Adeemsa imaammataa

• Adeemsi imaammataa tartiiba taateewwan

sirni siyaasaa tokko rakkoolee ummataa
irratti mala adda addaa ilaalee, isaan keessaa
tokko fudhatee, yaaluun, madaaluun
uumamuudha .

• Saayintistoonni siyaasaa yeroo baay’ee

tapha kana ibsuuf meetaafoora tapha
kanaa fayyadamu.
 • Moodeela sadarkaa kilaasikaa
Hiika dhimmaa
adeemsa imaammataa
Ajandaa kaa’uu

Imaammata bocuu

Imaammata fudhachuu

Hojiirra oolmaa

Qormaata
SADARKAA MARSAA IMAAMMATAA
1. Hiika dhimmaa

Dhimma imaammataa hiikuun adeemsa siyaasaa rakkoo tokko gara

dhimma mootummaan furuu danda’utti jijjiiruu of keessaa qabuudha.
Deeggarsa ummataa hawwachuuf suuraa dhimmichaa hawwataa ta'e
qopheessuu fi mallattoolee hawwataa ta'an waliin walqabsiisuu of
keessaa qaba .
- Dhimma tokkoof hiikni sammuu qabu carraa deeggarsa siyaasaa
guddisuu, carraa mormii hir’isuu fi falmii imaammataa bocuu danda’a
- Waa’ee hiika dhimmaa yaaduu keessatti rakkoolee dhimmoota
imaammataa irraa adda baasuun barbaachisaa dha .
• fkn Rakkoo : Barsiisotaa fi dura bu'oonni hedduun hamilee gadi
aanaadhaan rakkatu
Dhimma Imaammataa : Hamilee gadi aanaan murtii ogummaa gurguddoo irratti to’annoo
dhabuu irraa kan maddu waan ta’eef, barsiisonni fi dura bu’oonni murtee bakka irratti
hundaa’een - ykn caasaa hojii jalqabsiisuudhaan humna argachuu
qabu
...Hiika dhimmaa

• Yaada Haaraa Irraa

-Qorannoo (Qorannoo Bu’uuraa, Qorannoo Hojiirra Oolmaa) .
- Yaadota haaraa Ideology irraa : Ideology yoo xiqqaate hamma
qorannoon hiika dhimmaa boca
 Think tanks fi foundations irra caalaan isaanii ejjennoo ilaalcha
addaa kan qaban yoo ta’u, qorattoonni imaammata yunivarsiitii
hedduunis akkasuma
- Bu’uuraalee -Dhaabbileen siyaasaa olaanaan hiikni isaanii rakkoo
barnootaa irratti hirmaattoota birootiin adeemsa hiikkaa dhimmaa
keessatti fudhatama akka qabaatuuf wal dorgoman
-Think tanks -Dhaabbilee Qorannoo Imaammataa
 Waltajjiiwwan Marii/Yaada Haaraa Babal’isuu:
• Yuunivarsiitiiwwanii fi think tanks haala hojii qorannoo fi
barreeffama deeggaru qofa osoo hin taane kan kakaasu ni kennu.
2. AGENDA-SETTING : RAKKOO BEEKSUU FI
FILANNOO DHIMMAA
• Imaammata baasuun rakkoo imaammataa tokkoof beekamtii
kennuu dursee fudhata.
• Rakkoo beekuun mataan isaa rakkoon hawaasummaa tokko
akkasitti ibsamuu fi barbaachisummaan gidduu seenummaa
mootummaa ibsamuu gaafata.
• Tarkaanfiin lammaffaan rakkoon beekamtii argate qabatamaan
tarkaanfii ummataa -ajandaa-kaa’uu cimsee akka ilaalamu
ajandaa irratti kaa’amuu ta’a.
• Ajandaan - tarree dhimmoota ykn rakkoolee qondaaltonni
mootummaa, fi namoonni mootummaan ala jiran qondaaltota
sana waliin walitti dhiyeenyaan hidhata qaban, yeroo kamiyyuu
xiyyeeffannoo guddaa tokko tokko itti kennaa jiran.
• Ajandaa - walitti qabama rakkoolee , hubannoo sababoota ,
mallattoolee, furmaata , fi wantoota biroo rakkoolee ummataa
miseensota ummataa fi qondaaltota mootummaa isaaniitti dhufan
• dhimmoota damee imaammataa murtaa’e tokkoon walqabatee
marii cimaa irra jiran hunda irraa kan ijaarame dha .
• Ajandaan imaammata barnootaa dhimmoota konfiraansii ogummaa
irratti , barruulee barnootaa irratti , barsiisota odeeffannoo gaarii
qaban gidduutti, miidiyaa hawaasaa irratti , ummata bal’aa biratti ,
fi qondaaltota mootummaa gidduutti mari’atamaa jiru hunda kan
hammatudha .
• Dhimmi tokko yoom iyyuu imaammata ofiisaa ta’uuf yoo ta’e ,
dhuma irratti ajandaa imaammata mootummaa bira ga’uu qaba .
• Ajandaa : waa’ee jiraachuu fi guddina rakkoolee fi akkaataa isaan
mootummaan, damee dhuunfaa, dhaabbilee bu’aa hin arganneen, ykn
tarkaanfii waloo dhaabbilee kana keessaa tokko tokkoon ykn hundaan
fudhatamuu qabu ilaalchisee amantaa walduraa duubaan jiru of keessatti
qabata.
• Ajandaa kaa’uu: adeemsa rakkooleen fi furmaanni filannoo xiyyeeffannoo
ummataa fi eliitii itti argatan ykn dhaban .
• Waldorgommiin garee ajandaa kaa’uuf taasifamu cimaadha sababiin isaas
hawaasni ykn dhaabbileen siyaasaa kamiyyuu rakkoolee yeroo tokkotti
uumamuu danda’an hundaaf filannoowwan ta’uu danda’an hunda furuuf
dandeettii waan hin qabneef.
• Yaadonni tokko tokko hawaasa murtaa’e tokko keessatti siyaasaan
fudhatama waan hin qabneef ajandaa kana bira gahuu dadhabu
• Rakkoo beekuu fi ajandaa kaa’uun uumamaan adeemsa siyaasaa
xiyyeeffannaan siyaasaa rakkoolee imaammataa barbaachisoo ta’uu
danda’an hunda keessaa tuuta xiqqaa ta’etti kan maxxanudha .
• Rakkooleen jiran hundi xiyyeeffannoo sadarkaa walfakkaatu
argachuu akka hin dandeenyee fi tokko tokko tasumaa beekamtii
kan hin arganne tilmaamni yoo fudhatame gaaffiin mala ajandaa
kaa'uu ni ka'a .
• Akka rakkoo imaammataatti maaltu fudhatama? Rakkoon
imaammataa akkamitti fi yoom ajandaa mootummaa keessa seena?
Akkasumas rakkooleen biroo maaliif ajandaa keessaa baafamu?
• Adeemsa ajandaa kaa’uu keessatti tarkaanfiin murteessaan dhimma
tokko beekamtii argachuu isaa irraa-yeroo baay’ee gareewwan fedhii
qabaniin ykn qooda fudhattoota dhiibbaa irra ga’aniin ibsamu- gara
ajandaa siyaasaa idileetti ce’uudha.
• Tarkaanfiin kun sadarkaalee xiqqaa hedduu kan hammate yoo ta’u,
haala dandeettii rakkoo beekuu fi rakkoo furuu hanqina qabu jalatti
filannoowwan dhimmoota itti aanan kan raawwatamanidha.
• Akkaataan ajandaa kaa’uu adda addaa jiraatus ,
hawaasni ammayyaa ajandaa kaa’uu fi imaammata
baasuuf gahee addaa ummanni/miidiyaan qabuun kan
beekamu yoo ta’u , keessumaa yeroo gosootni rakkoolee
asoosama ta’an mul’atan.
Gosoota Ajandaa Imaammataa
1. Ajandaan Sirna : bal’aa, dhimmoota namoonni
mootummaan ala yeroo ammaa mari’achaa jiran hunda of
keessaa qaba.
Ajandaa sirna barnootaa keessatti ajandaawwan xixiqqaa
sadii adda baasuun ni danda’ama:
• Ajandaan ogummaa dhimmoota gareewwan fedhii adda addaa,
toora imaammata barnootaa, fi waldaalee barnootaa akkasumas
barsiisota ogummaa odeeffannoo qaban gidduutti mari’atamaa
jiran of keessaa qabu
• Ajandaan miidiyaa , dhimmoota barnootaa gulaaltonni fi
murteessitootni biroo indaastirii komunikeeshinii keessatti
cimsanii ibsuuf murteessan of keessaa qaba.
• Ajandaan ummataa dhimmoota barnootaa ummanni bal’aan
qabatamaan xiyyeeffannoo itti kennaa jiru of keessatti qabata
• Akka idileetti lamaan hafan caalaa gabaabaa dha, isaan waliin
wal-irra bu'uus ta'uu dhiisuu danda'a.
• Ajandaan ogummaa, miidiyaa fi ummataa waliin ta’uun ajandaa
sirnaa uumu.
2 . Ajandaa Mootummaa
• Tarree dhimmoota ykn rakkoolee qondaaltonni mootummaa yeroo
kamiyyuu xiyyeeffannoo guddaa tokko tokko itti kennaa jiran of keessaa
qaba.
• tokko qondaaltota mootummaatiin ciminaan mari'atamaa jira ykn
tarkaanfii ofiisaa fudhachuuf beellama qabamee jira.
Saagiinsa Ajandaa Dhiibbaa Uumuu
• Ajandaa kaa’uu irratti dhiibbaa uumuun yookaan:
 Dhimmi tokko ajandaa sirnaa irraa gara isa mootummaatti akka ce'u
gochuu , ykn
 Dhimma ajandaa sirnaa irratti argamu kan mootummaa irraa fagaachuu.
Adeemsa imaammataa sadarkaa kana irratti bu’a qabeessummaan humna ofii
gahaa ta’een guddisuun dhiibbaa uumuu danda’a .
• Keessattuu qabeenyi humnaa sadii murteessaadha: 1.1.
1. Beekumsa : hoggantoonni barnootaa ajandaa kaa’uu irratti dhiibbaa uumuu
barbaadan imaammata barnootaa sadarkaa naannoo fi biyyaatti haala haaraa
ta’e irratti odeeffannoo gaarii argachuuf sirnaan hojjechuu qabu.
• Dubbisa ogummaa hordofuu fi konfiraansii ogummaa irratti hirmaachuu.
2. Michoota : tarkaanfiin bu’a qabeessa ta’e naannoo adda addaatti akka
waldaalee ogummaa, qondaaltota mootummaa gidduutti, fi hoggansa mana
barumsaa keessatti hiriyoota hojii gidduutti michuu qabaachuu gaafata.
• Taateewwan dirree ajandaa kaa’uu keessatti raawwatamaniif deebii
saffisaan kennuu akka danda’uuf bu’a qabeessummaa jaarmiyaa gahaa
ijaaruu.
3. Dhimma tokko ajandaa mootummaatti ceesisuuf carraan akka tasaa
banamu, dafanii cufamu, isaanis.
• Kana jechuun sadarkaa adeemsa imaammataa kana irratti dhiibbaa uumuu
kan barbaadu kamiyyuu socho’uu fi saffisaan socho’uuf qophaa’uu qaba.
3 Imaammata Bocuu fi Imaammata Fudhachuu/Murtee Kennuu
• adeemsa imaammataa keessatti marsaa murteessaa ta’uu isaa ifatti mul’isa
• hiikni filannoowwan filannoo waldhabdee , fi
filannoo waldhabdee aangoo ramada
• Sadarkaa marsaa imaammataa kana keessatti rakkooleen ibsaman , yaadonni
, fi fedhiiwwan gara sagantaa mootummaatti jijjiiramu .
• Imaammata bocuu fi fudhachuun hiika kaayyoo — imaammatichaan maaltu
galma ga’uu akka qabu — fi filannoowwan gochaa adda addaa ilaaluu of
keessatti qabata.
• Barreessitoonni tokko tokko boca (kan filannoowwan tarkaanfii) fi fudhatama
dhumaa (murtee sirnaa imaammata fudhachuu) gidduutti addaan baasu.
• Imaammattoonni yeroo hunda sagantaalee adda addaatti sirnaan waan hin
taaneef akkasumas bocaafi murtee kennuu gidduutti addaan bahuun ifa ta’e
yeroo baay’ee waan hin danda’amneef , marsaa imaammataa sadarkaa tokko
keessatti akka sadarkaa xiqqaatti ilaalla.
Adeemsi gurguddoon uumaman kanneen akka : 1.1.
• Imaammatichi afaan barreeffamaatiin bifa seera, seera
bulchiinsaa ykn murtii mana murtiitiin ibsama.
• Adeemsi kun gonkumaa salphaa miti , sababni isaas jechoonni
hiika adda addaa kan qabaniifi karaa hedduudhaan hiikamuu
danda’u.
• Akkasumas sadarkaa deeggarsa imaammatichi mana maree
seera baastootaa keessatti jiruu fi carraa tasuma fudhatamuu
isaa irratti dhiibbaa qaba.
• Imaammata bocuu fi fudhachuun yeroo hunda lola gama
lamaatiin lolamudha: jechaa fi maallaqa .
• Dhumarratti imaammanni akka jechootaan bocame fudhatamuu
qaba
 4 . RAAWWII IMAAMMATA
• Hojiirra oolmaa imaammataa: gama mootummaan waan tokko hojjechuuf, ykn waan tokko
hojjechuu dhiisuuf akeeka mul’atu hundeessuun gidduutti maaltu ta’a.
• sadarkaa imaammanni tokko qaama mootummaa tokkoon sirnaan fudhatamee hojiitti
hiikamu.
• gurguddoon- hojiirra oolchitoota
 Hojiirra oolchitoota idilee – qondaaltota mootummaa imaammanni haaraan hojiirra akka
oolu ilaaluuf aangoo seeraa qaban.
 Giddu-galeessitoota- kanneen hojiirra oolchitoonni idilee itti gaafatamummaa itti kennanii
hojiirra oolmaa irratti gargaaran.
• qaamolee ijoo armaan gadii of keessatti qabata:
• Bal’ina sagantichaa ibsuu jechuunis, sagantichi akkamitti fi dhaabbilee/dhaabbata kamiin
raawwatamuu qaba? Seerri/sagantichi akkamitti hiikamuu qaba?
• Ramaddii qabeenya jechuunis baajatni akkamitti raabsama? Hojjettoonni saganticha
raawwatu kam? Raawwii kanaaf kutaaleen dhaabbata tokkoo kamtu itti gaafatamummaa
qaba?;
• Murtii jechuunis murtiin dhimmoota tokkicha akkamitti raawwatama?
• Karaalee Imaammata Haaraa Hojiirra Oolchuu
• Hojiirra oolmaan imaammata haaraa hojiirra oolchuuf socho’uu
irraa eegala, . imaammata haaraa kana sirnaan hojiirra oolchuu fi
dhaabbata taasisuu
qeenxee. Hojiirra Oolmaadhaaf Socho’uu
Sochii- tarkaanfii hunda caalaa murteessaa ta’e
Tarkaanfiiwwan armaan gadii qaba : imaammata fudhachuu , karoora
baasuu, fi qabeenya walitti qabuu
Imaammata fudhachuu
Imaammattoonni haaraan yeroo baayyee sadarkaa bu’uuraatti
fudhatamu
Imaammata fudhachuuf mala gaarii hin taane sababa hojiirra oolmaa
kufaatii waliigalaa ta’eedha
Yaadannoowwan ykn gaaffiiwwan barbaachisoo sadii
• Kaka’umsa guddifachaa
• haaraa fudhachuuf sababa gaarii qabnaa ?
Imaammata tokko fudhachuuf sababoonni gaarii fi gadhee ni jiru
• Sababoota badaa : .
 hojii isaanii tarkaanfachiisuuf jecha maqaa kalaqaa isaanii
ijaaruu barbaadu .
 Maqaa biyya keessaa akka nama tarkaanfataa tokkootti ni
guddisa jedhamee amantaa
Sababoota gaarii : .
 Rakkoo tokko furuuf ni gargaara
 Dandeettii hojiirra oolchitootaa ijaaruu akka isaan dhuma irratti
jijjiirama biroo fidaniif.
• Sirreessaa ta’uu isaa
Imaammanni kun sirna barnootaaf ni mijataa?
• Deeggarsa gahaa
Imaammanni nuti ilaalaa jirru qooda fudhattoota ijoo biratti
deeggarsa gahaa qabaa?
Hojiirra oolmaan imaammataa akkuma imaammata bocuu fi dirree
seera baasuu keessatti fudhachuu siyaasaati.
Karoora Hojiirra Oolmaa
Hoggantoonni imaammata haaraa hojiirra oolchuuf murtee erga
murteessan booda hojiirra oolmaa isaa karoorfachuu qabu.
Karoora irratti eenyutu hirmaachuu qaba?
Qooda fudhattoota ijoo lama : dura bu’ootaafi barsiisota
• Isaan hojiirra oolchitoota bu’uuraati, galteen isaanii
barbaachisaa dha
• Carraa fi rakkoolee jijjiiramni imaammataa fiduu danda’an ni
hubatu.
Qabeenya Raawwiif Walitti Qabuu
Hojiirra oolmaa imaammataaf socho’uu gama sadaffaa: maallaqa,
yeroo, hojjettoota, iddoo, meeshaalee fi meeshaalee fi kkf.
b. Raawwii Sirritti
Raawwii- kan jalqabu yeroo sochii keessatti bu’uurri cimaan erga
kaa’amee booda qofa.
Sadarkaalee Hojiirra Oolmaa
Hojiirra Oolmaa Dafee
Ji’oonni jalqabaa hojiirra oolmaa isaanii yeroo hunda gara
jabeeyyii ta’uun isaanii hin oolu
• Yeroo sochiitti qophiin cimaan wantootni hamma tokko akka gaariitti akka
hojjetan kan hayyamu ta’us, pirojektoonni akka gaariitti qophaa’anillee
rakkoon cimaan isaan mudata
• Sababoota: 1.1.
• Hojiirra oolchitoonni bu’uuraa karaa haaraa ta’een socho’uu, barachuu,
fe’iinsa garmalee, dadhabbii fi burjaaja’uu itti dhaga’amuu barachuu qabu.
Hojiirra Oolmaa Booda:
• Maalummaa hojiirra oolmaa boodaa hangam hojiirra oolmaan dafee
milkaa’uu isaa yeroo sanaa irratti hundaa’a.
• Milkaa’ina: jijjiirama dhugaa imaammata barnootaa keessatti.
• Hojiirra oolchitoonni pirojekticha fooyyessuu fi sirreessuu jalqabu
• Qaamonni bu’a qabeessa hin taane tokko tokko dhabamsiisuu fi kanneen
bu’a qabeessa ta’an bakka buufamuu danda’u.
• Hojiirra oolmaan harkifate yeroo hoggantoonni manneen
barnootaa itti boqotanii fi baga gammaddan jedhan miti, yoo
pirojektichi milkaa’e illee.
• Qaamolee sadii jalqabaa hanga dhumaatti hojiirra oolmaa
milkaa’aa keessa darban: hordoffii fi yaada kennuu , gargaarsa
itti fufiinsa qabu , fi rakkoolee dandamachuu.
C. Dhaabbilee dhaabuu
Raawwii sadarkaa xumuraa
Yeroo kalaqni tokko dhaabbaticha keessatti itti hammatamu .
Imaammanni tokko guutummaatti dhaabbata ta’ee jira –hojmaata
idilee sirnichaa keessatti walitti makamee jira
Akkaataa nuti naannoo asitti waan hojjennu ta'eera
Adeemsa ciccitaa ta’eedha
5 . Madaallii Imaammataa: Imaammanni Hojjechuu
fi dhiisuu isaa murteessuu
• Hiika
• Adeemsa Madaallii Imaammataa
• Ulaagaalee Madaallii Murtii
• Kaayyoowwan Madaallii
5 . Madaallii Imaammataa: Imaammanni Hojjechuu fi
dhiisuu isaa murteessuu
• Madaallii: qorannoo sirnaan gatii ykn gahumsa
meeshaa tokkoo
• Imaammattoonni yeroo baayyee ni madaalamu
• Namoonni imaammata baasan argannoowwan
madaallii irratti hundaa’uun imaammata
fooyyessuu ykn addaan kutuuf socho’u
• Madaalliin waan nama sodaachisuuf siyaasaa
waan ta'eef ulfaataadha
Adeemsa Madaallii Imaammataa

1. Galmoota imaammatichaa murteessuu

2. Agarsiistota filadhu: safartuuwwan ykn
mallattoolee galmi ga’uu isaa agarsiisan.
3. Meeshaalee odeeffannoo walitti qabuu/
walitti qabuu filachuu ykn qopheessuu
4. Daataa walitti qabuu/walitti qabuu
5. Daataa xiinxaluu fi gabaabsuu
6. Gabaasa madaallii barreessi
7. Yaada madaaltootaaf deebii kennuu
 Ulaagaalee Madaallii Murtii
1. Faayidaa: madaalliin tokko nama dhuunfaa ykn garee madaallii
hojjechuuf gahumsa gaarii qabuun gaggeeffamuu qaba .
jechuunis gorsitoota, piroofeesaroota kolleejjii fi kkf.
 Faayidaan madaallii tokkoo qooda fudhattoota adda baasuu fi odeeffannoo
hiika qabu walitti qabuu irrattis hamma guddaa kan hundaa’edha.
 Qooda fudhattoota : namootaa fi gareewwan sagantaa qoratamaa jiru
keessatti hirmaatan ykn bu’aa madaalliitiin miidhamuu danda’an.
 Qooda fudhattoonni bakka bu’oota ta’an af-gaaffiin taasifamuu qabu.
• Gabaasni madaallii yeroo fi xumuraas faayidaa qabaachuu qaba.
• Argannoowwan gurguddoon haalawwan qabatamaa wajjin ifatti kan
walqabatan ta’uu qabu, yaadonni hundi adda ta’uu qabu
• Gabaasaaleen garmalee dheeraa ta’uu kan hin qabnee fi jalqaba irratti
gabaabduu hojii raawwachiiftuu of keessaa qabaachuu qabu.
2. Dandeettii: madaalliin sun mana barumsaa ykn waajjira barnootaa
irratti dhiibbaa sababa hin qabne osoo hin fe’iin kan raawwatamu ta’uu
qaba.
• Dandeettii- Qabatamaa jechuun yeroo barbaadame keessatti xumuramee
itti gaafatamummaa ogummaa barsiisota dhimmicha keessa jiran
garmalee osoo hin jeeqin hojiirra oolu jechuudha.
• Feasibility is political - madaalliin nervous making yoo ta'u namoonni
nervous ofi ykn hojii isaanii eeguuf jecha kutaalee qorannichaa ugguruu
yaaluun isaanii hin oolu.
• karooraa keessatti gareewwan fedhii fi qooda fudhattoota hunda waliin
wal arguun yaaddoo isaanii irratti mari’achuu fi yaada isaanii
dhaggeeffachuu.
• Madaaltoonni dandeettii siyaasaa gaarii qaban adeemsa kana hunda
keessatti qooda fudhattoota hunda waliin qunnamtii akka qabaataniif of
eeggannoo godhu , akka namni tokkollee yeroo gabaasni dhumaa bahu
taajjabbii namatti hin tolle akka hin qabaanneef.
• Madaalliin danda'amu maallaqaan itti gaafatamummaa qaba .
Baajata murtaa'aa qaba.
3. 3. . Qabeenya: 1.1. dhimmoonni sirrii ta’uu seera qabeessaa fi
naamusa kan qabanidha
• Madaalliin gaariin qorannoof seera fudhatama qabuun kan
walsimu ta’uu qaba.
• Madaaltoonni filataman qorannicha ilaalchisee haala
waldhabdee dantaa keessa jiraachuu hin qaban . Bu’aa madaallii
sanaaf fedhii dhuunfaa, ogummaa ykn maallaqaa qabaachuu hin
qaban , lakki michuu dhiyoo ummata kamiifuu ta’uu hin qaban
• Waliigaltee barreeffamaan mallattaa’uu qaba
• Gabaasni dhumaa argannoo madaallii guutummaatti ibsuu qaba
4. Sirrummaa : madaalliin tokko sirrii ta’uu qaba
• haala imaammatichi itti hojiirra oole qorachuu ,
amala aadaa fi hawaas-dinagdee isaa wajjin wal
baruu qabu .
• Waa’ee odeeffannoo isaanii fi kanaanis xumura isa
irratti hundaa’e bal’inaan gahaa ta’e kennuu qabu .
• Madaaltoonni akkaataa xumura isaanii irra ga’an
sirriitti ibsuu fi daataa xumurri tokkoon tokkoon
isaanii irratti hundaa’e ibsuu qabu.
• Madaallii yeroo gaggeessinu sirnoota ykn imaammata barnootaa gama
barbaachisummaa, gahumsa, bu’a qabeessummaa, dhiibbaa fi itti fufiinsa isaatiin
xiinxaluu dandeenya:
1. Barbaachisummaa : imaammanni ykn sagantaa tokko fedhii adda baafameef
deebii kennaa (hypothetical) moo bu’aan sagantichaa isaan ilaaleera (dhugaa )?
2. Bu’a qabeessummaa : Bu’aan barbaadamu galma ga’aa jiraa? Imaammanni ykn
pirojektiin bu’aa inni dhiyeessuuf kaa’e (kaayyoo vs. bu’aa fi bu’aa ) geessisaa
jiraa?
3. Gahumsa : Qabeenya jiru ogummaa fi haala gaariin gama oomisha galma ga’een
(qabeenya vs. oomisha ) fayyadamaa jirraa?
4. Dhiibbaa : Kaayyoon bal’aan galma ga’eeraa? Jijjiiramni namoota dhuunfaa
fi/ykn hawaasaaf maaltu uumame ?
5. Itti fufiinsa: Dhiibbaan isaa itti fufiinsa qabaa? Akkam? Caasaa fi adeemsi
akkasitti hundeeffame kamiyyuu itti fufiinsa ni qabaa? Akkam?
Kaayyoowwan Madaallii
• Madaallii waliigalaa: qulqullina imaammata yeroo muraasaaf
hojiirra ture madaalu , keessumaa seenaa isaa keessatti yeroo
murteessaa irra ga’e.
• Madaallii Bifa: hojiirra oolchitoonni imaammata tokkoo
fooyyessuuf jecha jireenya imaammata tokkoo keessatti
jijjiirama barbaachisaa ta’e akka fidan dandeessisuudha.
• Adeemsa itti fufiinsa qabuu fi irra deddeebi’amee mul’atudha
• Designed to help implementers make good decisions about
what they are doing , akka madaallii waliigalaa sodaachisaa
miti.
• Madaallii sobaa: 1.1.
a. Qorannoon siyaasaan to’atame : kaayyoon isaa yeroo
baay’ee madaaltootaaf kan ibsamu yoo ta’u isaanis sana
booda ulaagaan naamusaa isaanii pirojekticha akka itti
fufan kan isaan hayyamu yoo ta’e murteessuu qabu.
• odeeffannoon walitti qabuu fi tamsaasuun gabaasa dhumaa
of eeggannoodhaan to’atamee yaada imaammatichaa
barbaadamu uumuuf.
• Xumurri waa’ee imaammatichaa hamaa ykn gaarii ta’uu
danda’a , garuu dhugaa waa’ee milkaa’ina ykn kufaatii
imaammatichaa hin calaqqisiisu.
• Bu’aa dursanii murtaa’e kan warri madaallii kana ajajan
sababa siyaasaatiin barbaadan kennu
b. Madaallii hariiroo hawaasaa : kaayyoon isaa suuraa ummataa
gaarii uumuudha
• Namoonni qorannoo hariiroo hawaasaa ajajan yeroo baayyee
argannoon maal ta’uu akka qabu ifatti agarsiisu
• Xumurri gabaasa dhumaa keessatti argamu gaarii ta’uu qofa osoo
hin taane, fakkii ummataa duraan uumame irrattis ifa dabaluu
qaba.
• Komishinaroonni madaallii kanaa daataa qorattootaaf dhiyeessan
of eeggannoodhaan bocuu fi filachuun , eessa deemuu akka
danda’an, eenyuun akka haasa’anii fi gaaffii akkamii gaafachuu
akka danda’an daangeessa.
• Malleen Madaallii Imaammataa keessatti fayyadaman
• Malawwan Baay’ina
• Malawwan qulqullinaa