BBOTTI S/B/T/S/B/R/ HARAMAYA

SAGANTAA QORI
PAKEEJI MISOOMA FI NAANNOO

Mata dure: Eegumsa fayyaa beeyladaa ittisaa fi ogeeyyii gargaaraa fayyaa beeyladaa
Formaati: Ibsa
Qopheesan: Hamza D
Seensa
Biyyoota Afrikaa Sahaaraa gadii hedduu keessatti qonnaan bultoonni tajaajila fayyaa beeyladaa
argachuun rakkisaa ta’uu danda’a. Lakkoofsi waliigalaa ogeeyyii beeyladaa gadi aanaa ta’ee kan
hafe yoo ta’u, naannoo magaalaa keessatti argamuun isaanii guddaadha.
Kan nama dhibu, namoonni hin leenjifamne ykn “quacks” tajaajila kennan hedduun akkasumas
qorichi beeyladaa seeraan alaa hedduun gabaa gurraacha irratti argamu. “Quacks” fi qorichi
gabaa gurraacha irra caalaa bu’aa kan hin qabnee fi fayyaa beeyladaa fi namaa irratti balaa
geessisuu danda’a.
Qonnaan bultoonni tajaajila fayyaa beeyladaa argachuuf eenyuun akka gorsu beekuun-
akkasumas eenyu akka tajaajila fayyaa beeyladaa amanamaa ta’e murteessuun burjaaja’uu
danda’a.
Dhaabbileen tajaajila fayyaa beeyladaa gosoota gurguddoo lama qabu: 1.1.
 Ogeessota beeyladaa barnoota dheeraa xumuran (yunivarsiitii keessatti waggaa 5-6):
Biyyoota Afrikaa hedduu keessatti lakkoofsi ogeeyyii beeyladaa waliigalaa xiqqaadha,
akkasumas irra caalaan isaanii naannoo magaalaa keessatti argamu. Kunis qonnaan
bultoonni ogeeyyii beeyladaa irraa tajaajila akka argatan rakkisaa taasisuu danda’a.
 Ogeessota fayyaa beeyladaa (VPP) kanneen leenjii idilee waggaa 2-4 fudhatan (yeroo fi
mata dureen isaa biyya irratti hundaa’uun garaagarummaa qaba). VPPn yeroo baayyee
paravets jedhamuunis beekamu. Baadiyyaatti caalaatti argamuun qaawa tajaajilaa kana
guutuu barbaadu.

M/C
Ogeessota gargaaraa fayyaa beeyladaa “quacks” irraa adda baafamuu kan danda’an:
 Leenjii idilee (akka biyyaatti waggaa 2-4 dheeratu) fudhataniiru;
 Hordoffii ogeeyyii beeyladaa jalatti fi waliin ta’uun hojjetu. VPPn hojiiwwan daangaa
hojii isaaniitiin ala ta’an * hin raawwatan (fakkeenyaaf, baqaqsanii hodhuu kan akka C-
section). Kanaa mannaa dhimmoota akkasii gara ogeessa beeyladaatti dabarsu.
Biyyoota Afrikaa hedduu keessatti qaamni ogummaa ogummaa fayyaa beeyladaa to’achuuf itti
gaafatamummaa qabu ni jira. Innis qaama seeraan beeyladaa jedhama (fakkeenyaaf, Mana
Maree Fayyaa Beeyladaa Naayijeeriyaa, Boordii Beeyladaa Yugaandaa, fi Mana Maree Fayyaa
Beeyladaa Afrikaa Kibbaa).
Seera biyyattii irratti hundaa’uun VPPn qaama seera qabeessa beeyladaa biratti galmaa’uu qabu,
ykn ministeera qonnaa/horii jalatti qajeelfama ta’uu danda’a.
Hojjettoonni fayyaa beeyladaa hawaasa irratti hundaa’an VPP wajjin tokko miti. Biyyoota
Afrikaa hedduu keessatti Hojjettoonni fayyaa beeyladaa hawaasa (CAHW)n tajaajila fayyaa
beeyladaa bu’uuraa daangeffame naannoo fagootti kennan jiru. CAHWn yeroo baay’ee
miseensota hawaasa isaan keessa hojjetanii fi leenjii gabaabaa (yeroo baay’ee torban tokko tokko
kan turu) kan tajaajila fayyaa beeyladaa bu’uuraa tokko tokko akka kennan isaan dandeessisu
kan argatan yoo ta’u, yeroo baay’ee leenjii fi galtee dhaabbata miti mootummaatiin kennamu.
Dhimmi kun dhaggeeffattoota biratti barbaachisaa kan taʼe maaliifi?
Sababni isaas qonnaan bultoonni beeyladaa beekuu qabu (kana):
 Qonnaan bultoonni horiin isaanii akka hin dhukkubsanne tarkaanfii addaa yoo fudhatan
tuuta oomishaa fi fayyaa qabu ni qabaatu. Tarkaanfiiwwan ittisaa kunniin talaallii,
soorata gaarii, mana jireenyaa gaarii fi naannoo qulqulluu, tarkaanfiiwwan nageenya
baayoo, to’annoo paraasitii, fi walhormaata fooyya’aa kan dabalatudha.
 Walumaagalatti, qonnaan bulaan tokko beeylada isaa dhukkubsatee booda yaaluu caalaa
ittisa irratti invast gochuun baasii xiqqaa qaba, Talaalliin, fakkeenyaaf, baasii bineensota
du’uu ykn wal’aansaa yeroo bineensi tokko yeroo ni dhukkubsa.
 Qonnaan bultoonni tajaajila kana ogeessota fayyaa beeyladaa gahumsa qaban kan akka
VPP ykn ogeeyyii beeyladaa irraa argachuu qabu. Ulaagaa idilee kan qaban yoo ta’u,
ogeessota amanamoo gorsa kennuu fi qoricha beeyladaa qulqullina qabu dhiyeessuu
danda’aniidha.
 Namoonni tajaajila eegumsa fayyaa bineensotaa kennan hedduun ogeessota gargaaraa
fayyaa beeyladaa sirnaan leenji’an osoo hin taane “quacks” dha. Gorsa sirrii hin taane
kennuu fi oomisha seeraan alaa gurguruu danda’u, kunis gatii salphaa ta’us, fayyaa
beeyladaa fi namaa irratti miidhaa geessisuu danda’a.

M/C
Kunuunsi fayyaa ittisaa maali?
 Kunuunsi fayyaa ittisaa bineensota fayyaa fi oomishaa hanga danda’ametti eeguuf kan
akeekedha.
 Ittisa jechuun rakkoon osoo hin uumamin dura dhaabuudha-fayyuu caalaa ittisuun
wayya!
 Ittisa dhukkuboonni daddarboo (dhukkuboonni bineensa tokko irraa gara bineensa
biraatti babal’achuu danda’an) horii keenya akka hin miinef tarkaanfiiwwan fudhatamuu
danda’an hunda of keessatti qabata. Kunis talaallii fayyadamuun dhiibbaa dhukkuboota
akka dhukkuba Newcastle, dhukkuba miilaafi afaanii, pestes des petits ruminants,
dhukkuba gogaa lumpy, fi kanneen biroo hedduu dhaabuu ykn hir’isuu dabalata.
 Yeroo talaallii fayyadamnu oomishaalee qulqullina qaban kanneen sirritti kuufamanii fi
of eeggannoodhaan kennaman fayyadamuun barbaachisaa dha. Talaalliin tokko tokko
yeroo yeroon irra deebi’amuu qaba. VPPn talaallii kam akka fayyadamuu fi yoom
fayyadamuu akka qaban qajeelfama kennuudhaaf gahumsa qabu.
 Kunuunsi fayyaa ittisaa maxxanttoota keessaa (raammoo) fi maxxanttoota alaa (kan
akka shilmi) haala bu’a qabeessa ta’een yaaluunis ni dabalata. Paraasitoonni qoricha
beeyladaa dandamachuu danda’uun kan danda’amu yoo ta’u, VPPn oomishaalee mijatoo
ta’an sirritti dibachuu fi safartuuwwan biroo kan akka bulchiinsa dheedichaa
fayyadamuun carraa ittisa dandeettii ittisuu uumamuu hir’isuuf malawwan gorsuu
danda’u.
 Kunuunsi fayyaa ittisaa tarkaanfiiwwan nageenya baayoo fudhachuus of keessaa qaba.
Kunis gochoota balaa bineensonni dhukkuba daddarboo qabachuu hir’isan yoo ta’u,
walqunnamtii bineensota qonnaan bulaa tokkoo fi bineensota kan qonnaan bultoota biroo
ta’an gidduu jiru bulchuu, fi baay’ina daawwattoota naannoo horiin itti qabaman hir’isuu
kan dabalatudha.

M/C

 Kunuunsi fayyaa ittisaa tarkaanfii kallattiin dhukkuba ittisuuf fudhatamu bira darbee
hojjeta. Akkasumas horiin hanga danda’ametti fayyaa fi oomisha akka qabaatu
 tarkaanfiiwwan akka soorataa fi mana jireenyaa fooyyessuu kan of keessatti
hammatedha.
 Kunuunsi fayyaa ittisaa walhormaataa fi walhormaata bineensotaa bulchuus kan
dabalatudha-haala qonnaan bultootaaf sanyiiwwan sirrii ta’an filachuu irraa kaasee
hanga yeroo da’umsa tokkoon tokkoon isaanii gidduu jiru bulchuu fi rakkoo dhala
dhabuu dandamachuutti. Walhormaata sirnaan bulfamu oomishtummaa irratti dhiibbaa
guddaa qabaachuu danda’a.
 Kunuunsa fayyaa ittisaa gama hedduu waan ta’eef, waan hunda hordofuun qormaata
ta’uu danda’a. Kanaafidha karoora hojii baafachuun barbaachisaa kan ta’e. Kunis
tarkaanfiiwwan horsiisee bultoonni dhukkuba ittisuu fi fayyaa beeylada isaanii
fooyyessuuf fudhachuu qaban fi yeroo fudhachuu qaban galmeessa. Qonnaan bultoonni
waan hunda yeroo tokkotti hojjechuun akka hin barbaachifne, tarkaanfiiwwan xixiqqoo
illee jijjiirama guddaa fiduu akka danda’an yaadachuun barbaachisaadha!
 VPPn sirna qonnaa isaanii hubachuuf horsiistota beeyladaa waliin hojjechuuf haala
gaariin kan argamu yoo ta’u, lamaan isaanii iyyuu karoora fayyaa tuuta ykn tuuta horii
qopheessuu fi karoora sana yeroon hojiirra oolchuuf isaan deeggaruun, sirreeffama
kamiyyuu gochuu.

M/C

Qonnaan bultoonni maaliif ittisa kanaaf fedhii qabaachuu qabu?

 Beyladooni dhukkubsatan bineensota oomishaa miti. Suuta guddatu, carraan ulfaa’uu
xiqqaa, aannaniifi hanqaaquu xiqqaa oomishuuf.
 Beeylada oomisha hin qabne eeguun qonnaan bultootaaf baasii guddaa baasuu danda’a.
Bineensonni aannan baay’ee ykn hanqaaquu baay’ee yoo hin oomishinellee qonnaan
bultoonni nyaataa fi bishaan isaaniif kaffaltii kaffaluun, yeroo dhukkubsatan gaaddisa fi
wal’aanuun dirqama.
 Tarkaanfiiwwan ittisaa kan akka talaallii yeroo weerara dhukkuba kanaa du’a
bineensotaa fi dhukkuba hamaa xiqqeessa.
 Bineensonni dhukkubsatan tuttuqaa ykn namoonni foon ykn aannan isaanii yeroo
nyaatan namoota faaluu danda’u.
  Baasii ittisaa wal'aansa caalaa xiqqaadha. Beeylada dhukkubsate kan wal’aansa
barbaadu qabaachuu wajjin walqabatee baasii hedduutu jira:
o oomisha dhabe (aannan, hanqaaquu, dhala dhabuu fi kkf), .
o baasii wal’aansaa mataa isaa (qoricha beeyladaa, yeroo VPP), .baasii yeroo
qonnaan bulaan wal’aansaa fi deeggarsa kennuu, .
o balaa dhukkubni gara tuuta hafeetti babal’achuu baasii dabalataa waliin, fi yoo
wal’aansi itti hin milkoofne baasii du’aa.
 Fakkeenyaaf:
o Baasii peste des petits ruminants hoolaa fi re’oota keessatti wal’aanuuf bahu
talaallii caalaa dachaa afuriin ol’aanaadha ($0.26 US vs. $1.06 US bineensa
tokkoof).
o Yeroo weerara dhukkubaa qabatamaan du’a olaanaa (%70-80) irraa kan ka’e
baasii wal’aansaa baay’ee ol’aanaadha. Baasii talaallii tuuta re'ootaaf doolaara
Ameerikaa 2.60 yoo ta'u, baasii weerara vaayirasichaa hanga doolaara Ameerikaa
210 ta'uu danda'a.

M/C

Horsiistonni horii maaliif tajaajila dhiyeessaa tajaajila fayyaa beeyladaa gahumsa qabu
fayyadamuu qabu? (faallaa ofii isaanii bineensota talaaluu ykn wal’aanuu, ykn nama qoricha
beeyladaa gurguru irraa gorsa argachuu)
 Veet fi VPPn qonnaan bultootaaf tajaajila fi gorsa barbaachisu kennuudhaan horiin akka
hin dhukkubsanne, akkasumas oomishtummaa qonnaa guddisuuf gargaaruu danda’a.
 Tokkoon tokkoon qonnaa adda addaa fi balaa fayyaa adda addaa qaba: Veet fi VPPn
tokkoon tokkoon qonnaaf furmaata adda ta’e kennuu danda’u.
 Namoonni baay’een tajaajila dhugaa irratti VPP ykn vets leenji’e hin taane ni kennu,
yeroo baay’ee immoo “quacks” jedhaman. Gorsa sirrii hin taane kennuu fi oomisha
seeraan alaa gurguruu danda’u.
 Gabaa qoricha bineensotaa seeraan alaa akka addunyaatti doolaara Ameerikaa
biiliyoona 1-2tti tilmaamama. Qorichootni seeraan alaa kun bu’aa kan hin qabne ta’uu
 danda’u, fayyuu dhabuu fi dhukkuba babal’achuu fi nageenya bineensotaa gaarii dhabuu
fi summii ta’uu illee danda’u, du’aaf nama saaxilu.
 Qorichi bineensotaa seeraan alaas fayyaa namaa irratti balaa kan fidudha sababiin isaas
namoonni aannaniifi nyaata bineensota irraa argamu waan nyaataniif. Qorichi tokko
bu’aa kan hin qabne yoo ta’e carraa aannaniifi fooniin nama qabamuu ni dabala. Yoo
qorichi sun summii qabaate, namoonnis aannan ykn foon bineensa wal'aanamaa irraa
yoo dhugan machaa'uu danda'u.
 Qorichoota seeraan alaa fayyadamuunis guddina dandeettii farra maaykiroobiyaanii ni
dabala. * Lubbu qabeeyyii dhukkuba fidan kan akka baakteeriyaa ykn paraasitii qoricha
isaan yaaluuf qophaa’e yeroo dandamatan, dhukkubni kun yaaluun waan hin
danda’amne jechuun ni danda’ama, kunis du’a bineensotaa ykn namaatiin xumurama.
 Veet fi VPPn tajaajila fayyaa beeyladaa gahumsa, muuxannoo, amanamaa fi beekumsa
kan qaban yoo ta’an, qaama seera beeyladaa biyya isaaniitiin beekamtii argataniiru.
 Galata leenjii isaaniitiin Veet fi VPPn qoricha akkamitti akka doosiin itti kennan beeku.
Qonnaan bulaan qoricha daldalaa irraa bitachuu danda'a, garuu qoricha qulqullina gaarii
qabu ta'uu fi doosiin sirrii ta'e kennuu isaanii hin beeku. Yoo doziin isaa garmalee gadi
aanaa ta’e bu’a qabeessa ta’uu dhiisuu danda’a, yoo baay’ee ta’e immoo
miidhaa/summaa’uu danda’a. VPPn doosiin sirrii shallaguu fi bu’aa wal’aansaa gaarii
ta’eef sirritti hojiirra oolchu.
 Veet fi VPPn galtee fayyaa beeyladaa fi beeyladaa qulqullina qabu ni dhiyeessu.
Qoricha beeyladaa seeraan alaa hin gurguran. Akkasumas, oomishaaleen fayyaa
beeyladaa bu’a qabeessa akka ta’aniif sirritti akka kuufaman ni mirkaneessu
(fakkeenyaaf, talaalliin baay’een qabbanaa’ee turuu qaba).
 Veet fi VPPn daawwannaa qonnaa irratti gaggeessu. Namoonni wal’aansaa fi gorsa
kennan bineensotaa fi akkaataa itti kunuunfaman arguun isaanii baay’ee
barbaachisaadha. Daawwannaa qonnaa irratti gaggeessuudhaan VPPn ogeessa qorichaa
qoricha beeyladaa salphaatti suuqii irraa gurguru caalaa gorsa oomisha beeyladaa haala
barbaadamuun fi barbaachisaa ta’e kennuu danda’u.

M/C
Odeeffannoo ijoo waa’ee ogeessota gargaaraa fayyaa beeyladaa VPP eenyu?
 Namni hundi VPP ta’uu hin danda’u: leenjii ogummaa waggaa 2-3 dhaabbata beekamtii
qabu keessatti xumuruu qabu.Biyyoota hedduu keessattis qaama seera beeyladaa
isaaniitti galmaa’uu qabu.
 Yugaandaa: VPPn dhaabbata Boordii Beeyladaa Yugaandaan beekamtii argate keessatti
fayyaa beeyladaa fi oomisha irratti ragaa ykn dippiloomaa qaba.
 Naayijeeriyaa: VPPn fayyaa beeyladaa fi oomisha irratti koorsii waggaa 2-3 fudhatan
yookaan dippiloomaa biyyoolessaa yookaan dippiloomaa biyyoolessaa olaanaa (ND /
HND) qaba. Isaanis Mana Maree Fayyaa Beeyladaa Naayijeeriyaatiin beekamtii
argataniiru.
 VPPn erga eebbifamanii booda leenjii dabalataa fudhachuu kan danda’an yoo ta’u, kunis
tajaajila dabalataa kan akka walhormaata namtolchee akka kennan isaan dandeessisuu
danda’a.
 VPPn to’annoo jalatti / ogeeyyii beeyladaa waliin ta’uun hojjetu.
VPPn hundi mootummaaf ni hojjetuu? Garaagarummaan VPP damee mootummaa fi
dhuunfaa maali?
 Biyyoota hedduu keessatti VPPn damee mootummaa (mootummaa) ykn dhuunfaa
keessatti hojjechuu danda’u. Kunis seera biyyattii irratti hundaa'a. (Haalli biyya
keessanii maal akka ta’e qaama dhimmi ilaalu irraa ilaaluun barbaachisaa dha.)
 Walumaagalatti, VPPn damee mootummaa yeroo baayyee hordoffii dhukkubaa, tajaajila
ekisteenshinii, duula talaallii, fi duula fayyaa hawaasaa keessatti caalaatti hirmaatu.
VPPn damee dhuunfaa qonnaan bultootaaf tajaajila eegumsa fayyaa beeyladaa sadarkaa
duraa: talaallii, gorsa oomishaa fi fayyaa beeyladaa, wal’aansa haalawwan tokko tokko,
karoora fayyaa tuuta horii qopheessuu, gurgurtaa oomishaalee fayyaa beeyladaa fi nyaata
beeyladaa, fi tajaajiloota biroo kennuu ni danda’u.
 VPPn damee dhuunfaa tajaajila isaaniif kaffaltii kaffalu.
 VPPn damee mootummaa fi dhuunfaa yeroo baayyee waliin hojjetu, fakkeenyaaf, yeroo
duula talaallii jumlaa ykn weerara dhukkubaa.
  VPPn damee dhuunfaa weerara vaayirasii yoo shakke, qorannoo dabalataaf tajaajila
fayyaa beeyladaa damee mootummaa hirmaachisuu danda’u.
Gama saalaa VPP
 Biyyoota hedduu keessatti dubartoonni VPP eebbifaman xiqqaa waan ta’aniif dubartoota
VPP tajaajila fayyaa beeyladaa horsiisee bultootaaf kennan xiqqaadha. Haa ta’u malee,
VPPn dubartootaa hawaasa isaanii keessatti, fi keessumaa dubartoota qonnaan bultootaa
bira ga’uuf tajaajila ijoo ta’uu danda’u.
 Dubartoonni VPP yeroo baayyee ilaalcha loogii fi duudhaa naannoo hojii hojjechuuf
isaan rakkisu isaan mudata. Af-gaaffiin qonnaan bultootaa fi VPP waliin gaggeeffame
akka agarsiisutti hawaasa tokko tokko keessatti:
o Horsiistonni beeyladaa VPP dhiirotaa kan filatan yoo ta’u, VPPn dubartootaa
bineensota gurguddoo to’achuu akka hin dandeenye ilaalcha qabu.
o Horsiisee bultoonni hojii walfakkaataaf VPP dubartootaa caalaa VPP dhiirota
kaffalu.
o VPPn dubartootaa qonnaan bultoota dhiirotaatiin miidhaa saalaa akka
raawwatame gabaasan.
o Afrikaa Kibbaatti hawaasni tokko tokko dubartoonni mooraa horii kraal jedhamu
akka seenan hin hayyaman.
o Bakka seera abbaa-irrummaa ciminaan hojiirra oolutti, VPPn dubartootaa
hoggantoota hawaasaa/qonnaan bultootaan dhaggeeffamuu dhiisuu danda’u.
Haa ta’u malee, qonnaan bultoonni akka hubatan gochuun barbaachisaa dha:
o VPPn dubartootaa leenjii VPP dhiirotaa wajjin wal fakkaatu qabu.
o VPPn dubartootaa gahumsa kan qabaniifi qonnaan bultootaaf gorsa ogeessaa
kennuu danda’u.
o VPPn dubartootaa bineensota gurguddoo nagaadhaan qabachuu fi to’achuu
danda’u. Qonnaan bultoonni bu’uuraalee qabachuu bineensotaa gahaa ta’een
(sanyii *, qalama, ykn caccabsuu *) VPP deeggaruu fi yeroo qorannoo kilinikaa
of qabuu gargaaruu danda’u.
o VPPn dubartootaa ogummaa fi hojii isaaniif kan of kennan yoo ta’an; qonnaan
bulaan amanamuu danda’u.
 o VPP dubartootaa kabajaan ilaalamuu qabu malee miidhaa saalaa irra gahuu hin
qaban.
o VPPn dubartootaa akkuma VPP dhiiraa gahumsa qofa waan ta’eef tajaajila
walfakkaataaf maallaqa walfakkaatu kaffalamuu qaba.
o Biyyoota Afrikaa seera adda baafamuu dubartoonni dhiirota waliin akka hin
makamne dhorku keessatti (akkuma kutaalee Naayijeeriyaa), VPPn dubartootaa
dubartoota horsiisee bultoota bira ga’uu fi tajaajila fayyaa beeyladaa isaaniif
kennuu danda’u.

M/C

Dubartoota qonnaan bultootaa fi horii

 Qonnaan bultoonni xixiqqoo akka waliigalaatti qonna maatii kan hojjetan yoo ta’u,
miseensonni maatii hundi yeroo baay’ee horsiisa beeyladaa fi kunuunsuu irratti hirmaatu.
Dubartoonni fi dhiironni hojii bulchiinsa beeyladaa adda addaa garuu kan wal-dabalatan
raawwachuu ni danda’u; gaheen isaanii gocha aadaa fi seera hawaasummaa irratti
hundaa’a.
 Fakkeenyaaf, hawaasa tokko tokko keessatti dubartoonni hanqaaquu fi bineensota
xixiqqoo lukku horsiisuu fi dhiironni loon horsiisuuf carraa guddaa qabu. Akkasumas,
mana keessatti dhiiraa fi dubartoonni bineensota tokko kunuunsuu danda’u garuu hojii
adda addaa hojjechuuf itti gaafatamummaa qabaachuu danda’u. Fakkeenyaaf, dhiironni
loon nyaachisuuf, dubartoonni immoo aannan ilmuuf itti gaafatamummaa qabaachuu
danda’u.
 Dhimmoota kunuunsa fayyaa beeyladaa kennuu wajjin walqabatan irratti dhiiraa fi
dubartoota dammaqinaan hirmaachisuun bu’aa milkaa’aa mirkaneessa.
 Addunyaa irratti horsiisee bultoota galii xiqqaa qaban miliyoona 600 keessaa harka sadii
keessaa lama dubartoota baadiyyaati. Haa ta’u malee dubartoonni baadiyyaa beekumsaa
fi leenjii argachuu xiqqaadha-qorannoon FAO akka agarsiisutti, akka addunyaatti,
dubartoonni qonnaan bultoonni tajaajila ekisteenshinii qonnaa hunda keessaa %5 qofa
argatu.
 Hawaasni hundi adda adda yoo ta’u, maatii qonnaan bulaa xixiqqaa hedduu keessatti
dhiironni akka aadaa isaaniitti akka mataa maatiitti waan ilaalamuuf murtoo kennuu, galii
to’achuu, leenjii irratti hirmaachuu, fi ogeeyyii beeyladaa ykn VPP waliin haasa’uu
isaanii guddaadha.
 Dubartoonni oomisha beeyladaa keessatti gahee olaanaa qaban yoo ilaalle, fayyaa fi
oomishtummaa beeyladaa fooyya’aa ta’e irraas fayyadamoo akka ta’aniif gorsaa fi leenjii
akka argatan dandeessisuun barbaachisaa dha.
 Dhiironni yeroo VPP daawwatu haadhotii manaa isaanii leenjii irratti akka hirmaatan fi
marii irratti akka hirmaatan akka dandeessisan jajjabeeffamuu qabu.
 Dubartoonni beekumsaa fi VPP haala gaariin yoo argatan, bineensonni isaanii fayyaa fi
oomishaa ta’u, kunis maatii guutuu-fi hawaasa fayyada, sababiin isaas carraa
dhukkuboota daddarboo babal’achuu waan hir’isuuf.
 Dubartoonni akkaataa idileetti sochii beeyladaa isaanii hojii manaa kan akka nyaata
bilcheessuun madaaluu qabu. Gaheen dubartootaa lama qabaachuun isaanii dhukkuboota
zoonotic balaa guddaa isaan saaxiluu danda’a. Dhukkuboonni zoonotic dhukkuboota
horii irraa gara namaatti, karaa tuttuqaa bineensotaa ykn foon qalamaa nyachuu fi aannan
dhugu danda’aniidha. Kanaaf dubartoonni odeeffannoo kunuunsa fayyaa ittisaa
argachuun daran barbaachisaa dha.