1.

Irra deddeebi’uu addaan fageenyaan

Irra deddeebiin addaan fageenya qabu, yeroo tokko tokko shaakala addaan baafame, shaakala wal-
qabsiifame, ykn addaan baafamee deebisuu jedhama, mala qo’annoo kan kutaalee qo’annoo kee
addaan fageenya addaan baasuu of keessaa qabuudha. Yaad-rimee salphaadha garuu barattoota
baay’eedhaaf tapha jijjiirudha sababiin isaas humna hammam akka qabuAkkaataa irra deddeebiin
addaan fageenya qabu akka hojjetu agarsiisuuf, fakkeenya jireenya dhugaa haa fidnu. Mee guyyoota 36
booda qormaanni dhufaa jira haa jennu, yeroon qo’annoo kee inni jalqabaa har’a jalqaba. Haala kana
keessatti, gidduugaleessi akka gaariitti fooyya’e:

Kutaa 1ffaa: Guyyaa 1ffaa

Kutaa 2ffaa: Guyyaa 7ffaa

Kutaa 3ffaa: Guyyaa 16ffaa

Kutaa 4ffaa: Guyyaa 35ffaa

Guyyaa Qormaataa: Guyyaa 36

2. Yaadannoo Sochii Qabu

Yaadannoo sochii qabu, yeroo tokko tokko shaakala deebisuu ykn qormaata shaakala jedhama, tooftaa
qo’annoo odeeffannoo dammaqinaan yaadachuu (dubbisuu ykn irra deebi’anii dubbisuu qofa osoo hin
taane) irra deddeebi’anii of qorachuudhaan of keessaa qabuudha. Barattoonni baay’een isaanii sababa
gaariidhaaf jecha “qormaata” jedhu sodaatu. Hundaafuu, qormaanni fi qormaanni yeroo baay’ee
milkaa’ina barnootaa keetiif qabxii ijoo waan ta’aniif baay’ee dhiphisuu danda’a.

Haa ta’u malee, yaadannoo sochii qabuun qormaata kofa biraatiin akka ilaallu nu barsiisa. Qormaata
qofaaf barachuu osoo hin taane, qormaataan barachuu qabna. Karaa flashcards, gaaffilee ofumaan
uumaman fi qormaata shaakalaatiin, malli qorannoo kun of-qorannoo fayyadamuun sammuu kee
odeeffannoo haala gahumsaan akka yaadatu, qabachuu fi akka argatu gargaara.
Qorannoon tokko akka agarsiisutti barattoonni qormaata dura qormaata shaakala tokko qofa
gaggeessan battaluma sanatti bu'aa fooyya'aa %17 argatu. Qorannoon lama dabalataan bara 2005 fi
2012 gaggeeffame, dabalataan meetaa-xiinxala bara 2017 bu’aa walfakkaatu kan argamsiise yoo ta’u,
barattoonni yaadannoo sochii qabuu fi of qorachuu fayyadaman barattoota hin fayyadamne caalmaa
akka qaban argateera.

Yoo qormaata dhufuuf shaakalaa jirta ta’e, mala qo’annoo yaadachuu sochii qabu caalaa gaariin hin jiru.
Yaadannoo sochii qabu fayyadamuudhaan, bu’uuraan dachaa kudhan of qorachaa jirta. Qormaata
shaakala kana yeroo dheeraaf irra deddeebi’uu addaan fageenyaan yoo geggeessite, qormaata
kamiyyuu osoo hin dhiphisin ace gochuu dandeessa.

Haataʼu malee, baayʼee buʼa qabeessa taʼus, sochiidhaan yaadachuun tooftaalee qoʼannaa tarree kana
keessatti argaman keessaa isa nuffisiisaa taʼuusaa yaada keessa galchaa. Xiyyeeffannoo sammuu cimaa,
xiyyeeffannoo gadi fagoo fi dandeettii sammuu cimaa barbaada. Yaadannoo sochii qabuun hubannoo
kan gaafatu waan ta’eef, mala kanaan meeshaalee barnootaa keessan qilleensa keessa darbuu hin
eeginaa.

Itti aansuudhaan, tooftaa bulchiinsa yeroo barattootaaf jaalladhu: mala Pomodoro jedhu nan uwwisa.

3. Mala Qo'annoo Pomodoro

Malli qo’annoo Pomodoro mala yeroo bulchuu yoo ta’u, sa’aatii fayyadamuun qo’annoo kee daqiiqaa
25 (ykn daqiiqaa 45)tti dabaluudhaan kan qoodu yoo ta’u, kunis walgahii Pomodoro jedhama. Sana
booda, kutaa tokkoon tokkoon booda, boqonnaa daqiiqaa 5 (ykn daqiiqaa 15) ni fudhatta, yeroo sanatti
mata duree qo’annichaa irraa guutummaatti of fageessita. Akkasumas, kutaalee akkasii afur erga
xumurtee booda, boqonnaa dheeraa daqiiqaa 15 hanga 30 ni fudhatta.

Tooftaa Pomodoro osoo software tokkollee hin install ykn timer hin bitin yaaluuf gara YouTube akka
deemtan gorsa. YouTube viidiyoo Pomodoro irratti hundaa’e “na waliin qo’adhu” kan chaanaalii akka
TheStrive Studies, Ali Abdaal, fi MDprospect irraa argameen guutameera. Baay’een isaanii muuziqaa
kan of keessaa qaban ta’us, kanaaf yeroo barattu muuziqaan yaadni kee yoo jeeqame, application
Pomodoro kaayyoof ijaarame kan akka TomatoTimer ykn RescueTime irraa fayyadamuu dandeessa.
 Mala Pomodoro fayyadamuun faayidaa adda addaa qaba: mala salphaa fi qajeelaa dha, hojiiwwanii fi
sochiiwwan guyyaa guyyaa keessan kaartaan akka baafattan isin dirqisiisa, hamma yeroo hojii tokkoon
tokkoon irratti dabarsitan salphaatti hordofuuf kan dandeessisu yoo ta'u, dho'iinsa gabaabaa
xiyyeeffannoo kan kennudha yeroo boqonnaa waliin hojjechuu.

Garuu, bu’a qabeessummaa isaa irratti qorannoon saayinsii xiqqaa waan ta’eef ragaan saayinsii mala
Pomodoro duuba jiru irra caalaa tilmaama ta’uun isaas hubatamuu qaba. Akkasumas hanqinni biraa
tooftaa qo’annoo Pomodoro hojiiwwan xiyyeeffannoo yeroo dheeraa fi addaan hin cinne barbaadaniif
mijataa ta’uu dhabuu isaati.

Haa ta’u malee, kana ta’ee osoo jiruu, ani ofii kootii mala Pomodoro guyyaa guyyaan kanan fayyadamu
yoo ta’u, adeemsa hojii koo keessatti qaama barbaachisaa fi bakka hin buune ta’eera.

4.Teeknika Feynman

Teeknika Feynman mala qo'annoo jijjiiramaa, itti fayyadamuuf salphaa fi bu'a qabeessa ta'ee fi ogeessa
fiiziksii badhaasa Noobeelii mo'ate Richard Feynman jedhamudha. Yaada salphaa irratti kan
hundaa’edha: mata duree kamiyyuu barachuuf karaan hundarra gaariin daa’ima kutaa ja’affaa
barsiisuudha.

Yaad-rimeen kun akka algorithms irra deddeebi’uu addaan fageenyaa (super-optimized spaced
repetition algorithms) ani kanaan dura uwwiseetti kan guddate ta’uu baatus, ammallee mala erga
uumamee gara jaarraa tokkoo booda barbaachisaa ta’ee itti fufeedha.

Teeknikii Feynman meeshaa barumsaa cimaa ta’ee fi barattoonni mata dureewwan baay’ee walxaxaa
ta’an illee salphaatti daakuun danda’amutti caccabsuun naannoo mijataa isaanii keessaa akka ba’an kan
gaafatudha. Giddu galeessaan daa’ima kutaa ja’affaaf gahaa ta’ee kan daaku.

Kun jalqaba irratti hojii salphaa fakkaachuu danda’a. Hundaafuu, mucaa tokkoof waan tokko ibsuun
hammam rakkisaa taʼuu dandaʼa? Qabatamaan waan hunda haala umurii wajjin walsimuun salphisuu fi
ibsuu waan qabduuf baay’ee rakkisaa ta’uu danda’a. Yeroo mala kana fayyadamuu jalqabdu, mata
duree sana guutummaatti yoo qabatte malee, daa’ima sadarkaa hubannoo isaaniitti wal arguun salphaa
akka hin taane daftee hubatta.
Waan tokko ifatti ibsuuf jechoota hin baramne hunda ibsuu, yaadota

walxaxaa ta’aniif ibsa qajeelaa maddisiisuu, walitti dhufeenya mata duree adda addaa fi mata duree
xiqqaa gidduu jiru hubachuu fi waan baratame ifaafi gabaabsee ibsuu qabda. Teeknikiin Feynman gadi
fageenyaan akka barattu fi waan barattu irratti qeequun akka yaaddu si dirqisiisa, kanaafis mala
barumsaa dirqisiisaa ta’e.

5.Sirna Leitner

Sirni Leitner mala qo’annoo salphaa fi bu’a qabeessa ta’ee fi tooftaa barumsaa flashcard irratti hundaa’e
fayyadamuun yaadachuu guddisuudha. Bara 1972tti Sebastian Leitner tiin kan hojjetame yoo ta'u,
maloota haaraa flashcard irratti hundaa'an kanneen isa booda dhufan kanneen akka Anki hedduudhaaf
madda kaka'umsaa ture.

Mala kana fayyadamuuf jalqaba flashcards uumuu qabda. Fuuldura kaardii irratti gaaffilee, duuba irratti
immoo deebii ni barreessita. Sana booda, erga flashcards kee qopheessitee booda, “Leitner boxes” sadii
guddaa kaardii uumte hunda qabachuu danda’u argadhu. Mee maqaa isaanii Sanduuqa 1, 2 fi 3 haa
jennu.

Amma, hundi keessan flashcards keessaniin qo’achuu jalqabuuf qophooftaniittu. Jalqaba irratti, kaardii
hunda Sanduuqa 1. Sanduuqa 1 irraa kaardii tokko fudhadhuutii deebii isaa yaadannoo kee keessaa
baasuuf yaali. Yoo deebii isaa yaadatte, saanduqa 2 keessa kaa’i.Yoo hin taane, saanduqa 1 keessa
kaa’i.Achiis, yoo xiqqaate al tokko kaardii saanduqa 1 keessa jiran hunda hanga ilaaltutti kana irra
deebita. Sana booda, tokkoon tokkoon saanduqa kaardii yeroo gidduu jiru irratti hundaa’uun
gamaaggamuu ni jalqabda.

Animeeshiniin akkaataa Sirni Leitner itti hojjetu agarsiisu kunooti:

Animeeshinii saanduqawwan Leitner

 Kaardii kaa’uu malees, sirnicha keessatti wanti barbaachisaan biraa sagantaa baasuudha. Sanduuqni
hundinuu frequency gamaaggamaa murtaa’e qaba, Sanduuqa 1 flashcards barachuuf baay’ee rakkisaa
ta’an hunda waan of keessaa qabuuf irra deddeebi’amee ilaalama. Sanduuqa 3ffaan ammoo kaardii
duraan sirritti yaadatte kan of keessaa qabu yoo ta’u, kanaafidha akka yeroo baay’ee ilaalamuun kan hin
barbaachifne.

Yoo waa’ee sirna Leitner dhageessanii hin beekne ta’e, waltajjiiwwan barnootaa gurguddoon addunyaa
tokko tokko kan akka Duolingo barattoota miliyoona dhibbaan lakkaa’aman barsiisuuf garaagarummaa
fayyadamuu isaanii dhaga’uun isin ajaa’ibuu danda’a. Keessattuu salphaatti kaardii hiikkaa irratti
hundaa’e uumuu waan ta’eef barumsa afaanii irratti bu’a qabeessa.

Sirna Leitner salphaa ta’uu isaatiin kanan jaalladhu ta’us, adeemsa setup dheeraa irraa kan ka’e kana
booda yeroo baay’ee itti hin fayyadamu, maloonni qo’annoo flashcard biroo kan akka Anki yeroo kan
qusatan ta’uu barbaadu. Garuu, yoo flashcards fiizikaalaa kanneen virtual caalaa filatte, sirna Leitner
fayyadamuu yaaduu qabda. Tooftaa qo’annoo bareedaa qormaata yeroo dhaabbatedha

6. Mala Qo’annoo PQ4R

PQ4R mala qorannoo qorattoota Toomaasii fi Roobinsan bara 1972 – bara Sirni Leitner itti yaadameetti
– qophaa’eedha. PQ4R jechuun tarkaanfiiwwan waan haaraa barachuuf itti fayyadamnu jechuudha:
Durargii, Gaaffii, Dubbisuu, Yaadannoo, Dubbisuu, fi Irra Deebi'uu. Hubannoo dubbisuu fooyyessuuf
yeroo baay’ee kan itti fayyadamu yoo ta’u, barattoota rakkoo dubbisuu qabaniif mala barbaachisaa dha.

Haa ta’u malee, faayidaan PQ4R barattoota rakkoo dubbisuu qaban qofa irratti kan daangeffame miti.
Tarkaanfiiwwan ja’an walfakkaatan barataan kamiyyuu waan dubbisu caalaatti hubachuuf yaalu
fudhachuu danda’a. Hubannoo dubbisuu fooyyessuu barattoota kamiifuu galma malu yoo ta’u,
qormaataaf kitaaba barataa guddaa dubbisuu yoo barbaadde, malli PQ4R bu’uura qabatamaa ta’e
dhiyeessa. Kutaawwan barreeffamichaa hunda caalaatti akka hubattu si gargaara, akkasumas
odeeffannoo sana caalaatti akka qabattu si gargaara.

Hubannoo dubbisuu keenya fooyyessuudhaan odeeffannoo haala gaariin walitti makuu fi barreeffama
hiikuu dandeenya. Haa ta’u malee, tooftaa kun yeroo qo’annoo keessatti yeroo keenya baay’ee akka hin
fixne of eeggachuu qabna. Saayintistoonni barumsa ammayyaa hedduun dubbisuu tooftaa qo’annoo
dadhaboo fi bu’a qabeessa hin taaneetti ilaalu, yeroo dandeessutti malawwan biroo irratti hirkatanii
hojjechuun gaariidha.

Mala qo’annoo kana akka maloota tarree kana keessa jiran irra caalaan isaanii irra deddeebi’ee kan hin
fayyadamne ta’us, ammallee dandeettii koo keessatti tooftaa barbaachisaa ta’ee nan ilaala. Yeroon
kitaaba barnootaa guddaa tokko keessaa ibsa baay’ee murteessaa ta’e baasuu barbaadu hundatti,
odeeffannoo sana dafee akkan keessa darbu na gargaaruuf PQ4R nan fida, akkasumas sammuutti
qabachuu fi qabachuu guddisa. PQ4R mala qo’annoo gaarii qophaa’aa qabaachuu qabdudha, garuu
waan akka tooftaa kee isa jalqabaatti ilaaluu qabdu miti.

Mala Qo’annoo SQ3R

Malli qorannoo SQ3R bara 1946tti Francis P. Robinsoniin kan hojjetame yoo ta’u, mala PQ4R isa duraati.
Tooftaa qo’annoo yeroon mirkanaa’ee fi gosa barnootaa kamiyyuu jechuun ni danda’ama. Maqaan mala
kanaa Qorannoo, Gaaffii, Dubbisuu, Dubbisuu, fi Irra Deebi’uu kan agarsiisu yoo ta’u, malawwan barame
caalaa waan kamiyyuu saffisaan, fooyya’aa fi haala caaseffama qabuun qorachuuf itti fayyadamuu ni
danda’ama.

Yeroo isaaf bu’uura kan baasu yoo ta’u, malli qorannoo SQ3R hanqina mala PQ4R haaraa ta’e qaba.
Tokkoof, irra caalaa hubannoo dubbisuu fooyyessuuf kan oolu yoo ta’u, kana booda dubbisuun akka
tooftaa qo’annoo bu’a qabeessaatti hin ilaalamu. Rakkoon biraa malli kun mudatu, qaama “calaqqee”
kan malli qorannoo PQ4R haaraan gabatee irratti fidu dhabuu isaati.