HIDHAA JAALALAA: IMALA MAATII KOO

Seensa:
Caallin, utubaa ciminaa, fi haati warraa isaa Abaruu Akule, ibsaa ho’aa fi gara laafina, ijoollee
isaanii: Gammachuu Caalli, Dassale Caalli, Happy Caalli, Nagaa Caalli, Baaroo, fi Bunguleef
haala kunuunsaa uumuun isaanii ni yaadatama. Waliin ta’uun kutaa hin cabne ijaaranii,
gammachuu fi qormaata jireenyaa keessa darbanii wal deeggaruun wal olkaasan.

Caalliin mataa maatii, Nama of kennuu fi jaalala hin raafamne haadha manaa fi ijoollee isaaf
qabu ture. Inni humna kan of keessaa qabu ture, qaamaan argamuun qofa osoo hin taane, fayyaa
maatii isaatiif kutannoo hin sochoone keessattis. Caalliin namoota jaallatu wantoota jireenyaaf
barbaachisan gonkumaa akka hin dhabne mirkaneessuuf nuffii tokko malee hojjete. Hojii cimaa
fi kutannoon isaa ijoollee isaaf madda kaka’umsaa ta’ee, gatiiwwan ciminaa fi dandamachuu
isaan keessatti horate.

Abaruu Akule ammoo onnee fi lubbuu maatii Sanaa ture. Jaalalli fi uumamni ishee kunuunsuun
mana isaanii isa gad of deebisu keessatti hoʼaa fi gammachuu fideera. Abaaruun haadha manaa
of kennite qofa osoo hin taane haadha of kennite, yeroo hunda fedhii ijoollee ishee kan ishee
dursiti turte. Hafuurri lallaafaa fi deggersi isheen hin raafamne isheen qabdu, bakka ijoolleen
ishee itti guddatan uumeera. Jaalalli Abaruu daangaa hin beeku, dallaa mana isaanii bira darbee
hawaasa naannoo isaanii jiru hammachuudhaaf.

Obbolaan keessaa hangafa Gammachuu Caalli miira ittigaafatamummaa fi hoggansa abbaa isaa
dhaale. Yeroo hundumaa harka gargaarsaa fi gorsa ogummaa qabu kennuudhaan obbolaa isaa
quxisuudhaaf ifa qajeelfama taʼuu ofitti fudhate. Kutannoo fi hawwiin Gammachuu obbolaa fi
obboleettii isaatiif fakkeenya ta'ee, carraaqqii mataa isaaniitiin milkaa'inaaf akka carraaqan isaan
kakaase.Dassale Caalli hangafa lammaffaa lubbuu kalaqaa fi aartii qaba ture. Fedhiin inni aartiif
qabu jireenya maatii kanaaf halluu fi sochii fide. Dandeettii fi of kennuu Dassale ogummaa
isaatiif qabu obbolaan isaa fedhii mataa isaanii akka hordofanii fi dandeettii addaa isaanii akka
hammatan kakaase.

Happy Caalli maqaa isaaf dhugaa ta'ee maatiitti gammachuu fi kolfa fide. Kolfi isaa isa
daddarbaa fi uumamni isaa inni taphaan guyyoota dukkanaa’oo ta’anillee ibseera. Happy haala
hundumaa keessatti akkaataa itti waa argatu argatu qaba ture, maatiin isaa gammachuu salphaa

1|Page
jireenya keessatti argamu akka kunuunsuu fi rakkoon jireenyaa ta'us gammachuu akka hammatu
yaadachiisa ture.

Nagaa Caalli nagaa eegduu maatii kanaa amala dafee aruu fi tasgabbii qaba ture. Nagaan
dandeettii addaa waldhabdee tasgabbeessuu fi waldanda’uu mana keessaa guddisuu qaba ture.
Garaa gara laafina qabuun yeroo hunda gurra dhaggeeffataa liqeessuu fi waldhabdee obbolaa
isaa gidduutti uumamu gidduu seenuuf qophaa’aa ture, hidhannoon jaalalaa akka cimee itti fufu
mirkaneessa.

Obbolaan keessaa dubartiin Bungule abaaboo ija maatii ishee ture. Qulqullummaa fi garaan
ishee qulqulluun mana sanatti gammachuu fi gara laafina guddaa fide. Bungule argamuun ishee
gatii walitti hidhamiinsi maatii yeroo hunda kan yaadachiisu siʼa taʼu, obboloonni ishee gahee
isaan eegduu fi qajeelchitoota ishii taʼuudhaan qaban baayʼee jaallatu turan.

Obbolaan keessaa quxisuun Baaroon, Nama maatii kanaa kan nama gammachiisu yoo ta'u,
addunyaa kanaaf fedhii beekuu hin quufne qaba ture. Dheebuu beekumsaa fi fedhii damee haaraa
qorachuu qaba ture. Humna daangaa hin qabnee fi hafuurri gammachuu Baaroo maatiin Kun
quba miila isaanii irra akka turu kan godhe siʼa taʼu, kunis seenaa jireenyaa akka hammachuu fi
muuxannoo haaraa irraa gonkumaa akka hin qaanofne isaan yaadachiisa ture.

Boqonnaawwan dhufan hunda keessatti imala maatiin Caalli bu'aa ba'ii jireenyaa keessa darban
ni argina. Jaalalaa fi deggersa waliif qaban isa hin sochoone irratti hirkatanii qormaata isaan
mudatu waliin ni qajeelchu. Qormaataa fi injifannoo isaaniitiin humna jaalala maatii fi humna
tokkummaan dhaabbachuu irraa argamu ni agarsiisu.

Jireenya maatii Caallii keessa gadi fageenyaan yeroo seennu, jaalala, dandamachuu fi hidhata hin
raafamne isaan ibsu dhugaa ba'aa. Waliin taanee gammachuu ni kabajna, gadda keessaa qooda,
dhiibbaa gadi fagoo maatiin imala tokkoon tokkoon nama dhuunfaa irratti qabu ni qoranna.

2|Page
Contents
Seensa:........................................................................................................................................................1
Boqonnaa 1: Caalli Dagabasa: Utubaa Ciminaa...........................................................................................4
Boqonnaa 2: Abaruu Akule: Onnee gara laafina..........................................................................................6
Boqonnaa 3: Gammachuu caallii: Waamicha Eegduu.................................................................................8
Boqonnaa 4: happy Chaali: Yeroo Jireenyaa Keessatti Gammachuu Argachuu.........................................10
Boqonnaa 5: Nagaa Caallii: Abjuu fi Hawwii Guddisuu..............................................................................11
Boqonnaa 6: Baaroo Chaali: Lubbuu Aartii................................................................................................13
Boqonnaa 7: Bungule: Jaalalaa fi Deeggarsa Obboleettii...........................................................................15

3|Page
Boqonnaa 1: Caalli Dagabasa: Utubaa Ciminaa
Magaalaa gad of deebiftuu Degebasaa, lafa magariisa Itoophiyaa gidduutti kan argamtu keessatti,
namni Caallii Degebasa jedhamu ibsaa ciminaa fi dandamachuu ta'ee mul'ate. Caalliin umurii
isaa ijoollummaa isaa irraa kaasee gufuu jireenyi isaaf dhiyeessu mo’uuf kutannoo hin sochoone
qabacha jira.

Maatii gad of qabuu keessatti kan dhalate Caalliin namoota jaallatu irratti itti gaafatamummaa
gadi fagoo qabaachuun guddate. Warri isaa qonnaan bultoota ciccimoo taʼan, gatiiwwan cimina,
ciminaa fi barbaachisummaa walitti dhufeenya maatii isa keessatti horatan. Caalliin bu’uura
cimaa jireenya isaa irratti ijaaru kan horate qajeelfama isaaniitiin taa’e jira.

Caalliin yeroo mucaa xiqqaatti naamusa hojii addaa fi fedhii uumamaan hawaasa isaaf
gumaachuu agarsiiseera. Yeroo baayʼee warra isaa maasii irratti gargaara, aduu cimaa jalatti
dhamaʼee, hojii cimaa hojjechuun faayidaa akka qabu ofumaan ni barata ture. Waggoota bifa
qaban kana keessatti ture Kan dandamachuu fi kutannoon Caallii boca qabaachuu jalqabe.

Caalliin akkuma guddachaa dhufeen barnoonni furtuu egeree ifa ta'e akka qabu hubate.
Qormaatni qabeenyaa fi carraa muraasaan dhufus xiyyeeffannoo fi of kennuu hin raafamneen
barnoota isaa itti fufe. Caalliin barnoota isaaf kutannoon inni kenne hawwii dhuunfaa qofa osoo
hin taane maatii fi hawaasa isaa ol kaasuuf fedhii gadi fagoo qabuun Kan hoogganame jira.

Karaa isaa itti fufee osoo jiruu humni fi dandamachuu Caalliin maatii isaa keessattuu ijoollee
isaaf ifa qajeelfama ta'e. Barbaachisummaa barnootaa, amanamummaa fi gatii hojii cimaa
isaaniif kenne. Caalli ijoollee isaa keessatti miira kaayyoo fi isaanis, gufuu isaan mudatu
kamiyyuu mo’uu akka danda’an amantii horate.

Caalliin imala isaa hunda keessatti kufaatii fi qormaata hedduu mudateera, garuu gonkumaa hin
raafamne. Kutannoo isaa kan hin raafamnee fi hafuurri isaa kan hin sochoone namoota isa
beekan hundaaf kaka’umsa akka ta’u isa taasiseera. Hawaasni yeroo baay’ee rakkisaa ta’e
keessatti qajeelfamaa fi deeggarsa isaa irratti hirkatanii akka utubaa ciminaatti beekamtii
kenneera.

Seenaa maatii Caalliin dagabasa keessa gadi fageenyaan yeroo seennu, dhiibbaa guddaa humni
Caalli namoota jaallatu fi hawaasa waliigalaa irratti qabu ni argina. Murtoon isaa kan hin

4|Page
raafamne jireenya ijoollee isaa fi hambaa inni dhiisee deemu bocuu keessatti humna sochootuu
ta’ee tajaajila.

Jireenya caalli dagabasa keessatti tapestry badhaadhaa keessa lixnee, qormaata inni mudatu,
injifannoo inni kabaju, fi hafuura hin mo'amne isa ibsu qorachaa yeroo deemnu nu waliin ta'aa.
Imala isaatiin hiika dhugaa dandamachuu, kutannoo fi humna safaramuu hin dandeenye kan
hafuura namaa keessa jiru ni baranna.

5|Page
Boqonnaa 2: Abaruu Akule: Onnee gara laafina
Maatii caallii keessatti haadha manaa fi haadha jaallatamtuu Abaru Akule qaama gara laafina fi
jaalalaa turte. Hafuurri lallaafaa fi uumamni ishee kunuunsu mana isaanii isa gad of deebisu
keessatti haala hoʼaa fi walsimsiisaa uume. Abaaruun maatii isheef of kennuu ishee hin raafamne
onnee hunda isaanii walitti qabe ishee taasiseera.

Yeroo Abaaruun haadha taate irraa kaasee ofittummaa fi jaalalli haalduree hin qabne daangaa hin
beeku ture. Nageenyaa fi gammachuu ijoollee ishee, Caalii, Gammachuu, Gammachuu, Nagaa,
Baaroo, fi Bunguleetiif garaa guutuu of kennite. Haalli maal iyyuu yoo ta'e, Abaaruun ijoolleen
ishee nageenyi akka itti dhaga'amuu fi akka jaallataman mirkaneessiteetti.

Barri Abaruu gocha gaarummaa fi gara laafina lakkoofsa hin qabneen Kan guutame ture.
Dandeettii uumamaan namoota kaaniif mararfachuu Kan qabdu siʼa taʼu, yeroo barbaachisaa
taʼetti deggersaafi qajeelfama isheef kenniti turte. Gurra dhaggeeffachuu, hammachuu jajjabinaa
ykn jechoota jajjabinaa haa ta’u, Abaaruun yeroo hunda maatii isheef jirti, hafuura isaanii ol
kaasuuf qophaa’aa turte.

Tuttuqqiin isheen kunuunsu ijoollee ishee bira darbee Kan babal’ate ture. Abaaruun hawaasa
hunda keessatti gara laafinaafi fedhii namoota rakkatan gargaaruun beekamti turte. Yeroo
baayʼee ollaa, michootaafi namoota hin beekneef illee harka gargaarsaa liqeessitee, jajjabinaafi
miira ofiishee akka taʼe isaaniif kenniti turte. Gochi gaarummaa Abaruu lubbuu isheen tuqxe
irratti mallattoo hin haqamne dhiise.

Yeroo rakkinaatti Abaaruun utubaa jabina maatiin ishee itti hirkatan turte. Amantiin ishee kan
hin raafamnee fi amala tasgabbiin ishee yeroo rakkisaa taʼetti jajjabina argamsiiseera. Abaaruun
haala hundumaa keessatti akkaataa meetii itti argattu qabdi turte, namoonni ishee jaallattu abdii
akka qabaatanii fi eebba hammam xiqqaa taʼus akka kunuunsan yaadachiisti turte.

Jaalalli Abaruu maatii ishee dhiyoo qofa irratti hin daangeffamne. Barbaachisummaa hawaasaa
iddoo guddaa kennitee humna tokkummaatti ni amanti turte. Abaaruun jalqabbii hawaasaa adda
addaa irratti dammaqinaan hirmaattee, jireenya namoota naannoo ishee jiran irratti dhiibbaa
gaarii fiduuf carraaqqii goote. Gochi gaarummaa isheen goote dallaa mana isaanii bira darbee
baayʼee Kan babalʼate siʼa taʼu, hambaa gara laafina waaraa dhiise.

6|Page
Itti gaafatamummaa hedduu Abaaruun garba ishee baattus abjuu fi hawwii mataa ishee irraa
dhabdee hin beektu. Abaaruun barbaachisummaa of kunuunsuu fi guddina dhuunfaa irratti
amantaa hin sochoone qaba ture. Fedhii fi hojii bohaartii ishee quuqamaan hordoftee, ijoolleen
ishee abjuu mataa isaanii akka hordofanii fi dhuunfaa isaanii gonkumaa akka hin dhabne
fakkeenya taate.

Jireenya maatii Degebasa keessa gadi fageenyaan yeroo seennu dhiibbaa gadi fagoo gara
laafinaafi jaalala Abaruu qabu ni argina. Deeggarsi isheen ijoollee isheef gootu Kan hin
sochoone, hawaasa isheef kutannoon isheen qabdu, yeroo salphaa ta’etti gammachuu argachuu
dandeessu hunda keenya ni kakaasa.

Boqonnaawwan dhufan, Kan maatiin caallii qormaata jireenyaa keessa naanna'an, jaalalaa fi gara
laafina Abaru Akuleen qajeelfamuun yeroo qorannu nu waliin ta'aa. Argamuu ishee isa hin
raafamneen, humna jaalalaa safaramuu hin dandeenyee fi humna walitti dhufeenya baay’ee
barbaachisaa ta’e kunuunsuu irraa argamu nu yaadachiisuun onnee isaan walitti hidhu ta’uu itti
fufti.

7|Page
Boqonnaa 3: Gammachuu caallii: Waamicha Eegduu
Gammachuu caallii, ilmi angafaa maatii Caalli, miira itti gaafatamummaa gadi fagoo fi namoota
jaallatu eeguuf fedhii uumamaa qaba ture. Gammachuu umurii dargaggummaa isaa irraa kaasee
waamichi of keessaa, waamicha eegduu fi ittisaa maatii isaa ta’uuf itti dhaga’ame. Boqonnaa
kana keessatti Gammachuu gahee eegduu namoota jaallatu ta'uu isaa hammatee imala isaa keessa
lixna.

Maatiin Caalli guddachaa fi qormaata jireenyaa hin oolle yeroo isaan mudatu, Gammachuu
mantii eegumsaa baachuuf gara fuulduraatti tarkaanfate. Gaheen isaa humna qaamaa bira darbee
akka babal’atu hubate; deggersa miiraa fi amanamummaa hin sochoone kan hammate ture.
Gammachuu u obboloonni isaa yeroo mirkanaa’uu dhabuutti qajeelfamaa fi tasgabbii akka
barbaadan ol akka isa ilaalan beeka ture.

Uumamni eegumsaa Gammachuu karaa adda addaatiin mul'ateera. Rakkoo jireenyaa irraa
gaachana ta'ee dhaabbatee, maatii isaa miidhaa irraa gaachana godhee nageenya isaanii
mirkaneesse. Obboleeyyan isaa gara mana barumsaa deeman waliin deemuus ta'e rakkina isaan
mudate isaan dura dhaabbachuus ta'e, argamuun Gammachuu miira tasgabbii fi jajjabina
argamsiiseera.

Instincts eegumsa isaa warra isaa irrattis babal'ate. Gammachuu wareegama maatii kanaaf
kaffalan hubatee miira galata guddaa itti dhaga’ame. Karaa danda’e kamiinuu deggersaa fi
gargaarsa hin raafamne dhiyeessee utubaa humna isaanii ta’e. Warri isaa yeroo qormaanni isaan
mudatu hundatti, Gemechu harka gargaarsaa liqeessuuf achi ture, gonkumaa kophaa isaanii akka
hin taane isaan yaadachiisa.

Gammachuu uumamni eegumsaa maatii isaa dhiyoo qofa irratti kan daangeffame hin turre.
Akkasumas hawaasa keessatti guddateef miira itti gaafatamummaa gadi fagoo itti
dhaga’ame.Inishiyeetiiwwan warra rakkatan ol kaasuu fi humneessuu kaayyeffatan irratti
dammaqinaan hirmaateera. Gammachuu eeguu fi tajaajiluuf of kennuu isaa maatii isaa bira
darbee kan babal'ate yoo ta'u, jireenya namoota inni tuqe irratti dhiibbaa waaraa dhiise.

Haa ta'u malee, karaan Gammachuu akka eegduutti irra deeme qormaata malee hin turre. Yeroon
shakkii fi sodaa isa mudate, gahee isaa ba’uuf dandeettii qabaachuu isaa gaaffii keessa galche.
Garuu qormaata kanaan Gemechu eegduu ta’uun kan hin mo’amne ta’uu akka hin taane hubate;

8|Page
innis waaʼee mulʼachuu, argamuu fi nageenya namoota jaallatu eeguuf waan dandaʼu hunda
gochuu ture.

Gammachuu akka eegduutti imalli godhe waa’ee humna jaalalaa, dandamachuu fi wareegama
barumsa gatii guddaa qabu isa barsiise. Eegumsi dhugaan bakka gara laafinaafi gara laafina irraa
akka dhufu, akkasumas yeroo tokko tokko, gochi eegumsaa guddaan achitti argamuun qofa,
gurra dhaggeeffatu ykn argamuun nama jajjabeessu akka taʼe barate.

Boqonnaawwan dhufan keessa gadi fageenyaan yeroo seennu, guddina Gammachuu akka
eegduutti fi dhiibbaa guddaa inni imala maatii isaa irratti qabu ni argina. Rakkoowwan isa
mudatan, wareegama inni kaffaluufi jaalala hin raafamne kan fedhii namoota jaallatu nagaa
eeguuf qabu bobaasu qoranna.

Yeroo itti fufnu marsaa waamicha Gammachuu akka eegduutti saaxiluu itti fufnu, humnaa fi
hamilee isa keessa jirus argadhu. Waliin taanee humna jijjiirama jaalalli tiksaa, fi dhiibbaa
guddaa inni warra carraa kunuunsa isaanii jala jiran irratti qabu ni argina.

9|Page
Boqonnaa 4: happy Chaali: Yeroo Jireenyaa Keessatti Gammachuu
Argachuu
Umurii dargaggummaa isaa irraa kaasee Happiin haala hunda keessatti gammachuu argachuuf
fedhii uumamaa akka qabu ifa ture. Kolfi daddarbaa fi uumamni isaa taphaan mana Caalliitti
miira salphaa fi kolfa fide. Tapha tag mooraa duubaa keessattis ta'e kutaa jireenyaa keessatti
ofumaan shubbisaa ta'e, argamuun happy yeroo hunda gammachuudhaan akka jiraatu taasiseera.

Happiin haala baayʼee rakkisaa taʼe keessattillee meetii sana arguuf dandeettii dinqisiisaa qaba
ture. Yaada gaarii fi haala hunda keessatti wanti galateeffamuu qabu akka jiru amantaa hin
raafamneen jireenyatti dhiyaate. Abdiin inni qabu obboloota isaatiif madda kaka’umsaa fi
jeequmsa gidduuttillee bareedina jireenyaa akka dinqisiifatan yaadachiisa ta’e.

Gammachuu guddaa happy qabu keessaa tokko maatii isaa wajjin yeroo dabarsuu isaati.
Yeroowwan naannoo minjaala irbaataa sanatti qooddatan, kolfi mana keessaa dhagaʼamuu fi
seenaan wal jijjiiran ni jaallata ture. Happy taphaan kan taphatu ta'uun isaa maatii kanaaf miira
tokkummaa fi walitti dhufeenya kan fide yoo ta'u, yeroowwan gatii guddaa qaban kana waliin
kunuunsuun barbaachisaa ta'uu isaa isaan yaadachiisa.

Garuu dandeettiin happy gammachuu argachuu maatii isaa dhiyoo caalaa bal'ateera. Jecha
gaarummaa yookaan gocha gaarummaa salphaa ta’e, jireenya namoota naannoo isaa jiran karaa
itti ibsu qaba ture. Kunuunsi dhugaa happy namoota biroof qabu hawaasa isaa keessatti
gammachuu ripple effect uume, jireenya namoota inni qunname irratti dhiibbaa waaraa dhiise.

Yeroo rakkinaa ykn gadda Gammachuun ibsaa abdii ta'e. Dandeettii dhalootaan hafuura namoota
naannoo isaa jiran ol kaasuu, gurra dhaggeeffachuufi argamuun Nama jajjabeessu qaba ture.
Happy yeroo dukkanaa'aa ta'ettillee yeroo hunda ifa calaqqisuu fi sababni itti kolfu akka jiru
maatii fi hiriyyoota isaa yaadachiiseera.

Gammachuun jireenya keessa osoo deemuu gammachuun yeroo salphaa ta'etti argamuu akka
danda'u hubate. Ho'a aduu fuula isaa irratti mul'atu, sagalee kolfaa ykn bareedina daraaraa
daraaraa haa ta'u, Happiin yeroowwan kana galateeffannaa fi ajaa'iba daa'imaa ta'een hammate.
Obbolaansaa suuta akka hirʼisan, wanta yeroo ammaa akka dinqisiifatanii fi wantoota xixinnootti
gammachuu akka argatan barsiiseera.

10 | P a g e
11 | P a g e
Boqonnaa 5: Nagaa Caallii: Abjuu fi Hawwii Guddisuu
Nagaa Caallii, abjuun hawwii guddaa qabu maatii Caalli, fedhii isaa hordofuu fi abjuu isaa
kunuunsuuf kutannoo hin sochoone qaba ture. Boqonnaa kana keessatti Nagaan daandii hawwii
isaa galmaan ga’uu fi qormaata karaa irratti isa mudatu yeroo qajeelchu imala isaa keessa lixna.

Nagaan umurii dargaggummaa isaa irraa kaasee jireenya keessatti maal galmaan gahuu akka
barbaadu mul'ata ifa ta'e qaba ture. Fedhii aartiif qabu gadi fagoo fi ibsa kalaqaa isaatiin dhiibbaa
hiika qabu uumuuf fedhii gubaa qaba ture. Abjuun Nagaa bal'aa fi garaa garaa kan ture yoo ta'u,
fakkii kaasuun beekamaa ta'uu irraa kaasee hanga asoosama gurguramaa ta'e barreessuutti ture.

Kutannoon Nagaa hin sochoone gocha isaa kanaaf humna sochoosu ta'e. Sa’aatii lakkoofsa hin
qabne ogummaa isaa fooyyessuuf kan kenne yoo ta’u, kunis buruushiin isaa shaakaluus ta’e
garaa isaa barreeffama isaa keessatti naquudhaan ture. Nagaan abjuu isaa kunuunsuun naamusa,
ciminaa fi naannoo mijataa isaa bira darbee dhiibuuf fedhii qabaachuu akka barbaadu hubate.

Nagaan hawwii isaa boqonnaa malee hordofus, karaa irratti qormaata hedduu isa mudate. Yeroon
of shakkuu isa mudate, dirree dorgommii akkasii irratti milkaa’uuf waan barbaachisu qabaachuu
isaa gaaffii keessa galche. Haa ta'u malee, Naga dandamachuu fi ofitti amanuun isaa gara
fuulduraatti isa tarkaanfachiise, abjuun qabsaa'uu akka qabu isa yaadachiise.

Imalli Nagaa qajeelfamaa fi deeggarsa barbaaduun barbaachisaa ta'es isa barsiiseera. Gorsitootaa
fi fakkeenya ta’an kanneen damee isaaniitiin milkaa’ina argatan, muuxannoo isaanii irraa
barachuu fi hubannoo gatii guddaa qabu argachuuf fedhii guddaa qaban barbaada ture. Naga
namoota dhuunfaa yaada walfakkaataa qabaniin of marsuun qajeelfama gatii guddaa qabu qofa
osoo hin taane miira hawaasummaa fi kan ofii ta’uu akka guddisu hubate.

Naga abjuu isaa akkuma guddifachaa dhufeen, hawwii isaa maatii fi hawaasni isaa irraa eegamu
waliin madaaluufis qormaata isa mudate. Sodaa namoota jaallatu abdii kutachiisuu ykn daandii
milkaaʼina barame irraa maquu wajjin walʼaansoo qaba ture. Haa ta'u malee, Nega abjuu isaa
irratti amantiin hin sochoone ofitti amanamaa akka turuu fi fedhii isaa garaa guutuun akka
hordofu isa dandeessiseera.

12 | P a g e
Nagaa imala isaa hunda keessatti abjuu kunuunsuun kophaa isaa akka hin taane hubate.
Barbaachisummaa tumsaa fi ijaarsa toora deeggarsaa hubataniiru. Nagaa artistoota fi
barreessitoota biroo barbaade, hiriyummaa fi tumsa kalaqaa uumuun guddina isaaf boba'aa ta'ee
fi miira jaalalaa uume.

Boqonnaawwan dhufan keessatti Nagaa abjuu isaa hordofuu fi humna jijjiiramaa hawwii ofii
kunuunsuu boqonnaa malee hordofuu isaa ni argina. Qormaata isa mudatu, wareegama inni
kaffalu, fi dhiibbaa guddaa ibsi kalaqaa inni jireenya ofii isaa fi jireenya namoota naannoo isaa
jiran irratti qabu qoranna.

Laayiyeroota imala Nagaa saaxiluu itti fufna, akkasumas bareedina fedhii ofii hammachuu fi
abjuu kunuunsuu argadhu nu waliin ta'aa. Waliin taanee gufuuwwan nu mudatan kamiyyuu
hawwii mataa keenyaa hordofuuf kaka’umsa arganna, fedhii keenya isa dhugaa hordofuu
keessattis guutummaa arganna.

13 | P a g e
Boqonnaa 6: Baaroo Chaali: Lubbuu Aartii
Lubbuun aartii maatii Caalii Baaroo Caaliin addunyaa kalaqaa fi of ibsuu waliin walitti
dhufeenya gadi fagoo qaba ture. Boqonnaa kana keessatti imala Baaroo gosoota aartii adda addaa
qoratee humna jijjiirama hafuura aartii isaa yeroo argatu keessa argina.

Baaroon umurii ijoollummaa isaa irraa kaasee dandeettii dhalootaan aartiif qabu agarsiiseera.
Fakkii kaasuu, fakkii kaasuu ykn meeshaa muuziqaa taphachuu yoo ta’e, Baaroon uumama
isaatiin bareedina jireenyatti fiduuf dandeettii uumamaa qaba ture. Tattaaffiin aartii isaa bifa of
argachuu fi miiraa fi yaada gadi fagoo isaa itti ibsu ta’e.

Jaalalli Baaroo aartiif qabu daangaa barame irra darbee ture. Hojii aartii isaa keessatti
garaagarummaa hammatee, meediyaalee fi akkaataa adda addaa qorate. Fakkiiwwan aadaa irraa
kaasee hanga dhaabbii yaaliitti, Baaroo sodaa tokko malee daangaa kalaqa isaa dhiibee, yeroo
hunda karaa haaraa ittiin of ibsu barbaada ture.

Aartiin Baaroodhaaf bakka qulqulluu ta'e, bakka inni gadi fageenya yaada isaa keessa lixee
jajjabina itti argatu ta'e. Yeroo gammachuu, gadda ykn burjaajii, Baaroo walxaxiinsa miira isaa
keessa naanna'uuf gara aartii isaatti garagale. Uumama isaatiin fayyina, kaataarsii fi miira
kaayyoo argate.

Imalli aartii Baaroo akkuma itti fufetti aartiin daangaa darbee namoota kutaa jireenyaa adda
addaa walitti hidhuuf humna akka qabu hubate. Uumamni isaa riqicha ta’ee, namoota biroo ija
isaatiin addunyaa kana akka mudatan affeeruun miira namaaf yaadu fi hubannoo horate.

Hafuurri aartii Baaroos tumsaa fi hawaasa akka hammatu isa taasiseera. Artistoonni,
muuziqeessitootaa fi barreessitoota waliin hojjetan barbaade, gamtaa kalaqaa uumuu fi
pirojektoota walta'iinsaa irratti bobba'e. Baaroon aartiin adda baafamee akka uumamu akka hin
yaadamne hubate; muuxannoon waliinii fi kaka’umsi waloo bakka jirutti dagaage.

Baaroo qorannoo aartii isaa hunda keessatti yeroowwan of shakkuu fi qeeqa mudate. Yeroo
hunda kalaqa hordofuun salphaa kan hin turre yoo ta'u, Baaroonis karaa irratti duubatti
deebi'iinsaa fi qormaata isa mudate. Haa ta’u malee, fedhii fi kutannoon isaa kan hin raafamne,
gufuulee kana akka mo’atu isa dandeessiseera, kan duraanii caalaa cimaa fi dandamachuun akka
ba’u isa taasiseera.

14 | P a g e
Boqonnaawwan dhufan keessatti jijjiirama aartii Baaroo fi dhiibbaa guddaa uumamni isaa
jireenya ofii isaa fi jireenya namoota naannoo isaa jiran irratti qabu ni argina. Humna jijjiirama
aartii, bareedina of ibsuu, fi karaalee kalaqni ilaalcha addunyaaf qabnu bocuu danda’u ni
qoranna.

Gad fageenya lubbuu aartii Baaroo keessa lixuu yeroo itti fufnu nu waliin ta'aa, akkasumas
falfala yeroo namni tokko hafuura uumaa isaanii hammate mul'atu argadhaa. Waliin taanee
fedhii aartii mataa keenyaa qorachuuf, fedhii kalaqaa keenya kunuunsuuf, akkasumas addunyaa
daangaa hin qabne of ibsuu keessatti jajjabinaa fi guutummaa argachuuf kaka’umsa ni arganna.

15 | P a g e
Boqonnaa 7: Bungule: Jaalalaa fi Deeggarsa Obboleettii
Obboleettiin maatii Caallii kunuunsituu fi deggersituu Bunguleen jireenya fi abjuu obbolaa ishee
bocuu keessatti gahee olaanaa taphatteetti. Boqonnaa kana keessatti, uumama ofittummaa
Bungule fi jaalalaa fi deeggarsa hin sochoone maatii isheef kennitu qoranna.

Bungule umurii dargaggummaa ishee irraa kaasee gahee obboleettii hangafaa ta'uu ishee
fudhattee, itti gaafatamummaa obbolaa ishee kunuunsuu fi qajeelchuu fudhatte. Fedhii isaanii
hubachuuf dandeettii dhalootaan qabdi turte, yeroo gammachuu fi gaddaatti gurra
dhaggeeffachuu fi argamuun Nama jajjabeessu dhiheessiti turte.

Jaalalli Bungule obbolaa isheef qabdu daangaa hin beeku ture. Milkaa'ina isaanii gammachuu
dhugaadhaan kan kabajju yoo ta'u, yeroo abdii kutannaa isaaniitti garba itti hirkatan kenniteetti.
Bungule abjuu fi hawwii isaaniitti amanee, fedhii isaanii akka hordofan jajjabeessaa fi tarkaanfii
hunda irratti isaan deeggara ture.

Obbolaan ishee imala mataa isaanii yeroo jalqabanitti, gaheen Bungule akka utubaa humnaatti
qabdu daran murteessaa ta'e. Iccitii isaanii, nama jajjabeessituu fi sagalee sababa isaanii taate.
Ogummaa fi qajeelfamni Bungule obbolaan ishee qormaata isaan mudate akka keessa darban kan
gargaare siʼa taʼu, gonkumaa kophaa akka hin taane mirkaneessa isaaniif kenneera.

Garuu jaalalaa fi deggersi Bungule maatii ishee dhiyoo bira darbee ture. Garaa gara laafessa fi
jireenya namoota biroo irratti jijjiirama fiduuf fedhii qabdi turte. Bungule yeroo ishee hawaasa
ishee keessatti tola ooltummaa, warra rakkataniif harka gargaarsaa liqeessuu fi bakka deemtu
hundatti gaarummaa babal’isuuf kennite.

Bungule dandeettii namoota biroo keessa jiru arguuf dandeettii ajaa'ibaa qaba ture, yeroo isaan
ofii isaanii keessatti arguu hin dandeenyettillee. Humna jajjabeessuutti kan amantu yoo ta'u,
jechoota isheetti fayyadamtee namoota naannoo ishee jiran ol kaasuu fi kakaasuuf turte.
Deeggarsi Bungule hin sochoone guddina obbolaa ishee fi ofitti amanamummaaf kaka'umsa
ta'ee, sodaa isaanii mo'achuu fi urjiilee bira akka ga'an humna isaaniif kenne.

Boqonnaawwan dhufan keessatti jaalalaa fi deggersi Bungule jireenya obbolaa ishee irratti
dhiibbaa guddaa akkamii akka geessise ni ilaalla. Abjuu fi hawwii mataa ishee maatii isheef

16 | P a g e
achitti argamuuf of kennuu ishee waliin madaaluun qormaata ishee mudatu qoranna. Bareedina
walitti hidhamiinsa obbolaa fi humna jijjiirama jaalala haalduree hin qabne ni arganna.

Gad fageenya imala Bungule keessa lixuu yeroo itti fufnu nu waliin ta'aa, akkasumas dhiibbaa
ajaa'ibaa jaalalaa fi deeggarsa obboleettii tokkoo dhugaa ba'aa. Waliin taanee barbaachisummaa
maatii, humna tokkummaa keessatti argamu, akkasumas Nama golee keenya keessa jiru
qabaachuun, tarkaanfii hunda irratti nu jajjabeessuun gatii hin madaalamne ni yaadachiisa.

17 | P a g e