yoo ta’u, miciree ofitti maxxanee hanga yeroo
da’umsa qaama dubartii keessaa ari’amutti guddata.
Qaama saalaa
 Qaamni saalaa yeroo walhormaataa qaama saalaa dhiiraa
seensisee sanyii namaa fudhata.
 Yeroo dhalatu bal’atee akka karaa dhumaa daa’imni gadameessa
keessa jiruuf itti darbu ta’ee tajaajila.
Vulva (ykn Urogenital sinus) .
 Innis banamuu alaa ujummoo fincaanii fi qaama saalaa lamaaniti

131
4.6.2.2. Ho'a Adda baasuu, Bulchiinsa Walhormaataa fi
Qorannoo Ulfaa
6.2.1.1. Ho'a Adda Baafachuu
Estrus/ho’a
 Estrus yeroo dubartiin dhiira fudhattu jedhamee ibsama.

Marsaa Estrus
 Umurii dargaggummaa booda marsaa saalqunnamtii irra
deddeebiin uumamuudha. Innis salphaatti yeroo ho’aa
walduraa duubaan lama gidduu jirudha.
 Innis ovulation (ovault gara oviducts tokkootti
gadhiifamuu) tiin fiixee irra ga’a, jechuunis marsaan
estrus kan xumuramu yeroo bineensi dubaraa ovulation
132
gootu ykn yeroo hanqaaquun bilchaataa ta’e follicles
irraa gara oviducts tokkootti gadi lakkifamudha.
Amaloota estrus hoolaa fi hoolaa keessatti
Yeroo giddu galeessaa
Amaloota
Hoolota Godhe
Marsaa estrus Guyyaa 15- Guyyaa 18-
19 21
Turtii ho’aa (yeroo ho’aa) . Sa'aatii 18- Sa’aatii 24-
42tti 36tti
Yeroo ovulation (booda jalqaba Sa'aatii 25- Sa’aatii 21-
dhukkuba estrus) . 30tti 36tti
Yeroo
 Ovum tajaajilaa
tokko oviduct keessatti sa’aatiiSa'aatii 18-jiraatu
10-12f kan Sa'aatii
yoo 15-
ta’u, isparmiin ammoo sa’aatii 24-36f24tti
jiraata. 26tti
 Kanaafuu , tajaajilli ykn walhormaataa yeroo ho’aa booda garuu
133
ovulation dura raawwatamuu qaba saffisa walhormaataa olaanaa
mirkaneessuuf.
Mallattoolee estrus/ho’aa
Yeroo dubartoonni ho’a keessa jiran jijjiiramni fiiziyoloojii, amalaafi
anatoomii tokko tokko mul’achuu danda’a. Isaan keessaa muraasni
armaan gaditti tarreeffamaniiru.
 Yeroo baayyee narvii irraa kan ka’e boo’uu

 Funyaan gamaa gamana raafamuu (Sochii funyaan

raafamuu/sagalee) .
 Bineensota biroo irra dhiibuu fi dhaabbachuu

 Dhaabbachuu kan fe’amuu (mated) .

 Diimachuu fi dhiita’uu qaama saalaa dhiiraa.

 Jijjiiramni hormoonii ho’aa wajjin walqabatee dhufu dhiyeessiin

dhiigaa gara qaamolee walhormaataatti akka dabalu taasisa.
 Kunis dabaree isaatiin dhiita’uu fi diimachuu qaama saalaa fida

 Dhangala’aan ykn fannifamuu dafqa qaama saalaa irraa

 Nyaata nyaachisuuf fedhii dhabuu 134

 Omishni aannani gadi bu’aa, yoo harma hoosisan

Mallattoolee fedhii saalaa dhiiraa
 Dubartoota hordofuun jechuunis dubartoota barbaaduuf
carraaqqii godha
 Vulva urgaa'uu

 Dubartoota miila fuulduraa qaban pawing (miila fuulduraatiin

tuqa, dubartiin tokko fe'uu fi wal-hormaataaf dhaabbachuu fi
dhiisuu isaa ilaala) .
 Funyaan gubbaa qaxxaamuruu (funyaan bana), jechuunis dubartii
hawwachuuf qaxxaamuraa (geengoo) tolchuu
 Sagalee guddaa kan qoosu uumuu- dubartiin dhaabbachuu fi
dhiisuu ishee sakatta’uu (qilleensa hidhii keessaa hafuura
baafachuun sagalee guddaa uuma) .

135
4.6.2.2.2.2.2. Bulchiinsa walhormaataa
 Dhiiraa fi dubartiin yoo walitti qabaman, dhiironni uumamuu ho’a/estrus kan
hubatan yoo ta’u, dubartoota ho’a/estrus keessatti wal-hormaataa ta’uu
danda’u.
 Saala lamaan addaan yoo qabaman, oomishtoonni dubartoota dhiyeenyaan
ilaaluun mul’achuu estrus adda baasuu qaba. Garuu hojiin kun oomishtootaaf
salphaa ta’uu dhiisuu danda’a.
 Hoolota keessatti ho’a adda baasuun sababa amala isaanii mallattoo ho’aa
agarsiisuu fi sababa funyaan furdaa isaanii kan vulva haguugee mallattoo adda
addaa ilaaluuf rakkisaadha.
 Kana malees tuuta gurguddaa keessatti (re’oota dabalatee) namni murtaa’eef
tokkoon tokkoon dubartootaa estrus keessatti argaman arguun (adda baasuun)
salphaa ta’uu dhiisuu danda’a
 Kanaafuu, haala akkasii keessatti ho’a adda baasuun teaser ram/buck
fayyadamuun raawwatamuu danda’a.
 Teaser ram/buck jechuun korma/buck ho’a adda baasee garuu dubartoota akka
walhormaatu hin hayyamamnedha.
 Innis korbeessa/buck vasectomized ykn korbeessa apron/buck ta’uu danda’a. 136
 Apron ram/buck jechuun korma/buck kan garaan isaa meeshaa gogaatiin
haguugamee walhormaata eeguudha
4.6.2.3 . Qorannoo ulfaa
 Malawwan Qorannoo ulfaa (PD) .
 Malli kilinikaa fi laabraatoorii PD ni jira

A) Malawwan Kilinikaalaa
 Malli kilinikaa meembraanii daa’imaa ykn daa’ima gadameessaa fi
dhangala’oo daa’imaa adda baasuu irratti hundaa’a .
 Adda baasuun kan raawwatamuu danda'u:- .

 Qorannoon qaama saalaa ykn harkaan tuquu (hoolaa ykn re’ee irratti
yeroo baay’ee kan hin fayyadamne) .
 Raadiyoogiraafii
 Ultrasonic du'a adda baasuu
B) Mala laabraatoorii
 Malleen kunniin hormoonota tishuuwwan haadha fi daa’ima gadameessaatiin
oomishaman adda baasuu (murteessuu) irratti kan hundaa’an yoo ta’u;
Hormooniin dhiiga, aannaniifi fincaan hidhichaa keessaa fudhatama.
 Hormooniin yeroo baay'ee itti fayyadaman: - .
137
 Piroojeestiroonii
 Qormaata istiroojinii salfeet
4.7.7. Sirna walhormaataa Omisha Hoolaa fi Re’ee keessatti
qacarame
 Kaayyoo raawwii hojii hoolaa fi re’ee guddisuuf malawwan
gosoota beeyladaa biroo horsiisuu keessatti fayyadaman
fayyadamu.
 Sirni walhormaataa baay'inaan :- .

1. Fooyyessuun
 Innis tuuta dubartootaa dhalootaan jiraataniifi wal-qaxxaamuraa
ta’an wal-fuudhuuf korbeeyyii hoolaa qulqulluu ykn bucks wal-
duraa duubaan fayyadamuun tuuta sadarkaa olaanaa amala sires
fakkaatu uumuu kan of keessatti hammatedha.
 Kana jechuun dhiironni sanyii biyya alaa dhaloota dhalootaan
dubartoota dhalootaan jiraataniifi wal-qaxxaamuraa wajjin wal-
qunnamsiisu. 138
 Abbaan tuuta tokko amala bineensota isaa hundee irraa jijjiiruu
yeroo barbaadu mala filannooti.
Gara dhaloota F4 irratti tuuti kun guutummaatti jechuun ni
danda’ama gosa sanyii biyya alaa ta’a.
Dhaloota Gosoota walhormaataa
(100% I)♀Χ (100% E)♂
↓
F1 (50% I: 50% E)♀ Χ (100% E)♂
↓
F2 (25% I: 75% E)♀ Χ (100% E)♂
↓
F3 (12 1⁄2% I: 87 1⁄2 % E)♀Χ (100% E)♂
↓
F4 (6 1⁄4 % I: 93 3⁄4 % E) ♀Χ (100% E) ♂, fi kkf

139
2. Walhormaata (close breeding) .
 Bineensota walitti dhiyeenyaan walqabatan kan akka
abbaa fi intala, obboleessaa fi obboleettii, akkasumas
ilmaa fi haadha wal-hormaata kan of keessatti
hammatedha.
 Walhormaata keessaa bineensota jiiniiwwan
homozaayigoosii qaban kanneen walnyaatinsa jiinii
olaantummaa qabu ykn duubatti deebi’aa qaban (AA ykn
aa ) ni dabala garuu bineensota walnyaatinsa jiiniiwwan
heterozaayigoosii qaban ( Aa ) ni hir’isa.
 Kanaaf, amala tuuta walfakkaataa ykn tuuta jeneetikii
walfakkaataa qabu oomishuuf itti fayyadama.
 Garuu sababa bu'aan heterosis dhabamuu isaatiin dhala, 140

ciminaa fi saffisa guddina bineensotaa hir'isa.

3. Walhormaata sararaa
 Yeroo baayyee walhormaata ilmaan obboleessaa ykn bineensota
fagootti firooma qaban kanneen sanyii keessatti warra
walfakkaataa hordofan of keessatti qabata.
 Garuu sadarkaan hariiroo obboleessa walakkaa fi obboleettii
walakkaa caalaa walitti dhihaachuu hin qabu.
Fkn . Akaakayyuun hanga sanyii guddaa fi kkf.
 Yeroo baay’ee sagantaa walhormaata sararaa sababa sanyii isa
duraa baay’ee waan ta’eef hidha adda ta’etti osoo hin taane gara
abbaa adda ta’etti horsiisuudhaan raawwatamuu danda’a.
 Sararaan walhormaata bu’aa hin barbaadamne walhormaata
keessaa wajjin walqabatee dhufu hir’isa.

141
4. Walhormaata qaxxaamuraa
 Walhormaanni walhormaata namoota dhuunfaa sanyii qulqulluu adda
addaa ykn adda addaa lama kan walhormaata kan of keessaa qabu yoo
ta’u, kunis sanyii ga’umsa olaanaa qabu oomishuuf kan kaayyeffate
yoo ta’u, isaan lamaan ykn yoo xiqqaate warra keessaa tokko caalaa.
 Kana malees sanyiiwwan warra caalaa humnaafi qusannaa qabaachuu
dandaʼu .
 Yeroo sanyiiwwan qulqulluu lama wal qaxxaamuran dhaloonni F1
warra caalaa raawwii haala hin baratamne agarsiisuu danda’a kunis
sababa bu’aa heterosis ykn humna walmakaa irraa kan ka’e bu’aa
walnyaatinsa jiinii mijataa qaxxaamuruudhaan fide irraa kan ka’e dha.
 Yoo ol hin taane, raawwii gidduugaleessaa gosoota warraa gidduu jiru
ibsuu kan danda’uu fi walfakkeenya fenootayipii warra keessaa tokko
agarsiisuu danda’a.
 Raawwii oomishaa fi walhormaataa sanyiiwwan hoolaa fi re'ee
142
naannoo fooyyessuuf mala sirna walhormaataa naannoo tiroopikaalaa
keessatti bal'inaan itti fayyadamudha .
5. Jijjiirraa
 Tuuta/sanyiiwwan jiran sanyiiwwan seenan/biyya alaatiin bakka
buusuu agarsiisa.
 Tuuta guutuu bakka buusuun baay’ee qaala’aa waan ta’eef yeroo
baay’ee qacaramee hin hojjetamu.
Haala murtaa’e keessatti qofa qacaramuu danda’a
 Yeroo baay'inni ummataa Shoat dhalootaan jiru xiqqaa ta'e
 Yeroo sadarkaan oomishtummaa bineensota dhalootaan jiraatan
gadi aanaa ta’e.
 Haa ta’u malee, sanyiiwwan dhalootaan naannoo jiru (ho’a
dandamachuu fi dhukkuba dandamachuu) fi dhala olaanaa waan
qabaniif oomishtummaa isaanii gadi aanaa irratti hundaa’uun
tuuta dhalootaan jiran bakka buusuun yeroo muraasaaf gorfama.
143
4.8.8. Hoggansa Shoats
4.8.1.1. Bulchiinsa Hoolotaa fi Does
i . Bulchiinsa ulfa dura (wal-hormaata dura qofa) .
 Yeroo kanatti dubartoonni dhiphina ulfaa fi harma hoosisuu
duraanii irraa dandamachaa jiru.
 Kanaaf, raashinii qulqullina gaarii qabu barbaadu:
 haala qaama isaanii deebifachuuf, .
 sirna endocrine activate gochuun hormoonota estrus
kakaasan uumuu fi
 ovaan baay’inaan akka gadhiifaman kakaasuuf fi
 yeroo tokkotti hanqaaquu baay’ee walhormaataa ta’uu
danda’a, kunis saffisa hoolaa/qoosaa ol’aanaa ta’e fida.
 Kaayyoo estrous induction fi multiple ovulation kakaasuuf nyaata
qulqullina olaanaa qabu dubartoota nyaachisuun steaming up ykn
144
flushing jedhama .
ii. Bulchiinsa yeroo ulfaa (walhormaataa hanga da’umsaatti) .
 Midhaan cimaa fi fayyaa hoolaa/ijoollee irraa eegamu yoo ta’e,
hoolaa/doon yeroo ulfaa hunda sirnaan nyaachisuu fi
kunuunfamuu qabu.
 1 st 3 keessatti nyaata barbaachisu irratti daballiin dinqisiisaan hin
jiru, sababiin isaas guddinni daa'ima gadameessa keessa jiru suuta
jedha.
 Garuu torban 4-6 dhumaa ulfaa keessatti nyaata baay’ee fi
madaalawaa ta’e kennuunis barbaachisaa dha sababiin isaas
barbaachisummaan isaa baay’ee waan ta’eef.
 Yeroo kanatti daa’imni gadameessa keessa jiru saffisaan kan
guddatu waan ta’eef nyaanni gahaan yoo hin dhiyaanne daa’imni
saffisaan guddachaa jiru kuufama nyaataa hidhichaa dhabsiisuu
danda’a.
 Garuu garmalee nyaachisuun ulfaatina qaamaa garmalee fiduu fi
145
rakkina hoolaa/qoosaa/dystocia fida irraa of eeggannoo gochuu
qabna.
 Gara dhuma ulfaatti dubartoota ulfaa adda baasuun qalama
dhuunfaa lafa disinfected ta’e keessatti kaa’uun barbaachisaa dha.
 Hoolonni oomisha suufii/rifeensaaf kan guddatan yoo ta’e, hoolaa
osoo hin ho’iin dura cicciruun suufiin qulqulluu ta’uu qaba.
 Supheen naannoo harmaafi harmaas baafamuu qaba yoo kana hin
taane hoolaa akka hin xuuxne ni ittisa.
 Hoolaan ykn sareen tokko yeroo muraasaaf guddinni xiqqoo kan
argatte yoo ta’e ykn yeroo baay’ee kan dadhabe yoo ta’e, yeroo
baay’ee yeroon gargaarsa kennuudha.
 Yeroo baayyee rakkoon dahumsaa kan dhufu haala hin baramneen
daa’imni gadameessa keessa jiru kan akka:
 miila fuulduraa tokko ykn lama duubatti qabamee, .
 mucaa gadameessaa garagalfamee fi gara fuulduraatti
duubatti deebi’uu/da’umsa breech (jechuunis yoo miilli 146
duubaa lama dhiyaate).
iii. Bulchiinsa ulfa booda (yeroo harma hoosisuu) .
 Parturition bu’aan isaa anniisaa guddaa dhabuudha.
 Humna bade deebifachuu fi oomisha aannan olaanaa argachuuf,
dubartoonni nyaata anniisaa fi pirootiinii olaanaa (fakkeenyaaf, loomii
qulqullina olaanaa qabu) keessumaa torban 1 st 1-2 harma hoosisuu barbaadu.
 Bishaanis yeroo hunda argamu qaba, sababiin isaas bishaan bineensota
harma hoosisan baay’ee waan ta’eef.
 Walumaagalatti, fedhiin nyaataa dubartootaa yeroo harma hoosisan yeroo
kamiyyuu caalaa ol’aanaadha.
 Yeroo harma hoosisuu nyaata qulqullina fooyya’aa qabu dhiyeessuun
fedhii daa’imman reefuu dhalataniifis ta’e nyaata namaatiif oomisha
aannani guddisuuf barbaachisaa dha.
 Akkasumas aannan guutummaatti xuuxee/aannaniin akka bahu gochuun
barbaachisaa dha yoo kana hin taane aannan harma keessatti hafe
dhukkuba harmaa fiduu danda’a. 147
 Kana malees, aannan haftee oomisha aannani booda dhufu irratti dhiibbaa
hamaa qaba.
4.8.2 Bulchiinsa hoolaa fi ijoollee harma irraa kutuun dura
 Yeroon harma irraa kutuun duraa yeroo harma hoosisuu guutuu
(dhaloota hanga fayyadama aannan dhaabuutti) kan hammatudha.
 Hoolaan/mucaan fayyaa qabu dafee harma haadha isaa barbaada,
colostrum dhuga . Colostrum bu’uuraan walnyaatinsa aannan
boodaa irraa adda ta’e qaba.
 Kanaafuu, hoolaan/mucaan dafee, baay’ee fi yeroo baay’ee dhuguun
isaa barbaachisummaa guddaa qaba sababiin isaas farra qaama
dhukkuboota of keessaa qaba.
 Ulfaatina qaamaa dabaluu/guddina gatii salphaa fi bu’a qabeessa
ta’e yeroo kana keessatti argama.
 Kanaaf ilmoolee hanga torbee 3 guututti aannan gahaan kennamuu
qaba.
 Gara torban 3tti hoolaa/ijoolleen guddinaa fi hojii rumen kakaasuuf
marga qulqullina gaarii barbaadu. 148
 Dubartiin tokko lamaan yoo deesse, lamaan isaanii hidha isaanii
xuuxuuf carraa walqixa argachuu qabu.
Gochaalee bulchiinsa waliigalaa yeroo harma irraa cicciruu duraa
raawwatamuu danda’an.
 adda baasuu (tuuta gurguddaa keessatti yeroo harma irraa
cicciruu duraa osoo bineensonni xixiqqoo hidha isaanii waliin
walitti hidhamiinsa hin hiikan ta’uu qaba) .
 Dhiirota caalmaa ta’an balleessuu. Kunis hormaata to’annaa ala
ta’e kan hir’isu yoo ta’u, yoo re’ee ta’e aannaniifi foon keessatti
urgooftuu ni dhabamsiisa.
 Docking of female sheep- yoo hoolaa suufii funyaan dheeraa
qabu ta’e, akka salphaatti walhormaataa fi safartuu qulqullina
dubartootaatti funyaan isaanii muruun barbaachisaadha.
 Buqqisuu : bineensonni xixiqqoo torban jalqabaa jireenya isaanii
keessatti biqiltuu irraa buqqisuu ykn gaanfa irraa baafamuu qabu.
149
Harma irraa kutuu
 Harma irraa kutuu jechuun bineensi xiqqaan tokko nyaata aannan irraa gara
nyaata birootti dabarsuudha. Yeroo kamiyyuu hanga umurii ji'a 6tti
raawwatama.
 Garuu sirna oomisha ammayyaa keessatti ji’a 3tti harma irraa kutuun waanuma
jiruudha, sababiin isaas gara dhuma ji’a 3ffaatti saffisi guddinaa suuta jechuu
jalqaba.
 Dafanii harma irraa kutuun faayidaa kan qabu hidhi kun yeroo boqonnaa
xiqqaadhaan deebi’ee horachuu kan danda’uu fi umurii keessatti baay’ina
da’umsaa kan dabalu ta’uu isaati.
 Haa ta’u malee, nyaata qulqullina olaanaa qabuun haala biraatiin yoo dabalame
malee saffisa guddina dargaggootaa irratti dhiibbaa hamaa geessisuu danda’a.
 Yeroo baayyee dhiironni rifachuu harma irraa kutuuf caalaatti saaxilamu,
sababiin isaas bu’aan hamaan jijjiiramni nyaata qulqullina olaanaa irraa gara
gadi aanaatti dhufu bineensota ulfaatina qaamaa ol’aanaa dabalaa turan irratti
kanneen ulfaatina qaamaa xiqqaa horachaa turan waliin wal bira qabamee yoo
ilaalamu baay’ee ol’aanaadha.
 Kanaafuu, yeroon harma irraa kutuuf gorfamu yeroo daa’imni yoo xiqqaate150
ulfaatina qaamaa kg 10 ga’udha
Malleen harma irraa cicciruu
Daa’imman karaa armaan gadii keessaa tokkoon harma irraa kutuun
ni danda’ama
 Dargaggeessa hidha irraa adda baasuu

 Uffata boorsaa kan rump/dugda hidhichaa irratti dhaabbatan

uwwisuu.
 Fayyadama halter kan pegs fuula ykn mataa irratti hidhamee fi
morma dargaggoota irratti hidhamee
 Harma xuriidhaan maxxansuun/faaluun dargaggoota xuuxuus ni
eega

151
4.8.3 Qabduu fi Bulchiinsa Kormaa fi Buqqee Walhormaataa
 Dhiironni umrii dargaggummaa gahan dubartoota wal hormaatan
irraa adda baafamuu qabu, kunis rifeensi dhiira irraa gara
aannanitti akka hin matamne fi akka hin kufneef.
 Dhiironni wal hormaatan nyaata hamma gahaa ta’ee fi haala
qaama gaarii irra akka jiraatan isaan dandeessisu nyaachifamuu
qabu. Nyaata garmalee fi gadi nyaachisuun fedhii saalqunnamtii
hir’isuu waan danda’aniif irraa fagaachuu qabna.
 Dhiironni wal hormaatan hidhaa jala yoo turfaman, furdina
qaamaa dandeettii dubartootaa yaabbachuu fi walhormaataa
isaanii gufachiisu, akkasumas oomisha isparmii hir’isu irraa of
eeguuf sochiin qaamaa gochuun barbaachisaadha.
 Isaanis farra raammoo kan partitas keessaatiin raammoo irraa
bilisa ta’uu fi akkasumas yeroo hunda paraasitoota alaa irratti
152
biifamuu/cuuphamuu qabu.
 Kana malees, keessumaa yoo hidhamanii jiraatan, akka hin
4.9.9. Mana jireenyaa hoolaa fi re'ee
4.9.1.1. Gosa manaa
 Gosti mana jireenyaa gosa sirna oomishaa irratti hundaa’a.

 Sirni bulchiinsa cufamuu/cimaa yoo ta’e mana keessaa bakki lafaa

dabalataa kan barbaachisu yoo ta’u, gosti mana jireenyaa yeroo dheeraa
turus ijaaramuu qaba.
 Sirni bulchiinsa bal’aa yoo ta’e, bakki lafaa xiqqaa ta’ee kan barbaachisu
yoo ta’u, manni meeshaalee salphaa ta’aniin ijaaramuu danda’a.
 Yoo bineensonni halkan qofa mana keessa jiraatan bakki lafaa bineensota
qofaaf barbaachisaadha garuu sirna hidhaa jalatti yoo guddatan bakki
lafaa mooraa sochii qaamaa, bakka nyaataa, bakka bishaan itti kuufamu fi
kkf illee ni barbaachisa.
 Bakki lafaa barbaachisu guddina bineensotaa irrattis hundaa’a.

 Bucks fi rams mataa tokkoof 2.8 – 3m 2 kan barbaadu yoo ta’u, mooraa sochii
qaamaa dabalatee.
 Hoolonni ga’eessotaa fi doos 2- 2.5m 2 fi hoolaa fi ijoolleen 0.3 m 2 barbaadu
153

 Qalama kidding/lambing hidha tokkoof m 2 3 ta’uu qaba.

Walumaagalatti , karaaleen ijaarsa mana hoolaa fi re’ee beekamoo
lama jiru: sadarkaa lafaa fi gosoota stilted .
1. Mana jireenyaa sadarkaa lafaa
 Manni gosa kanaa naannoo goggogaa fi walakkaa goggogaa ,
bakka roobni garmalee hin roobnee fi balaan lolaa hin jirreef
mijataadha.
 Lafti lafa rammed ykn meeshaalee konkiriitii irraa hojjetamuu
danda’a.
 Lafti konkiriitii qulqulleessuun salphaadha garuu meeshaa siree
barbaada (yoo kana hin taane qorra ta’uu danda’a).
 Meeshaan fooqii baala baambuu, banaanaa fi enset , margaa fi
aluminium sheets of keessatti qabachuu danda'a.
 Bakka qorraatti cinaacha dheeraan manaa yeroo guyyaa keessa
isaa akka goguuf aduutti garagaluu qaba.
154
 Qilleensi kan kennamu qaawwa gara seentimeetira 20 ta’u
gubbaa dallaa fi foddaa gidduu jiruun ta’uu danda’a.
2. Mana jireenyaa 'stilt' ta'e
 Gosti manaa akkasii lafti sadarkaa lafaa ol gara m 1.5tti ol
kaafame qaba .
 Bakka roobni baay’ee itti roobu fi balaan lolaa jiruuf mijataadha.

 Lafti muka ykn sibiilaa slats/plat forms kan banaa boca qabu irraa
hojjetamee salphaatti qulqulleessuu/gadisuu fi xaa’oo fi fincaan
walitti qabuuf haala mijeessuuf ta’uu danda’a.
 Bakki slats gidduu jiru bal’inaan xaa’oon akka keessaa kufe,
garuu miila bineensotaa kiyyootti galchuuf bal’aa ta’uu hin qabu.
 seentimeetira 1.5 fi 2 gidduutti ta'uu qaba .

 Meeshaan fooqii gosa mana kanaa mana jireenyaa sadarkaa lafaa

wajjin wal fakkaachuu danda’a.

155
4.10. Gitaa Gabaa (Kutaa) fi Gabaa Beeylada Lubbu qabeeyyii
4.10.1 Gitoota Gabaa (Kutaa) 4.10.1 .
 Gitaa/sadarkaa gabaa wajjin, salphaatti gosa bineensota
gabaadhaaf oomishaman ykn guddifaman giddu galeessa dha.
 Gitoonni gabaa bineensotaa ykn gosti bineensotaa akka armaan
gadiitti tarreeffamaniiru
1)Hoolaa/ijoollee nyaachisaa
 Isaan kun bineensota aannan hidhaa fi marga qofa irratti biqilan
.
 oomishtoota hoolaa/ijoollee nyaachisaa jedhamanii waamamu .

 Aannan hidhaalee irratti bineensota guddisuu fi ilaaluun gosa

bineensota nyaachisuu gatii salphaadha.
2)Finishers
 Sana booda hoolaa/ijoollee nyaataa furdisuun umurii ji’a 12-18tti
156
xumura qulqullina olaanaa qabu oomishuuf.
 Finishers irra caalaa kan oomishaman furdina daldalaatiin .
Bineensa Qaluu
 Isaan kun bineensota cull kan akka korbeessa/bucks, castrates fi
hoolaa/does dulloomaa ykn sterile qonnaan bultootaan oomishaniidha.
 furdiftoota addaa kanneen bineensota bilchaatan bitatanii yeroo
muraasaaf furdisan, yeroo baay’ee ji’a 3f furdisuu danda’anis ta’uu
danda’u .
4)Stokkee Walhormaataa qulqulluu–bred
 Isaan kun bineensota jeneetikii olaanaa qabaniifi akka hormaatti kan
itti fayyadamanidha. Gosti sanyii oomisha suufii/mohair, aannan ykn
fooniif ta’uu danda’a.
 Bineensonni kun gabaa biyya keessaa fi gabaa al-ergiidhaaf
oomishamuu danda’u.
 Irra caalaa gatiin bineensota akkasii gosoota daldalaan oomishaman
(hoolaa nyaachisaa, xumuraa fi bineensota qalamaa) wajjin wal bira
qabamee yoo ilaalamu baay’ee ol’aanaadha.
 Horsiistonni bineensota filatamoo ta’an kanneen jeneetikii olaanaa 157
qaban gatii olaanaadhaan gurguruuf fedhii qabu .
4.10.2 Gabaa Beeylada Lubbuu Qaban
1) Waliigaltee kallattiin gurgurataa fi bitaa gidduutti (marii kallatti) =
waliigaltee
 Beeyladootni sadarkaa qonnaa/gandaa ykn gabaa naannootti
fayyadamtoota, namoota giddu galeessaa (daldaltoota), furdiftoota (yoo
hoolaa/ijoollee nyaachisaa ta’an), warshaalee qopheessuu (yoo xumuraa
ta’e) ykn al-ergitoota (yoo xumuraa fi horsiisa horii).
 Akka idileetti gatiin kan murtaa’u sababoota subjective fi objective
kanneen akka conformation, saala, umurii, halluu, ulfaatina lubbuu qabuu
fi ulfaatina reeffa bineensotaa irratti hundaa’uun.
 Konfoormeeshiniin bineensotaa ulfaatina qaama bineensotaa wajjin
waan tokko qaba, bineensi tokko guddaa, furdaa yookiin xiqqaa yookiin
haphii ta’us . Sadarkaa furdina ykn raabsa coomaa reeffa keessa jiru ni
hima.
 Umriin yoo beekame foon lallaafaa ykn jabaataa ta’uu isaa ibsa.
Bineensonni dargaggoo foon lallaafaa kan qaban yoo ta’u bineensonni
158
dullooman garuu foon jabaa qabu.
 Saalli bineensotaa ulfaatina qaamaa fi raabsa coomaa wajjin wal
qabata. Dubartoonni ulfaatina qaamaa gadi aanaa waan qabaniif
ulfaatina/oomisha reeffaa xiqqaa waan ta’eef dhiirota caalaa gatii
gadi aanaa qabaachuu danda’u.
 Garuu kaayyoo walhormaataaf dubartoonni akka idileetti dhiirota
caalaa gatii olaanaa fidu.
 Dubartoonni dhiirota caalaa reeffa isaanii keessatti raabsa coomaa
baay’ee qabu.
 Kunis namoota tokko tokko biratti akka jaallataman ykn namoota
kaaniin akka hin jaallanne isaan gochuu dandaʼa.
 Halluun bineensotaa gatii bineensota lubbuu qaban murteessuu
keessattis gahee qabaachuu danda’a.

 Ulfaatinni lubbuu qabuu fi reeffaa sababoota gatii kaayyoo qaban

yoo ta’an gatii murteessuu keessatti caalaatti sirrii fi sirrii dha. 159
2)Ajaja bitachuu
 Warshaaleen qopheessan, furdiftoonni, abbootiin hoteelaa fi al-
ergitoonni beeylada ajaja ykn waliigaltee b/n oomishtootaa fi ofii
isaaniitiin bitachuu ni danda’u.
 Oomishtoonni bineensota yeroo yeroon geessuu/dhiyeessuuf bitaa
waliin waliigaltee gochuu ni danda’u.
 Bitamtoonni oomisha fedhii irratti hundaa’e.

 Kana malees, oomishtoonni waa’ee gurgurtaa bineensotaa

mirkanaa’oo waan ta’aniif haala gabaa hin yaadda’u turan.
 Oomishtoonni sababa waliigalteetiin bitattoonni gatii osoo hin
hir’isin waggaa guutuu gatii murtaa’e argatu .
 Miidhaan isaas oomishtoonni yeroo gatiin isaa ol ka’u, kan akka
yeroo ayyaana amantii, yeroo bineensotaaf gurguraman filachuu
dadhabuu isaa ta’uu danda’a.
160
3)Gabaa karaa dhaabbata komishinii (Dhaabbilee Tajaajila
Daldalaa) .
 Dhaabbileen/dhaabbileen bineensota oomishaa irraa ulfaatina
qaamaatiin fudhatanii oomishtoota biroof, warshaalee qopheessuu,
furdiftoota fi al-ergitootaaf gurguran jiru.
 Beeylada ofumaan hin bitatan , sababiin isaas yeroo geejjibaa balaa
du’a bineensotaa fi kasaaraa du’a bineensotaa wajjin dhufuu malu
qabaachuu hin barbaadan.
 Dhaabbileen kun bineensota gara bakka fagootti geejjibuuf mijaa’ina
qabaachuu danda’u.
 Irra caalaan isaanii magaalota gurguddoo irraa kan dhufan yoo ta’u,
warshaalee qopheessuu, furdaa fi al-ergii oomishtoota caalaa beekuu
danda’u.
 Kanaaf bineensota salphaatti gatuu kan danda’an yoo ta’u tajaajila
kennaniif komishinii (kaffaltii) kaffalu. 161
 Gabaa karaa dhaabbilee komishinii seenaa bineensotaa waan hin
beekneef horsiisa qulqulluu sanyiidhaaf hin hojjetu.
4)Gurgurtaa caalbaasii
 Sirna kana keessatti gatiin jalqabaa abbaan qabeenyaa yaada kennuu
danda’a sana booda bitoonni (caalbaasii) caalbaasii akka dhiyeessan ni
gaafatamu.
 Sababa dorgommii bitoota gidduu jiruun akka idileetti bineensonni
dorgomtoota caalbaasii olaanaa ta’aniif gurguramu.
 Beeyladootni mataa tokkoon ykn garee xixiqqoodhaan gurguramuu
danda’u.
 Gareen bineensotaa xiqqaan kun bitataan bineensota itti dhiyeenyaan
ilaaluun caalbaasii irratti dorgomuu fi dhiisuuf akka murteessu carraa
ni kenna.
 Beeyladootni sanyii qulqulluun irra caalaa gurgurtaa caalbaasii fi
walitti dhufeenya kallattiin sirna bitaa fi gurguraa gidduutti
taasifamuun gabaaf kan dhiyaatan yoo ta’u, sababni isaas bituun
bineensota kallatti ilaaluu fi raawwii hojii bineensota dhuunfaa galmee
162
raawwii hojii mataa isaanii ykn sanyii isaanii irratti hundaa’uun
ilaaluuf fedhii waan qabuuf.
4.11. Danqaalee Omisha Shoats
 Ityoophiyaa keessatti danqaaleen gurguddoon misooma beeyladaa
bal’inaan gama teeknikaa, gurmaa’insaa, dhaabbataa,
bu’uuraalee misoomaa, fi naannoo fi imaammataatiin
ramadamuu danda’u .
 Danqaaleen teeknikaa gurguddoon nyaata gadi aanaa fi hanqina
nyaataa, tamsa’ina dhukkubootaa olaanaa, dandeettii jeneetikii
amala oomishaa gadi aanaa, gocha bulchiinsa gaarii hin taanee fi
bu’uuraaleen gabaa laafaa ta’uu isaaniiti.
 Fayyadamni teeknooloojii fooyya’aa, sirna dhiyeessii galtee
gahumsaa fi bu’a qabeessa ta’e, filannoo bulchiinsa fooyya’aa,
beekumsa argachuu fi liqii gama dhiyeessiitiin barbaachisaadha.
 Misoomni bu’uuraalee gabaa fi dhaabbilee gabaa hirmaattoota
gabaa sansalata gatii irratti gahumsaa fi onnachiiftuu kakaasuufis
baay’ee barbaachisaa dha. 163
 Itiyoophiyaa keessatti oomishni fi oomishtummaan hoolaa fi re’ee
sababoota hedduudhaan danqamee jira.
 Kanneen gurguddoon akka armaan gadiitti gabaabfamaniiru.

1. Hanqina nyaataa
2. Hanqina bu’uuraalee misoomaa
3. Du’a ol’aanaa
Uwwisa fayyaa beeyladaa gahaa ta’uu dhabuu
5. Karaa gabaa dheeraa fi hanqina odeeffannoo gabaa
Qulqullina oomishaa gadi aanaa
Tajaajilli liqii kennuu dhabuu ykn gahaa ta’uu dhabuu
saffisa walhormaataa gadi aanaa
Carraa oomisha hoolaa fi re’ee
1. Baay’ina ummata namaa dabaluu : Fedhii fooniifi aannani ni
dabala
2. hoolaa fi re’ee bineensota gurguddaa caalaa salphaatti
dabaluu danda’a : Dhala guddaa, yeroon dhalootaa gabaabaa fi
kkf.
3. jeneetikii bal’aan jiraachuu : Fooyya’iinsa jeneetikiif kan
mijatu
4. Hoolotaa fi re’oonni sirna midhaanii wajjin salphaatti walitti
makamuu danda’u : fedhii nyaataa fi lafa dheedichaa xiqqaa,
margaa fi haftee midhaanii nyaachuu, bakka xiqqaa barbaachisu,
madda xaa’oo .
5. Argamuun agro ikoloojii adda addaa : Sanyiiwwan shoot adda
addaatiif bakka jireenyaa mijaawaa uumuu .