Chapter - One - Part1 - 073902 (1) - 1 Afaan Orm

Machine Translated by Google
Qoricha Fardaa (Vetm4146) .
Obbo Gebremedhin Gebrezgabiher (PhD)

Gumaacha equids Itoophiyaa keessatti?
• Fayyadama mana keessaatiif
• Fiigicha fardaa aadaa
• Itti fayyadama
qonnaa • Meeshaalee
geejjibaa • Galii
maddisiisuu • Bishaan
geejjibsiisuu • Muka ibiddaa
geejjibsiisuu • Meeshaalee
ambulatory • Midhaan dha’uu
Boqonnaa I: Dhukkuboota ujummoo nyaataa

Dhukkuboota ujummoo nyaataa

• Haala yaalaa Afaan
– Rakkoolee daddarboo
– Rakkoolee daddarboo hin taane
– Rakkoo guddinaa
– Dhibee Neoplastic
disorder • Haala yaalaa Ujummoo nyaataa

– Rakkoo guddinaa
– Rakkoolee Daddarboo hin taane
• Haala yaalaa GIT gadii

– Rakkoo guddina ujummoo nyaataa
– Rakkoolee daddarboo hin taane
• Haala kalee, Peritonium fi xannacha sombaa

– Miidhaa cimaa hepatocyte
– Miidhaa hepatocyte yeroo dheeraa
– Haala qaama saalaa (peritoneum).
– Dhukkuba xannacha sombaa fi xannacha sombaa
Haala yaalaa Afaan Oromoo
Lampaas jedhamuun beekama
• Ilkaan ciccitaa duuba jiru kan garaa jabaa ta’e dhiita’uudha.

• Innis nyaata baay’ee fibrous ta’eef madaqfamuu fiiziyoloojii idilee yoo ta’u, yeroo baay’ee equids
hojjetan kanneen qulqullina gaarii hin qabne roughage kan akka straw fi husks nyaataman keessatti mul’ata.
Rx: 1.1.
• Wal’aansa tokkollee hin
barbaadu. • Jijjiiramni nyaataa fi gocha nyaataa gaarii jalqabarraa kaasee gochuun ittisuuf gargaaruu danda’a, .
dhiita’uu akkasii furuu ykn ittisuu.
Madaa afaanii
• Kunis sababoota adda addaa irraa kan ka’e ta’uu danda’a: miidhaan qaamaa (trauma), infekshinii, soorata, qaama alagaa, .
autoimmunity, neoplasia fi dhukkuboota tiruu.
– Madaan miidhaa geessisu kan bittaa fi to’annaa irraan kan ka’e baay’inaan mul’ateera
galmaa’eera.
– Sababoonni daddarboo ‘vesicular stomatitis’ kan jedhaman yoo ta’u, kunis dhukkuba vaayirasii equids ti
fi 'Pseudomonas' dhukkuba zoonosis fi dhukkuba baakteeriyaa.
– Meeshaalee biqiltoota cabbii, qoree ykn keemikaalota summii qaban (yeroo baay’ee irraa
meeshaalee bishaanii hin malle irraa dhuguu).
Mallattoolee kilinikaa
• Jalqaba irratti, ujummoon xixiqqoo gara madaa gurguddaa qaawwa afaanii fi arraba irratti kan guddatan yoo
ta’u, yeroo tokko tokko gara farinksii fi larynx tti kan babal’atan ta’a. • Sababa dhukkubbiitiin
garmalee haxxiffannaa fi nyaata nyaachuu dhabuun jiraachuu danda’a.
• Yeroo tokko tokko arrabni jabaachuu ykn 'spoon-fakkaachuu' waan danda'uuf nyaata nyaachuu dadhabuu
danda'a.
Dx
• Mallattoolee kilinikaa fi yoo summii ta’e seenaa liqimsuu irratti hundaa’uun

wantoota hin malle ta’an.
• Yeroo hunda qaawwa afaanii ispeekulamii afaan guutuu fayyadamuun sakatta’i
(yaadadhu, bineensichi afaan isaa banuun dhukkubbii qabaachuu danda’a) fi
qaamni alagaa akka hin jirre mirkaneessi.
• Akkasumas madaan dhukkuba ilkaan booda sadarkaa lammaffaa ta’uu waan
danda’uuf ilkaan ilaaluu. Of eeggannoo – Vesicular
stomatitis zoonotic waan ta’eef guwaantii uffadhu. • Madaan arraba, ilkaan, funyaan,
harma, prepuce fi coronary band irratti mul’ata; fardeen ho’i qaamaa dabaluudhaan ni dhip
• Qormaata waliigalaa irraa dhukkubni kalee yoo shakkame, baayookeemistiriin kana
mirkaneessuu danda’a.
Rx
• Sababa bu’uuraa wal’aanuu, fkn qaama ormaa balleessuu, dhukkuba ilkaan yaaluu fi bittaa
fi to’annaan akka gaariitti akka walsimu mirkaneessuu.
• Guyyaa guyyaan furmaata farra vaayirasii diilalla’een afaan dhiqachuun infekshinii sadarkaa
lammaffaa ittisuuf faayidaa qabaachuu danda’a (yoo bineensichi kana hayyame).
• Yoo bineensichi dhukkubsate qoricha farra inflammatory/algesia kennuu, akkasumas

nyaata lallaafaa mi’aawaa ta’e kennuudhaan nyaachuu jajjabeessuu.
Miidhaa funyaanii fi arraba irratti
• Kun kan mul’atu equids hojjetan keessatti sababa citaa hin taane ykn gara jabeessa, miidhaan
mukaa fi sibiilli irraa dhufu, fi wantoota nama gubuu hin malle nyaachuu irraa kan ka’e.
• Yeroo qorannootti humna garmalee arraba irratti taasifamuunis miidhaan qaamaa (trauma)
uumamuu danda’a – kanaaf of eeggannoo godhaa.
• Nyaata nyaachuu irraa duubatti deebi’uu, yeroo baay’ee dhiiga ykn haxxiffannaa garmalee wajjin kan dhufu
afaan keessaa dhangala’aa jiru.
• Bitticha sakatta’uun dhiiga goge mul’isuu danda’a. • Yeroo baay’ee
arraba fannifamee afaan ni banama. • Yeroo tokko tokko arraba jalatti dhiita’uun ni jira
(sublingual cellulitis).
Dx
• Seenaa, mallattoolee kilinikaa fi qorannoo gadi fageenya qabu irratti hundaa’uun.

Rx
• Funyaanii fi arraba irratti madaan haaraan yoo jiraate, yoo barbaachisaa ta’e, meeshaa
bulbulamuu danda’uun yoo ta’e, debride fi suture gochuu.
• Madaan arrabaa akka gaariitti fayya, yeroo baay’ee saffisaan fi rakkoo tokko malee. • Equids
mudaa arraba cimaa illee yoo qabaate akka gaariitti bulchuu danda’a. •
Kunuunsi narsii barbaachisaa dha

– dhukkubbii hir’isuu fi nyaata lallaafaa, mi’aawaa kennuu; yoo sadarkaa lammaffaa ta’e antibaayoo
infekshiniin cimaadha.
• Akkuma madaa hundaatti bineensichi yookaan talaalamuu isaa mirkaneessuu

teetanaasii ykn seenaan talaallii yoo hin beekamne yoo jiraate farra summii teetanaasii
kennuu.
Diyaasteemaataa
• Kunniin qaawwa ilkaan gidduu jiru kan hin baramne yoo ta’u kunis sababoota
hedduudhaan kan uumaman yoo ta’u, kunis haala guddinaa, dhukkuba parodontal,
fi guddina garmalee xiyyeeffannoo kan nyaata ilkaan gidduutti dirqisiisu, ykn ilkaan
baasuu dabalatee.
• Qaawwi kun meeshaan nyaataa ilkaan gidduutti akka paak godhu taasisa
periodontitis kan infekshinii kanaan dhufu.
• Miidhaan ligamentii parodontal irratti gahu dhumarratti ilkaan laaftuu ta’ee kufuu
danda’a.
Mallattoolee
kilinikaa • Haxxiffannaa, dhukkubbiin fi urgaa hamaan diastemata agarsiisuu
danda’a. • Kana adda baasuuf gag jedhamu fayyadamuun gadi fageenyaan sakatta’uun barbaachisaadha.
Rx
• Nyaata bakka irraa siriinjii dhiibbaa guddaa qabu fayyadamuun dhiqachuu •
Antibaayootikii fi qoricha farra inflammatory jedhamu fayyadamuun yaaluun
• Nyaata nyaata guddina guddaa qabu (jechuunis margaa fi qamadii xixiqqoo murame hin qabne).
Dhukkuba ilkaan (periodontal) (gum).
• Periodontal jechuun 'naannoo ilkaan' jechuudha.

• Kunis inflammation fi infekshinii ilkaan (alveoli, gingiva, periodontal) ti
ligaments), lafee alveolar deebi’ee xuuxuu, walitti hidhamiinsa gingival dhabuu, ligament
periodontal balleessuu, ilkaan laaffisuu.
• Beeylada umuriin isaanii guddaa ta’e irratti baay’inaan kan mul’atu yoo ta’u, rakkoo ilkaan jalqabaa booda sadarkaa lammaffaatti kan mul’atudha
kan akka diastemata fi ilkaan qoochoo wal hin simne.

• Haala baay’ee nama dhukkubsu ta’ee gabaafama; haa ta’u malee, rakkoon jalqabaa
sirreeffamuun dhukkubni parodontitis garagalchuu danda’a.
Qaawwa ilkaan gidduu jiru (diastema) fi dhiibbaa

nyaata parodontal irraa kan ka’e kiisha parodontal hamaa.
Mallattoolee
kilinikaa • Beeylada dhibee dysmasesis agarsiisan (rakkina mastication), Halitosis, quidding, .
midhaan gadi bu’uu, bit/bridle irratti mijataa ta’uu dhabuu, mataa garagalchuu, garmalee
haxxiffannaa fi jijjiiramni amala dhukkuba parodontal jalqabaa irratti dhiyeenyaan qoratamuu qaba.
• Yeroo dheeraaf yoo jiraate rakkoon ilkaan ilkaan akka laaffisu fi dhuma irratti ilkaan akka
badu taasisa, sababa miidhaa/laaftuu ligamentii parodontal ilkaan bakka isaa qabatu irraa
kan ka’e.
Rx
• Xiyyeeffannoon yeroo hunda dafanii kennuunis rakkoo kana ni hambisa.
• Haa ta’u malee, dhukkuba ilkaan cimaan erga darbee booda duubatti deebisuun hin danda’amu ta’a
sadarkaalee gubbaa irraa.
• Sirreessuu malocclusions/overgrowths fi dafanii yaaluun diastemata furtuu ittisaati.
• Haala cimaa ta’een, kiloorheksiidiinii diilalla’een dhiqachuu fi bulchiinsa abbaa qabeenyaa, .

gocha nyaataa dabalatee, filannoo wal’aansaa tokkicha ta’uu danda’a.
Rakkoo ilkaan miidhaan qaamaa (trauma) waliin walqabatee dhufu
• Miidhaan qaamaa yeroo baay’ee equids hojjetan keessatti sababa balaa daandii, rukuttaa, kufaatii ykn
wantoota jajjaboo ciniinuudhaan mul’ata.
• Caccabni lafee mandible fi maxilla baay’eedha.
• Rakkoon ilkaan tokko tokko hanga rakkoon cimaan uumamutti osoo hin mul’atin hafuu danda’a, osoo hin
suphamin ilkaan akka badu, oesteomyelitis, ilkaan wal hin simne ykn hojiin isaa akka dhabu gochuu
danda’a.
• Incisors kanneen jilba tokko keessatti dhabaman ykn miidhaman madaallii ilkaan irratti dhiibbaa kan geessisan
yoo ta’u, garmalee guddachuu faallaa ta’e xiyyeeffannoo yeroo hunda barbaachisa.
• Ilkaan ciccitaa erga miidhaan qaamaa irra ga’ee booda kunuunsuuf yaaliin hundi godhamuu qaba.
RAKKOO MISOOMAA
Biraakiignaatiya mandibular fi maxillary
• Afaan paarrot (Overbite): .

– Guddina afaanii kan baay’inaan mul’atu yeroo mandible
maxilla caalaa gabaabaa ta’e (Long maxilla) .
• Afaan facaasuu (Underbite/Afaan Saree) .
– Yoo mandible premaxilla caalaa dheerate (Long
mandible) .
– Afaan paarotaa caalaa kan hin mul’anne yoo ta’u, yeroo
baay’ee sanyiiwwan xixiqqoo, keessumaa fardeen xixiqqoo irratti mul’ata.
• Fooloonni yeroo dhalatan normal ta’uu danda’u,

garuu yeroo ji’a 2-6 guutanitti jeequmsa kana ni qabaatu.
Rx
• Rx afaan paarotaa ykn facaasaa osoo fardi umuriin isaa ji'a 6 gadi ta'ee yoo jalqabame
caalaatti milkaa'a (Baqaqsanii hodhuu????) .
Dhukkuba ilkaan
• Odontomas jechuun odontogenic benign tumors kan tishuu ilkaan irraa ijaarameedha
• Odontogenic tumors akka waliigalaatti metastasize kan hin taane yoo ta’u,
milkaa’inaan balleessuun bakka fi bal’ina hirmaannaa lafee, saayinisii fi tishuu lallaafaa irr
• Dx– 1. .
Qorannoon raadiyoogiraafii fi histoloojii.
• Rx: 1.1.
– Baqaqsanii hodhuun cicciruu

Siistii ilkaan (ilkaan gurraa ykn fistula dhageettii) .
• Siistii odontogenic yeroo baay’ee kan of keessaa qabu stratified

squamous ykn goblet cell epithelium ykn kiisha dhangala’aan
guutame kan lafee jilbaa fi tishuu lallaafaa keessatti guddatu.
• Yeroo baay’ee pinna, mandible, maxilla, fi maxillary sinus irratti

argama.
• Dhangala’aa seromucous ykn purulent qabaachuu danda’a.
Siistii ilkaan qabu kan

• Umurii kamiyyuu keessatti mul’achuu kan danda’uu fi yeroo bu’uura pinnaatti argamu
baay’ee umurii ilkaan dho’uu wajjin kan wal-simu (yeroo baay’ee < waggaa 3).
Dx
– Raadiyoogiraafii.
• Rx– 1. .
Of eeggannoodhaan ciruun yeroo baay’ee furmaata guutuu argamsiisa.
Polyodontia (ilkaan lakkoofsaan ol ta’e) .

• Garaagarummaa tishuu jarmii ilkaan haala hin baramne irraa kan ka’u. • Haalli
kun kan beekamu erga ilkaan dhoohee booda qofa.
• Incisors ilkaan yeroo baay’ee miidhamanidha.
• Nyaanni ilkaan ciccitaa baay’ee buqqa’e gidduutti walitti qabamaa kan ture yoo
ta’u, dhukkuba parodontal fi manca’iinsa ilkaan fidaa ture.
Rx: 1.1.
• Qaama ciccitaa buqqa’e baasuu fi kanneen biroo hir’isuu

gonfoo cirrachaa garmalee dheeraa ta’uun gara cinaacha idileetti akka
deebi’uuf faayidaa qaba ture.
Tuumorii Afaanii
• Kaarsinoomaa seelii squamous cell carcinoma (SCC) isa baay’eedha

firii tishuu lallaafaa afaanii beekamaa. •
Fardeen umuriin isaanii guddaa ta’e
irratti kan mul’atu • Naannoo afaanii kamiyyuu kan

hammatu yoo ta’u, urgaa urgooftuu wajjin kan walqabatudha.
• Rx badhaasa hin qabu yoo SCC

Garaa Ciccitaa (Cleft Palate).
• Hojiin garaa jabaa fi lallaafaan: – yeroo

nyaata nyaannu faalama nyaataa qaawwa hidhii fi hidhii hidhii ittisuuf –
guddinaa fi tasgabbii qaawwa hidhii fi hidhii hidhiif mijaawaa ta’e eeguu
akka yeroo sochii qaamaa impeedansiin ujummoo qilleensaa gubbaa xiqqaata.
• Garaan jabaan qaawwa hidhii fi qaawwa afaanii adda baasa. • Garaan

lallaafaan hidhii hidhii fi oropharynx adda baasa
• Mudaan baay’een isaa gama funyaan garaa lallaafaa irratti dhiibbaa kan geessisu yoo ta’u, yeroo muraasaaf kan mul’atudha
gara garaa jabaatti diriiru.

• Caccabni sarara gidduu mudaa cinaachaa caalaa baay’inaan mul’ata.
– Kunis aannan hidhii irraa akka deebi’uu fi boodarra meeshaan nyaataa, .

farda tokko dhukkuba sombaa (tracheal aspiration) fi aspiration pneumonia jedhamutti saaxiluu.
• Bineensonni dhibee kanaan qabaman yeroo baay’ee irra deddeebiin infekshinii ujummoo qilleensaa gadii fi guddinni isaaniis ni dhaabbatu
– Haalli kun yeroo baay’ee torban muraasa jalqabaa jireenyaa keessatti kan argamu mallattoolee kilinikaa ifa ta’an irraa kan
ka’edha.
– aannan, bishaan, ykn nyaata qaawwa hidhii lamaan keessaa ba’u – osoo
hoosistuu ykn nyaachaa qufa’uu – qusachuu dhabuu
– guddina dhaabuu –
dhangala’aa hidhii irraa dhangala’aa –
ho’a qaamaa
– dhiphina sammuu
– dhukkuba sombaa yeroo dheeraa.
Rx: 1.1.
– Suphaa baqaqsanii hodhuutiin kan galma ga’e.

Dhukkuba Ujummoo nyaataa
Cufamuu ujummoo nyaataa (choke):

• Rakkoo ujummoo nyaataa baay’inaan mul’atu
• Bu’aa cufamuu qaamaan ujummoo nyaataa meeshaa nyaataa ykn qaamolee alagaatiin kan
uumamudha.
• Sadarkaa tokkoffaa fi sadarkaa lammaffaa ta’uu danda’a

Dhukkuba Ujummoo nyaataa
Choke jalqabaa: •
Yeroo baayyee nyaata waliigalaa qulqullina hin qabne

waliin dhiibbaa uumuun kan dhufu (kaarotaa,
abaaboo, boqqolloo, ykn bolus qoricha liqimsuun
cufamuu ujummoo nyaataa fiduu danda’a) .
• Wantoonni dhukkuba kana nama saaxilan biroon erga

tasgabbeessuu ykn anesthesia waliigalaa
booda dafanii nyaachuu, nyaata pelleted ykn cubed
nyaachuu fi bishaan gahaa fudhachuu dhabuudha. 1. Naannoo garaa
boodaa, 2.
Seensa garaa, 3. Bu’uura onnee, .
4. Onnee garaachaa (terminal esophagus) .
Mallattoolee
kilinikaa: • Yeroo baay’ee kan
ciccimoo ta’anii fi kanneen akka – yaaddoo, qufaa, mataa waliin dhaabbachuu fi
mormi dheerachuu, gagging ykn retching,

dhukkubbii fi irra deddeebiin yaaluun
liqimsuu, dhangala’aa hidhii gama lamaatiin
adii foolii qabu, ykn magariisa fi meeshaa nyaataa of keessaa qabu.
Dx
• Seenaa
• Mallattoolee kilinikaa dhangala’aa hidhii kan meeshaa nyaataa fi
haxxiffannaa of keessaa qabu, haxxiffannaa garmalee, qufaa, fi
tuquu larynx fi pharynx.
• Qormaata qaamaa: –
Naannoo gadameessaa bitaa tuquun dhiibbaa qaamaa wajjin
walqabatee heddummina mul’isuu danda’a.
– Of eeggannoodhaan tuubii nasogastric darbuu: bakka danqaan jiru
mirkaneessuuf gatii guddaa qaba
• Tuubaa nasogastric gara garaachaatti dabarsuu dadhabuu ykn

rakkina guutummaatti danqamuu wajjin walsimu. •
Fakkii endoskoopii
Qorannoon endoskoopii: maalummaa fi meeshaa kan
gufuu ta’uu
cufamuu ujummoo nyaa
• Raadiyoogiraafii kutaa gadameessaa. •
Ultraasoonoogiraafii
Rx
• Fardeen baay’een isaanii sa’aatii 24 fi isaa ol danqamuu dandamachuu danda’u,

miidhaa guddaa ujummoo nyaataa osoo hin qabaatin, haa ta’u malee, bishaan
hir’achuu fi jeequmsi elektiroolayitii, somba aspiraashinii fi madaan ujummoo
nyaataa wal’aansi hatattamaa barbaachisaa taasisa.
• Rx of choke jalqaba irratti farda tasgabbeessuu fi kunuunsa deggersaa kennuu kan of

keessaa qabu yoo ta’u, yeroo baay’ee, danqaan sun ofumaan kan furamu yoo fardichi
dhangala’aa IV kennuudhaan bishaan deebi’ee fi maashaaleen ujummoo nyaataa
laaffisan ta’e.
• Haayidrooliik flush yeroo hedduu yaalama.

• Qorichoota tasgabbeessuu fi maashaalee laaffisan kanneen ujummoo nyaataa boqochiisan:
– Tasgabbeessuu: zaayilaaziin (0.25 hanga 0.5 mg/kg, IV) ykn deetoomiidiinii (0.01 hanga 0.02 mg/kg, IV), in
asepromazine, (0.05 mg/kg, IV) ykn butorphanol (0.01 hanga 0.02 mg/kg, IV) waliin walitti makamuu .
• maashaaleen ujummoo nyaataa akka laaffisan taasisuu fi konkolaataa mataa gadii kan jajjabeessu yoo ta’u, kunis •
nyaataa fi haxxiffannaa qaawwa hidhii keessaa akka bahu kan gargaaru yoo ta’u, meeshaan nyaataa akka hin hawwine kan dhorkudh
gara trachea tti seena.
– Oksitoosiinii (0.11 hanga 0.22 IU/kg, IV): danqaa kutaa gadameessaa ujummoo nyaataa keessatti mul’atuuf
maashaalee lallaafaa ujummoo nyaataa
boqochiisuuf. • Yoo tasgabbeessuun qofti danqaa sana qulqulleessuu hin fidne: tuubii nasogastric kan darbu yoo ta’u bishaan
ho’aatiin jallisii lallaafaan dhiibbaa nyaataa irra caalaan ni lallaafa
akkasumas boqonnaa argachuu danda’a.
• Gufuu karaa esophagotomy baqaqsanii hodhuun yeroo muraasaaf kan agarsiifamu yoo ta’u
haalawwan wal’aansi fayyaa irra deddeebiin kennamu gufuu sana furuu dadhabeef qofa ta’uu qaba
Cufamuu ujummoo nyaataa sadarkaa

lammaffaa: • Rakkoo anatoomiitiin kan dhufu.
– Intraluminal: Dhibee ujummoo nyaataa, diverticula, inflammation, mucosa ulcerated, .
rakkoo dhalootaan dhufu (megaesophagus, stenosis, cysts, fi vascular ring abnormalities), fi neoplasia.
– Extraluminal: sababoonni isaas baay’ina mediastinal ykn cervical masses, kan akka tumors ykn abscesses kan dabalatudha.
• Fardeen yeroo baay’ee yeroo baay’ee 'choke episodes' irra deddeebi'anii mul'atu.
CAASAA Ujummoo fincaanii
• Naannoowwan naannoo ujummoo nyaataa dhiphachuu ykn dhiphachuu, kunis lumen

hir’isuu fi liqimsuu irratti rakkina fiduu danda’a.
• Dhalootaan ykn kan horatame

ta’uu danda’a. • Wantoota guddina strictures wajjin
– qoricha sammuu namaa hadoochu afaaniin kennuu, . walqabatan: • Mucosa fi tarii
laayiyeroota alaa ujummoo
– miidhaan cimaan mormaa, –
nyaataa irratti haala
danqamuu ujummoo nyaataa duraan, –
naannootiin miidhaa
dhukkuba gara boodaatti deebi’uu
geessisuu, fi • Yeroo naannoon
ujummoo sun fayyu, madaan uuma,
nyaataa, – dhukkuba ujummoo nyaataa, – isfinkter kunis tishuun akka
harkisuu
ujummoo nyaataa gadii hojii dhabuu, – jeequmsa sochii qaamaa, fi hiatal hernia.fi akka
jabaatu taasisaa fi liqimsuu gahaa
Mallattoolee
Kilinikaalaa • Mallattoolee kanneen cufamuu ujummoo nyaataatiin kan dhufan waliin wal fakkaata
sababiin isaas ciccitiinsi gartokkoon danqamuu fi meeshaan nyaataa lumen keessatti
kuufamuu waan fiduuf. – meeshaa nyaataa fi
haxxiffannaa hidhii
keessaa ba’uu, –
haxxiffannaa garmalee, – qufaa, fi – yeroo baay’ee liqimsuuf yaaluu.
Dx
• Endoskoopii: Dacha’iinsi muukoosii haphiin salphaatti ilaalamuu

danda’a, • Raadiyoogiraafiin walfaallaa baariyeemii ykn wantoota biroo wajjin walqabatee
mural (dallaa maashaa hirmaachise) strictures mirkaneessuuf barbaachisaa ta’uu danda’a.
Rx
• Yeroodhaaf ciccituun yeroo danqamuu jalqabaa booda torban hedduudhaaf irra

deddeebiin danquu fiduu kan danda’u yoo ta’u yeroo baay’ee yaala fayyaatiin ni furama
• NSADs, wantoota uffannaa (sucralfate, 22 mg/ kg, afaaniin, sa’aatii 6 hanga 8tti),
farra maaykiroobiyaanii, fi lidocaine drenchs (maashaalee lallaafaa boqochiisu) .
• Hojiiwwan baqaqsanii hodhuu hedduu, kanneen akka resection fi anastomosis,

fi yeroodhaaf esophagostomy.
DIVERTICULA DHUKKUBA Ujummoo fincaanii
• Diverticula jechuun bal’ina kiisha fakkaatu kan ujummoo nyaataa
keessatti • Dhalootaan ykn kan argate
ta’uu danda’a. • Gosoonni diverticula argaman lama diverticula traction fi

pulsion dha.
qeenxee. Traction diverticula: madaa ykn inflammation naannoo .

tishuu ujummoo nyaataa kan uumamuu fibrous adhesions kan dallaa
ujummoo nyaataa duubatti deebisuu fi lumen keessatti dilation uumu.
b. Pulsion diverticula: bu’aa intraluminal dabaluu irraa kan ka’e
dhiibbaa ykn inflammation gadi fagoo ujummoo nyaataa kan mudaa

maashaalee ujummoo nyaataa keessatti uumuun herniation mucosa fi
submucosa gara muscularis tti fida.
• Diverticula erga ujummoo nyaataa hafe booda nyaataan guutamee hafa

duwwaa ta’a, kunis gara bal’ina dabalataatti nama geessa.
Mallattoolee
Kilinikaalaa • Traction diverticula yeroo baay’ee kilinikaan callisaa kan ta’an yoo ta’u, pulsion diverticula
ammoo sababa jeeqama maashaaleetiin nyaata guutuu waan barbaadaniif, dhumarratti gara cufamuu
ujummoo nyaataa fida.
• Diverticula gurguddoon ujummoo qilleensaa gubbaa cufamuu irraa kan ka’e dyspnea sadarkaa lammaffaa ykn
aspiraashinii meeshaa nyaataa, fi regurgitation.
Dx
• Diverticula shakkamuu kan qabu yeroo fardi tokko irra deddeebi’ee mul’atu
cufamuu ujummoo nyaataa ykn yoo dhiitaan naannoo gadameessaa ujummoo nyaataa
irra jirutti mul’ate.
• Nasogastric intubation of eeggannoo guddaadhaan akka diverticulum hin bocamneef
hojjetamuu qaba.
• Qorannoon endoskoopii yeroo baayyee nyaata lumen qabame diriiraa ta’uu mul’isa
meeshaa
Bulchiinsa •
Nyaata gruel ykn lallaafaa kennuu fi yeroo nyaata nyaatu akka qoonqoo fardaa qajeelee ta’uuf bakka
nyaataa ol kaasuun carraa danqamuu hir’isuu danda’a.
• Haala cimaa ta’een sirreeffamni baqaqsanii hodhuu gochuun ni danda’ama.

DHUKKUBA DHUKKUBA DHUKKUBA FI MISOOMAA DHUKKUBA USIYAA

• Dhukkuboonni dhalootaan ujummoo nyaataa fardeen irratti baay’ee hin mul’atu.
– megaoesophagus
– Congenital stenosis,
– persistent right aortic arch,
– oesophageal duplication cysts, fi –
intramural duplication cysts, hundi isaanii gabaafamaniiru.
MEGAESOPHAGUS jedhamuun beekama
• Megaesophagus bal’ina itti fufiinsa qabu, babal’ataa fi yeroo baay’ee bal’aa ta’eedha
ujummoo nyaataa.
• Dhukkuboota hedduu waliin kan walqabatu yoo ta’u, meeshaan nyaataa akka qabamu taasisuu danda’a.
Etiology •
Cufamuu ujummoo nyaataatiin dhufu yeroo baay’ee danqamuu ujummoo nyaataa itti fufiinsa qabuun kan dhufudha •
Sochii ujummoo nyaataa–walqabatee megaesophagus
baay’ee kan hin mul’anne yoo ta’u, sababoonni isaas summii liidiin, talaaliyamii, dhukkuba marga fardaa, botulizimii fi kkf
kan dabalatudha.
Mallattoolee
Kilinikaalaa • Mallattoowwan kilinikaa kanneen akka dadhabbii, ptyalism, dysphagia, regurgitation, nasal
dhangala’aa, dhiita’uu ujummoo nyaataa keessatti tuqamuu danda’u, fi somba aspiraashinii
walxaxaa ta’e.
Dx
• Mallattoon kilinikaa megaesophagus kan agarsiisu ta’uu danda’a, garuu DDX qorannoo
endoskoopii fi raadiyoogiraafii walfaallaa irratti hojjetamuu danda’a.
Rx
• Rx sababa bu’uuraa megaesophagus sirreessuu irratti xiyyeeffachuu qaba. • Nyaanni

slurries ykn pellets jedhamu dabarsuu nyaataa ni fooyyessa. •
Dabalataanis, fardi guddina guddisuuf bakka olka’aa irraa nyaachifamuu qaba
karaa ujummoo nyaataa (esophageal transit).
DYSPHAGIA jedhamuun beekama
• Dhibeen nyaata nyaachuu (dysphagia) akkuma liqimsuu irratti rakkachuu ykn liqimsuu
dadhabuu • Sababoota hedduu
– Bal’ina ujummoo nyaataa fi diverticulum
– Laamsha’uu maashaa farinjii: botulism, mycotoxicosis fi kkf.
– Gartokkoon ykn guutummaan guutuutti danqamuu farinksii ykn ujummoo nyaataa:FB, tumoor, LN
guddate akkuma TB
– Choke: nyaata lafa goggogaa, wanta jabaa guddaa loon keessatti naannoo pharyngo-laryngeal keessatti argamu.
• Mallattoolee
kilinikaa – Nyaata nyaachuuf
fedhii dhabuu –
nyaata suuta
nyaachuu – nyaata jeequmsaa – nyaata walakkaa masticated lafa irratti diduu
(quidding) – qufaa oomishaa
– hidhii irraa deebi’ee dhangala’uu haxxiffannaa, ingesta, fi dhangala’oo.
– Fardeen nyaata nyaachuu fi liqimsuu dadhaban saffisaan ulfaatina qaamaa hir’isu, kunis
adeemsi isaa kan saffisiisu yoo fardi sun dhukkuba sombaa afuura baafannaa sadarkaa lammaffaa qabaate
kunis itti fufiinsa dhibee dysphagia kan barame dha.
Dx
• Seenaa dhimmaa haalaa fi saffisa jalqaba dhibee dysphagia galmeessu
• Fardi tokko yeroo hunda ingesta afaan isaa irraa deebi’uu agarsiisu, bakki
madaan hojii dhabuu kana fide qaawwa afaanii ykn oropharynx keessa ciisuu qaba
• Nasal reflux of ingesta jechuun marsaa faryngeal ykn esophageal
deglutition kan hin baramne
agarsiisa. • Qormaata qaamaa
– Dhaggeeffannaan garaachaa mallattoolee dhukkuba sombaa afuura baafamuu ilaaluu qaba.
– Dhukkubni limfii (local lymphadenopathies) fi bal’inni ujummoo nyaataa gara bitaa tiraakiyaatti
babal’achuun yeroo qoonqoo tuqamuutti argamuu danda’a
naannoo.
• Nasogastric intubation gochuu
– Hojimaanni kun ammallee rifleeksii liqimsuu pharyngeal jiraachuu isaa, ykn

ujummoon nyaataa gubbaa qaamaan cufamuu isaa murteessa. • Endoskoopii
– Endoscopy
per nasum jechuun laamsha’uu pharyngeal paralysis ta’uu fi dhiisuu isaa mirkaneessuuf barb
jira.
– Argannoon barame kan laamsha’uu pharyngeal:
• Walmakaa haxxiffannaa fi ingesta dallaa nasopharynx irratti
• Yeroo liqimsuu sochiin nasopharyngeal constrictor gaarii hin taane
Rx
• As per etiology •
Qorichoota farra inflammatory fi analgesics mallattoolee hir’isuuf fayyadamuun ni danda’ama.
DHUKKUBA GARAA
• Nyaata bullaa’uu dhabuu, guddachuu dadhabuu fi dhukkubbii cimaa colicky in the
garaa.
• Bakka walqunnamtii garaachaa irratti mala isfinkterii cimaan waan jiruuf , garaa kaasaa fi
dhangala’aan garaachaa gara ujummoo nyaataatti deebi’uun fardeen irratti hin mul’atu.
• Yeroo baayyee wanti garaa kaasaa jedhamee yaadamu dhugumatti osoo hin liqimfamne ukkaamsuudha
qabiyyee garaachaa karaa hidhii keessaa ba’uu caalaa nyaata.
• Kan
dabalata: – Garaa
bal’achuu – Gaastika
ciccituu – Siidroomii madaa
garaachaa
fardaa – Gastritis – Gastriik
ba’uu danquu – Gastric impaction
Babal’achuu garaachaa
Acute gastric dilatation: •

Acute gastric dilatation jechuun sababa dhangala’aa fi gaaziin walitti qabamuun garaan akka
tasaa dhukkubsataa
ta’een bal’achuudha. • Sababni inni jalqabaa bal’ina garaachaa midhaanii (grain engorgement) dha.
– Midhaan garaacha keessatti tuuta paakkii uumuun dhangala’aa dammaqee harkisa.
– Gaasonni daakuun uumaman dhiita’uu fidu.
• Sababni lammaffaan bal’ina garaachaa kan uumamu yeroo danqaan...

garaacha xiqqaa ykn garaacha garaachaa.
– Qabiyyeen manca’aa garaachaa gara garaachaatti ol deebi’a.

– Garaan tartiibaan guddachaa deema sababiin isaas fardichi garaa kaasaa boqonnaa argachuu waan hin dandeenyeef
dhiibbaa.
Mallattoolee
kilinikaa • Dhukkubbiin babal’achuu garaachaa cimaa fi cimaa dha. •
Mallattoon isaa gulufuu, dafquu, garaa rukutuu fi akka waan garaa ciniinuuf mataa garagalchuudha.
• Saffisa onnee fi sirna hargansuu ni dabala. • Fardi
sun rifachuu agarsiisuu danda’a, fiixee isaa qorraa qabaachuu danda’a.

Dx
• Qorannoon qaama saalaa (rectal exam) buqqa’iinsa tiruu ni

agarsiisa. • Tubbiin peritoneal garaan ciccituu fi dhiisuu isaa ni agarsiisa.
• Nyaata liqimfame dhangala’aa garaachaa keessatti argachuun qorannoo kana kan mirkaneessu yoo ta’u, ka
mallattoo hamaa.
Bal’ina garaachaa yeroo dheeraa: 1.1.

• Haala salphaa ta’ee fi fardeen siree ciisan fi
qilleensa baay’ee liqimsuu. •
Fardeen dhukkuba garaachaa qaban irrattis ni mul’ata.
Dx
• Tuubaa nasogastric darbuudhaan mirkanaa’a.

– Yeroo tuubii gara garaa, qilleensaa fi dhangala’aa seenu
dhuma tuubii sanaa irraa ariifatee ni ba’a.
Rx: 1.1.
• Tuubaa nasogastric darbuun battalumatti boqonnaa argamsiisa.

– Ciccituun garaachaa rakkoo lubbuu namaa galaafatu kan bal’ina garaachaa cimaa ta’ee fi garaan bal’ate yoo hin
decompressed ta’e uumamuu hin oolu.
• Garaa jallisii fi dhiqachuun rakkoo garmalee nyaachuu ykn

garmalee dhuguu.
• Daayoktiil soodiyeem salfosuccinate (DSS) dhiibbaa midhaanii lallaafaa gochuuf
gargaara. • Zayitiin albuudaa, tuubiidhaan kennamu, bu’aa farra daakuun isaaf ni
fayyada. • Yaala dhangala’aa hidda dhiigaa keessaa sirrii ta’e.
– Fardeen baay’een isaanii bal’ina garaachaa qaban bishaan kan hin hir’anne yoo ta’u, elektiroolayitii fi asiidii-beezii qabu
madaallii dhabuu.
Ciccituu Garaachaa
• Ciccituun garaachaa bal’ina garaachaa hamaa hin yaalamne hordofeeti.
– Yeroo acute gastric dilatation garaan ciccituun yeroo gabaabaaf kan...
dhukkubbiin distention irraa hir’atee fardi fooyya’ee mul’ata.
• Haa ta'u malee daqiiqaa 30 keessatti fardi dafqaan dhiqata, saffisaan guddata
dha’annaan onnee, rifachuutti seenee sa’aatii muraasa keessatti du’a.
• Sababoonni boca garaachaa biroon garaachaa ciccituu fi madaa duodenal dha. • Yeroo
muraasaaf garaan bocame kan dhufu bots ykn raammoo Habronema kanneen dallaa garaachaa
weeraran irraati.
Dx
• Tapha garaa, nyaata liqimfame dhangala’aa garaachaa keessatti agarsiisa.

Rx: 1.1.
• Suphaan baqaqsanii hodhuun hin
danda’amu. • Fardichi akkuma adda baafamuun isaa mirkanaa’een ajjeefamuu qaba.

Chapter - One - Part1 - 073902 (1) - 1 Afaan Orm

Uploaded by

Document Information

Original Title

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

Chapter - One - Part1 - 073902 (1) - 1 Afaan Orm

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

Machine Translated by Google

Qoricha Fardaa (Vetm4146) .

Obbo Gebremedhin Gebrezgabiher (PhD)

Gumaacha equids Itoophiyaa keessatti?

• Fayyadama mana keessaatiif

• Fiigicha fardaa aadaa

Boqonnaa I: Dhukkuboota ujummoo nyaataa

Dhukkuboota ujummoo nyaataa

disorder • Haala yaalaa Ujummoo nyaataa

• Haala yaalaa GIT gadii

• Haala kalee, Peritonium fi xannacha sombaa

Haala yaalaa Afaan Oromoo

Lampaas jedhamuun beekama

• Ilkaan ciccitaa duuba jiru kan garaa jabaa ta’e dhiita’uudha.

• Wal’aansa tokkollee hin

garmalee haxxiffannaa fi nyaata nyaachuu dhabuun jiraachuu danda’a.

• Mallattoolee kilinikaa fi yoo summii ta’e seenaa liqimsuu irratti hundaa’uun

• Yoo bineensichi dhukkubsate qoricha farra inflammatory/algesia kennuu, akkasumas

Miidhaa funyaanii fi arraba irratti

afaan keessaa dhangala’aa jiru.

• Bitticha sakatta’uun dhiiga goge mul’isuu danda’a. • Yeroo baay’ee

• Seenaa, mallattoolee kilinikaa fi qorannoo gadi fageenya qabu irratti hundaa’uun.

Kunuunsi narsii barbaachisaa dha

• Akkuma madaa hundaatti bineensichi yookaan talaalamuu isaa mirkaneessuu

kilinikaa • Haxxiffannaa, dhukkubbiin fi urgaa hamaan diastemata agarsiisuu

• Nyaata bakka irraa siriinjii dhiibbaa guddaa qabu fayyadamuun dhiqachuu •

Antibaayootikii fi qoricha farra inflammatory jedhamu fayyadamuun yaaluun

Dhukkuba ilkaan (periodontal) (gum).

• Periodontal jechuun 'naannoo ilkaan' jechuudha.

kan akka diastemata fi ilkaan qoochoo wal hin simne.

Qaawwa ilkaan gidduu jiru (diastema) fi dhiibbaa

• Xiyyeeffannoon yeroo hunda dafanii kennuunis rakkoo kana ni hambisa.

• Sirreessuu malocclusions/overgrowths fi dafanii yaaluun diastemata furtuu ittisaati.

• Haala cimaa ta’een, kiloorheksiidiinii diilalla’een dhiqachuu fi bulchiinsa abbaa qabeenyaa, .

Rakkoo ilkaan miidhaan qaamaa (trauma) waliin walqabatee dhufu

Biraakiignaatiya mandibular fi maxillary

• Afaan paarrot (Overbite): .

• Fooloonni yeroo dhalatan normal ta’uu danda’u,

– Baqaqsanii hodhuun cicciruu

Siistii ilkaan (ilkaan gurraa ykn fistula dhageettii) .

• Siistii odontogenic yeroo baay’ee kan of keessaa qabu stratified

• Yeroo baay’ee pinna, mandible, maxilla, fi maxillary sinus irratti

Siistii ilkaan qabu kan

Polyodontia (ilkaan lakkoofsaan ol ta’e) .

• Incisors ilkaan yeroo baay’ee miidhamanidha.

• Qaama ciccitaa buqqa’e baasuu fi kanneen biroo hir’isuu

• Kaarsinoomaa seelii squamous cell carcinoma (SCC) isa baay’eedha

irratti kan mul’atu • Naannoo afaanii kamiyyuu kan

• Rx badhaasa hin qabu yoo SCC

Garaa Ciccitaa (Cleft Palate).

• Hojiin garaa jabaa fi lallaafaan: – yeroo

• Garaan jabaan qaawwa hidhii fi qaawwa afaanii adda baasa. • Garaan

gara garaa jabaatti diriiru.

• Caccabni sarara gidduu mudaa cinaachaa caalaa baay’inaan mul’ata.

– Kunis aannan hidhii irraa akka deebi’uu fi boodarra meeshaan nyaataa, .

hoosistuu ykn nyaachaa qufa’uu – qusachuu dhabuu

dhangala’aa hidhii irraa dhangala’aa –

– dhukkuba sombaa yeroo dheeraa.

– Suphaa baqaqsanii hodhuutiin kan galma ga’e.

Dhukkuba Ujummoo nyaataa

Cufamuu ujummoo nyaataa (choke):

• Sadarkaa tokkoffaa fi sadarkaa lammaffaa ta’uu danda’a

Dhukkuba Ujummoo nyaataa