SEENSA

Jiruuf jireenya dhala namaa keessatti rakkoon adda addaa ni mudata.

Rakkoowwan mudatan kana ammoo qorannoo irratti geggeessuun fala
argachuun ni danda’ama. Haaluma kanaan gosoota qorannoo keessaa
qorannoon dirree isa tokko yeroo ta’u, qorataan rakkoo hawaasa keessatti
mul’ate tokko adda baafachuuf jecha gara dirree ni ba’a jechuudha. Haaluma
kanaan odeeffannoo argachuuf jecha qaama dhimmi sun ilaallatu bira
dhaquun qorannoo isaa geggeessa. Qorannoon dirree mala qulqulleeffataa
odeeffannoo walitti qabuun kan namoonni uumamaa keessa jiran ilaaluu,
walitti dhufeenya uumuu fi hubachuuf kan gargaaruudha. Qorannoon dirree
geeggeeffamuu kan jalqabe qorattoota aadaa (Antiroopooloojistootaan) akka
ta’eedha. Faadiyaan qoranno dirree qorattoonni waa’ee namootaa,
taateewwaniifi adeemsa qoratan beekumsa ijaan akka argatan taasisa.
Miidhaan qorannoo dirree qaala’aa fi xumuruuf waggoota kan fudhatu
ta’uusaati.
Qorannoo Dirree (Field Research)
1 Maalummaa Qorannoo Dirree
• Qorannoon dirree, akkuma maqaan isaa ibsu, kan qorataan tokko
qaama dhimmi sun ilaallatu bira dhaquun qorannoo isaa
geggeessuudha. Tarsiimoon kunis, kan odeeffannoon qorannoo sanaaf
ta’u irraa argamu (namoota, siidaawwan, fakkii, ambaa aadaa,
hawaasa, daree wkf faa) bira deemuun fuulaa-fuulatti ragaa
barbaachisu argachuuf gargaaru. Namni tooftaa kanatti dhimma ba’u
odeeffannoo maddeen ragaa lammaffaa irraa argamanitti hin
gargaaramu jechuu miti. Caalaatti kan amanuufi xiyyeeffatu isa
qaamaan abbaa dhimmaa bira ga’uun argate ta’a jechuudha.
CON’T
• Dhimmi qorannoon irratti geggeeffamu kamiinuu yoo ta’e, akkataan
ittiin abbaa dhimmichaatti dhiyaatan murteessaadha. Haala kana
keessatti hawaasa sana bira bubbuluun, akka isaatti yaaduufi akka
hawaasichaatti hojjechuun odeeffannoo argamu murteessa.
Akkaataan itti funaansa odeeffannoos kan hawaasicha sodaachisu
ta’uu hin qabu. Teeppii fi viidiyootti waraabuunis ta’ee yaadannoo
qabachuun ergaa warra odeeffannoo kennaniin walitti dhufeenyi
gaariin uumamee ta’uu qaba. Qorataan adeemsa kanatti
gargaaramuun odeeffannoo gosa kamiyyuu funaannachuu danda’a.
CON’T
• Qorannoo dirree seenaa dheeraa qaba. Antiroopooloojistoonni aadaa
yeroo dheeraaf qorannoo dirree fayyadamuun aadaa biroo
fayyadamaniiru. Aadaan adda ta’uu kan hin qabne ta’us, yeroo
baay’ee kun yeroo darbe qorannoo aadaa jalqabaa jedhamaniin kan
ta’ee fi hawaasummaa keessatti illee garaagarummaan kan gitaa
keessatti ture.
• Qorannoo dirree mana barusaa fi bakka industriitti ta’uu danda’a.
Qorannoo dirree ogeeyyii sabaa fi sablammootaa kan akka Jeen
Guudal, Alfreed Raadkiliif-Braawun [1910] fi Biroonislaaw Malinoowsk
[1922] ogeeyyii antiroopooloojii jalqabaa hojii gara fuula duraatiif
moodeela kaa’aniin gaggeeffamuu danda’a.
CON’T
• Kanaafuu, meeshaaleen odeeffannoo akkamtaa kan ittiin funaanamu
daawwannaa, sakatta’iinsnsa barruu, marii garee xiyyyeeffatamaa,
afgaaffiifi wkf ta’a. Akka Zolton (2007:19) jedhutti, “Qualitative
research involves data collecting prorocedures that result primarlyin
open-ended non-numerical data which is analyzed primarly by non-
statistical methods). Kanaafuu akaakuun qorannoo kanaa geggeessuuf
akkataan odeeffannoon itti funaanamu, gosni odeeffannoo, akkaataan
itti qaacceffamuufi itti ibsamu isa kaanirraa adda ta’a jechuudha.
Kaayyoon guddaan adeemsa kanatti fayyadamuus, haala jiruufi
jireenya hawaasarrattihubannoo dabaluuf akka ta’e Rossman fi Rallis
(1998: 5) ni ibsu.
CON’T
• Akkamii wantootaa bu’uureffachuun hayyoonni qorannoo akkamtaa
yoo ibsan, “Qualitative Research is concerned with qualitative
phenomenon,” jedhu. Fakkeenyaaf, amalli namoonni ykn wantoonni
yoomessa tokko keessatti agarsiisaniifi qaban maal akka fakkatu
qorachuu yoo feene akaakuu qorannoo kanaatti dhimma baana.
Hawwiin fedhiin, amalli, ilaalchiifi kkf namootaa maal akka ta’e addaan
baasuuf dhimmama jechuudha. Haala kanaan waa’ee wanta itti jiranii,
haala keessa jiranii,bakka jiraatanitti maaltu akka isaanitti dhaga’amu,
ilaalchi isaanii maal akka ta’e kan ittiin addaan baafamuudha.
• Qorannoon dirree akka waliigalaatti, mala qorannoo qulqullinaa
jedhamuun kan beekamu ta’us yeroo baayyee qorannoo qulqullinaa
gama dachaa kan of keessatti hammateedha.
1.1.Maloota Qorannoo Dirree(Methods Of
Field Research)
• 1.2. Kallattiin Ilaaluu(Daawwachuu)
• Mala kana keessatti odeeffannoo karaa mala ilaalchaatiin ykn mata
duree naannoo uumamaa keessatti walitti qabama. Mala kana
keessatti amala ykn bu’aan haalaa qorataan karaa kamiinuu gidduu
hin seenu. Faayidaan ilaalcha kallattiin haala bulchiinsa namootaa,
walquunnamtii fi naannoo isaa irratti ragaa haala qabatamaa
(contextual data) dhiyeessuu isaati.
• Malli qorannoo dirree kun haala uummataa ykn naannoo uummataa
keessatti bal’inaa kan itti fayyadamu yoo ta’u, rakkoo naamusaa waan
kaasuuf naannoo dhuunfaa keessatti hin fayyadu.
1.3. Ilaalcha Hirmaattotaa (Participant Obsrvation)

• Malli qorannoo dirree kun, qorataan adeemsa qorannoo keessatti gadi

fageenyaan hirmaata, akka taajjabduu qofatti osoo hintaane, akka
hirmaataa tokkoottisdha.
• Malli kun illee naannoo uumamaa keessatti kan gaggeeffamu yoo ta’u
garaagarummaan jiru qorataan marii keessatti hirmaachuufi kallattii
marii bocuu qofa.
• Mala kanaan qorattoonni hirmaattoota qorannichaa waliin haala
walsimsiisu kessa jiraatu, akka isaan walsimsiisan gochuu fi marii gadi
fageenyaa akka banamaniif.
1.4.Etnoogiraafii/ Sanyaabsaa/
( Ethnograpy)
• Etnoogiraafiin ilaalcha bal’aa qorannoo hawaasummaa fi gatiiwwan
aadaa haala hawaasummaa guutuuti.
• Sanyaabsi gartuuwwan hawaasa tokko keessatti amala, amantaafi
haala jiruu fi jireenya addaa qabaniifi haala jiruufi jireenya bal’aarraa
kan maqaa qorachuurratti xiyyeeffata. Riemer (2008:1) maalummaa
sanyaabsaa, “Ethnography is a systematic study of a particular cultural
group or Phenomenom,based upon extensive fieldwork in one or
more selected localities,” jechuun kaa’a.
1.5.Af-gaaffii Qulqullinaa ( Qualitative
Interviews)
• Af-gaaffiin qulqullinaa gaaffilee walitti dhiyeenyaa ta’anii fi kallattiin
namoota qorannoof dhiyaatan gaafatamaniidha.
• Af-gaaffiin qulqullinaa yookaan al-seerummaa fi haasawaa, walakkaa
caaseffama, sadarkaa fi banaa yookaan sadan armaan olii hunda
walitti makamuu danda’a.
• Kunis, qorataaf daataa baay’ee kan isaan keessaa sassaabuu danda’an
ni kenna.
• Malli qorannoo dirree kun af-gaaffii tokko tokkoon, garee
xiyyeeffannoo fi xiinxala barreeffamaa walitti makame fayyadamuu
danda’a.
1.6.Qorannoo Haalaa (Case Study)
• Qorannoon haalaa nama haala yookaan taatee gadi fageenyaan
xiinxaluudha.
Malli kun hojjechuuf rakkisaa fakkaachuu danda’a , haa ta’u malee
gadi fageenyaan cuuphamuu waan of keessaa qabuuf akkasumas
malawwan odeeffannoo walitti qabuu sana tilmaamuun karaalee
qorannoo gaggeessan keessaa isa tokko.
2.Qorannoo Dirree Gaggeessuu Keessatti
Tarkaanfiilee Fudhatamuu Qaban (Steps in
Conducting Field Research)

• Maalummaa qorannoo dirree, guddina, yeroo fi baasii hirmaachisu

irraa kan ka’e qorannoon dirree karoorsuu, hojiirra oolchuu fi
madaaluuf baay’ee cimaa ta’uu danda’a. Tarkaanfiiwwan bu’uuraa
bulchiinsa qorannoo dirree keessatti fudhataman tokko tokko akka
armaan gadiitti eeramu.
2.1.Garee Sirrii Ijaaruu (Build The Right
Team)
• Qorannoo dirree gaggeessuu danda’uuf garee sirrii qabaachuun
barbaachisaadha. Gaheen qorataa fi miseensonni garaa garaa
kamiyyuu baay’ee barbaachisaa waan ta’eef hojiiwwan isaan
raawwachuu qaban barbaachisaa ta’e ibsamuun ibsuun
barbaachisaadha.
• Hoggansi olaanaanis milkaa’ina isaaf qorannicha irratti kan kenname
ta’uun barbaachisaadha.
2.2.Qorannichaaf Namoota Qacaruu
(Recruiting People For Study)
• Milkaa’inni qorannoo dirree namoota qorannichi irratti
gaggeeffamaa jiru irratti hundaa’a.
• Mala saamuda fudhachuu fayyadamuun namoota qaama qorannichaa
ta’an argachuun barbaachisaadha.
2.3.Mala Odeeffannoo Walitti Qabuu
(Data Collection Methodology)
• Maloonni odeeffannoo walitti qabuu qorataa adda adda. Isaanis:
qorannoo walmakaa, af-gaaffii, qorannoo haalaa fi ilaalcha ta’uu
danda’u.
• 2.4.Daawwnnaa Iddoo ykn Bakkaa (Site Visit)
• Daawwannaan iddoo milkaa’ina qorannoo dirreetiif barbaachisaa
waan ta’eef yeroo hunda bakka aadaa fi naannoo uumamaa
qabatamaa deebii kennitoota ala kan gaggeeffamuudha. Kanaafuu,
malawwan odeeffannoo walitti qabuun daawwannaa iddoo yeroo
dheeraaf karoorfachuun barbaachisaadha.
2.5.Xiinxala Odeeffannoo (Data Analyis)
• Xiinxalli odeeffannoo walitti qabame bu’uura qorannoo dirree
mirkaneessuufi bu’aa qorannoo dirree murteessuuf barbaachisaadha.
• 2.6.Bu’aa Hubachuu ykn Dabarsuu (Communicating Results)
• Daataan erga xiinxalamee booda bu’aa qorannoo kanaa booda
fudhattoota qorannichaaf dabarsuun akka tarkaanfiin irratti
fudhatamu gochuun barbaachisaadha.
3.Qabsiisa ykn Hubachiisa Qorannoo
Dirree (Field Research Notes)
• Qorannoo dirree gaggeessuu keessatti galmeen etnoogiraafii
qabachuun baay’ee barbaachisaadha.
• Yaadannoowwan dirree galmee etnoogiraafii keessatti wantoota
barbaachisoo ta’an keessaa tokko ta’a. Adeemsi yaadannoo dirree kan
jalqabu qorataan adeemsa qorannoo ilaalchaa booda barreeffamuu
qabu keessatti hirmaachuu isaatiini. Gosoonni yaadannoo dirree kun
gosa adda addaa 4 dha.
3.1.Hubachiisa Hojii (Job Notes)
• Malli yaadannoo fudhachuu kun yeroo qorataan qorannoo keessa
jiruudha.
• Kunis mata duree qo’annoo keessa jiruu wajjin walitti dhiyeenyaa fi ija
banaa ta’uu danda’a. Yaadannoowwan asitti argaman gabaabaa fi bifa
gabaabfame kan qorataan booda irratti ijaaramuu danda’uudha.
• 3.2.Yaadannoo Dirree Sirrii (Field Notes Proper)
• Yaadannoowwan kun battaluma taateewwan xumuramaniin booda
irratti babal’achuu qabu.
• Yaadannoowwan bal’inaan kan ibsaman ta’uu fi jechoonni hamma
danda’ametti dhimma qoratamaa jirutti dhiyoo ta’uu qaba.
3.3.Hubachiisa ykn Mala Yaadannoo
(Methodology Notes)
• Yaadannoowwan kun mala qorannoo qorataan itti fayyadamu, mala
qorannoo haaraa yaadame kamiyyuu fi akkaataa adeemsa isaanii itti
hordofan of keessaa qabu. Yaadannoowwan mala yaadannoo dirree
wajjin qabamuu ykn addaan galmeessuun ni danda’ama garuu,gara
gabaasa xumuraa qorannoo tokkootti karaa argatu.
3.4. Joornaalii fi Daayaarii (Journal and
Diaries)
• Malli yaadannoo dirree kun jireenya qorataa irratti hubannoo kan
kennuudha. Kunis gama jireenya qorattootaa hunda kan hordofu yoo ta’u,
bu’aa Halo ykn loogii kamiyyuu yeroo qorannoo dirree keessatti uumamuu
danda’u dhabamsiisuuf gargaara.
• 4. Sababoota Qorannoo Dirree Gaggeessuu (Reasons to Conduct Field
Research)
• Qorannoo dirree jaarraa 2offaa keessa saayinsii hawaasummaa keessatti
baay’inaan itti fayyadamaa tureera. Garuu walumaagalatti, gaggeessuu fi
yeroo baay’ee fudhata, qaala’aa fi haala baay’ee keessatti weerartuu dha.
Kanaafuu, maaliif egaa kun yeroo baay’ee itti fayyadamaa qorattoonni
daataa mirkaneessuuf filatama? Sababoota gurguddoo 4 ilaalla.
4.1.Hanqina Daataa Irra Aanuu
(Overcoming Look of Data)
• Qorannoo dirree dhimma guddaa qaawwaa daataa furu. Yeroo
baay’ee , keessumaa naannoo murtaa’e keessatti, daataa tokkollee
daangeffamaadha.
• Rakkoo jiru beekamm ykn kabajamuu danda’a garuu qorannoo fi
daataa jalqabaa malee kana karaan itti mirkaneessan hin jiru.
• Qorannoo dirree gaggeessuun qaawwaa daataa plug-in qofa osoo hin
taane meeshaalee deeggarsaa walitti qabuuf gargaara kanaaf mala
qorannoo qorataa filatamaadha
4.2. Haala Qorannichaa Hubachuu
(Understanding Context of the Study)
• Yeroo baay’ee odeeffannoon walitti qabame gahaa ta’us qorannoon
dirree ammallee gaggeeffama. Kunis daataa jiru irratti hubannoo
argachuuf gargaara.
• 4.3. Qulqullina Odeeffannoo Guddisuu (Increasing the Quality of
Data)
• Malli qorannoo kun meeshaalee tokkoo ol fayyadamuun odeeffannoo
qulqullina olaanaa qaba. Daataan walitti qabame irraa inferences
gochuun kan danda’amu yoo ta’u, karaa triangulation of data
istaatisksii xiinxaluun ni danda’ama.
6. Faayidaa Qorannoo Dirree (Advantages of Fieald Research) fi
Miidhaa Qorannoo Dirree Disadvantages of Field Research)
6.1. Faayidaa Qorannoo Dirree (Advantages of Field Research)

• Qorannoon dirree qorattoonni waa’ee namoota, taateewwanii fi adeemsa

qoratan beekumsa ijaan akka argatan taasisa. Malli biraa jireenya guyyaa
guyyaairratti leensii dhiyeenyaa walfakkaatu hin dhiyeessu. Jireenya guyyaa
guyyaa irratti dhiyeenyaan ilaaluun kun qorattonni dirree waa’ee namootaafi
adeemsaalee daataa bay’ee bal’aa ta’e argachuu danda’u, tarii mala biraa
fayyadamuun argachuu danda’an caalaa bal’inaan argachuu danda’u
jechuudha. Qorannoon dirree qaamolee muuxannoo namootaa ykn
walquunnamtii garee kanaan dura hin beeknees saaxiluu danda’a.
Keessattuu kun cimina addaa qorannoo dirree ti. Malleen biroo kan akka af-
gaaffii fi qorannootiin, deebii kennaan tokko gaaffii akkamitti deebii isaa hin
beekne akka deebisu ykn odeeffannoo inni hin beekne nuuf kenna jennee
eeguu akka hin dandeenye beekamaadha.
6.2. Miidhaa Qorannoo Dirree
(Disadvantages of Field Research)
• Qorannoon kun qaal’aa fi yeroo kan fudhatu yoo ta’u xumuruuf
waggoota fudhachuu danda’a.
• Qorataan qorannoo keessatti loogii irraa of fageessuun baay’ee rakkisaa
dha.
• Yaadannoowwan sirriitti waan qorataan jedhu ta’uu qabu garuu
moggaasni moggaasaa hordofuuf baay’ee cimaadha.
• Mala kanaan, jijjiiramaa alaa to’achuun kan hin danda’amne yoo ta’u
kunis yeroo hunda maalummaa qorannichaa kan jijjiiruu dha.
• Bal’ina dhabuu danda’a; odeeffannoo baay’ee bal’aa walitti qabuu
jechuun daataa baay’ee irraa walitti qabuu dadhabuu jechuudha.
Guduunfaa (Conclusion)
• Qorannoon dirree kan qorataan tokko qaama dhimmi sun ilaallatu bira dhaquun
qorannoo isaa kan geggeessuudha. Kan odeeffannoon irraa argamus namoota,
siidaawwan, fakkii, ambaa aadaa, hawaasa, daree barnootaa fi kkf ta’uu danda’a.
Qorannoon dirree kan jalqabame ogeessota antiroopooloojistootaan akka
ta’eedha. Qorannoon dirree mala qulqulleeffataatti (Qualitative) gargaaramuun
odeeffannoo walitti qabuun kan namoonni naannoo uumamaa keessa jiran
ilaaluu, walitti dhufeenya uumuu fi hubachuuf kan gargaaruudha.
• Faayidaan qorannoo dirree qorattoonni waa’ee namoota, taateewwanii fi
adeemsa qoratan beekumsa ijaan akka argatan taasisa. Daataa bal’aa ta’e
argamsiisa. Gahee fi barbaachisummaa haala hawaasummaa cimsee ibsa.
• Miidhaan qorannoo dirree qaala’aa fi xumuruuf waggoota fudhachuu danda’a.
Wabiilee (References)
• Addunyaa Barkeessaa Bitootessa, (2019). Akkamtaa Qorannoo Hujoo. Finfinnee.
• Descombe, M. (2007). The Good Research Guide for Smaall-scale Social
Research Projects. Third Edition, Open University Press.
• https://www.questionpro.com>blogg.
• Palsy, T., and Atchison, C. (2007). Research decitions: Quantitative, qualitative,
and mixed methods approaches (5th ed). Toronto, Canada: Nelson Education.
• Rossman,G.B., and Rallis S. F. (1998). Learning in the field: An introduction to
qualitative research. Thousand Oaks, CA: Sage Publications.
• Zoltan. D. (2007). Research Method in Applied Linguistics. Quantitative,
Qualitative and Mixed Methodology. Oxford: Oxford University Press.